2010-01-11 Iisalmen Sanomat: Maahanmuuttoa lisättävä

[riposti]

Maahanmuutosta syytä keskustella Ylä-Savossa
Taantuman aikaan voi olla vaikea mieltää, että tulevaisuudessa Ylä-Savossa kärsitään työvoimapulasta. Se on kuitenkin vääjäämätön tosiasia.

Ylä-Savossa väki vähenee ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Eläkepoistuma Ylä-Savossa on vuoteen 2020 mennessä niin suuri, että töihin tulevat ikäluokat eivät riitä lähellekään kattamaan poistumaa.

Mistä seutukuntaan saadaan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana riittävästi koulutettua hoitohenkilöstöä, metallimiehiä tai osaajia kansainvälisten yritysten, kuten Ponssen ja Normetin, tarpeisiin?

Koulutusjärjestelmän rukkaamisen ja työvoimapolitiikan ohella myös työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi keino.

Ylä-Savossa on jo saatu kokemusta työperäisistä maahanmuuttajista. Kolme vuotta sitten korkeasuhdanteen huipulla yläsavolaiset metallialan yritykset tarvitsivat sata uutta osaajaa palvelukseensa. Sellaista määrä ei Suomesta löytynyt, joten monet yritykset käänsivät katseensa ulkomaille.

Parhaimmillaan Ylä-Savossa työskenteli kolmisenkymmentä metallimiestä, lähinnä Venäjältä, Virosta ja Puolasta.

Tulevaisuudessa myös hoivapalveluihin tarvitaan lisää ulkomaisia käsiä, sillä kaikki nuoria ei voida kouluttaa ikääntyvän Suomen tarpeisiin. Tänä vuonna Ylä-Savon Sotesta jää eläkkeelle 50 työntekijää, ja seuraavina vuosina tahti vain kiihtyy.

Ylä-Savo ei ole perinteisesti ollut mikään monikulttuurisuuden mekka. Erityisesti asenneilmapiirissä riittää kohennettavaa.

Kun ulkomaalaisten määrä seutukunnassa lisääntyy, olisi kuntien syytä ottaa ulkomaalaisnäkökulman toiminnassaan huomioon. Ulkomaalaiset perheineen tarvitsevat monenlaista apua, jotta sopeutuisivat mahdollisimman hyvin uuteen maahan.

http://www.iisalmensanomat.fi/mielipide/artikkelit/maahanmuutosta-syyt%C3%A4-keskustella-yl%C3%A4-savossa/521421

[Jari-Petri Heino]

Sinnehän ne Ylä-Savoon ensimmäisenä haluavat, ne maahanmuuttajat.

[Sivusta seuraaja]

Siitä kun vajaat sata kilometriä ajelee olvipitäjästä pohjoiseen, niin löytyy se varsinainen monikulttuurisuuden mekka. Ulkomaalaisia osaajia riittää, vaan ei töissä näy.

[JM-K]

Parhaimmillaan Ylä-Savossa työskenteli kolmisenkymmentä metallimiestä, lähinnä Venäjältä, Virosta ja Puolasta.

Missä ovat metallimiehet Afganistanista, Iranista, Irakista ja Somaliasta?

Pitäisikö jatkossa esittää, että kaikki tulevat vastaanottokeskukset tullaan perustamaan Ylä-Savoon?

[KphS]

Eiköhän tuokin ongelma ratkaista siten että otetaan sinne pariksi vuodeksi satakunta somaliaa ja arabiaa sölkkäävää ammattitaidotonta kolmekymppistä tupakoimaan vastaanottokeskukseen.

[Atte Suomalainen]

Eiköhän tuokin ongelma ratkaista siten että otetaan sinne pariksi vuodeksi satakunta somaliaa ja arabiaa sölkkäävää ammattitaidotonta kolmekymppistä tupakoimaan vastaanottokeskukseen.

Eikö olisi parempi ottaa tuota työvoimapulan paikkaajaporukkaa tänne vasta sitten, kun se pula iskee. Kyllä ne sosiaaliturvan pariin löytää silloinkin. Taitaa olla turha toive, että ne laman aikana kouluttautuisivat metallimiehiksi tai naisiksi.

