Mistä asioista kansan tulisi saada itse päättää?

[Viinankylväjä]

Broidi perusteli suoran demokratian huonoutta mm. sillä, että esimerkiksi Muutos2011 voitaisiin kieltää sen jälkeen kansanäänestyksellä tai jotain kansanryhmää voitaisiin alkaa syrjiä.

Perustuslaissa olevia asioita tuskin päästetään kovin helposti kansanäänestykseen, ja Hitlerkin pääsi valtaan ilman suoraa demokratiaa.

Lisäksi kritiikkiä tulee yleensä siitä, etteivät ihmiset ole perehtyneet asiaan, mistä he äänestävät.

a) Ne joita asia ei kiinnosta yhtään, tuskin äänestävät. b) Eivät kansanedustajatkaan perehdy äänestettäviin asioihin, puoluekuri on tiukka. Tuskin monikaan tajusi, mitä Thorsin ulkomaalaislaki käytännössä tarkoittaa. c) Vaikka osa äänestäisikin väärien faktojen perusteella, riittävän suuri osa tietää, mitä äänestää. d) Loppuisi ainakin jatkuva tirinä "norsunluutornien" herroista.

Itse pelkään suoran demokratian antavan mahdollisuuden ydinvoiman vastustajille. Ihmiset, jotka eivät tajua sähkötekniikasta edes aakkosia, kertovat kansalle faktoja uusiutuvien ylivoimaisuudesta ydinvoimaan nähden. Kuinka moni ihmisistä tietää esimerkiksi, että tuulivoimalan huipunkäyttöaika on vain 20-30 %, ja varavoimakäyttöön kapasiteettia voidaan laskea vain noin 5 %? Sitten äänestetään ydinvoimaa vastaan, ja katsotaan, kun viimeinenkin tehdas siirtyy Kiinaan halvan sähkön perässä.

ps. Pääsinpäs käyttämään Hitler-korttia kerrankin

[James Hirvisaari]

-Viinien ja muiden alkoholijuomien myynnistä tavallisissa kaupoissa
-Alkoholin myynnin aikarajoituksien poistamisesta
-Ylipäätään kaikenlaisten monopolien poistamisista
-Tekijänoikeuksista

[metsämies]

- Siitä pitäisikö kaikki rahat jakaa heti tasan kaikille
- Pitäisikö Suomen liittyä Neuvostoliittoon

Demokratia ei oikeen tahdo sopia huonoille ajoille. Diktatuurin hyvät vaikutukset huonoina aikoina nähdään vasta jälkikäteen.

[Leikkimielinen pihapeli]

Idols-voittaja
Pop Stars -voittaja
Big Brother -voittaja
Tanssii tähtien kanssa -voittaja
Talent-voittaja
Telvis-voittaja
"Kaunein iltapuku linnanjuhlissa" -voittaja
"Suomen seksikkäin mies" -voittaja
"Miss Suomi, yleisön suosikki" -voittaja
"Rumin iltapuku linnanjuhlissa" -voittaja

Tässä on sellaisia asioita, joista kansan pitää mielestäni saada äänestää, ja näihin asioihinhan löytyy kansan syvistä riveistä myös kiinnostusta, joten äänestäjiä kyllä riittää.

[sr]

Jos Suomi siirtyisi suoran demokratian käyttämiseen politiikan välineenä, niin mitä kysymyksiä Sinä pitäisit suoran ja sitovan kansanäänestyksen arvoisina?

Rivisi ei ollut "kyllä" - "ei" muotoon kirjoitettu lista selkeitä kysymyksiä, vaan epämääräinen kokoelma aiheita. Kirjoita rivisi siihen muotoon, että kansa voi äänestää kyllä tai ei ja sitten voidaan pohtia, onko touhussa mitään järkeä.

Esimerkiksi miten kansa äänestäisi "maahanmuuttopolitiikasta" kyllä-ei -kansanäänestyksellä? Kysehän on lukuisasta pienestä yksityiskohdasta, jotka on tietenkin mahdollista koota jonkinlaiseksi kokoelmaksi ja kysyä, "haluatteko tätä", mutta sen jälkeen jää auki, että jos kansa sanoo "ei", niin mitä se kansa oikein haluaa.

