HS: Kansa kritisoi julkisten palvelujen yksityistämistä

[Teemu Lahtinen]

Kansa kritisoi julkisten palvelujen yksityistämistä

Kansalaiset suhtautuvat kriittisesti julkisten palvelujen murentamiseen ja siirtämiseen yksityiselle sektorille, kertoo tuore väitöstutkimus.

Tuloerojen lisääntymisestä huolimatta hyvinvointiyhteiskuntaa kannatetaan kaikissa väestöryhmissä. Myös halua palvelujen rahoittamiseen verovaroin riittää.

Päättäjiä kansan mielipide ei tutkimuksen mukaan kiinnosta, vaan he vetoavat vastuullisuuteen ja taloudelliseen välttämättömyyteen. Kansalaismielipiteiden vaikutuksia selvittänyt väitös tarkastetaan Turussa perjantaina.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kansa+kritisoi+julkisten+palvelujen+yksityist%C3%A4mist%C3%A4/1135252592153

Asiasta virinneessä keskustelussa näkyyaika brutaaleja piirteitä.

[Jouko]

Kansa kritisoi julkisten palvelujen yksityistämistä

Kansalaiset suhtautuvat kriittisesti julkisten palvelujen murentamiseen ja siirtämiseen yksityiselle sektorille, kertoo tuore väitöstutkimus.

Tuloerojen lisääntymisestä huolimatta hyvinvointiyhteiskuntaa kannatetaan kaikissa väestöryhmissä. Myös halua palvelujen rahoittamiseen verovaroin riittää.

Päättäjiä kansan mielipide ei tutkimuksen mukaan kiinnosta, vaan he vetoavat vastuullisuuteen ja taloudelliseen välttämättömyyteen. Kansalaismielipiteiden vaikutuksia selvittänyt väitös tarkastetaan Turussa perjantaina.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kansa+kritisoi+julkisten+palvelujen+yksityist%C3%A4mist%C3%A4/1135252592153

Asiasta virinneessä keskustelussa näkyyaika brutaaleja piirteitä.

Kysymyksenasettelulla "Kansa" saadaan vastaamaan halutusti. Ehkä yksityisen tuottama palvelu ei ole halvin mutta ainakin sen hinta ja tehokkuus(laatu/hinta) on mitattavissa, mikä on aika mahdoton tehtävä julkisella puolella. Lisäksi se on joustava. Joten säästöjä voi oikeasti syntyä julkispuolelle. Tällä en tarkoita varamiespalveluyhtiöitä vaan alalle vihkiytyneitä pienyrityksiä. Tätä Kansa ei aina ymmärrä.

[Embo]

Ehkä yksityisen tuottama palvelu ei ole halvin mutta ainakin sen hinta ja tehokkuus(laatu/hinta) on mitattavissa, mikä on aika mahdoton tehtävä julkisella puolella. Lisäksi se on joustava. Joten säästöjä voi oikeasti syntyä julkispuolelle.

Kyllä voi säästöjäkin syntyä, mutta mikään automaattinen säästöjen synnyttäjä tai toiminnan tehostaja ei yksityistäminen ole. Kunnissa ei osata ostaa, eikä yksityisellä puolella myydä. Yksi suurista ongelmista palveluissa on mittarien asetannan vaikeus - hinta on mitattavissa, mutta laatu ei välttämättä olekaan yksinkertainen asia. On nimittäin niin, että mittaaminen aiheuttaa käyttäytymistä (measurement creates behaviour), mistä on paljonkin esimerkkejä vaikkapa sosialistimaista.

[Jouko]

Ehkä yksityisen tuottama palvelu ei ole halvin mutta ainakin sen hinta ja tehokkuus(laatu/hinta) on mitattavissa, mikä on aika mahdoton tehtävä julkisella puolella. Lisäksi se on joustava. Joten säästöjä voi oikeasti syntyä julkispuolelle.