[Sivusta seuraaja]

Mitäs jos työllistettäis ensin Lötkö, Bodi ja Hapa.

Joutilaat (a.k.a. The Idle Ones, 2001 Suomi) on Susanne Helgen ja Virpi Suutarin hienosti menestynyt dokumenttielokuva työttömistä nuorista miehistä. Elokuva palkittiin Pohjoismaiden parhaana dokumenttina Nordisk Panoramassa. Joutilaat on tuttua suomalaista kuvausta karusta maastamme, jossa rehellisyys on kunniassa ja itseä ei kehuta, ei edes työpaikkahaastattelussa.

Joutilaat kuvaa kolmen työttömän amispohjan omaavan nuoren miehen elämää Kainuun korvessa. Pienellä Ämmässaarella ei ole tarjota nuorille miehille työpaikkoja, joten he kuluttavat aikaa Corolloillaan pitkin korpisaloja kumia polttaen, kiljua valmistaen, pilkkien ja vieraillen työvoimatoimistossa kyselemässä uusista mahdollisuuksista.

Ainakin yksi mainituista henkilöistä on siirtynyt jo autuaammille työvoimapulamarkkinoille.

[Kaptah]

Rauhottukaas taas jotkut vähän. Tässä puhuttiin nyt työperäisestä maahanmuutosta. Työperäisestä, ei humanitäärisestä.

Mun mielestä tuossa saattaa olla jollain tasolla perääkin, mutta lääkettä on turha ryhtyä syömään ennenkuin on sairastunut. Sitten, kun ihan oikeasti suurin osa paikkakunnan nuoristakin on töissä ja edelleen firmoilta puuttuu väkeä, kannattaa alkaa niitä ulkomailta tuomaan. Ei ennen. Kyllä varmasti venäjäläisille ja virolaisille kelpaa hommat tuollakin, kun niistä vaan palkkaa maksetaan. Ei tässä sen ihmeempiä lääkkeitä kaivata.

[JM-K]

Rauhottukaas taas jotkut vähän. Tässä puhuttiin nyt työperäisestä maahanmuutosta. Työperäisestä, ei humanitäärisestä.

Niinhän ne aina puhuvat, riippuen siitä, mikä mokuttajille kulloinkin on edullisinta.

[JM-K]

Mitäs jos työllistettäis ensin Lötkö, Bodi ja Hapa.

Ainakin yksi mainituista henkilöistä on siirtynyt jo autuaammille työvoimapulamarkkinoille.

Käsittääkseni tuonpuoleisessa on ikuinen täystyöllisyys?

[Jiri Keronen]

Rauhottukaas taas jotkut vähän. Tässä puhuttiin nyt työperäisestä maahanmuutosta. Työperäisestä, ei humanitäärisestä.

Meikästä tuntuu, että tässä on taas enemmänkin sekoitettu käsitteitä. Perustan oletukseni tälle kohdalle: "Ulkomaalaiset perheineen tarvitsevat monenlaista apua, jotta sopeutuisivat mahdollisimman hyvin uuteen maahan." Työperäiset maahanmuuttajat eivät ole menneisyydessäkään tarvinneet apua sopeutuakseen, vaan sopeutumisesta puhutaan lähinnä, kun kyseessä ovat islamilaisista valtioista kotoisin olevat turvapaikkaperäiset maahantulijat.

[Ugle Byggle]

Mikä mahtaa olla työttömyysprosentti Ylä-Savossa? Entä nuorten työttömyysprosentti samalla suunnalla? Luulen, että muutamalla työttömällä meni taas kaffeet vääriin kurkkuihin kun tämän jutun lukivat.

[oinas]

Pitäisikö jatkossa esittää, että kaikki tulevat vastaanottokeskukset tullaan perustamaan Ylä-Savoon?

