Nuorten Akatemian EU-parlamenttisimulaation maahanmuuttoaiheet

[Roope]

EU-parlamenttisimulaatio

EU-parlamenttisimulaatiossa nuoria rohkaistaan keskustelemaan, kyseenalaistamaan mielipiteitä ja ottamaan kantaa ajankohtaisiin, Euroopan unionia koskeviin asioihin. Simulaation toteuttaminen edellyttää Eurooppatiedon perusteiden hallintaa. Kesto 2-6 tuntia. Simulaation voi toteuttaa myös tilaamalla maksuttoman kouluvierailijan.

http://www.nuortenakatemia.fi/Opettajalle/Materiaalit/Oppiaineet/Yhteiskuntaoppi

Valmistautumismateriaali 2

EU JA MAAHANMUUTTO

Miten EU:n tulisi suhtautua maahanmuuttoon?

Taustaa
Useiden tutkimusten mukaan EU on tulevaisuudessa riippuvainen unionin ulkopuolisista
maista lähtevästä maahanmuutosta syntyvyyden laskeassa ja työvoiman ikääntyessä.
Avainkysymys maahanmuuttokeskustelussa on, millä tavalla maahanmuuttajat parhai-
ten integroidaan yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Tällä hetkellä jäsenmaiden suhtautu-
minen maahanmuuttoon ja kansalliset kotouttamisohjelmat vaihtelevat suuresti.

EU:n yhtenäistämisyrityksistä huolimatta kriteerit kansalaisuuden myöntämiselle ovat
kaikissa jäsenmaissa erilaiset. Kansalaisuustestit eroavat toisistaan niin sisällön kuin
ajattelutavan osalta. Alankomaissa testi on hyvin vaativa; kielitaitoa ja yhteiskunnallisten
asioiden tuntemusta mittaavassa kokeessa epäonnistuminen johtaa kansalaisuushake-
muksen hylkäämiseen. Ruotsissa taas testi on melko yleinen ja kannustava. Yleinen
trendi Euroopassa on kuitenkin ollut kohti entistä vaativampia kansalaisuuskokeita.

Joidenkin mielestä kansalaisuustestit johtavat maahanmuuttajien sulautumiseen valta-
väestöön näiden oman kulttuurin kustannuksella. Toiset vertaavat testejä vähemmis-
töjen syrjintään ja syyttävät niitä ääriliikkeiden suosion kasvattamisesta. Toisaalta on
vaikea nähdä, kuinka ihminen voisi sopeutua uuteen yhteiskuntaan ilman kielen alkeita
tai perustietoja maasta. Testien puolustajat muistuttavat myös, että kansalaisuuden saa-
tuaan maahanmuuttajat kuuluvat sosiaalipalveluiden piiriin, luoden näin kuluja yhteis-
kunnalle.

Useissa jäsenmaissa, Suomi mukaan lukien, ääriliikkeet, rasismi ja muukalaisvastai-
suus ovat viime aikoina nostaneet päätään. Samalla väestö jatkaa vanhenemistaan.
Tulisiko EU:n tässä tilanteessa lisätä maahanmuuttoa, ja jos kyllä, niin kuinka uudet
tulokkaat saadaan parhaiten kotoutettua yhteiskuntaan?

Keskeisiä käsitteitä
Maahanmuutto, kotouttaminen, sopeuttaminen, sulauttaminen, "Linnake-Eurooppa",
kansalaisuustestit, monikulttuurisuus

Kysymyksiä pohdittavaksi
Minkälaisia haasteita maahanmuuttoon liittyy? Miten maahanmuuttajat voidaan kotout-
taa parhaalla tavalla? Kuinka Euroopan ikääntyvä väestörakenne vaikuttaa maahan-
muuttokysymyksiin?   

Linkkejä

Yleistä:
Euroopan komissio: Oikeuden, vapauden ja turvallisuuden pääosasto
http://ec.europa.eu/justice_home/index_en.htm

Euroopan komissio: maahanmuutto
http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/immigration/fsj_immigration_intro_en.htm

Artikkeleita:
http://www.euractiv.com/en/mobility/eu-mulls-immigration-burden-sharing/
article-184983

http://www.euractiv.com/en/opinion/sweden-eu-immigration-plans-facing-headwinds/
article-183119

http://www.migrationletters.com/200501/20050103_EU_Bendel.pdf

Valmistautumismateriaali 3

EU:N PERUSVAPAUDET

Pitäisikö EU:n rajoittaa vapaan liikkuvuuden periaatetta?

Taustaa
Ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusvapauksista. Sen ansiosta voimme mat-
kustaa passitta rajatarkastuksissa jonottamatta, viisumeiden hakemisesta puhumatta-
kaan. Yhteisen valuutan, euron, ansiosta myös rahanvaihto on jäänyt historiaan. Mat-
kustaminen ja turismin edistäminen eivät ole kuitenkaan ole avoimien sisämarkkinoiden
päätavoite. Perussopimuksissa turvatut vapaudet tähtäävät ennen kaikkea taloudellisen
yhdentymisen toteuttamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Viimeistään vuonna 2004 EU:n laajentuessa itään jäsenmaat saivat huomata vapaan
liikkuvuuden merkityksen käytännössä. Ranskassa ja Iso-Britanniassa alkoi keskustelu
puolalaisista putkimiehistä ja yleisesti uusista jäsenmaista tulevasta halvasta työvoi-
masta sekä maahanmuuttajista. Vuonna 2010 vastaavaa keskustelua on kuultu myös
Suomessa, erityisesti romanikerjäläisiin liittyen. Uusien ja vanhojen Jäsenmaiden välistä
elintasokuilua pidetään syynä ongelmiin.

Keskustelu maahanmuuttajista on myös saanut uusia piirteitä talouskriisin myötä. Monet
toisiin jäsenmaihin lähteneet ovat palanneet kotimaihinsa työtilanteen huononnuttua
ulkomailla. Euroopan komissio pitää kehitystä osoituksena sisämarkkinoiden itsesää-
televästä luonteesta – työntekijät eivät ole jääneet työttöminä vieraisiin maihin. Oman
lisänsä keskusteluun tuo vielä nuorten näkökulma: avoin Eurooppa antaa paljon mah-
dollisuuksia kansainvälisille kokemuksille.

Keskeisiä käsitteitä
EU:n neljä perusvapautta, Schengen, sisämarkkinat, EU:n laajentuminen

Kysymyksiä pohdittavaksi
Onko uusien ja vanhojen jäsenmaiden välinen elintasokuilu ongelma avoimessa Euroo-
passa? Mitä mahdollisuuksia vapaa liikkuvuus tarjoaa nuorille? Pitäisikö liikkuvuutta
rajoittaa?

Linkkejä

Euroopan komissio: kansalaisten oikeudet EU:ssa
http://ec.europa.eu/finland/news/topics/citizens/index_fi.htm#1

Schengen-alue
http://ec.europa.eu/youreurope/nav/fi/citizens/travelling/schengen-area/index.html

Euroopan unioni: sisämarkkinat
http://europa.eu/pol/singl/index_fi.htm

Yhtenäisempi, erilaisempi: Euroopan union mittavin laajentuminen
http://ec.europa.eu/publications/booklets/move/41/index_fi.htm

Ulkoasiainministeriön sivusto EU:n laajentumisesta
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentlan=1&culture=fi-FI&nodeid=15624

Valmistautumismateriaali 5

EU:N KEHITYSPOLITIIKKA

Tulisiko EU:n muuttaa kehityspolitiikkaansa?

Taustaa
Afrikka on viimeisten vuosikymmenien ajan ollut suurin kehitysavun saaja. Valtaosa
mantereen väestöstä elää köyhyydessä, korruption, sisällissotien ja tautien vaikeutta-
essa kehitystä. Vuonna 2000 YK julkaisi vuosituhattavoitteensa, jotka tähtäävät muun
muassa köyhyyden puolittamiseen vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2005 EU kehitti
kehityspolitiikkaa koskevan konsensuksen ja EU:n Afrikka-strategian. Samana vuonna
G8-kokouksessa EU sitoutui nostamaan kehitysapunsa määrää 0,56%:iin bruttokan-
santulosta vuoteen 2010 mennessä. Tämä on kuitenkin jäänyt saavuttamatta; jäsenval-
tiot ovat vedonneet finanssikriisiin.

Eräiden asiantuntijoiden mukaan hallitusten tulisi kriisistä huolimatta jatkaa kehitysavun
lisäämistä Afrikkaan. Ilman kehitysapua erot kahden mantereen välillä jatkavat kasva-
mista, ja maahanmuutosta tulee entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Maahanmuutto voi
lopulta koitua kalliimmaksi kuin kehitysapu. Tämä herättää useita kysymyksiä: olisiko
mahdollista nostaa kehitysavun "tehokkuutta"? Entä kehitysapuun liitetyt vaatimukset
talousreformeista tai ihmisoikeuksista? Toimiiko ruoka-apu? Ekonomistit ja muut asian-
tuntijat eivät ole asiasta yhtä mieltä. Zambialainen Dambisa Moyo on kritisoinut nykyistä
järjestelmää, väittäen Afrikan tilanteen jopa huonontuneen kehitysavun takia.

EU:n kehityspolitiikkaan liittyvät kysymykset eivät siis ole yksinkertaisia. Oman lisänsä
palapeliin on tuonut Kiina. Kehitysavun sijaan se on investoinut suoraan afrikkalaiseen
infastruktuuriin, ilman poliittisia vaatimuksia. Näin se on lisännyt omaa painoarvoaan
mantereella Euroopan kustannuksella. Kuinka Euroopan unionin tulisi nyt suhtautua
kehitysapuun?

Keskeisiä käsitteitä
Kehitysapu, EU:n Afrikka-strategia, YK:n vuosituhattavoitteet, Kiinan kehitysapu

Kysymyksiä pohdittavaksi
Pitäisikö EU:n käyttää kehitysapua hankkiakseen poliittista vaikutusvaltaa? Saavut-
taako EU kehitysavulla haluamansa tulokset? Kuinka kehitysapua voitaisiin kehittää
kannustavampaan suuntaan?

Linkkejä

YK:n vuosituhattavoitteet
http://www.un.org/millenniumgoals/

Euroopan komission kehityspolitiikka-sivusto
http://ec.europa.eu/development/index_en.cfm

EU:n Afrikka-strategia
http://europa.eu/legislation_summaries/development/african_caribbean_pacific_states/r12540_en.htm

Artikkeli
http://www.thebrokeronline.eu/en/Magazine/articles/Beyond-2015

Valmistautumismateriaali 6

EU:N LAAJENTUMINEN

Kannattaako EU:n enää ottaa uusia jäsenmaita yhteisöön?

Taustaa
Alunperin kuuden jäsenvaltion unioni on vuosituhannen vaihduttua laajentunut 27:n
jäsenvaltion unioniksi, joka käsittää lähes koko maanosan. EU:n keskeisenä tavoitteena
on turvallisuuden, vaurauden, vapauden ja vaikutusvallan edistäminen sekä EU:n sisällä
että sen lähipiirissä. Laajentuneet sisämarkkinat ja uudet taloudelliset mahdollisuudet
lisäävät eurooppalaisten vaurautta ja kilpailukykyä.

Laajentumista pidetään EU:n tärkeimpänä ulkopolitiikan muotona. EU käyttää laajentu-
misprosessia perusarvojensa: rauhan, vapauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen,
suvaitsevaisuuden, ja solidaarisuuden edistämisessä. EU:n jäsenvaltioissa käydään
kuitenkin keskustelua EU:n rajoista ja laajentumisen suhteesta integraatioon. Nopea
laajentuminen voi hidastaa yhteistyön syventämistä, integraatiota. Romania ja Bulgaria
eivät unioniin liittyessään täyttäneet täysin jäsenyysehtoja ja niiden edellytykset osallis-
tua yhteistyöhön ovat rajoitetut. Myös integraation eriytyminen on nähty mahdollisena
tulevaisuuden ongelmana; osa jäsenmaista syventää keskinäistä yhteistyötään toisten
jäädessä ulkopuolelle.

EU:n johtajat ovat kuitenkin sopineet, etta jäsenyysmahdollisuus on taattava Kaakkois-
Euroopan maille eli Kroatialle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, Albani-
alle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Montenegrolle, Serbialle, Kosovolle ja Turkille. Näiden
maiden lisäksi Islanti on hakeutunut unionin suojiin. Jäsenyyden edellytyksenä on kui-
tenkin se, että jäsenyysehdot (ns. Kööpenhaminan kriteerit) täyttyvät. Asteittainen ja
hyvin hallittu laajentumisprosessi on kaikille osapuolille hyodyksi, mutta onko nykyinen
aikataulu järkevä? Pitäisikö laajentumisprosessi jäädyttää kunnes EU on saanut uusim-
mat jäsenmaat integroitua?

Keskeisiä käsitteitä
Kööpenhaminan kriteerit, EU:n perusperiaatteet, jäsenvaltiot, jäsenehdokkaat (mahdol-
liset ehdokasmaat), hakijavaltiot, liittymisneuvottelut, laajentumiskomissaari, Lissabonin
sopimus, Länsi-Balkan, vakautus- ja assosiaatiosopimus (Stabilisation and Association
Agreement) , Euroopan parlamentin ulkoasian valiokunta (AFET)

Kysymyksiä pohdittavaksi
Onko EU:n tähänastinen laajentuminen ollut hallittua? Voivatko syventyminen (integraa-
tio) ja laajentuminen tapahtua samanaikaisesti? Pitäisikö laajentumiskriteereitä tiuken-
taa parhaan tuloksen varmistamiseksi?

Linkkejä

Euroopan komission laajentumissivusto
http://ec.europa.eu/enlargement/the-policy/index_fi.htm

Yhtenäisempi, erilaisempi: Euroopan union mittavin laajentuminen
http://ec.europa.eu/publications/booklets/move/41/index_fi.htm

Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta
http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/homeComdo?body=AFET&language=FI"

Ulkoasiainministeriön sivusto EU:n laajentumisesta
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentlan=1&culture=fi-FI&nodeid=15624

EU-parlamenttisimulaation aihepaperit (pdf)