Kyllä voi säästöjäkin syntyä, mutta mikään automaattinen säästöjen synnyttäjä tai toiminnan tehostaja ei yksityistäminen ole. Kunnissa ei osata ostaa, eikä yksityisellä puolella myydä. Yksi suurista ongelmista palveluissa on mittarien asetannan vaikeus - hinta on mitattavissa, mutta laatu ei välttämättä olekaan yksinkertainen asia. On nimittäin niin, että mittaaminen aiheuttaa käyttäytymistä (measurement creates behaviour), mistä on paljonkin esimerkkejä vaikkapa sosialistimaista.

Ilmeisesti tarkoitat sitä jos vanhukselta kysytän suoraan että onko palvelu hyvää niin tämä kaikesta kiitollisena vastaa:" Kyllä". Ehkä se mittaaminen ei noin yksinkertaista kuitenkaan ole. Kysely voidaan tehdä nimettömänä ja osoittamalla se tässä tapauksessa vanhuksen omaisille ja läheisille. Siitä alkaa laatuasiat selvitä. Muista palveluista varmaan voidaan tehdä yleisiä kuponki- ja nettikyselyitä. Vaaditaan julkishallinnolta poliittista tahtoa selvittää oman työnsä arvo ja sitä myöten hallinnoimansa järjestelmän toimivuus. Yksityisissä yrityksissä se tahto syntyy asiakaspaineesta.

[ikki]

...niin, kun reilusti yli puolet kansasta ovat riippuvaisia siitä että kunnat jatkavat palvelujen tuottamista.
Muuten saattaa heiltä tai perheen ansaitsijalta mennä työpaikka alta.. tai vähntään joutuisi näkemään vaivaa palkkansa eteen. Kilpailua yms yrittäjäksi ryhtymistä. Onhan se epäilemättä helppoa ja mukavaa jos ei tartte kun ilmestyä konttorille niin palkka juoksee.. eikä esim tapella yritysvihamielisten virkamiesten kanssa vapaaaikanaan ilmaiseksi yms papereiden täyttelyä joita ei ymmärrä eikä oikein jaksais.

[Sami Aario]

Miksei ilman yksityistämistäkin voitaisi saavuttaa tehokkuusetuja kilpailun avulla, jos palveluiden rahoitus ja tuottaminen eriytettäisiin?

Tarkoitan tällä sitä, että esim. sairaalat voitaisiin muuttaa voittoa tuottaviksi julkisomisteisiksi liikeyrityksiksi, joilta (joko julkisomisteiset tai yksityiset) vakuutusyhtiöt voisivat ostaa terveyspalveluja. Terveysvakuutukset voisivat sitten vaikka olla osittain verovaroilla tuettuja.

Terveyspalveluiden laadun takaamiseksi voisi olla jonkinlainen sertifiointijärjestelmiä. Vakuutusten tarjoajat tietysti pyrkisivät hankkimaan palvelut sieltä mistä saa laatuvaatimukset (ja potilaiden odotukset) täyttävää palvelua mahdollisimman halvalla -> kilpailu.

Tämän mallin yhdeksi heikkoudeksi keksin, että vakuutusten tukemisessa tulisi olla tarkkana, jottei niitä tueta liikaa.

Tätä ehdotusta saa vapaasti arvostella!

[whiic]

Yksi suurista ongelmista palveluissa on mittarien asetannan vaikeus - hinta on mitattavissa, mutta laatu ei välttämättä olekaan yksinkertainen asia. On nimittäin niin, että mittaaminen aiheuttaa käyttäytymistä (measurement creates behaviour), mistä on paljonkin esimerkkejä vaikkapa sosialistimaista.

Ilmeisesti tarkoitat sitä jos vanhukselta kysytän suoraan että onko palvelu hyvää niin tämä kaikesta kiitollisena vastaa:" Kyllä".

Kysymyksen asettelu on psykologiaa. Tuskin se vanhus suoraan haluaa sanoa, että ei ole tyytyväinen sellaisten henkilöiden toimintaan jotka hoivaavat heitä. Jos kysymyksen esittää "voisiko hoivatoimea parantaa nykyisestään" tai vielä kierommin, ohittaa koko kysymys ja kysyä "mitä hoivatoimessa voitaisiin parantaa paremmin vastaamaan tarpeitanne", niin vastaukset ovat toki täysin päinvastaisia. Tämä tiedetään kaikista rasistigallupeista jo, että kysymyksenasettelulla saadaan koko Suomi vaikuttamaan joko mokuttajilta tai rassissteilta riippuen miten kysymyksen esittää.