Listasi jutuista seuraavat ovat joten kuten kyllä-ei muodossa vaatimatta lisäkysymystä "ei"n tapauksessa:

- pakkoruotsi (olettaen, että tällä tarkoitetaan peruskoulun pakollista ruotsinopetusta)
- Suomen mahdollinen liittyminen Natoon
- mietojen huumeiden salliminen (tämä on melko tarkkaan analoginen alkoholin kieltolain kanssa, mistä on Suomessa kansanäänestyksellä päätettykin).
- prostituution laillistaminen

Noista NATO-jäsenyys olisi varmaan kaikkein selkein asia kansanäänestykseen vietäväksi.

Lopuista nämä ovat aika lähellä hyvin määriteltyä kysymystä:

- EU:n perustuslaki (Jos tällä tarkoitetaan Lissabonin sopimusta, niin siinä juna meni jo, joten äänestämisessä ei olisi tässä vaiheessa mitään järkeä).
- kansalaisen oikeus kantaa asetta (tämä vaatisi jonkinlaista tarkennusta, mutta ei niin suurta kuin ne listasi muut kohdat).

[Viinankylväjä]

- Siitä pitäisikö kaikki rahat jakaa heti tasan kaikille
- Pitäisikö Suomen liittyä Neuvostoliittoon

Demokratia ei oikeen tahdo sopia huonoille ajoille. Diktatuurin hyvät vaikutukset huonoina aikoina nähdään vasta jälkikäteen.

Mitä ihmettä luen? En edes...

[Poitiers]

"Rivisi ei ollut "kyllä" - "ei" muotoon kirjoitettu lista selkeitä kysymyksiä, vaan epämääräinen kokoelma aiheita. Kirjoita rivisi siihen muotoon, että kansa voi äänestää kyllä tai ei ja sitten voidaan pohtia, onko touhussa mitään järkeä."

Tässä ei ole tarkoitus järjestää minkäänlaista äänestystä tai alkaa muotoilemaan mitään kysymyksenasetteluita, vaan ainoastaan tuoda esiin asioita joista mahdollisesti voitaisiin järjestää kansanäänestys.

Vielä:

- kehitysapujärjestelmän täysremontti

[metsämies]

- Siitä pitäisikö kaikki rahat jakaa heti tasan kaikille
- Pitäisikö Suomen liittyä Neuvostoliittoon

Demokratia ei oikeen tahdo sopia huonoille ajoille. Diktatuurin hyvät vaikutukset huonoina aikoina nähdään vasta jälkikäteen.

Mitä ihmettä luen? En edes...

Demokratia on hieno ajatus mutta se ei aina tahdo toimia.

Jos meillä on asiat nyt päin persettä niin kenties suora demokratia-Suomessa ne olisivat vielä huonommin.

[Pliers]

Demokratia on hieno ajatus mutta se ei aina tahdo toimia.

Vähän kuin kommunismi.  

Nyt oli ovi niin auki, että oli pakko vetäistä  

[metsämies]

Demokratia on hieno ajatus mutta se ei aina tahdo toimia.

Vähän kuin kommunismi.  

Nehän on sama asia?

[Viinankylväjä]

Ruotsissa kävikin jo 80-luvulla kuten pelkäsin Suomessa käyvän, mikäli suora demokratia tulisi voimaan.

Ruotsin hallitus päätti 1980 luopua ydinvoimasta sen jälkeen kun maassa oli järjestetty kansanäänestys, jossa kaikki vaihtoehdot sisälsivät ydinvoimasta luopumisen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima

Ruotsi odottaa kauhulla maanantaita - Sähkö uhkaa loppua

Tilanne on seurausta maan ydinvoimaloiden kehnosta sähköntuotantokyvystä. Vain vajaa 70 prosenttia ydinvoimaloiden kapasiteetista on käytössä.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/166583.shtml

[sr]

Tässä ei ole tarkoitus järjestää minkäänlaista äänestystä tai alkaa muotoilemaan mitään kysymyksenasetteluita, vaan ainoastaan tuoda esiin asioita joista mahdollisesti voitaisiin järjestää kansanäänestys.

Pointtini oli se, että jos et pysty vääntämään haluamaasi aihetta kyllä-ei -kysymykseksi, siitä ei ole edes mahdollista järjestää kansanäänestystä, vaikka haluttaisiin.