Kiitos ei! 
Täältä löytyy ainakin Pohjois-Savon työttömyystilanne. Työttömyysaste 12,2 %
http://www.te-keskus.fi/Public/?ContentID=28848&NodeID=10530&area=7649

[Petri_Petri]

Ongelmien ratkaisussa kannattaa käyttää yksinkertaista menettelyä:

1) Määritellään ongelma
2) Mietitään ratkaisu ongelmaan

Kun ongelma on se, että vuonna 2020 on työvoimapula, niin tehdään ratkaisu tuohon:

Jaetaan ongelma mahdollisiin osa-alueisiin:

A) Suomenkielistä työvoimaa tarvitaan sellaisilla aloilla, joissa työntekijä palvelee suomenkielistä asiakasta yksin. Tällaisia ovat esim. maatalouslomittaja, poliisi, kioskin myyjä,  taksikuski, lukkoseppä ja pesukonekorjaaja.
B) Suomenkielen taitoa ei välttämättä tarvita sellaisilla aloilla, joissa työnjohtaja tai työkaveri voi antaa ohjeet toisella kielellä. Tällaisia ovat esim. teollisuustyöntekijä, keittiöhenkilökunta, siivous. Suurelta osin myös sairaalatyöt voidaan hoitaa muutaman sadan sanan sanavarastolla, kunhan osa esimiehistä ja työkavereista puhuu tekijän kieltä.

Ongelma voidaan siis jakaa kahteen osaan. Ratkaisuun siis tarvitaan kahdenlaisia tekijöitä (kun suomenkielisiä ei ole riittävästi):

1) Suomenkielisiä.
2) Ei-suomenkielisiä.

Ja vielä yksilöiden:

1) Sanna, joka osaa suomea.
2) Aisha, joka ei osaa suomea.

Molemmilla henkilöillä täytyy tietysti olla osaaminen työhönsä.

Ratkaisukeinot:

A-kohtaan: Koulutetaan Sanna tällaiselle alalle. Sannalle opetetaan englannin kieli. Englanti otetaan rajapinnaksi suomalaisten ja ulkomaalaisten välille. Sannalle opetetaan myös esimiestehtäviä, jolloin hän voi olla työnjohtajana Aishalle.

B-kohtaan: Näitä käsitellään työsiirtolaisina. Aishan täytyy osata englantia. Tehdään sopimus, jossa Aisha tulee Suomeen tietyksi ajaksi ja sopimusta voidaan tarvittaessa jatkaa. Sopimuksen jälkeen tai töiden loputtua Aisha palaa kotimaahansa. Työsiirtolaisen palkka on pienempi kuin suomalaisen, esim. 300 euroa kuussa. Eläkemaksuja ei tarvitse maksaa eikä hän ole oikeutettu eläkkeeseen. Vapaa-ajallaan Aisha voi opetella suomea ja hän saa suomen osaamisesta vähän parempaa palkkaa.

Tuossahan se ratkaisu kokonaisuudessaan. Lakiin täytyy vain lisätä tuo työsiirtolaisen määritelmä. Niitä voisi ottaa vain valtion ja kuntien työntekijöiksi, jolloin suomalaiset voisivat tehdä yrityksissä paremmin palkattuja töitä.

Ongelmanratkaisussa täytyy siis ratkaista ongelma, eikä tuoda roppakaupalla muita ongelmia.

[Julmuri]

Taantuman aikaan voi olla vaikea mieltää, että tulevaisuudessa Ylä-Savossa kärsitään työvoimapulasta. Se on kuitenkin vääjäämätön tosiasia.

Siinä suuressa kaupungissa, missä keisari asui, vietettiin iloista elämää, ja sinne tuli joka päivä paljon vieraita. Kerran kaupunkiin ilmestyi kaksi petkuttajaa. He olivat olevinaan kankureita ja kehuivat kutovansa maailman ihaninta kangasta. Sekä värit että malli olivat harvinaisen kauniit, ja lisäksi oli vaatteissa, jotka tästä kankaasta valmistettiin, kummallinen taika: ihminen, joka oli kykenemätön hoitamaan virkaansa tai mahdottoman typerä, ei saattanut ensinkään nähdä niitä.

Siinäpä vasta vaatteet, ajatteli keisari. Kun puen ne ylleni, saa paikalla selville, ketkä valtakunnassa eivät kykene hoitamaan virkaansa; voin heti erottaa kuka on viisas ja kuka typerä. Kudottakoon minulle siitä kankaasta kiireen kaupalla! Ja hän antoi petkuttajille hyvät rahat, jotta he ryhtyisivät työhönsä.

