2010-02-05 HS: Suomesta voi tulla oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja

[rähmis]

Hallituksen suunnittelema muutos kehitysavun laskemistapaan saattaa tehdä Suomesta oman kehitysapunsa suurimman vastaanottajamaan, arvioi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry.

Nyt Suomi raportoi apuna kehitysmaista tulevien kiintiöpakolaisten, myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämiseen liittyvien henkilöiden ensimmäisen vuoden kustannuksia. Nykyisellä raportointitavalla 18 miljoonaa euroa pakolaiskuluista laskettiin kehitysyhteistyöksi vuonna 2008.

Hallitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta kirjata esimerkiksi poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista Suomessa aiheutuvia kuluja kehitysavuksi. Asiasta pyritään päättämään maaliskuuhun mennessä., jotta uusi laskentatapa olisi käytössä jo raportoitaessa viime vuoden kehitysyhteistyömenoja virallisia tilastoja ylläpitävälle OECD:lle.

Valtion tulo- ja menoarviossa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kulujen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on 39 miljoonaa euroa.

Kepan mukaan tämän 39 miljoonan euron laskeminen osaksi kehitysapua tekisi Suomesta käytännössä oman apunsa suurimman vastaanottajamaan.

Vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyön suurimmat saajamaat olivat Tansania 27, Mosambik 26 ja Vietnam 19 miljoonalla eurolla.

"Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta.

Monet OECD:n jäsenmaat, esimerkiksi Ruotsi, raportoivat apuna kustannuksia, jotka eivät varsinaisesti tuo uusia resursseja kehitysmaille. Näitä ovat pakolaiskulujen ohella kehitysmaiden velkahelpotukset ja kehitysmaista tulevien korkeakouluopiskelijoiden stipendit.

Kepa on julkaissut myös aihepiiriä käsittelevän Aitoa apua? -ajankohtaiskatsauksen.

Hesari

[Pliers]

Hallitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta kirjata esimerkiksi poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista Suomessa aiheutuvia kuluja kehitysavuksi. Asiasta pyritään päättämään maaliskuuhun mennessä., jotta uusi laskentatapa olisi käytössä jo raportoitaessa viime vuoden kehitysyhteistyömenoja virallisia tilastoja ylläpitävälle OECD:lle.

Loistavaa!!! Kuka vielä haukkuu hallitusta? Siellähän näyttää sittenkin olevan ihan fiksuja ihmisiä.

[Jiri Keronen]

Mitä luulette, jos tällainen toteutuu, tarkoittaako se myös samalla kehitysavun nostamista, jotta sitä saadaan enemmän myös ulkomaille?

[Turkulaine]

Huonolla tuurilla tämä tarkoittaa ennennäkemätöntä satsausta väestönvaihtoon. Nythän meillä vasta varaa onkin! Vähintään 1,7 % bruttokansantuotteesta on käytettävä suomalaisuuden epädramatisoimiseen ja maailman väestöräjähdyksen edesauttamiseen.

[BeerBelly]

"Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta.

Niinalta pitäisi savustaa suora vastaus onko parempi ottaa Suomeen voimavaroja vai antaa köyhille maille apuvaroja. "Molempi parempi" ei kelpaa vastaukseksi.

[Karvajalka]

Äkkiseltään saattaa vaikuttaa hyvältä, mutta käytännössähan tuo houkuttaa siirtämään painopistettä perinteisestä kehitysavusta maahanmuuttobisnekseen jotta varat saataisiin käytettyä Suomessa. Sosiaalinen maahanmuutto tulee tuolla tavoin saamaan lisää resursseja käytettäväkseen, ja kehitysavusta lohkaistava siivu tulee taatusti tulkittavaksi tuloksi Suomen taloudelle, josta ei tietenkään ole varaa ikuna päivänä luopua. Sosiaalista maahanmuuttoa ei siis tuon päätöksen jälkeen ole "varaa" lopettaa, vaikka pitkän aikavälin kustannukset olisivat kuinka selkeästi negatiiviset.

[Kimmo Pirkkala]

"Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta.

Minun mielestäni tämä uutinen on tulkittavissa täysin nuivaksi. Eli tässä kamppailee samoista varoista käytännössä kehitysapu ja pakolaisten vastaanotto, ja mitä enemmän otamme vastaan pakolaisia sitä pienemmällä osuudella autamme kehitysmaita.

Vaikka en kehitysapuakaan kovin korkealle arvosta, niin jos näistä kahdesta pahasta pitää valita, niin priorisoisin kehitysavun tärkeämmäksi. Uskoisin että iso osa mokuttajistakin näin tekisi.

[Pliers]

"Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta.

Minun mielestäni tämä uutinen on tulkittavissa täysin nuivaksi. Eli tässä kamppailee samoista varoista käytännössä kehitysapu ja pakolaisten vastaanotto, ja mitä enemmän otamme vastaan pakolaisia sitä pienemmällä osuudella autamme kehitysmaita.