- kehitysapujärjestelmän täysremontti

Tämä on jälleen esimerkki aiheesta, johon tuon yllä kirjoittamani perusteella kansanäänestys ei sovi. Annetaanko kansalaisille tyhjä paperi ja pyydetään siihen hahmottelemaan se, minkälainen kehitysapujärjestelmän pitäisi olla? Sitten, kun meillä on jotain 4 miljoonaa erilaista hahmotelmaa, niin miten nämä yhdistetään yhdeksi niin, että demokratian periaate toteutuu?

[rapa-nuiv]

Jos Suomi siirtyisi suoran demokratian käyttämiseen politiikan välineenä, niin mitä kysymyksiä Sinä pitäisit suoran ja sitovan kansanäänestyksen arvoisina?

Tässä joitain:

- pakkoruotsi
- homojen adoptio-oikeus
- mietojen huumeiden salliminen
- pienlainatoiminnan korkokatto
- prostituution laillistaminen
- kansalaisen oikeus kantaa asetta

Sopisi oikeastaan pohtia sitäkin onko  kielipolitiikkaa, kaupallisen alan yksityiskohtaisia säädöksiä, ympäristö-/rakennus-/liikennemääräyksiä sekä hauskoja asioita (alkoholi,tupakka,tuliaseet,prostituutio,homostelu, metsästys, jne..) ollenkaan tarpeen päättää valtakunnallisesti, vai olisiko parempi siirtää näistä päättäminen esimerkiksi maakuntatasolle. ( vrt pakkoruotsi Vaasassa/ pakkoruotsi Iisalmella )

- päihdeäitien pakkohoito

  Samalla jouduttaisiin päättämään myös pakkohoitolaitoksen toiminnan järjestämisen ja rahoituksen yksityiskohdista. Esimerkkinä sen tyylisestä, joka ei ole pelkästään kyllä tai ei kysymys. On eri asia säädellä jotain yksityisellä sektorilla joka tapauksessa jollain tapaa toteutuvaa toimintaa , kuin järjestellä julkisia instituutioita.

[Erkki]

Tässä on asiasta kiinnostuneille lista Sveitsissä järjestetyistä koko liittovaltiota koskevista kansanäänestyksistä. Äänestyksiä järjestetään yleensä noin neljä kertaa vuodessa. Samaan aikaan äänestetään yleensä myös alemman tason kysymyksistä, joista voi etsiä lisätietoa kantonien omilta sivuilta. Listan asiat löytyvät myös vaikkapa parlamentin sivuilta, mutta Wikipedian artikkeli on helppolukuisempi. Valitettavasti tietoa löytyy englanniksi varsin heikosti; sveitsiläisten omat sivut ovat joko saksaksi, ranskaksi tai italiaksi.

http://de.wikipedia.org/wiki/Liste_eidgen%C3%B6ssischer_Volksabstimmungen

Mitään yleispäteviä vastauksia ketjun kysymyksiin tuskin löytyy yhden valtion käytäntöihin perehtymällä, vaikkakin täytyy myöntää että tuo systeemi on toiminut Sveitsissä jo todella kauan. Ehkä siitä siis kelpaa ottaa mallia. Minun mielestäni rapa-nuiv teki kuitenkin oikein hyvän huomion: kysymys ei ole pelkästään mistä asioista pitää voida äänestää, vaan myös siitä suoritetaanko äänestys valtion, maakunnan vai kunnan tasolla.

[MEgafooni]

Sori vaa mutta onpa tyhmä kysymys tässä threadissa.


Suomen kansan pitää päättää joka asiasta jota suomessa johdetaan. Suomi ei ole pohjoiskorea.

Minulla on 2 työntekijä, jokaisella on. Sen nimi on presidentti ja eduskunta. Ne työskentelee minulle. Jos tekee huonoa työtä, ansaitsee potkut. Iso osa heistä sen ansaitseekin. Mutta, koska iso osa suomalaisia on aivopesty luulemaan että he (kansalaiset) ei päätä mitään, niin sen seurauksena nuo passiiviset suomalaist (jotka näin ajattelee) niin ei suostu vaihtamaan äänestystänsä tai vaatia eduskunnan maanpettureiden eroa, ja siksi mikään ei oikein muutu.

Eli maanpetturi suomen kansalaiset jotka ei poista toisia maanpettureita eduskunnassa niin on suurin huonon olon ja vapauden lähtemisen syy suomessa.

Jos mannerhiem sais valita, tulisi suomeen sveitsin kantoni tyyli. Jokanen lääni ja kunta saa ite äänestää asioita miten lystää. Tosin, toi vaatii suomen kansalaisilta lisää aktiivisuutta tai muuten pari korruptoitunutta kuntapomoa vie kuntaa.

Maassa vois olla yhteinen energiapolitiikka ja jonkinlainen yhteinen maanpuolustus, sen lisäksi sais paikalliset alueet hyvin paljon määrätä ite mitä haluaa.

Vai onko se oikein että Eu:n strasbourgista ja brysselistä käsketään lappalaisia miten he saa talonsa rakentaa?

[Jack]

Lehtien otsikoiden perusteella näyttää siltä, että kansan tulisi saada päättää ainakin ajonopeuksista maantiellä - nimittäin Tapani Kansan.

Se, että kansa - tarkoitan nyt kollektiivista kansaa - päättää asioista, on käytännössä sitä, että asiat ratkaistaan enemmistön mielipiteen mukaisesti. Suoran demokratian vaatiminen merkitsee tavoitetta enemmistön mielipiteen nykyistä suoremmaksi toteuttamiseksi ilman eduskunnan ja valtioelinten hidastusmomenttia. Taustalla on ilmeisesti ajatus, että edustajat ja valtioelimet eivät toimi kansan tahdon mukaisesti. Jos näin on, miksi kansa hyväksyy tämän? Miksi se ei äänestä seuraavissa vaaleissa edustajia, jotka toimisivat kansan tahdon mukaisesti? Miksi kansa äänestää vuodesta toiseen vääriä ehdokkaita, jotka sitten pettävät kansan?

Vai onko asia näin? Ehkä kansa onkin fiksumpaa kuin mitä suoran demokratian vaatijat ajattelevat. Ehkä kansa tietää, että edustajat ja virkamiehet eivät todellakaan aina toimi kansan tahdon mukaisesti, mutta niillä on siihen pätevät syyt. Kansa hyväksyy tämän ja arvelee, että työkseen politiikassa mukana olevilla ammatti-ihmisillä ehkä on parempi näkemys asioista kuin tavallisilla matti meikäläisillä, joiden tietous perustuu kahvipöydässä hätäisesti selattuun Hesariin ja joskus sattumalta kuultuihin radiouutisiin. Ehkä kansa ajattelee, että mitäpä yksityiskohdista, kunhan lopputulos on siedettävä. Jos valtio pysyy raiteillaan ja elämä edes joten kuten mallillaan, äänestetään niitä samoja turvallisia ja tuttuja ehdokkaita joita on ennenkin äänestetty. Ei tässä mitään suoraa demokratiaa kaivata. Kyllä tavalliset vaalit riittävät.

Suora demokratia perinteisten kansanäänestysten muodossa toteutettuna on mielestäni kuollut ajatus jo syntyessään. Kansanäänestykset ovat liian kankeita ja kalliita järjestää, eivätkä ihmiset viitsi osallistua yhdentekeviin äänestyksiin asioista, jotka eivät kiinnosta heitä. Kun äänestysprosentit jäävät alhaisiksi, aktiiviäänestäjien äänet ratkaisevat, eikä lopputulos poikkea paljon nykyisestä. Pahimmassa tapauksessa kansa nukkuu eikä huomaa, kun pieni äänestäjien vähemmistö tekee sen nimissä jonkin hullun päätöksen. Tämä voidaan estää säätämällä kaikkia koskeva äänestyspakko, mutta kuka tällaista haluaa.

Jos suoraa demokratiaa halutaan, se kannattaa toteuttaa yhdistettynä mallina siten, että kansalaiset ovat internetin kautta yhteydessä edustajiinsa ja päättävät tapauskohtaisesti onko edustajilla heidän äänensä käytettävissään. Rutiiniluonteisissa asioissa kansalaiset seuraavat sivusta - jos edes viitsivät seurata - kun kansanedustajat tekevät päätöksiä eduskunnassa kansalaisten äänillä. Silloin kun tulee päätettäväksi jokin tärkeä asia kuten uusi ulkomaalaislaki, kansalaiset siirtyvät tietokoneidensa äärelle äänestävät itse kyseisestä laista - ainakin siinä tapauksessa, jos he eivät ole varmoja, että heidän edustajansa äänestää niin kuin hekin äänestäisivät. Tällainen järjestelmä on suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian yhdistelmä. Se on toimii normaalisti kuten nykyinenkin edustajajärjestelmä, mutta poikkeaa nykyisestä siinä, että yksittäinen kansalainen tai ryhmä ihmisiä voi milloin tahansa ottaa ohjat itse omiin käsiinsä - jolloin kansanedustajat lähinnä katsovat sivusta, kun kansalaiset tekevät päätöksiä. Edustaja käyttää tällaisissa tapauksissa vain niitä ääniä, joiden omistajat eivät ole viitsineet itse osallistua suoraan demokratiaan.

Tuollainen järjestelmä merkitsee sitä, että valta kuuluu koko ajan aidosti kansalle, ja kansanedustajat ovat ainoastaan kansan palvelijoita kansan tahtoa toteuttamassa. Jos he epäonnistuvat tehtävässään, kansa ottaa heiltä valtakirjan välittömästi pois eikä vasta seuraavissa vaaleissa, jolloin asia on jo unohtunut. Järjestelmään kuuluu reaaliaikainen kansanedustajan kannatusäänien mittaaminen. Jos kannatus vajoaa pidemmäksi aikaa tietyn tason alapuolelle kesken vaalikauden, kansanedustajan on jätettävä tehtävänsä ja luovutettava paikkansa ensimmäiselle eduskuntaan pyrkijöiden jonossa olevalle.

Tuon tyyppinen ajatus tuli mieleeni 1980-luvun alussa, ja kehiteltyäni ideaa esittelin sitä muutamissa julkaisuissa 1980-luvun puolivälissä. Myöhemmin Äänivalta ry. -niminen yhdistys alkoi ajaa tätä ajatusta eteenpäin, ja vaalijärjestelmä herätti huomiota ulkomaillakin. Näin sitä kommentoi eräs amerikkalainen professori:

A hybrid model of democracy.

Nonetheless it is certainly the case that very few people want to participate in every decision in the world that needs to be made. They are quite happy to leave most of the decisions up to others of their choosing. Here is where Jiri Räsänen's brilliant "Aanivalta" project of the late 1980s still rings true to me. Among other things, "Aanivalta" proposed a system that allows citizens to participate directly in any public policy making they wish, and to choose (on a daily basis, if necessary) a representative to act on the many issues they prefer not to become directly concerned about."

Jim Dator
Hawaii Research Center for Futures Studies
Department of Political Science
University of Hawaii at Manoa

http://www.futures.hawaii.edu/dator/governance/DatorMika3.pdf

Suora demokratia - tai ainakin kansalaisten mahdollisuus kontrolloida sitä, miten valtaa heitä kohtaan käytetään - on sinänsä kannatettava asia.

Vielä tärkeämpää kuin se, mistä asioista kansa saa päättää, on mielestäni se, mistä asioista kuka tahansa yksittäinen ihminen saa päättää. Tämän päätäntävallan jakautuminen nimittäin määrittelee sen, kuinka vapaita ihmiset ovat. Kollektiivinen järjestelmä, jossa jokaisesta pienestäkin asiasta pitää kaikkien päättää yhdessä, ja jokaisen yksilön on alistuttava yhteiseen päätökseen, näyttää ehkä ideana hyvältä, koska onhan se demokratia aidoimmillaan. Tällainen menettely on kuitenkin käytännössä ahdistava, koska se ei jätä henkilökohtaista vapautta ihmisille.

Yhteiskunnassa vallitsee suurin yksilönvapaus silloin, kun kansalaiset saavat itse päättää itsesään koskevista asioista, ja ainoastaan yhteisistä asioista päätetään yhdessä. Yhteisistä asioista on sen vuoksi päätettävä yhdessä, ettei vähemmistö - mikäli päätösvalta olisi pelkästään sillä - pääsisi yhteisten asioiden kautta määräilemään enemmistöä.

[Poitiers]

- työstä ja opiskelusta kieltäytyvän henkilön oikeus sosiaaliturvaan
- tulisiko kasvot peittävä vaatetus kieltää lainsäädännöllä