Vielä paremmin kuin työvoimapulaan, satu sopii tietysti monikulttuuriin yleensä. Se, joka ei kykene näkemään monikulttuurin kaikin tavoin rikastavaa vaikutusta ei ole vain kykenemätön ja tyhmä vaan myös rasisti.

Pitäisiköhän satu kirjoittaa uudestaan "Olipa kerran pohjoinen maa hyvän muumimamman alaisuudessa, jonne saapui kolme huijaria Itä-Afrikasta. He kertoivat omaavansa harvinaisen rikastavan kulttuurin, johon lisäksi sisältyy taika, että se joka ei näe rikastavaa vaikutusta on tyhmä ja rasisti" jne. jne.

"Kaikki jatkui huijarien suunnitelmien mukaan kunnes väkijoukosta huusi uhkaavan oloinen aktivisti, että en ole tyhmä enkä rasisti, mutta rikastusta ei kyllä näe!"

"Ensin kulki väkijoukossa suusta suuhun, että herranen aika, mitä tuo uhkaavan oloinen aktivsti oikein sanoo, mutta lopulta huusi koko kansa, ettei sitä rikastusta tosiaan näe".

"Muumimamman selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli:- Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja esitti yhä näkevänsä rikastuksen"

[Mika Mäntylä]

En ymmärrä miksi isoissa yrityksissä voi olla pulaa esim. hitsaajista, kun meillä on oppisopimusjärjestelmä. En näin äkkiseltään keksi kuin kolme merkittävää syytä.

1) Yritykset haluavat valmiita luokkahitsaajia. Tämä on hölmö ajatus, jos tehdas tuottaa muutakin kuin vain esim. paineenalaisia osia. Sähköliiman käytön perustasolla oppii tekemällä varsin nopeasti.

2) Yritys haluaa tekosyyn siirtää tuotannon halvan työvoiman maahan.

3) Sosiaaliturva on liian korkealla tasolla suhteessa palkkoihin, eikä tulojen nousua nähdä vaivan väärtinä.

Mikään näistä ei välttämättä ole totta ja muitakin syitä aivan varmasti on, mutta tällaiset ajatukset nousivat ensimmäisenä mieleen.

[AaJii]

Mikä mahtaa olla työttömyysprosentti Ylä-Savossa? Entä nuorten työttömyysprosentti samalla suunnalla? Luulen, että muutamalla työttömällä meni taas kaffeet vääriin kurkkuihin kun tämän jutun lukivat.

Jos Ylä-Savossa on jo kaikki metallimiehet jo ylityöllistettyjä, niin Pohjanmaalla niitä on ainakin pirusti työttömänä. Parin viikon kielikurssin jälkeen hekin varmaan pystyisivät kommunikoimaan savolaisten kanssa.

[Juki]

Mitäs jos työllistettäis ensin Lötkö, Bodi ja Hapa.

Joutilaat (a.k.a. The Idle Ones, 2001 Suomi) on Susanne Helgen ja Virpi Suutarin hienosti menestynyt dokumenttielokuva työttömistä nuorista miehistä. Elokuva palkittiin Pohjoismaiden parhaana dokumenttina Nordisk Panoramassa. Joutilaat on tuttua suomalaista kuvausta karusta maastamme, jossa rehellisyys on kunniassa ja itseä ei kehuta, ei edes työpaikkahaastattelussa.

Joutilaat kuvaa kolmen työttömän amispohjan omaavan nuoren miehen elämää Kainuun korvessa. Pienellä Ämmässaarella ei ole tarjota nuorille miehille työpaikkoja, joten he kuluttavat aikaa Corolloillaan pitkin korpisaloja kumia polttaen, kiljua valmistaen, pilkkien ja vieraillen työvoimatoimistossa kyselemässä uusista mahdollisuuksista.

Käsittääkseni (E: ja näin oli käsittänyt käsittääkseni edellä joku muukin )joku näistä haboista taisi lähteä oman käden kautta muille työmarkkinoille. Eipä tarvi sitten enää miettiä niitä mielentyerveyspalveluitakaan ja niiden turvaamista...Ei ne omat joukot ole niin väliksi...

[JoKaGO]

En ymmärrä miksi isoissa yrityksissä voi olla pulaa esim. hitsaajista, kun meillä on oppisopimusjärjestelmä. En näin äkkiseltään keksi kuin kolme merkittävää syytä.

1) Yritykset haluavat valmiita luokkahitsaajia. Tämä on hölmö ajatus, jos tehdas tuottaa muutakin kuin vain esim. paineenalaisia osia. Sähköliiman käytön perustasolla oppii tekemällä varsin nopeasti.

2) Yritys haluaa tekosyyn siirtää tuotannon halvan työvoiman maahan.

3) Sosiaaliturva on liian korkealla tasolla suhteessa palkkoihin, eikä tulojen nousua nähdä vaivan väärtinä.

Mikään näistä ei välttämättä ole totta ja muitakin syitä aivan varmasti on, mutta tällaiset ajatukset nousivat ensimmäisenä mieleen.

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä!

[Jack]

Iisalmen Sanomien juttu olisi muuten asiallinen, jos siinä ei mainittaisi sanaa "monikulttuurisuus". Onhan Suomeen iät ja ajat tullut ulkomaalaisia avioliiton, opiskelun, opetuksen, taiteen, tieteen ym. merkeissä, eikä silloin ole puhuttu mistään monikulttuurisuudesta. Tulijoille on kerrottu, tuossa on ruokakauppa ja tuossa on apteekki ja tuossa on rautakauppa, ja kysykää, jos on haluatte tietää jotain lisää - niin että tervetuloa vaan.

Ehkä joku voisi valottaa, mistä nykyinen monikulttuurisuusajatus on saanut alkunsa. Milloin hylättiin vanha periaate "maassa maan tavalla" ja alettiin puhua monikulttuurisudesta?

[Kantoraketti]

Taas ihmetellään tällaisen "ongelman" ratkaisua, mikä ei edes ole ongelma. Jos alueella olisi tällä hetkellä työvoimapula, niin sinne varmaan tulisi taas näitä virolaisia/venäläisiä/puolalaisia. Ja niitä varmasti tulee sitten tulevaisuudessakin, kun työvoimapulaa ilmenee. Ei ole mitään järkeä rahdata sinne nyt mitään wannabe-räppäreitä, opettelemaan kieltä ja ammattia, kun sinne saa ihan oikeita, koulutettuja työläisiä kunhan vain pitää kontaktit viroon/venäjälle/puolaan kunnossa.

Aina voi epäillä, että löytyykö sitä sitten enää seuraavan nousukauden aikana niitä työläisiä noista em. maista. Niin voi epäillä, ja samalla voi epäillä että onko ylä-savossa enää tuolloin metalliteollisuutta.

[Iloveallpeople]

Toinen teksti samasta lehdestä

Maahanmuuttajat ja me

Elsi Katainen

Väkivallan teot, joukkosurmat ovat ravistelleet suomalaisten käsitystä turvallisesta elosta maassamme viime vuosien aikana. Viimeisin eli Espoon Sellon tapaus on nostattanut myrskyisen keskustelun maahanmuuttopolitiikasta maassamme.

Maahanmuuttopolitiikkaa kritisoimalla saa helposti suvaitsemattoman rasistin leiman. Mielestäni ihmisten auttaminen pitää lähteä siitä, voidaanko häntä auttaa kotimaahansa. Jos se ei ole mahdollista, on meidän kriteeriemme oltava sellaisia, että vain todelliset turvapaikan hakijat saavat turvapaikan. Heitä on autettava.

Parasta maahanmuuttopolitiikkaa ja kotouttamista on se, että otamme vastaan sen verran maahanmuuttajia, että pystymme tarjoamaan heille koulutusta, työtä ja valmiuksia sopeutua yhteiskuntaamme niin, ettei maahanmuuttaja ajaudu syrjäytymisen tielle.
...

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Pielavedeltä.

Koko kirjoitus: Iisalmen Sanomat

[erilainen]

Suomessa on kyllä ihan terpeeksi kantasuomalaisia levyseppähitsareita vailla duunia, ettei tarvi raijata ulkomailta.

Tietty polskeille sun muille ei tarvi maksaa yhtä paljon.

[guest3656]

Toinen teksti samasta lehdestä

Maahanmuuttajat ja me

Elsi Katainen

Parasta maahanmuuttopolitiikkaa ja kotouttamista on se, että otamme vastaan sen verran maahanmuuttajia, että pystymme tarjoamaan heille koulutusta, työtä ja valmiuksia sopeutua yhteiskuntaamme niin, ettei maahanmuuttaja ajaudu syrjäytymisen tielle.
...

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Pielavedeltä.

Koko kirjoitus: Iisalmen Sanomat

En haluaisi liata tietokonettani tämän Pohjois-Savolaisen paskahousu-filosofin ditigitalisoidun ripulin bittivirralla. Elämme tietoyhteiskunnassa, mutta meillä ei ole keinoja estää tällaisia "ihmisaivojen" vajaakäytön tuotoksia päätymästä olohuoneisiimme.

[Noottikriisi]

Suomessa on kyllä ihan terpeeksi kantasuomalaisia levyseppähitsareita vailla duunia, ettei tarvi raijata ulkomailta.

Tietty polskeille sun muille ei tarvi maksaa yhtä paljon.

Siinä oli Suomen "työvoimapula" pähkinänkuoressa! Kuvaa kaikkia aloja.

[kertsu59]

Olen tästä kirjoittanut aiemminkin.Iisalmelaisfirmojen täytyy tehdä kuten eräs suuri Kajaanilaisfirma teki,he palkkasivat kuumimman nousukauden aikaan keikkahitsaajia Venäjältä, ja kun työhuippu oli ohitettu hitsaajat palasivat takaisin kotimaahansa eivätkä jääneet notkumaan tänne yhteiskunnan elätettäviksi.Käyväthän suomalaisetkin keikkahommissa ulkomailla ja palaavat sitten kotiinsa.

[AjatollahVeikko]

Mielestäni voisimme ulkoistaa koko Suomen poliittisen järjestelmän vaikka kongolaisille lapsisotilaille. Sillä saataisiin merkittävää tulovirtaa Kongoon päin, emmekä me suomalaiset ainakaan voisi millään saada nykyistä huonompia poliittisia päätöksentekijöitä. Demokratiahan tämä ei ole pitkään aikaan ollut, edustuksellinen saati muutenkaan...

[Harri2]

Mistä seutukuntaan saadaan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana riittävästi koulutettua hoitohenkilöstöä, metallimiehiä tai osaajia kansainvälisten yritysten, kuten Ponssen ja Normetin, tarpeisiin?

Olipa tosiaan mieltä nostattava lukuhetki aamukahvilla, nimim. itsekin potkut Ponsselta saaneena.
Normetilla on alkamassa koneenasentajakoulutus noin kahdellekymmenelle hengelle, jotka varmaankin tulevat työllistymään kurssin jälkeen. Paikallisesta työvoimapulan tasosta saadaan käsitys, kun kurssille hakeneiden määrä selviää.

Tulevaisuudessa myös hoivapalveluihin tarvitaan lisää ulkomaisia käsiä, sillä kaikki nuoria ei voida kouluttaa ikääntyvän Suomen tarpeisiin.

Kenenkäs tarpeisiin?

[Hob]

Mistä seutukuntaan saadaan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana riittävästi koulutettua hoitohenkilöstöä, metallimiehiä tai osaajia kansainvälisten yritysten, kuten Ponssen ja Normetin, tarpeisiin?

Vanhukset kyörätään sinne missä hoitoa on jos peräkylällä ei riitä enää hoitajia ja firmat hoitakoot oman työvoimansa, ei tämä mikään suunnitelmatalous ole. Jos tukea nyt kerran pakko on tarjota niin painattakoot vaikka kyltin jossa lukee "Ponsse" viidellä eri kielellä.

[Ernst]

Mitäs jos työllistettäis ensin Lötkö, Bodi ja Hapa.

Ainakin yksi mainituista henkilöistä on siirtynyt jo autuaammille työvoimapulamarkkinoille.

Käsittääkseni tuonpuoleisessa on ikuinen täystyöllisyys?

Kyllähän se jatkuva immenkalvojen puhkominen alkaa käydä työstä...