somalian kielen opetus

[LaughteR]

Olen opiskellut aiheesta eri oppiaineissa (mm. psykologiassa, kielitieteessä ja suomen kielessä) kymmeniä opintoviikkoja. On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.

Voinet kertoa missä kirjoissa asiaa käsitellään. Ties vaikka foorumilla on joku psykologian opiskelija joka on voinut lukea samasta, tai jos jaksaa, jopa tarkistaa kurssikirjastosta kyseisen opuksen ja sisällysluettosta etsiä kohdan.

[Vera]

Olen opiskellut aiheesta eri oppiaineissa (mm. psykologiassa, kielitieteessä ja suomen kielessä) kymmeniä opintoviikkoja. On kieltämättä turhauttavaa tulla foorumille ja huomata, että tunnekielen merkitys kumotaan asenteellisuudella ilman tietoa aiheen perustasta.

Minulla on tutkinto kielitieteestä (BA, Bostonin yliopisto), ja vaikka en ole mikään ensimmäisen kielen oppimisen asiantuntija olen kyllä käynyt kursseja siitä ja kuunnellut konferenssiesitelmiä. En ollut koskaan kuullutkaan koko "tunnekieli"-käsitettä, eikä nytkään sen googlaaminen heti antanut mitään kielitieteellisä lähteitä. Silloin Bostonin alueella noin 25% lapsista puhui äidinkielenä jotain muuta kuin englantia, ja koulut eivät tarjonneet heille mitään äidinkielenopetusta. Luulen, että jos se olisi merkittävästi haittanut niiden kehitystä, edes joku paikallinen kielitieteilijä olisi huomannut.

[Kalma]

Ainakin Euroopassa siirtolaisten jälkikasvu on identiteetiltään oletettavasti aika pihalla, mikä on varmasti yksi osatekijä levottomuuksiin. Ensimmäisellä sukupolvellahan oli vielä ne juuret selvemmin (toki olisi hyvä jos siksi identiteetiksi tulisi yksinkertaisesti esim. suomalaisuus, mutta samalla tavalla olisi mukavaa, että islam olisi oikeastikin se rauhan uskonto). Kieli on varmaan yksi tekijä, olettaisin, että Bostonissa saattoi se 25% olla muuten tasaisemmista oloista? Sehän tuossa tulikin jo ilmi, että kaupungit ihan tarpeen mukaan noita palveluita voivat tarjota ja nyt kun tosiaan on nuivia perussuomalaisiakin valtuustoissa, niin en näe näitä parin somalinkielen opettajan paikkaa oikein edes oireena.

Pohjimmiltaan olen tässä asiassa junakohtauksen linjalla, eli mahdollisimman hyvin pitäisi hoitaa se mahdollisimman pieni joukko.

[LW]

Somalien ja monien muidenkin kunniakansalaisten ylistettyyn yhteisöllisyyteen tässä asiassa ei ilmeisesti voi luottaa. On aivan varmaa, että näissä vähemmistöissä on paljon työttöminä olevia lukeneita, sivistyneitä ja verbaalisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka pientä korvausta vastaan olisivat aivan valmiita pitämään yhteisön lapsille jonkun tunnin viikossa äidinkielen ja islamin opetusta. Varmaa tietysti on myös, että opettaja nauttisi samaan aikaan sosiaalietuuksia, ja maksut hoidettaisiin perinteiseen islamilaiseen tapaan lahjoina, mutta tuota en jaksaisi nähdä ongelmana tai edes erityisemmin paheksua.

Jotenkin masentavaa. Eivät nämä ongelmavähemmistömme mitään avuttomia surkimuksia ole, koska kotimaissaan heillä ei kerta kaikkiaan ollut varaa olla sellaisia, mutta täällä heidät on systemaattisesti passivoitu tuomalla kaikki perustoimeentulosta pitkälle eteenpäin tarjottimella eteen. Reilu meininki.

[Maastamuuttaja]

Ihminen, hei, on laskelmoiva eläin. "Laskelmoin, olen siis olemassa", olisi tämä Descartes tänään sanonut vuosaarelaisessa baarissa.

[reino]

- Abdi tee tunnekieli,
möyri ja hyöri

- Minä olen karambola
hedelmä kuin kypsä viisaus!

Noin muuten olen sitä mieltä, että kyllä se Haudankaivajan himoitsema länsimaisen kulttuurin tuhoaminen alkaa noilla eväillä jo pikkuhiljaa onnistua.

[Maastamuuttaja]

Omakohtaisen kokemukseni perusteella totean, että kun minut lähetettiin neljävuotiaana Malmö-nimiselle (sic!) paikkakunnalle puhuin vain suomea. Kauan ei kulunut kun puhuin myös ruotsia. Ei ollut sosiaaliministeriön kuraattoreita, opetusministeriön virkamiehiä, vähemmistövaltuutettuja tai muita huolekkaita parveilemassa ympärillä. Toki hyvät ruotsalaiset "vaihtoehtovanhemmat", joita vieläkin muistelen kiitollisena. Samoin kuin ruotsalaista veljeäni ja siskoani.

En ollut liikkellä ankkurilapsena ja palasin aikaa myöten Suomeen, jonne ankkuroiduin. Sotatilassa olleesta Suomesta ei muuten aikuisväestöä haihtunut, toisin kuin eräistä muista maista nykyään.

[oinas]

Tämä on juuri sellainen asia jota en pysty ymmärtämään. Miksi tarvitsee opettaa somaliaa suomalaisessa koulussa? Mitkä on ne perusteet joilla tämä katsotaan tarpeelliseksi? Veroja maksavana kansalaisena en halua kustantaa tälläistä toimintaa ennenkuin minulle on esitetty aukottomat todisteet opetuksen hyödyllisyydestä.

Samaa mieltä. Enoni perhe, jossa vanhempien lisäksi oli 4 alle 10-vuotiasta poikaa, muutti vuonna -68 Australiaan. Siellä pojat laitettiin heti australialaiseen kouluun, jossa he oppivat nopeasti englannin kielen. Ei puhettakaan, että siellä olisi heille suomen kieltä opetettu. Niinpä pojat sopeutuivatkin hyvin maan kulttuuriin ja ovat pärjänneet mainiosti uudessa kotimaassaan. Kotona heillä puhuttiin suomea, jota pojat edelleen puhuvat ja ymmärtävät, mutta kirjoittaminen alkaa tuottaa jo vaikeuksia. Heidän lapsistaan kasvaa ja on jo kasvanut australialaisia, mutta niin kai on ollut tarkoituskin.

Kyllähän tämä alkaa mennä jo mahdottomuuksiin, jos kaikille maahanmuuttajille pitää opettaa vielä heidän omaa äidinkieltäänkin. Ei minun verovaroillani.

[Marjukka Kaakkola]

Entäpä kielikylpy? Sehän on niin muodikasta nykyään, kun suomenkieliset lapset kylvetetään ruotsiin tai englantiin esikoulusta alkaen. Eikö se sitten tuhoa tätä 'tunnekieltä' eli tässä tapauksessa suomea?