Vaikka en kehitysapuakaan kovin korkealle arvosta, niin jos näistä kahdesta pahasta pitää valita, niin priorisoisin kehitysavun tärkeämmäksi. Uskoisin että iso osa mokuttajistakin näin tekisi.

Olen täysin samaa mieltä.

[Lemmy]

Nyt ei olekaan niin helppoa sitten "piilottaa" näitä kustannuksia. KEPA:kin voisi herätä "samalla rahalla" ilmiöön.

[KTM]

Tähän asti mokuttajat ovat toitottaneet että turvapaikanhakijoihin kulutetut rahat eivät ole keltään pois. Tämä uudistus olisi erittäin tervetullut sen takia että Kepa, SPR ynnä muut alkaisivat vähitellen tajuamaan että kaikki (valtion) raha jota jaetaan jonnekin on aina jostain muualta pois.

[Siiseli]

Kylläpä noita kehitysapurahoja sitten osataankin käyttää viisaasti ja tehokkaasti. Gepardihattujen synttärikekkereiden rahoittamiseen ja mamulusmuilijoiden elättämiseen. Maksan tästä rikkaudesta hyvin mieluusti.

[Pliers]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/kepa_tyrmistyi_kehitysavun_tilastokikkailusta_1422172.html

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ei ole tyytyväinen Suomen kehitysavun jakamiseen. Kepan mukaan apuvaroja pitäisi suunnata entistä enemmän kehitysmaihin, eikä pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen.

Ja mehän Hommassa olemme tasan samaa mieltä. Mäki-Ketelä ottaa tästä varmaan kopin ja raapaisee tiedotteen, kuinka samaa mieltä Homma RY ja Muutos 2011 on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kanssa?

[JM-K]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/kepa_tyrmistyi_kehitysavun_tilastokikkailusta_1422172.html

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ei ole tyytyväinen Suomen kehitysavun jakamiseen. Kepan mukaan apuvaroja pitäisi suunnata entistä enemmän kehitysmaihin, eikä pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen.

Ja mehän Hommassa olemme tasan samaa mieltä. Mäki-Ketelä ottaa tästä varmaan kopin ja raapaisee tiedotteen, kuinka samaa mieltä Homma RY ja Muutos 2011 on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kanssa?

Homma ry:n puolesta en uskalla sanoa mitään, mutta Muutoksen osalta pistän mietintämyssyyn. Tavoiteohjelmassamme asiasta puhutaan joka tapauksessa, ties vaikka pienen lausunnonkin poikisi...!!!1!

[Pliers]

Tavoiteohjelmassamme asiasta puhutaan joka tapauksessa, ties vaikka pienen lausunnonkin poikisi...!!!1!

Tämä olisi mielestäni hyvä kohta, kun voi olla täysin samaa mieltä vastustajan kanssa. Josko ne oivaltaisi, ettei raha tule taikaseinästä, vaan on niukka hyödyke. Johonkin asiaan käytetty raha on jostain muualta pois. Jos ne on sitä mieltä, että maahanmuuttosirkukseen käytetty raha ei saa olla kehitysmaille maksettavasta tuesta pois, seuraava looginen kysymys olisi, että mistä se saisi olla pois. Koulutuksesta, sairaan hoidosta, vanhusten hoidosta, lasten hoidosta... listaa riittää.

[Mika.H]

Vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyön suurimmat saajamaat olivat Tansania 27, Mosambik 26 ja Vietnam 19 miljoonalla eurolla.

eikö kenenkään muun korvaan särähdä nuo summat?

30.   Kansainvälinen kehitysyhteistyö   682 850 000 vuonna 2008

[Sami Aario]

Mielestäni voitaisiin laskea yhteen kaikki humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden aiheuttamat kustannukset veronmaksajille, vähentää tästä luvusta näiden samojen maahanmuuttajien maksamat verot, ja kirjata tämä erotus kehitysavuksi.

Sitten olisi pohjaa lähteä pohtimaan onko nykyisen kaltainen humanitaarinen maahanmuutto tehokas tapa lieventää maailman kurjuutta.

[Pliers]

Vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyön suurimmat saajamaat olivat Tansania 27, Mosambik 26 ja Vietnam 19 miljoonalla eurolla.

eikö kenenkään muun korvaan särähdä nuo summat?

30.   Kansainvälinen kehitysyhteistyö   682 850 000 vuonna 2008

http://www.formin.fi/Public/Print.aspx?contentid=137952&nodeid=34648&culture=fi-FI&contentlan=1

Nopealla vilkaisulla... ei tässäkään paljon järkeä ole...

http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/904BF2CCF96ECBE6C22574B20036D591?OpenDocument&lang=FI

Ulkoasiainministeriön ja valtionvarainministeriön talousarvioesityksessä 2009 esitetään Suomen valtion kehitysyhteistyömenoihin varattavaksi ensi vuonna 910 miljoonaa euroa, joka olisi 0,46 prosenttia BKTL:sta. (vrt. 2008 varattu määräraha 830 miljoonaa euroa eli 0,44 prosenttia BKTL:sta). Ensimmäistä kertaa vuosiin myös kehityspolitiikasta vastaava ulkoasiainministeriö on jo lähtökohtaisesti esittämässä liian pientä korotusta.

Summat on ihan mielipuolisia.

[Roope]

Hallituksen suunnittelema muutos kehitysavun laskemistapaan saattaa tehdä Suomesta oman kehitysapunsa suurimman vastaanottajamaan, arvioi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry.
[...]
Valtion tulo- ja menoarviossa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kulujen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on 39 miljoonaa euroa.

Kepa sai näin läpi viestin, jonka mukaan Suomen 20 miljoonan euron lisäys yli 800 miljoonan kehitysapuun "saattaa tehdä Suomesta oman kehitysapunsa suurimman vastaanottajamaan". Kepa ei esitä, että näin todella tapahtuisi, vaan heittää medialle väänneltäväksi 'slippery slope'-argumentin. Mutta media tarttuu hanakasti syöttiin.

Ilmeisesti EU-maista Iso-Britannia ja Luxemburg ovat ainoat, jotka eivät sisällytä minkäänlaisia pakolais- tai opiskelijamenoja kehityspuun. Kaikki muut maat tekevät niin ja osuudet ovat isoja: Saksa (26 %), Ranska (23 %), Italia (21 %), Espanja, Ruotsi, Norja (10,5 %), Tanska...

Norjan ensi vuoden budjettiin on nimittäin laskettu mukaan lähes 350 miljoonaa euroa kuluja, jotka syntyvät Norjan vastaanottamista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista.

Vastaavasti Ruotsi, joka on perinteisesti kirjannut pakolaiskuluja kehitysapuun suurimuotoisesti - joskin Norjan ensi vuoden lukuja vähemmän, kirjaa vuonna 2010 pakolaismenoja budjettiinsa vain noin 200 miljoonaa euroa.

Kepan mielestä pakolaisten vastaanoton lisäksi myöskään kehitysmaista tulevien korkeakouluopiskelijoiden stipendit eivät ole kehitysapua, koska "ne eivät varsinaisesti tuo uusia resursseja kehitysmaille".

Suositukset Suomen hallitukselle:
> Pakolaiskulut eivät edistä köyhyyden poistamista
kehitysmaissa, joten niiden kirjaamista osaksi
kehitysyhteistyövaroja ei pitäisi sallia.

Toisin sanoen: pakolaisten vastaanotto ei edistä köyhyyden poistamista kehitysmaissa. Silti kerta toisensa jälkeen EU:n turvapaikkajärjestelmän väitetään osaltaan auttavan köyhyyden vähentämisessä.

Minusta kehitysmäärärahat, katastrofiapu, pakolaismenot ja muut vastaavat voitaisiin hyvinkin niputtaa yhteen seurannan helpottamiseksi, mutta vain johonkin tiettyyn BKT-prosenttiin pääsemiseksi se on turhaa kikkailua. BKT-prosenteilla ei ole merkitystä kuin kepalaisille ja muutamille virkamiehille tai poliitikoille.

http://www.kepa.fi/palvelut/julkaisut/ajankohtaiskatsaukset/pdf/aitoa_apua.pdf

[Julmuri]

"Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta.

Myöntääkö mokuttaja tässä rivien välistä, ettei mokutuksesta olekkaan mitään hyötyä? Että avun pitäisi mennä sinne missä sitä tarvitaan, jotta siitä olisi hyötyä?

[Maastamuuttaja]

Suomi esitti jo 1990-luvulla OECD:n kehitysapukomiteassa maahanmuuttokustannusten sisällyttämistä viralliseen kehitysapuun. Tukea ei silloin löytynyt, tänään tilanne on ehkä toinen?

Löytyisiköhän nykyisestä pulssimittarivetoisesta ulkoasianhallinnosta tiedotushalukkuutta yllämainitusta Suomen aloitteesta? 

[nimetönkeskustelija]

Rahakirstun pohja häämöttää ja jotain on tehtävä. Näin saadaan meikattua luvut taas hyvän näköiseksi. Enää ei riitä rahaa mamujen hyysäämiseen sekä oikeaan kehitysapuun. Toinen kysymys tietysti on, että pitäisikö suomalaisilta kerättyjä verorahoja yleensä käyttää johonkin valtion yksipuolisesti päättämään hyväntekeväisyyteen. Parempi olisi, jos verovaroista kerätty hyöty käytettäisiin suomalaisiin täysmääräisesti. Jokainen ihminen tai yritys voisi sitten itse pistää rahojaan haluamaansa hyväntekeväisyystarkoitukseen.

Nythän minulta kerätään verojen mukana automaattisesti hyväntekeväisyysrahaa, joka sijoitetaan sellaiseen käyttötarkoitukseen, mitä en välttämättä halua itse tukea.

[ikki]

Mitä luulette, jos tällainen toteutuu, tarkoittaako se myös samalla kehitysavun nostamista, jotta sitä saadaan enemmän myös ulkomaille?

Hienoa että summat ja määrät rupeavat näkymään. Ne on nykyään liian hyvin piilotettuja kuntien sosiaalitoimien käyttörahoihin.