2010-01-18 Ruotsi: Työnantajat karttavat ulkomaalaisia tutkintoja

[kohmelo]

Foreign grads run threefold jobless riskhttp://www.thelocal.se/23732/20091208/

Valkokaulustyöläisetenliitto Jusek on tutkinut Ruotsin työmarkkinoita.

Vuonna 2007 vain 50% korkeakoulututkinnon omaavista maahanmuuttajista oli töissä, kun vastaava luku ruotsalaisten kohdalla oli 85%. Lisäksi maahanmuuttajilla oli kuusikertaa suurempi riski olla työttömänä, kun vuonna 2001 ero oli vain kaksinkertainen.

Maahanmuuttajien korkeakoulututkinnot ovat lisääntyneet 31% vuodesta 2001 vuoteen 2007,  korkeakoulutettujen ulkomaalaillasyntyneiden työllisyys oli pudonnut 6% kun tutkintojen määrä yleisesti lisääntyi 5%.

Jusekin edustajan Göran Arriuksen mukaan syrjivät enemmän kuin aikaisemmin, "Elämme nykyään yhteiskunnassa joka on kovempi maahanmuuttajia kohtaan".

Lisäksi maahanmuuttajille maksetaan vähemmän palkkaa semasta työstä.

Arriuksen mukaan työnantajan syrjivät asenteet ovat vain yksi tekijä maahanmuuttajien vaikeuksiin. Muita syitä ovat mm. kielitaito, ulkomaalaisten tutkintojen nihkeä hyväksyminen, ikä (41% ulkomaalaisista on valmistunut alle 25 vuotiaina), työ elämän verkostojen puuttuminen.


Samasta aiheesta:
Foreign grads run threefold jobless risk
http://www.thelocal.se/23732/20091208/

[OTU]

Jos työnantajan mielestä mamu olisi kannattavampi työntekijä (osaavampi, joustavampi jne), eli toisi enemmän kruunuja firmaan kuin ruotsalainen, niin eikö heistä kilpailtaisi? Eikö työnantaja ota mielummin ongelman ratkaisijan kuin ongelman hommiin? Niin minusta asia yksinkertaistettuna on.

[Roope]

Mikäs se alkuperäisen uutisen linkki olikaan?

Tuo Foreign grads run threefold jobless risk -artikkeli oli täysin loogista kertomaa. Ruotsissa suoritettu tutkinto parantaa mahdollisuuksia löytää töitä ja etenkin koulutusta vastaavia töitä. Tässä on tietysti ruotsalaisesta näkökulmasta yhdenvertaisuusongelma, koska työn saaminen ei saisi riippua hakijan taustasta tai kontakteista.

[Marjapussi]

Jonkin verran aiheesta kokemusta omaavana totean ettei ulkomailla suoritettu tutkinto ole todellakaan aina vertauskelpoinen Ruotsissa tai vaikkapa Suomessa suoritettuun. Melko useassa maassa tutkinnon saa pelkällä rahalla.

[Frank]

Jonkin verran aiheesta kokemusta omaavana totean ettei ulkomailla suoritettu tutkinto ole todellakaan aina vertauskelpoinen Ruotsissa tai vaikkapa Suomessa suoritettuun. Melko useassa maassa tutkinnon saa pelkällä rahalla.

Tämä pitää ehdottomasti paikkansa. Suomen yliiopistot eivät pärjää USA:n ja Britannian muutamille huippuyliopisteoille, mutta ovat kokonaisuudessaan hyvää eurooppalaista tasoa. Lisäksi suomalaisella opiskelijalla on vahva koulutus jo yliopistoon mentäessä. Esimerkiksi Venäjällä ja useimmissa entisen N-liiton maissa yliopistot aloitetaan jo 17-vuotiaana, kun samanikäisellä suomalaisella on edessä vielä pari vuotta lukiota. Kun opiskelija sitten valmistuu 22-vuotiaana, jostain venäläisestä pikkukaupungin yliopistosta, voi täydellä syyllä miettiä että vastaako tuo koulutus esim. pohjoismaiden tutkintoja. Ja yleisesti ottaen Venäjän koulutustaso on huikean korkea, jos sitä vertaa oikeisiin kehitysmaihin.

[kohmelo]

Lisätään tänne, kun liippaa aihetta.

Immigrants face job market discrimination
http://www.dutchnews.nl/news/archives/2010/01/immigrants_face_job_market_dis.php

Monday 25 January 2010

People with an ethnic minority background are less likely than the native Dutch to be invited for a job interview, despite having the same qualifications and standard of application letter, according to new research published by the government's social policy unit SCP.

The researchers found 44% of people who appear to be Dutch in their application were called for interview, compared to 37% of those with a foreign name or birthplace. Apart from the names, the fictitious job candidates were identical.

The more low-skilled the job, the less likely immigrants were to be invited for interview, the researchers found. And the native Dutch applicants were just 3% more likely to be interviewed for a job requiring university and hbo degrees than job hopefuls with a minority background.

Men were more likely than women to face discrimination and the hospitality trade and retail industry were least likely to interview potential new recruits with foreign origins.

The research is based on the result of 1,342 fictitious job applications made between May and December 2008.

© DutchNews.nl

Uusimman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajia syrjitään Hollannin työmarkkinoilla. Tutkimuksessa lähetettiin 1 342 tekaistua työhamemusta, ainoa erona oli henkilöiden nimi tai syntymäpaikka.  

Tutkimuksen mukaan 44% niistä jotka vaikuttivat hollantilaisista pääsivät haastatteluun, kun ulkomaalaisilta vaikuttavista 37% pääsi haastatteluun.

Matalan osaamisen töissä erot olivat suurempia, kun taas yliopistokoulutuksen vaativissa täissä ero oli vain 3%.

Miehet kohtasivat syrjintää useammin kuin naiset, lisäksi majoitus sekä vähittäismyynti alat ottivat pienimmällä todennäköisyydellä ulkomaalaisen haastateltavaksi.

(Artikkelista ei selvinnyt olivatko ulkomaalaiset Günthereitä vai Azizeja.)

Lisäksi aiheeseen saattaa myös liittyä se, kuka pyyhkii pyllysi kun olet vanhainkodissa:

Netherlands: Nurses Union says Muslims might not be suitable for nursing
http://islamineurope.blogspot.com/2010/01/netherlands-nurses-union-says-muslims.html

Netherlands: Nurses Union says Muslims might not be suitable for nursing

If Muslim nurses have objections to washing the buttocks of male patients, they should ask themselves whether they're suitable for the job, says the Dutch Nurses' Association (V&VN). The organization recently wrote guidelines for conscientious Objections.

Francis Bolle of V&VN says that in general there are relatively few nurses of Muslim background working in hospitals. Bolle says that the reason might be that Muslims, and in practice it's mostly Muslim women, have difficulty with physical contact with patients, for example, during washing.

[Jouko]

Hyväksytykään tutkinnot eivät välttämättä luo sitä tarvittavaa ammattiosaamista. Tarvitaan käytännön kokemustakin. Lisäksi tulee sopeutuminen työyhteisöön. Firmat kaipaavat näyttöjä ja suosituksia. Ulkomaalaisen kohdalla riskit ja vaivat näissä asioissa ovat olennaisesti suuremmat. Eri asia on jos luodaan suojatyöpaikkoja. Ne vain harvoin tuottavat yhteiskunnalle sitä lisäarvoa jolla kaikki pystyssä pysyy.

[Lemmy]

Eikös Suomessakin olla vinoiltu näille "Uppsalan ekonomeille" ja "Tarton tohtoreille", että ei nyt mikään ihme jos sitten Ruotsissa. Noista vastaavuuksista kun on aina vaikea mennä sanomaan - nythän on se Bologna-prosessi EU:n sisällä, mutta jostain UK:n alemmasta tutkinnosta joka on "levels with honors" niin ei siitä saa kyllä hevon helkattia selkoa onko se lintu, kala vai mineraali.

[Siiseli]

Kyllä tähän ongelmaan nyt pitää saada ratkaisu pakottamalla työnantajia ottamaan mamu töihin, jos tutkinto jostain Addis Abeban yliopistosta löytyy, tai jollain muulla innovatiivisella tavalla, kuten lopettamalla kasvotetusten käytävät työhaastattelut kokonaan ja valitsemalla hakija nimettömien ja sukupuolettomien hakulomakkeiden joukosta. Tai muuten firma kiinni, kun rasmus.

[kohmelo]

Study finds major discrimination against Turkish job applicants
http://www.thelocal.de/society/20100209-25145.html

Turkkilaiset kohtaavat syrjintää Saksan työmarkkinoilla. Uusimman tutkimuksen mukaan
saksalaisen nimen omaavilla oli 14% suurempi todennäköisyys saada kutsu työhaastatteluun kuin turkkilaisilla. Pienissä yrityksissä ero oli jopa 24%.

Tutkijoiden mukaan syrjintä oli kuitenkin vielä lievää verrattuna muihin maihin kuten albaanien tilanteeseen Kreikassa, arabien Ruotsissa tai afro-amerikkalaisten Yhdysvalloissa.

[Tasogare]

Onhan tuo nyt päivän selvää. Jos ottaisin ihmisiä töihin, niin tietysti valitsisin suomalaisen työntekijän suomalaisella tutkinnolla varustettuna. Meneekö tää homma nyt pikku hiljaa siihen, että jos 10 ihmistä hakee firmasta paikkaa ja yks niistä on mamu, niin se on pakko rekrytoida, koska muuten rasismi?

(Tähän vielä maininta, että kaveri kertoi ulkomailta sellaista, etteivät ne maan X, Y ja Z insinöörit oikein oo perillä asioista)

[Eino P. Keravalta]

Voi voi. Jos ei rahkeet riitä haluttuun työpaikkaan niin sitten se on katsottava jotakin muuta. Näin se on ihan kanta-astujillakin eikä vain maahanmuuttajilla. Ei ole hollantilaisten vika, jos melkein kaikki keharimaista tulevat lääkärit ovat epäpäteviä. Vai pitäisikö tässäkin mennä positiivisen eli tosiasiassa negatiivisen syrjinnän kautta ja ottaa lääkäreiksi kaikenmaailman voodoo-ukkoja ja kamelikätilöitä? Miten on potilasturvallisuuden laita? No, tietenkin se on toissijaista ja mokuttaminen ensisijaista.

[kohmelo]

http://www.sr.se/cgi-bin/International/nyhetssidor/amnessida.asp?programID=2054&Nyheter=0&grupp=3582&artikel=3509136

Fewer Full-time Jobs for Immigrants
A Swedish labor market study shows that immigrants with higher education are much more often employed for only part time or short-term work compared to native Swedes.

The study covered 6,500 employees who came to Sweden between 1996 and 2007 - and 1,500 native Swedes.

[Uljanov]

On aika hölmöä luulla syrjinnän olevan suurin syy maahanmuuttajien alhaisempien työllisyyslukujen takana. Eiköhän maahanmuuttajilla keskimääräisesti ole huonompi kielitaito, huonompi kulttuurintuntemus ja huonompi suhdeverkosto ja monesti myös huonompi koulutus kuin kantaväestöllä. Olisi omituista jos tämä ei näkyisi työllisyysluvuissa. Paras työntekijä valitaan. Maahanmuuttajan pitää olla hyvin pätevä noustakseen kilpailevan kantaväestön edustajan edelle kun edellä mainitut seikat otetaan huomioon. Ei tämä ole mitään syrjintää vaan käytännön järkeä.

[kohmelo]

Tarkastusvirasto alkaa tutkimaan miten kouluista valmistuneet ulkomaalaiset voitaisiin paremmin integroida Ruotsin työmarkkinoille.


http://sverigesradio.se/rs/english/

Immigration
Audit of Foreign Born Graduates

Many foreign born graduates in Sweden are overqualified for their jobs

The Swedish National Audit Office is to investigate how foreign born graduates can be better integrated into the Swedish jobs market.

The investigation which will be completed in November, will also measure how much Sweden stands to gain by finding a better match between people's qualifications and job vacancies, reports Svenska Dagbladet newspaper.

According to Statistics Sweden, foreign born graduates are more likely to be unemployed, over-qualified for their job or even working part-time, compared to their Swedish born peers.

"If we look to the future, with Sweden's ageing population, we will have labour shortages so this is a clear waste," Karolina Larfors at the National Audit Office, told Svenska Dagbladet.

Audio:
http://sverigesradio.se/webbradio/?Type=db&Id=2402205

This is a big problem" (2:03)

According to Statistics Sweden, foreign-born graduates are more likely to be unemployed, over-qualified for their jobs or working part-time, compared to their Swedish born peers. But now the Swedish National Audit Office is investigating how foreign graduates living here can be better integrated into the country`s job market. Radio Sweden`s George Wood describes how the auditors will measure how much Sweden stands to gain by finding a better match between people`s qualifications and job vacancies.

[HDRisto]

Jonkin verran aiheesta kokemusta omaavana totean ettei ulkomailla suoritettu tutkinto ole todellakaan aina vertauskelpoinen Ruotsissa tai vaikkapa Suomessa suoritettuun. Melko useassa maassa tutkinnon saa pelkällä rahalla.

"Melko useassa maassa tutkinnon saa pelkällä rahalla".
Jenkkilässä riittää soikio-jalkapallon, koripallon, jääkiekon tai baseballin pelaaminen, rahaakaan ei välttämättä tarvitse.

[sydäri]

On aika hölmöä luulla syrjinnän olevan suurin syy maahanmuuttajien alhaisempien työllisyyslukujen takana. Eiköhän maahanmuuttajilla keskimääräisesti ole huonompi kielitaito, huonompi kulttuurintuntemus ja huonompi suhdeverkosto ja monesti myös huonompi koulutus kuin kantaväestöllä. Olisi omituista jos tämä ei näkyisi työllisyysluvuissa. Paras työntekijä valitaan. Maahanmuuttajan pitää olla hyvin pätevä noustakseen kilpailevan kantaväestön edustajan edelle kun edellä mainitut seikat otetaan huomioon. Ei tämä ole mitään syrjintää vaan käytännön järkeä.

Ei auta että tuntee vieraita kieliä ja vieraita kulttuureja, kun oman maan (Ruotsi) kielen ja kulttuurin tuntemus/kunnioitus on lasten kengissä.

[kohmelo]

Maahanmuuttajien työllisyys vaihtelee alueittain. Korkein ulkomaalaisten työllisyys 71% on Värnamossa kun se esimerkiksi on 48% Söderhamnissa.

http://www.thelocal.se/27180/20100611/

Immigrant employment rates vary by region

Employment rates between local- and foreign-born workers differs by more than 30 percentage points in some areas of Sweden, according to a report from Statistics Sweden (Statistka centralbyrån, SCB) based on data from 2008.

The highest employment rate of foreign-born workers in Sweden is 71 percent in Värnamo in Småland, far higher than the 48 percent for Söderhamn in Hälsingland.

In Värnamo, both the proportion and number of foreign-born workers, 16 percent and over 13,000 people, are higher than in other smaller regional centers.

Other low employment rates cited in the report include 51 percent in Vimmerby, also in Småland, and 53 percent in Eskilstuna in Södermanland.

Vimmerby, Söderhamn and Blekinge are examples of areas where the gap in unemployment is high between local- and foreign-born workers. However, in Pajala, Gällivare and Kiruna in northern Sweden, the gap in unemployment is relatively low at around 15 percentage points.

In metropolitan areas where many newly arrived immigrants have settled, the proportion of employed was 58 percent for foreign-born workers and 82 percent among those born in Sweden in 2008. Newly arrived immigrants in Värnamo and Kiruna are employed to a greater extent than in other regions.

Foreign-born workers who have been in Sweden for less than five years have low rates of employment. There are large differences in employment among those who have been in Sweden a short time across the country. Kiruna (52 percent), Gällivare (48 percent) and Värnamo (47 percent) are regions with high levels of employment among new arrivals.

At the same time, the foreign-born employment rate overall is also highest in these regions. The proportion of employed persons in these areas who have lived a short time in Sweden is slightly higher than in Stockholm, Gothenburg and Malmö.

Haparanda, on the southernmost land border with Finland in northern Sweden, is the region with the highest percentage of foreign-born residents, nearly 40 percent. Almost all the foreign-born in Haparanda are from Finland.

Six out of 10 foreign-born workers live in metropolitan areas and a large proportion of them come from outside Europe.

There are considerably more foreign-born women than men in many smaller regions with a large shortage of women born in Sweden. In smaller regions, many born outside Europe usually come from Thailand.

According to official statistics, employment rates among the foreign-born are lowest in Värmland's Eda at 36 percent. However, this is due to extensive commuting across the border to Norway. Including border commuters increases the employment rate by about 20 percentage points.

For the same reason, the Malmö metropolitan area stands out. Officially, the employment rate among the foreign-born is 48 percent in the Malmö region. Adjusted for commuting, employment rates are at the same level as in Stockholm and Gothenburg, where the rates are 62 percent and 58 percent.

External link: Press release (in Swedish) »

TT/The Local ([email protected]/08 656 6518)

Lisää aiheesta:
Stora regionala skillnader i sysselsättning bland utrikes föddahttp://www.scb.se/Pages/PressRelease____295526.aspx