Tuo ilmaistu "mittaaminen aiheuttaa käyttäytymistä" kuulostaa minusta enemmän liiketoiminnan ongelmalta nimeltä "osaoptimointi". Tyypillisesti yrityksiä johdetaan valitsemalla rajattu setti indikaattoreita joita pyritään joko maksimoimaan tai minimoimaan, ja koko liiketoiminta tähtää sen jälkeen näihin valittuihin indikaattoreihin koska niiden hallinnalla oletetaan saatavan maksimaalinen tulos. Siellä sitten palvotaan esim. läpimenoaikaa eli valmiin tuotteen aikaa esim. tuotannon alusta tai alkumateriaalivarastoon saapumisesta poistumiseen tehtaalta. Samalla tavalla koko terveydenhuolto voidaan osaoptimoida pelkkään tarkoitukseen käsitellä ihminen mahdollisimman nopeasti. (Tämmöinen osaoptimointi voi tarkoittaa sitä, että ihmiset käännytetään terveinä takaisin tai kutsutaan lyhyisiin jatkotutkimuksiin pelkästään sen takia, että saadaan enemmän hoitotapahtumia tunnissa lääkärin päivystyshuoneen läpi.)

Osaoptimointi on aina perseestä, jos indikaattorit ovat perseestä. Ja useimmiten ne ovat perseestä, jos niitä palvotaan kuin jotakin jumalaa. Jos indikaattoreita on vähän, osaoptimoinnin riski on suuri, jos indikaattoreita on paljon, optimointi on toivottoman kompleksinen tehtävä.

[pelle12]

 Jos tiettyjen palvelujen yksityistämisestä ei olisi kansainvälisesti niinkin huonoja ja kalliita kokeiluja kuin on, olisin valmis uskomaan, että yksityistämiskiima oli ihan hyvässä uskossa tehty kokeilu, jolla uskottiin saavutettavan parempaa palvelua ja kilpailun myötä tehokkuutta. Totuus kuitenkin on, että yksityistäminen on tehty pelkästään rahan kiilto silmissä (ja tietoisena siitä, että todennäköisesti palveluntaso laskee, but who cares?).

[requiem]

Miksei ilman yksityistämistäkin voitaisi saavuttaa tehokkuusetuja kilpailun avulla, jos palveluiden rahoitus ja tuottaminen eriytettäisiin?

Kyllä tällä tavalla varmasti saataisiin parempaa tulosta aikaiseksi. Suurimpana ongelmana taitaa olla se aivan turha ideologinen kädenvääntö, toki poliitiikka on ideologioiden taistoa, mutta jos jossakin päin Suomea tai maailmaa on todettu jokin tapa ja malli tuottaa palveluita aivan ylivertaisella hinta-laatusuhteella, se pitäisi pyrkiä ottamaan käyttöön ympäri Suomen.

Esim. itseäni raivostutti lukea lehtijuttua julkisen terveydenhuollon rahoitusta tutkineesta väitöskirjasta. Väitöskirjassa (saattoi mukana olla myös lehtimiehen omaakin mielipidettä) päädyttiin hyvinkin yllättävään lopputulemaan. Siis mitä enemmän rahaa terveydenhuoltoon laitetaan sitä parempaa palvelua saadaan (yllättävää, rahalla saa ja hevosella pääsee  ), siispä korkea veroaste ja julkinen palvelu nähtiin automaattisesti parhaaksi ratkaisuksi.

Mutta julkisenkin palvelunkin kohdalla olisi mitä tärkeintä varmistaa veroeurojen meneminen itse palveluiden tarjoamiseen mahdollisimman suurella prosentilla. Tässä varmaan tuo terveydenhuollon palveluiden "yhtiöittäminen" parantaisi palveluiden tulosvastuullisuutta ja tietämystä rahojen kulutuksesta.

