Muutos 2011 ja eurooppalainen kansalaisaloite

[JM-K]

Euroopan unioni ottaa osana Lissabonin sopimusta käyttöön kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena on helposti, avoimesti ja käyttäjäystävällisesti lisätä demokratiaa EU:n päätöksenteossa ja kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitään.

Lissabonin sopimuksen myötä kansalaisilla on mahdollisuus pyytää komissiota laatimaan toimenpide-ehdotuksia niille politiikan aloille, joilla EU on toimivaltainen. Sopimuksen mukaan vähintään miljoonan kansalaisen "merkittävästä määrästä" jäsenmaita on allekirjoitettava vetoomus. Monet käytännön kysymykset on kuitenkin jätetty määrittelemättä sopimuksessa.

EU pyysi asiasta kiinnostuneita tahoja antamaan lausunnon näihin keskeisiin kysymyksiin liittyen. Lausuntojen jättämisen määräaika päättyi eilen 31.1.2010.

Uusi kansalaisaloite on merkittävä osa Muutos 2011 ry:n ykkösagendaa eli suoraa demokratiaa.

Monet suomalaiset puolueet, sellaisiksi aikovat, erilaiset järjestöt sekä muut organisaatiot puhuvat nykyisin - ja etenkin yllättäen näin vaalien lähestyessä - entistä enemmän kansalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä.

Siksi olemme kovasti hämmentyneitä siitä, että Muutos 2011:n lisäksi vain yksi (1) suomalainen organisaatio vaivautui ottamaan kantaa tähän hyvin merkittävään asiaan. Jokainen vetäkööt itse omat johtopäätöksensä passiivisuuden syistä.

Muutos 2011:n näkemyksen mukaan syy on se, että todellisuudessa valtaeliitti ei missään nimessä halua lisätä kansalaisten poliittista aktiivisuutta ja osallistumista. Toki kyse saattaa olla ihan puhtaasti välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta. Todennäköisesti sekä että. Huomioikaa, että esim. Ruotsin hallitus jätti kannanoton.

Kannanottomme oheisessa PDF-tiedostossa sekä täällä: http://ec.europa.eu/dgs/secretariat_general/citizens_initiative/contributions_en.htm.

(Kannanottomme on vielä väärässä kategoriassa "ei-rekisteröityneet organisaatiot", mutta EU-virkailijat korjannevat asian aivan lähipäivinä).

EDIT: Linkki vaihdettu

[Mika.H]

Siksi olemme kovasti hämmentyneitä siitä, että Muutos 2011:n lisäksi vain yksi (1) suomalainen organisaatio vaivautui ottamaan kantaa tähän hyvin merkittävään asiaan. Jokainen vetäkööt itse omat johtopäätöksensä passiivisuuden syistä.

ihan hyvä veto. on siinä toimittajilla ihmettelemistä mitäs nyt pitäisi tehdä..

eurooppalainen suomi ry ja muutos2011 vastaan ruotsin valtio..

hehheh

ps. ihan kohtuullisen hyvin kirjoitettukin... kröhym.

[JM-K]

Siksi olemme kovasti hämmentyneitä siitä, että Muutos 2011:n lisäksi vain yksi (1) suomalainen organisaatio vaivautui ottamaan kantaa tähän hyvin merkittävään asiaan. Jokainen vetäkööt itse omat johtopäätöksensä passiivisuuden syistä.

ps. ihan kohtuullisen hyvin kirjoitettukin... kröhym.

Mikäs sinua nyt vaivaa... (tähän kuuluisi hymiö, mutta en edelleenkään niitä käytä). Kiitos kommenteista.

[Mika.H]

Mikäs sinua nyt vaivaa... (tähän kuuluisi hymiö, mutta en edelleenkään niitä käytä). Kiitos kommenteista.

palautteen pitää olla suoraa ja rehellistä. muutehan sillä ei ole mitään merkitystä..

lisää tuollaisia asiallisia juttuja niin soppa sekoittuu. täällä taka-alalla sekoitetaan pakkaa myöskin. muutama isku tulossa tiettyihin kohteisiin, mutta ei niistä nyt vielä sen enempää...

[BastardoGrande]

Hieno Homma ja mielestäni tämä ansaitsee olla tässä kaikkien luettavana;

LAUSUNTO EU:N KANSALAISALOITTEESTA
Tällä hetkellä EU-kansalaiset voivat vedota EU-parlamenttiin ja äänestää parlamenttivaaleissa.
Heillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta osallistua suoraan unionin toimeenpanoelimen, Euroopan
komission, päätöksentekoon.
Euroopan unioni ottaa osana Lissabonin sopimusta käyttöön kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena
on helposti, avoimesti ja käyttäjäystävällisesti lisätä demokratiaa EU:n päätöksenteossa ja
kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitään.
Lissabonin sopimuksen myötä kansalaisilla on mahdollisuus pyytää komissiota laatimaan
toimenpide-ehdotuksia niille politiikan aloille, joilla EU on toimivaltainen. Sopimuksen mukaan
vähintään miljoonan kansalaisen "merkittävästä määrästä" jäsenmaita on allekirjoitettava vetoomus.
Monet käytännön kysymykset on kuitenkin jätetty määrittelemättä sopimuksessa. Keskeisiä
kysymyksiä ovat:
1. kuinka monesta maasta allekirjoittajia on oltava?
2. kuinka monta allekirjoittajaa yhdestä maasta on oltava?
3. mikä on allekirjoittajien ikäraja?
4. millainen kansalaisaloitteen vakiotekstin ja -muodon on oltava?
5. miten allekirjoitukset kerätään, varmennetaan ja todistetaan oikeiksi?
6. mikä on allekirjoitusten keräämisen aikaraja?
7. miten aloitteet rekisteröidään virallisesti?
8. millaisia avoimuutta ja rahoitusta koskevia sääntöjä kansalaisaloitteen järjestäjiin
sovelletaan?
9. pitääkö komission vastaukselle aloitteen toteutumisesta määrittää aikaraja?
10. miten silloin menetellään, jos yhdestä asiasta on useita aloitteita.
2
MUUTOS 2011 RY:N EHDOTUKSET PERUSTELUINEEN
Mikä on Muutos 2011 ry?
Muutos 2011 ry on yhdistys, jonka tavoitteena on rekisteröityä puolueeksi. Muutos 2011 ry syntyi
halusta muuttaa maassamme vallitsevaa poliittista käytäntöä, jossa päätöksentekijöiden vastuu
päättyy samaan aikaan, kun vaalihuoneiden ovet sulkeutuvat. Muutos 2011 ry:n pyrkimyksenä on
antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon myös vaalien välisenä aikana.
Keskeinen tavoitteemme on suoran demokratian saaminen suomalaiseen poliittiseen
päätöksentekoon nykyisen edustuksellisen demokratian tueksi. Tärkeä rooli tämän tavoitteen
toteutumisessa on Lissabonin sopimuksen mukainen kansalaisaloite.
Muutos 2011 ry:n ehdotukset EU:n komission kysymyksiin perusteluineen ovat:
1. Jäsenvaltioiden vähimmäismäärä
Ehdotamme, että kansalaisaloitetta kannattavia EU-kansalaisia tulee olla vähintään
neljäsosasta kaikista EU:n jäsenmaista. Kyseinen määrä tekee tilanteesta eri jäsenmaille
tasapuolisemman ja kannustaa allekirjoitusten kerääjiä levittäytymään laajoille alueille.
Jäsenmaiden määrän tulee olla riittävän suuri. Näin estetään se, että kansalaisaloitteesta tulee
väline, jonka avulla komission agendalle nostetaan ehdotuksia, jotka ovat eduksi vain
joillekin Euroopan unionin jäsenmaille ja vastaavasti EU:n kokonaisedun vastaisia. Tällaiset
ehdotukset ajavat suhteettoman usein enimmäkseen suurten jäsenvaltioiden ja niiden
kansalaisten etuja.
Erityisesti monelle pienelle jäsenmaalle tärkeisiin aloitteisiin täytyy joka tapauksessa kerätä
aloitetta kannattavien EU-kansalaisten allekirjoituksia monista eri jäsenmaista. Pienten
maiden kansalaisille ja kansalaisjärjestöille on suuri haaste organisoida ja järjestää monta
maata, kielialuetta ja laajoja maantieteellisiä alueita kattava allekirjoitusten keruu.
Suurten maiden kansalaisille allekirjoitusten kerääminen sen sijaan on suhteellisesti
huomattavasti helpompaa: kärjistetysti sanottuna riittää, kun mainostaa hanketta
muutamassa suurkaupungissa. Pelkästään Pariisin, Lontoon ja Ruhrin suurkaupunkialueilla
asuu lähes yhtä monta asukasta kuin yli miljoonan neliökilometrin alueella pohjoismaisissa
jäsenvaltioissa ja Baltian maissa yhteensä.
3
Toisaalta jäsenvaltioiden vähimmäismäärä ei saa olla liian suuri, koska se vaikeuttaa
kohtuuttomasti toteuttamiskelpoisten ehdotusten pääsemistä kansalaisaloitteen piiriin. Se
saattaa johtaa myös siihen, että ehdot täyttävien kansalaisaloitteiden aikaansaaminen tulee
kohtuuttoman vaikeaksi kaikille muille paitsi suurille kansainvälisille järjestöille, joilla on
valmis organisaatio ympäri Euroopan.
Komission mukaan neljäsosa jäsenvaltioista olisi liian pieni määrä takaamaan, että aloite
heijastaa unionin etua riittävän laajalti. Todellisuudessa asia ei ole näin. Komission esittämä
kolmasosakaan ei takaa, että unionin kokonaisetu olisi riittävissä määrin otettu huomioon.
Suurellakin jäsenvaltioiden ryhmällä voi olla sellaisia yhteisiä etuja, joiden ajaminen kävisi
muulle EU:lle kalliiksi.
On selkeä virhe yrittää hakea sellaista jäsenvaltioiden vähimmäismäärää, joka takaa, että
aloitteet heijastavat pelkästään mahdollisemmin suurta unionin etua. Jos tämä on ainoa
pyrkimys tai kriteeri, jätetään monet, laajojen kansalaisryhmien yhteistä etua aidosti
palvelevat aloitteet vaille ansaitsemaansa huomiota ja tutkimusta.
On muistettava myös se, että komissio hakee nyt vasta sopivia reunaehtoja sille, että se
ylipäätään ottaa käsiteltäväkseen kansalaisaloitteita. Komission harkinta ei siis vielä
välttämättä tarkoita sitä, että kansalaisten ehdotus johtaa komission antamaan säädös- tai
lakiehdotukseen. Etenkään se ei tarkoita sitä, että ehdotuksesta tulee laki, sillä ehdotuksen
täytyy saada neuvoston ja pääsääntöisesti myös Euroopan parlamentin hyväksyntä.
Jos on ilmeistä, että aloite palvelee vain jonkin jäsenmaan tai tietyn maaryhmän etuja EU:n
ja sen kansalaisten kokonaisedun kustannuksella, on komissiolla asian käsittelyn jälkeen
hyvä syy ja oikeus kieltäytyä antamasta pyydettyä ehdotusta.
2. Allekirjoitusten vähimmäismäärä jäsenvaltiota kohden
Vähimmäismääräksi ehdotamme 0,2 prosenttia eli yhtä viidessadasosaa niistä, jotka
voivat osallistua kansalaisaloitteeseen, ei siis kokonaisväestöstä. Jos vähimmäismäärä
määritellään osuutena kokonaisväestöstä, ne jäsenvaltiot, joissa äänioikeutettujen osuus
kokonaisväestöstä on tavallista pienempi (esim. nuoremman ikärakenteen vuoksi Irlannissa),
ovat muita jäsenvaltioita heikommassa asemassa.
3. Vähimmäisikä kansalaisaloitteen tukijoille eli allekirjoittajille
4
Yhtäläinen 18 vuoden ikäraja kaikissa jäsenvaltioissa. Kaikkien jäsenvaltioiden
näkökulmasta 18 vuoden ikäraja on oikeudenmukainen. Europarlamenttivaaleissa eri
jäsenmaissa vaihtelevat äänestysikärajat eivät muodostu ongelmaksi, koska äänioikeuden
laajentaminen nuoremmille ei lisää maan saamien edustajien määrää. Sen sijaan
kansalaisaloitteen tapauksessa alempi ikäraja lisäisi maasta mahdollisesti saatavien
allekirjoitusten määrää ja siten asettaisi kyseisen maan suhteellisesti parempaan asemaan
kuin muut jäsenmaat.
4. Kansalaisaloitteen muoto ja sisältö
Ainoa minimivaatimus, jota aloitteelle tulee asettaa, on se, että aloite on riittävän selkeä.
Sen tulee olla kirjoitettu niin ymmärrettävään muotoon, että komissio ja
keskivertokansalaiset ymmärtävät ilman ilmeistä väärinkäsityksen mahdollisuutta, mihin
sillä pyritään. Liian yksityiskohtaisten ja seikkaperäisten muotoseikkavaatimusten
asettaminen kuulostaisi byrokraattiselta haitanteolta aktiivista kansalaisvaikuttamista
vastaan.
Komission tulee perustaa pelkästään kansalaisaloitteita varten omat internetsivut, joilla on
luettavissa ja tulostettavissa muun muassa erilaisia esimerkkejä ja malleja siitä, millaiseen
määrämuotoon kansalaisaloitteen voi tehdä. Nämä mallit auttavat aktiivisia kansalaisia
jäsentelemään ehdotuksensa mahdollisimman selkeään ja ymmärrettävään muotoon.
Lisäksi samaiselta internetsivustolta tulee löytyä kaikki jo kerätyt samoin kuin vireillä olevat
rekisteröidyt kansalaisaloitteet aihepiireittäin yhteen koottuna. Näin kaikki Euroopan
unionin toiminnasta ja siihen vaikuttamisesta kiinnostuneet kansalaiset voivat helposti saada
selville, onko jo olemassa juuri heitä kiinnostavia aloitteita tai ehdotuksia heitä
kiinnostavista asioista.
Suurin kansalaisaloitteita kohtaava ongelma lienee se, että on suuri haaste saada miljoonia
ihmisiä ympäri Euroopan tietoiseksi jostakin hankkeesta. Siksi komission tulee tehdä edellä
mainittu kansalaisaloitesivusto yleisesti tunnetuksi lähettämällä jokaiseen kotiin esite, jossa
kerrotaan kyseisestä uudesta vaikuttamismahdollisuudesta, kansalaisaloitteesta.
5. Allekirjoitusten keräämistä, tarkastusta ja vahvistamista koskevat vaatimukset
Allekirjoituksia tulee voida kerätä sekä paperilistoina että ehdottomasti myös internetissä.
5
Allekirjoitusten kerääminen internetissä on tehtävä mahdolliseksi siksi, että sillä voi olla
ratkaiseva vaikutus siihen, tuleeko kansalaisaloitteista merkittävä vaikuttamiskanava vai
marginaalinen ilmiö. Esimerkiksi muuttoilmoitusta internetissä tehdessä henkilö voi
tunnistautua pankkitunnuksillaan. Tämän tyyppinen ratkaisu olisi toimiva myös
kansalaisaloitteissa.
6. Allekirjoitusten keräämisen aikaraja
Miljoonan nimen kerääminen ympäri Euroopan on paljon suurempi tehtävä kuin kansalliset
kansalaisaloitteet, ja siihen on annettava enemmän aikaa kuin kansallisten aloitteiden
aikaansaamiseen. Siksi ehdotamme, että allekirjoitusten keräämiselle ei aseteta aikarajaa.
Mikäli sellainen on hyvin perusteltavista syistä asetettava, ehdotamme 18 kuukauden
aikarajaa.
Komissio ehdottaa suhteellisen lyhyttä keräysaikaa mm. sillä perusteella, että
kansalaisaloitteet liittyvät usein erityisen ajankohtaisiin aiheisiin, ja saattavat liittyä
ongelmiin, jotka menettävät merkityksensä, jos aikarajaa ei ole tai se on liian pitkä.
Jos ongelma todellakin menettää merkityksensä ennen kuin allekirjoitukset saadaan kerättyä,
niin todennäköisesti ihmisten kiinnostus aloitetta kohtaan lopahtaa. Kiinnostuksen puute
huolehtinee ilman mitään aikarajojakin siitä, etteivät ihmiset haaskaa komission aikaa
ajankohtaisuutensa menettäneillä aloitteilla.
Mitä tulee keruun aikana mahdollisesti muuttuvan lainsäädännön ongelmaan, komission
tulee ennakoida ja lievittää sitä informoimalla edellä mainitulla kansalaisaloitesivustolla
kaikista muutoksista, joita se suunnittelee tai esittää rekisteröityjen aloitteiden aiheita
koskevaan lainsäädäntöön.
7. Aloitteiden virallinen rekisteröinti
Mikäli komissio tulee jonkin aloitteen kohdalla siihen tulokseen, että aloitteen
käsittelemiselle ei ole oikeudellisia esteitä, tulee komission todeta tämä selkokielisesti. Näin
vältetään mahdolliset sekaannukset ja väärintulkinnat siitä, että komissio jo kannattaisi
ehdotusta.
Osa EU:n lainsäädännöstä on niin monimutkaista, että tavallisten kansalaisten ja
6
kansalaisjärjestöjen voi olla hankalaa luotettavasti selvittää tai arvioida, kuuluuko jonkin
ehdotuksen antaminen komission toimivaltuuksiin vai ei. Siksi komission tulee auttaa
kansalaisia tässä selvitys- ja arviointityössä. Näin vältetään turhauttavia ja kansalaisia
entisestään poliittisesta osallistumisesta vieraannuttavia tilanteita, joissa he tekevät mittavan
työmäärän täysin turhaan.
Jos komissio pitää aloitteiden ennakkotarkistusta liian raskaana menettelynä, sen tulee
tarjota oikeudellista neuvontaa aloitteen keräämistä harkitseville ja asiasta neuvoa pyytäville
kansalaisille.
8. Järjestäjiä koskevat vaatimukset – avoimuus ja rahoitus
Ei ennakkovaatimuksia. Toivottavaa toki olisi, että kansalaisaloitteen järjestäjät pyrkivät
avoimeen tiedottamiseen sekä rahoituksestaan että mahdollisista tukijoistaan. Näidenkin
vaatimusten suhteen on kuitenkin varottava, ettei kansalaisaloitteen tekemistä harkitseville
järjestetä liian hankalia byrokraattisia esteitä.
9. Komission vastauksen aikaraja
Viisi (5) kuukautta. Tämä on kohtuullinen aikaraja sekä komission että ehdotuksen tekijän
näkökulmasta.
10. Samaa aihetta koskevat aloitteet
On tarpeetonta varta vasten luoda sääntöjä, joilla rajoitetaan samaa aihetta koskevien
kansalaisaloitteiden peräkkäistä esittämistä. Lisäksi tällainen kielto voi toimia
mielivaltaisena työkaluna, sillä joissakin tapauksissa voi olla hyvin vaikeaa erotella, mitkä
aloitteet lopulta käsittelevät täsmälleen samaa aihetta.
Jo pelkästään koko EU:n laajuisen aloitteen käynnistämiseen vaadittavat operatiiviset ja
taloudelliset resurssit rajoittavat toistoa ja päällekkäisyyttä. Tästä syystä peräkkäiset aloitteet
jäävät todennäköisesti hyvin harvinaisiksi, vaikka mitään erityisiä sääntöjä ei laadittaisikaan.
Jos kansalaiset aloitteen hylkäämisen jälkeenkin käynnistäisivät samasta asiasta uuden
aloiteprosessin kustannuksista ja vaivannäöstä huolimatta, on tämä tulkittava viestiksi
komissiolle siitä, että he kokevat asian todella tärkeäksi. Miksi heillä ei saisi olla oikeutta
tällaisen viestin antamiseen?
7
Miljoonan nimen kerääminen on niin vaikea tehtävä, että toistamiseen esitettyjä ehdotuksia
tuskin kertyisi rasitteeksi asti. Jos näin kuitenkin käy, niin komissio voi niin halutessaan
yksinkertaisesti antaa saman kielteisen vastauksen kuin jo edelliselläkin kerralla.
MUUTOS 2011 RY:N LISÄEHDOTUKSET
1. Kansalaisaloite ja Euroopan unionin perussopimukset
Lisäksi ehdotamme, että kansalaisaloitetta tulee voida käyttää ehdottamaan muutoksia myös
Euroopan unionin perussopimuksiin (katso tarkemmin oheinen liite).
EU-sopimukset ovat monimutkaisia, yksityiskohtaisia ja säätelevät EU:n konkreettisia politiikan
sisältöjä huomattavasti enemmän kuin useimmat kansalliset perustuslait valtioiden toimintaa.
Mikäli kansalaisaloitteet eivät voisi koskea perussopimuksia ja niiden muuttamista, se rajaisi
suuresti kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
2. Seuranta-aika kansalaisaloitteen vaikutusten toteamiseksi
Koska ylikansallinen kansalaisaloite on uudenlainen vaikutustapa, ei ole realistista olettaa, että sitä
koskevat säännöt saataisiin kerralla valmiiksi. Tämän vuoksi kansalaisaloitetta koskevaan
asetukseen tulee kirjata, että komission on käytännössä saatujen kokemusten pohjalta tehtävä
esimerkiksi viiden (5) vuoden kuluttua asetuksen voimaanastumisesta arvio kansalaisaloitteen
toimivuudesta. Mikäli tarvetta muutoksille ilmenee, komission on annettava ehdotus muutoksista
asetukseen.
Muutos 2011 ry, Förändring 2011 rf
Juha Mäki-Ketelä
puheenjohtaja
+358 50 59 53 218
[email protected]
8
Liite: Perustelut ehdotukselle, että kansalaisaloitteilla on voitava ehdottaa myös
perussopimusten muuttamista
Ensinnäkin, artikla kansalaisaloitteesta (SEU 11.4) ei sano suoraan, että kansalaisaloitteilla
voitaisiin ehdottaa muutoksia ainoastaan sekundäärioikeuteen. Se asettaa silti kaksi ehtoa, joita
voitaisiin herkästi tulkita siten: ensinnäkin, että pyydetyn ehdotuksen tekemisen on oltava
komission toimivaltuuksien rajoissa ja toiseksi, että osallistuvien kansalaisten mielestä säädös on
tarpeen "perussopimusten soveltamiseksi".
Kuitenkin, SEU:n artiklan 48.2 mukaisesti "komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksia
perussopimusten muuttamiseksi". Tämän perusteella on selvää, että komissio ei millään tavalla
ylittäisi toimivaltuuksiaan, jos se tekisi neuvostolle kansalaisten pyytämän ehdotuksen
perussopimusten muuttamiseksi.
Toinen ehto näyttää edellyttävän, että kansalaisten pyynnön täytyy jotenkin perustua
perussopimusten sisällölle. On kuitenkin muistettava, että sopimuksiin on kirjattu monenlaisia
tavoitteita ja periaatteita, jotka eivät välttämättä toteudu riittävästi unionin käytännön toiminnassa.
Joskus tämä aiheutuu asiaa koskevista direktiiveistä, asetuksista tai sellaisten puuttumisesta, jolloin
ongelma voidaan ratkaista sekundäärioikeutta muuttamalla, mutta joskus ongelma on
perussopimuksissa itsessään: ne eivät välttämättä tarjoa riittäviä välineitä tai määräyksiä jonkin
yhteisesti hyväksytyn tavoitteen toteuttamiseen. Tästä on olemassa merkittävä historiallinen
esimerkki. Jo alkuperäiset Rooman sopimukset asettivat kunnianhimoisia tavoitteita yhtenäisestä
markkina-alueesta, jossa ihmiset, tavarat, palvelut ja pääomat liikkuisivat vapaasti. Kuitenkin
noiden tavoitteiden toteutuminen oli vielä 1980-luvulla monelta osin vain kaukainen haave. Siksi
silloisen Euroopan yhteisön komission ja hallitusten täytyi tarttua toimeen ja laatia Euroopan
yhtenäisasiakirja (1986), joka muuttamalla alkuperäistä perustamissopimusta vihdoin mahdollisti
sen sisältämien tavoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon. Tavallaan siis suuri osa Euroopan
yhtenäisasiakirjasta voidaan mieltää yritykseksi toimeenpanna Rooman sopimusta. Entäpä jos tänä
päivänä moni kansalainen ajattelisi, ettei jo Maastrichtin sopimuksen (1992) edellyttämä
toissijaisuusperiaate 1 toteudu riittävästi unionin toiminnassa, ja haluaisi sen vuoksi, että periaatteen
toteutumista valvoville kansallisille parlamenteille annettaisiin suurempi valta puuttua sellaisiin
lainsäädäntöehdotuksiin, joita ne pitävät sen vastaisina? Tämä on selvästikin yksi mahdollinen tapa
1 "Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan,
ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla
riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai
vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla." (Sopimus Euroopan unionista, artikla 5.3)
9
soveltaa t. toimeenpanna perussopimuksia, mutta kuitenkin sen toteuttaminen edellyttäisi
perussopimusten toisen pöytäkirjan muuttamista. Siten ehto "perussopimusten soveltamiseksi" ei
sinänsä estä ehdotuksia perussopimusten muuttamiseksi, jos kansalaiset vain pystyvät osoittamaan
aloitteessaan, että heidän ehdotuksensa todella perustuu jollekin perussopimusten kohdalle.
Koska artikla kansalaisaloitteesta ei ota suoraan kantaa siihen, voidaanko kansalaisaloitteilla
ehdottaa perussopimusten muuttamista, tulkinta asiasta on tehtävä myös perussopimusten muiden
määräysten valossa. Niiden perusteella voidaan todeta, että olisi perussopimusten hengen tai jopa
niiden suoranaisten vaatimusten vastaista, jos komissio ei ottaisi käsiteltäväkseen perussopimusten
muuttamista ehdottavia kansalaisaloitteita.
Sopimus Euroopan unionista mainitsee peräti kolmessa kohtaa (johdannossa, ensimmäisessä
artiklassa ja artiklassa 10.3), että päätökset tulisi tehdä "mahdollisimman lähellä kansalaisia".
Mahdollistamalla kansalaisaloitteet pyrittiin nimenomaan tuomaan kansalaisia lähemmäksi unionin
päätöksentekoa. Tämä pyrkimys jäisi ikävällä tavalla puolitiehen, jos kansalaisaloitteet voisivat
koskea vain tietyntyyppistä lainsäädäntöä. Ei voida uskottavasti väittää, että päätökset
perussopimusten muuttamisen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta tehtäisiin "mahdollisimman
lähellä kansalaisia", jos kansalaisille ei suostuta antamaan välineitä, joilla he voisivat virallisesti ja
kuuluvasti antaa oman panoksensa niihin.
Konkreettisemmin, SEU:n artikla 11.1 velvoittaa toimielimiä antamaan "kansalaisille ja
etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toimintaaloilla
asianmukaisten kanavien kautta." Koska velvoite koskee kaikkia unionin toiminta-aloja, se
koskee myös perussopimusten uudistamistyötä. Antamalla kansalaisille mahdollisuuden esittää
kansalaisaloitteilla mielipiteensä myös perussopimuksista, unioni edistäisi olennaisesti tämän
artiklan täysimääräistä toimeenpanemista.
Huomiota on kiinnitettävä myös SEU:n artiklaan 11.3:
"Komissio kuulee laajasti asianomaisia osapuolia varmistaakseen unionin toimien
johdonmukaisuuden ja avoimuuden."
10
Miljoona ihmistä voisi allekirjoittaa kansalaisaloitteen, jossa esitetään, että perussopimukset ovat
tavalla tai toisella epäjohdonmukaisia (esim. että jokin niiden artikla on huonosti muotoiltu ja siten
haittaa jonkin sopimusten asettaman tavoitteen toteutumista) ja siten tekevät unionin toimista
epäjohdonmukaisia, ja pyytää sillä perusteella komissiolta ehdotusta tuon epäjohdonmukaisuuden
korjaamiseksi. Eikö tällaisessa tapauksessa komissiolla olisi, "varmistaakseen unionin toimien
johdonmukaisuuden", velvollisuus kuulla kansalaisia ja tutkia huolellisesti, antaako heidän
pyyntönsä aihetta toimenpiteisiin?
Lopuksi haluaisimme muistuttaa komissiota SEU:n johdannossa ilmaistusta halusta "lujittaa
toimielinten toiminnan kansanvaltaisuutta" ja siitä, että kansanvalta kuuluu SEU:n toisen artiklan
mukaan unionin perustana oleviin arvoihin. Pidämme selvänä, että toimielinten toiminnan
kansanvaltaisuutta lujittaisi, jos ne olisivat valmiita harkitsemaan suurten kansanjoukkojen tekemiä
ehdotuksia myös silloin, kun ne koskevat unionin toiminnan perustana olevia sopimuksia.

[JoKaGO]

Siksi olemme kovasti hämmentyneitä siitä, että Muutos 2011:n lisäksi vain yksi (1) suomalainen organisaatio vaivautui ottamaan kantaa tähän hyvin merkittävään asiaan. Jokainen vetäkööt itse omat johtopäätöksensä passiivisuuden syistä.

Niinpä tietysti!
Ja sitten ihmetellään huuli pyöreänä, kuinka Suomen tavoitteet päätyvät kerta toisensa jälkeen EU-komissaarien WC-paperiksi.

Jälleen kerran kiitettävä suoritus Muutos 2011:ltä!

[Jouko]

Siinä sitä olisi Suomi-MEP:eillä asiallista työsarkaa. Demokratian lisäämistä EU:ssa ihan konkreettisesti.

[JM-K]

Siinä sitä olisi Suomi-MEP:eillä asiallista työsarkaa. Demokratian lisäämistä EU:ssa ihan konkreettisesti.

Luuletko, että suomalaiset ammattipoliitikot ja muut syöttiläät ihan oikeasti haluavat lisätä demokratiaa?

[Teemu Lavikka]

Tarjosin tätä juttua Etelä-Saimaan toimitukselle, saa nähdä, tarttuvatko syöttiin

[JM-K]

Tarjosin tätä juttua Etelä-Saimaan toimitukselle, saa nähdä, tarttuvatko syöttiin

Hienoa aktiivisuutta! Ottakaahan Teemusta mallia!

[Jouko]

Siinä sitä olisi Suomi-MEP:eillä asiallista työsarkaa. Demokratian lisäämistä EU:ssa ihan konkreettisesti.

Luuletko, että suomalaiset ammattipoliitikot ja muut syöttiläät ihan oikeasti haluavat lisätä demokratiaa?

Sellaisen kuvan haluavat ainakin antaa juhlapuheissaan. Median tehtävä on saattaa puhujat vastuuseen puheistaan kontra teoistaan. EU:n demokratiavajeesta ei ole juurikaan puhuttu tai kirjoitettu suomalaispoliitikkojen tahi toimittajien toimesta unioniin liittymisen jälkeen. Jo pelkkä puhe unionista oli syntiä aikoinaan. Silloin puhuttiin vain EY:stä(Euroopan Yhteisö). Moniko tämän muistaa?

[desperaato]

Siinä sitä olisi Suomi-MEP:eillä asiallista työsarkaa.

EU parlamentti on eurooppalaisten parlamenttien farmiliiga. Sinne mennään joko kerryttään eläkettä tai kyttään korkeaa virkaa kotomaassa. Loppu aika meneekin ramppaamiseen Suomi-Bryssel-Strasbourg-Suomi ja omien etujen valvontaan.

[Kareliana-55]

Olen sitä mieltä, että kansalaisilla itselläänkin on vastuu tiedonsaannistaan, eikä pidä vain odottaa jonkun muun tuovan kaikkea valmiina eteen. Tämä EU:n kansalaisaloitteen käsittely (palautteenanto siis) on kyllä minulta mennyt ohi korvien ja silmien, enkä tiedä onko sitä käsitelty missä medioissa paljonkin täällä kotimaassa..Onko? Vähän ihmetyttää, koska seuraan netin uutissivuja ym. + luen lehtiäkin päivittäin...Ja eikö tosiaan ole muutamankin MEP:in suulla, ainakin ennen EU-vaaleja, nimenomaisesti luvattu pitää suomalaiset ajan tasalla EU-asioissa..?

Asiaan paneutuen on Muutos 2011-väki (vai onko JM-K yksin?) tehnyt töitä Suomen kansalaisten edun valvomisen vuoksi ja laatinut perusteellisen palautteen.
Kunnia teille (JM-K:lle) siitä!

[Marjukka Kaakkola]

Hienoa työtä!

Erityisesti seuraava kohta lämmitti mieltä, parempi tiedottaminen lisäisi sekin osaltaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa:

"Komission tulee perustaa pelkästään kansalaisaloitteita varten omat internetsivut, joilla on
luettavissa ja tulostettavissa muun muassa erilaisia esimerkkejä ja malleja siitä, millaiseen
määrämuotoon kansalaisaloitteen voi tehdä. Nämä mallit auttavat aktiivisia kansalaisia
jäsentelemään ehdotuksensa mahdollisimman selkeään ja ymmärrettävään muotoon.
Lisäksi samaiselta internetsivustolta tulee löytyä kaikki jo kerätyt samoin kuin vireillä olevat
rekisteröidyt kansalaisaloitteet aihepiireittäin yhteen koottuna. Näin kaikki Euroopan
unionin toiminnasta ja siihen vaikuttamisesta kiinnostuneet kansalaiset voivat helposti saada
selville, onko jo olemassa juuri heitä kiinnostavia aloitteita tai ehdotuksia heitä
kiinnostavista asioista."

Tämän koko jutun luulisi ylittävän lehdistössä uutiskynnyksen, mutta toisaalta sitten taas ei; mitäpä sitä rahvaalle tarvitsee mennä kaikkea kertomaan...  Joka tapauksessa Mäki-Ketelälle valveutuneisuudesta täydet pisteet!

[maahanmuuttaja]

Mitä Ruotsin kannanotossa sanotaan?

[JoKaGO]

Onko tämä lausunto vielä tullut mediassa esiin? Ainakaan itse en ole huomannut. Siis ei edelleenkään uutta auringon alla!

[Sikanez]

(Kannanottomme on vielä väärässä kategoriassa "ei-rekisteröityneet organisaatiot", mutta EU-virkailijat korjannevat asian aivan lähipäivinä).

Se on jo oiikeassa paikassa.

[JM-K]

LEHDISTÖTIEDOTE ASIASTA.
- lähtee tänään kaikille vähänkään varteen otettaville medioille. Sitten vain seuraamme innolla, kuinka moni niistä tämän julkistaa... (emmekä tietenkään pidättele hengitystä sinä aikana, se voi olla kohtalokasta).


*****

Euroopan unioni ottaa osana Lissabonin sopimusta käyttöön kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena on helposti ja avoimesti lisätä sekä demokratiaa EU:n päätöksenteossa että kansalaisten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitään.

Lissabonin sopimuksen myötä kansalaisilla on mahdollisuus pyytää komissiota laatimaan toimenpide-ehdotuksia niille politiikan aloille, joilla EU on toimivaltainen. Sopimuksen mukaan vähintään miljoonan kansalaisen "merkittävästä määrästä" jäsenmaita on allekirjoitettava vetoomus. Monet käytännön kysymykset on kuitenkin jätetty määrittelemättä sopimuksessa. Komissio pyysi asiasta kiinnostuneita tahoja antamaan lausunnon näihin keskeisiin kysymyksiin liittyen. Lausuntojen jättämisen määräaika päättyi 31.1.2010.

Uusi kansalaisaloite on merkittävä osa Muutos 2011 ry:n ykkösagendaa, suoraa demokratiaa. Kannanottomme ja vastauksemme komission esittämiin kysymyksiin löytyvät täältä: http://ec.europa.eu/dgs/s...tive/contributions_en.htm.

Ehdotamme myös, että kansalaisaloitetta tulee voida käyttää ehdottamaan muutoksia myös Euroopan unionin perussopimuksiin. EU-sopimukset ovat monimutkaisia, yksityiskohtaisia ja säätelevät EU:n konkreettisia politiikan sisältöjä huomattavasti enemmän kuin useimmat kansalliset perustuslait valtioiden toimintaa. Mikäli kansalaisaloitteet eivät voisi koskea perussopimuksia ja niiden muuttamista, se rajaisi suuresti kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Monet suomalaiset puolueet ja järjestöt puhuvat nykyisin - etenkin näin vaalien lähestyessä - entistä enemmän kansalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä. Siksi olemme hämmentyneitä siitä, että Muutos 2011 ry:n lisäksi vain yksi (1) suomalainen organisaatio vaivautui ottamaan kantaa tähän merkittävään uudistukseen.

Myöskään Suomen hallitus – toisin kuin esimerkiksi Ruotsin hallitus – ei nähnyt tarpeelliseksi kommentoida tätä uutta merkittävää eurooppalaisen kansalaisvaikuttamisen välinettä. Muutos 2011 ry:n näkemyksen mukaan syy on se, että päinvastaisista puheistaan huolimatta suomalainen valtaeliitti ei todellisuudessa halua lisätä kansalaisten poliittista aktiivisuutta ja osallistumista. Kyse saattaa tietysti olla myös puhtaasta välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta.

Muutos 2011 ry

Lisätietoja:
Juha Mäki-Ketelä
050 595 3218
[email protected]

[Uljanov]

"Ehdotamme myös, että kansalaisaloitetta tulee voida käyttää ehdottamaan muutoksia myös Euroopan unionin perussopimuksiin."

Näinköhän Lissabonin sopimus sallii tämän? Perussopimuksia ei periaatteessa* voi muuttaa ilman että se ratifioidaan kaikkissa jäsenmaissa. Jos tällaista optiota ei ole  Lissabonin sopimukseen kirjattu ei sitä myöskään voi saada käyttöön ilman muutoksia ja  uutta ratifiointikierrosta. Ja kuten kaikki tietää, Lissabonin sopimuksen ratifiointi oli niin vaikea prosessi että siihen ei ihan äkkiä uudelleen ryhdytä.

(* Lissabonin sopimukseen ennen sen voimaantuloa tehtiin kyllä muutoksia ratifioinnista piittaamatta. Kesällä 2009 Eurooppa-neuvosto lisäili siihen muistaakseni ainakin Irlannin vaatimuksesta aborttia ja verotusta koskevaa diibadaabaa. Esimerkiksi Suomi oli jo ratifioinut sopimuksen aiemman version ennen tätä, eikä uudesta ratifioinnista ollut puhettakaan. Muutokset käsittääkseni onnistuttiin lakiteknisellä kikkailulla selitettyä ettei ne ole muutoksia. Lissaboniin on kirjattu kai useistakin asioista tarkoituksellisia porsaanreikiä vastaavia tilanteita varten. Tästä syystä sopimusteksti onkin täysin käsittämätön paitsi ihmisille, myös useille lakimiehille)

edit:

aa tätä asiaa onkin kommentoitu kannanotossa, pitäisi varmaan lukea ne kokonaan ennen kuin alkaa päkertämään.

[Roope]

Oikeusministeriö: Eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevat kannanotot on julkaistu komission verkkosivuilla   12.03.2010

Suomi on osallistunut Euroopan komission järjestämään kuulemismenettelyyn eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Suomi pitää kansalaisaloitetta tärkeänä EU:n kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisen kannalta. Kuulemismenettelyyn on osallistunut laajasti viranomaisia, järjestöjä ja yksityishenkilöitä EU:ssa. Kannanotot on julkaistu komission verkkosivuilla.

Lissabonin sopimuksen mukaan vähintään miljoona EU:n kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteessa kansalaiset voivat pyytää komissiota tekemään toimivaltansa rajoissa ehdotuksen asiasta, jossa heidän mielestään tarvitaan EU:n säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.

Komissio tekee keväällä 2010 ehdotuksen asetukseksi, jossa säädetään kansalaisaloitteen tekemistä koskevista tarkemmista menettelyistä ja edellytyksistä. Tavoitteena on, että tämän jälkeen asetus voitaisiin hyväksyä mahdollisimman pian ja kansalaisaloite voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2011 alkupuolella.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Sina Uotila, puh. 09 1606 7743
sähköposti: [email protected]

Suomen kannanotot eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (PDF-tiedosto, 4 sivua, 19,6 kt)

Tietoa kansalaisaloitteesta Euroopan komission sivuilla