Tarkoitan tällä sitä, että esim. sairaalat voitaisiin muuttaa voittoa tuottaviksi julkisomisteisiksi liikeyrityksiksi, joilta (joko julkisomisteiset tai yksityiset) vakuutusyhtiöt voisivat ostaa terveyspalveluja. Terveysvakuutukset voisivat sitten vaikka olla osittain verovaroilla tuettuja.

Terveyspalveluiden laadun takaamiseksi voisi olla jonkinlainen sertifiointijärjestelmiä. Vakuutusten tarjoajat tietysti pyrkisivät hankkimaan palvelut sieltä mistä saa laatuvaatimukset (ja potilaiden odotukset) täyttävää palvelua mahdollisimman halvalla -> kilpailu.

Itseäni on mietityttänyt tämän lisäksi palvelusetelimalli, jossa yhteiskunta subventoisi terveydenhuoltopalveluja käyttäville henkilöille palvelun tyypistä ja laajuudeesta riippuvan summan, joka olisi sitten käytettävissä missä tahansa terveyspalveluja tarjoavalla taholla.

Korvaussumman määrittämiseen voitaisiin käyttää julkisen palvelun hintatasoa, toisin sanoen varmistettaisiin että ainakin julkiselta puolelta hoidon saisi nykyiseen malliin. Jos välttämättä haluaisit hoidattaa itsesi kalliimmalla palveluntarjoalla, maksaisit hoidostasi sitten loput itse omavastuuosuutenasi.

Mutta hyvin suurella todennäköisyydellä se fiksuin ratkaisu löytynee jostakin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintamallista, jossa hoitopaikkansa saa halutessaan valita vapaasti, mutta ketään ei myöskään jätetä auttamatta.

[nimetönkeskustelija]

Käsittääkseni jenkkimalli (yksityistetty) ei ole ollut kovinkaan halpa. Kun tarve terveyspalveluille syntyy, vakuutusyhtiö vetää ensin oman osuutensa välistä. Se raha päätyy lopulta osakkeenomistajille. Terveyspalvelun tarjoaa yksityinen sairaala, joka taas tekee voittoa, joka päätyy osakkeenomistajille. TÄstä oli pari vuotta sitten jotain selvityksiä, joidenka mukaan suomalainen terveydenhoito on merkittävästi kustannustehokkaampaa, kuin jenkkimallissa. Tiedä sitten että oliko demarien propagandaa.

Yksityistämisessä ongelmia syntyy myös vakavien ja erittäin kalliiden sairauksien hoidossa. Halvemmat vakuutukset ei kata esim. syöpähoitoja. Tällöin jäädään ilman hoitoja ja kuollaan, vaikka sairaus voitaisiin parantaa.

[Jaakko Sivonen]

Päättäjäeliitti ja kansa ovat eri mieltä useista asioista.

• Kansa haluaa rajoittaa maahanmuuttoa, päättäjäeliitti haluaa avata rajat.
• Kansa haluaa poistaa pakkoruotsin, päättäjäeliitti haluaa pitää suomenkieliset palvelijoiden asemassa.
• Kansa haluaa suvereenin Suomen, päättäjäeliitti haluaa alistaa Suomen Brysselin alaiseksi osavaltioksi.
• Kansa haluaa säilyttää presidentin valtaoikeudet, päättäjäeliitti haluaa seremoniallisen presidentin.

Viimeisimpänä esimerkkinä tuo yksityistämiskysymys.

Päättäjäeliitti kyllä tietää, mitä mieltä kansa on näistä asioista - se vain ei välitä kansan mielipiteistä. Tämä kaikki todistaa, että tarvitaan suoraa demokratiaa edustuksellista demokratiaa täydentämään, jotta kansan tahto toteutuisi.

[Mika Mäntylä]

Ranskalainen suuryritys vetää välistä ison siivun opintotuestani ilman, että voin mitenkään vaikuttaa asiaan, ja tarjoaa sitä vastaan jotakuinkin syömäkelvotonta sontaa. Mielestäni on täysin älytöntä, että suomalaisten veronmaksajien rahaa lähetetään ylikansallisille firmoille osinkojen maksamista varten, eikä käytetä siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty.