2009-02-11 HBL: "Suomi ei voi olla hyvä kaikessa" (ruåttiksi ja suameksi)

[jiipik]

INTEGRATION - "Finland kan inte vara bra på allting"
Publicerad: 11/02 00:00 ›uppdaterad: 11/02 08:32

Med en magisterexamen i fickan, en doktorsgrad under arbete och ett jobb som motsvarar studierna är indiska Najil Mohammed nöjd med sin Finlandsvisit. Men lätt har det inte alltid varit.

Hans val stod egentligen mellan Nottingham i Storbritannien och Helsingfors i Finland. I fickan hade indiska Najil Mohammed då en kandidatexamen i agrikultur-forstvetenskap och den ville han bygga på till en magistergrad plus lägga till marknadsföring.

- Det hade varit betydligt dyrare att studera i Storbritannien. Utbildningen var inte bättre än i Finland så valet föll på Helsingfors där studierna på den tiden kostade 20 000 mark.

År 2001 antogs han till en ettårig kurs på Tekniska högskolan i Otnäs. Ett år senare hade han ett bra vitsord som ledde honom vidare till magisterstudierna vid agroforstens enhet i Vik.

År 2007 hade han sin magisterexamen klar och dessutom en arbetsplats som forskare vid Helsingfors universitet. I dag är han därför en av de åtrådda utländska studerande som åtminstone för tillfället valt att stanna kvar i landet efter utförd utbildning.

- Det här jobbet motsvarar min utbildning och jag trivs bra med det. Dessutom har jag blivit antagen till doktorsprogrammet vid Svenska handelshögskolan så jag stannar åtminstone ett tag till.

På det stora hela är han nöjd med den grundservice som erbjudits honom och menar att den är ett trumfkort ifall Finland vill locka kunniga studerande som man räknar med att kan ge en input i samhällsekonomin.

Men det finns mycket kvar att göra.

- Ett av Finlands stora problem, eller ja det gäller kanske hela det nordiska välfärdssamhället, är att alla är så likvärdiga att det inte finns morötter som lockar de riktigt kunniga människorna. Här talar man om flyktingar och utländska studerande i samma termer och erbjuder inga särskilda morötter för att attrahera kunniga utlänningar till landet.

Rasism har han inte råkat ut för, men nog känt av att han bor i ett slutet samhälle.

- Det är oerhört svårt att få kontakt med människor och i flera skeden stöter nog utländska medborgare på glastak.

För sin egen del hade han exempelvis gärna under den aktiva studietiden sommarjobbat på någon av landets pappersfabriker. Men de ligger på små orter där det inte finns någon chans att få jobb ifall du inte talar finska ungefär som en inföding.

- Språkkravet är ett problem som Finland måste fundera på. Det här är ett litet land som inte kan vara starkt på alla områden. Därför borde man bespetsa sig på det man redan är känd och ansedd för: skogssektorn, teknologi, bioteknik, kommunikation ... Då borde man också komma ihåg att sådana arbeten ofta sköts på engelska.

Ett annat problem är finländska arbetsgivare som ofta bara har intresse av utlänningar ifall de kan erbjuda en kulturdimension till arbetet. För hans egen del passar det i och för sig bra att forska i indiska studerande och vad som krävs för att de ska vilja studera i Finland, men ibland kunde det vara ändamålsenligt att få arbeta med så att säga helt "vanligt jobb" som inte bara är knutet till ditt ursprung.

- Det här är inte bara Finlands utan många länders problem. Man har svårt att se inflyttade som en verklig resurs. De är en resurs bara i egenskap av varifrån de kommer.

Själv räknar han inte med att stanna i Finland. Bara studierna är avklarade och han har samlat mer arbetserfarenhet är planen att flytta till Indien. Men han tycker inte heller att utgångspunkten ska vara att alla utlänningar ska stanna för evigt.

- Man kan också se oss som en enhetlig resurs. Då jag åker finns det förhoppningsvis nya studerande från Indien som tar vid. Vi betalar skatt och ger något till samhället under tiden här. Och sedan åker vi hem tillbaka med den kunskap vi fått.


JEANETTE BJÖRKQVIST

09-1253 257, [email protected]

http://hbl.fi/text/inrikes/2009/2/11/d23324.php

Lihavoinnit allekirjoittaneen, voiko Najil Mohammedin puheista haistaa, mitä ihmettä, monikultturismi-kritiikkiä? Ei kai HBL vain ole lähtenyt sameille vesille nuivimaan?

[SyväSininen]

Kääntäisitkö meille SUOMALAISILLE että mitä siinä lukee?

[antero]

Kääntäisitkö meille SUOMALAISILLE että mitä siinä lukee?

Noi boldatut kohdat:
Todellisille osaajille ei ole suomessa porkkanoita tarjolla.

Toinen ongelma on suomalaiset työnantajat, jotka tarjoavat kulttuurisidonnaisia spesiaalihommia. Ts ko hommat eivät ole tavallisia suomalaisia hommia.

Muissa maissa sama ongelma, ko populaa ei nähdä tavallisena resurssina.

[jiipik]

Kääntäisitkö meille SUOMALAISILLE että mitä siinä lukee?

Onkos pakkoruotsit jo painuneet unholaan

Tässä männöö, voepi olla puuttehia, mutta parraani teen suomennoksen parissa. Pari svetisismiä voepi olla mukana:

INTEGRAATIO - "Suomi ei voi olla hyvä kaikessa"
Julkaistu: 11/02 00:00 ›päivitetty: 11/02 08:32

Intialainen Najil Mohammed on tyytyväinen Suomen vierailuunsa: maisterinpaperit taskussa, väitöskirja työn alla ja opintoja vastaavaa työtä. Helppoa hänellä ei ole kuitenkaan aina ollut.

Hänen oli tehtävä valinta: Nottingham tai Helsinki. Najililla oli kandidaatinpaperit maatalous- ja metsätieteistä ja hän halusi opiskella maisteriksi, sekä sivuaineenaan lukea markkinointia.

- Iso-Britanniassa olisi ollut huomattavasti kalliimpaa opiskella. Opetuksen taso ei ollut Suomea parempi, joten Najil valitsi Helsingin, jossa opinnot maksoivat tuolloin 20 000 markkaa.

2001 hänet valittiin yksivuotiselle kurssille Tekniseen korkeakouluun Otaniemeen. Vuosi myöhemmin hän oli suorittanut kurssin hyvin arvosanoin ja jatkoi maisterinopintoja maataloustieteen laitoksella Viikissä.

2007 oli maisterintutkinto valmiina ja Najililla oli tämän lisäksi työpaikka tutkijana Helsingin Yliopistolla. Tämän vuoksi hän on tällä hetkellä yksi halutuimmista ulkomaisista opiskelijoista, joka on kaiken lisäksi valinnut jäädä maahan suoritettujen opintojen jälkeen.

- Työni vastaa koulutustani ja viihdyn hyvin työssäni. Sitäpaitsi olen hakenut ja päässyt tohtorinkoulutusohjelmaan Hankenille, joten jään maahan vielä joksikin aikaa.

Kokonaisuudessaan Najil on tyytyväinen hänelle tarjottuihin peruspalveluihin ja on sitä mieltä, että ne ovat valttikortti, jonka turvin Suomi voi houkutella taitavia opiskelijoita, jotka voisivat panoksellaan hyödyttää kansantaloutta.

Mutta on vielä paljon tehtävää.

- Yksi Suomen ja ehkä kaikkien pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden suuri ongelma on, että kaikki ovat niin yhdenvertaisia, ettei todellisille osaajille ole riittävän houkuttelevia porkkanoita tarjolla. Täällä puhutaan pakolaisista ja ulkomaisista opiskelijoista samoin termein eikä tarjota mitään kannustimia, jotka houkuttelisivat todellisia, oikeita osaajia maahan.

Rasismia Najil ei ole kohdannut, mutta sen sijaan hän on kokenut elävänsä suljetussa yhteiskunnassa.

- On erittäin vaikeaa tutustua ihmisiin ja monissa tilanteissa ulkomaiden kansalaiset törmäävät lasikattoon.

Itse Najil olisi mielellään mennyt opiskeluaikoina kesätöihin johonkin maan paperitehtaista. Ne sijaitsevat kuitenkin pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole mitään mahdollisuutta saada työtä ellei puhu suomea lähes syntyperäisen suomalaisen tasolla.

- Kielitaitovaatimus on ongelma, jota Suomessa täytyy pohtia. Tämä on pieni maa, joka ei voi olla vahva kaikilla alueilla. Siksi pitäisi panostaa siihen, mistä Suomi on jo tunnettu ja mistä Suomea arvostetaan: metsätalous, teknologia, biotekniikka, viestintäteknologia... Tällöin täytyy myös muistaa, että kyseisiä töitä voi tehdä ja usein tehdäänkin englannin kielellä.

Toinen ongelma on suomalaiset työnantajat, jotka usein haluavat ulkomaalaisia töihin vain kulttuuriulottuvuuden takia. Sinänsä Najilille sopisi hyvin tutkia intialaisia opiskelijoita ja mitä vaaditaan, että he haluaisivat tulla Suomeen opiskelemaan, mutta joskus voisi olla tarkoituksenmukaista työskennellä "tavallisessa työssä", joka ei ole sidottu henkilön alkuperään.

- Tämä ei ole vain Suomen vaan monien muidenkin maiden ongelma. Ihmiset eivät näe maahanmuuttajia todellisena voimavarana. Heidät nähdään voimavarana vain sen suhteen, mistä he ovat kotoisin.

Itse Najil ei usko jäävänsä pysyvästi Suomeen. Kunhan opinnot on suoritettu loppuun ja työkokemusta on kertynyt riittävästi, on hänen aikomuksenaan muuttaa Intiaan. Hän on toisaalta sitä mieltä, ettei lähtökohdan tulisikaan olla se, että kaikki [Suomeen tulevat] ulkomaalaiset jäävät tänne ikuisiksi ajoiksi.

- Meidät voi nähdä myös yhtenäisenä [homogeenisenä] voimavarana. Kun lähden maasta, toivottavasti tänne tulee uusia opiskelijoita Intiasta [jotka ottavat paikkani]. Maksamme veroja ja olemme hyödyksi yhteiskunnalle täällä oleskelumme ajan. Ja sitten muutamme takaisin kotimaahan niiden tietojen ja taitojen kanssa, joita olemme täältä saaneet.


JEANETTE BJÖRKQVIST

09-1253 257, [email protected]

http://hbl.fi/text/inrikes/2009/2/11/d23324.php

P.S. antero ehtikin jo summata pointit aika hyvin.

[SyväSininen]

OFFTOPIC

Pahoittelen ensimmäistä viestiäni. Heti herättyäni avasin homma forumin ja luulin että vanha tuttu valloittaja on ottanut forumin käyttöönsä kun kielikin on jo vaihdettu.  Paljon kiitoksia käännöksestä.


Voitaisiin aloittaa polli ja katsoa kuinka moni hommalaisista tosiaan on suomensuomalainen ja kuinka moni suomenruotsalainen.

[jiipik]

Heti herättyäni avasin homma forumin ja luulin että vanha tuttu valloittaja on ottanut forumin käyttöönsä kun kielikin on jo vaihdettu. 

Sydänkohtausten välttämiseksi, älä missään olosuhteissa mene sorkkimaan profiilisi kieliasetuksia, mukana on näemmä myös Swedish-kielipaketti 

[Pöllämystynyt]

Jos suomalainen olisi kirjoittanut samoista asioista, ei HBL olisi todennäköiseti julkaissut sitä. On aina ilahduttavaa nähdä, että kaikki maassa asuvat ulkomaalaiset eivät ole monikultturistien toivomia ei-sopeutujia, jotka kuitenkin tarttuvat tänne kuin takiaiset. Kyllä vastuuntuntoisia sopeutujia on, ja olisi enemmänkin, jos monikultturistit eivät lietsoisi maahanmuuttajissa vastuutonta ja ylimielistä asennetta ja tukisi ei-rakentavaa muuttoliikettä. Monikultturismi haittaa jokaista rakentavaa maassa-asujaa, niin suomalaista kuin ulkomaalaistakin. Kunnollisia ulkomaalaisia se haittaa ainakin alkuvaiheessa jopa enemmän, koska se turmelee yleisesti ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien mainetta. On väärin, että vaikkapa työteliäs venäläinen maahanmuuttaja joutuu epäluulojen kohteeksi siksi, että Astrid Thors kumppaneineen niputtaa hänet yhteen maahan tuottamansa elintasopakolaisen kanssa.

[Kullervo Kalervonpoika]

Muun jo mainitun lisäksi tuosta puheenvuorosta paistaa läpi typeryyteen perustuva kulttuuri-imperialismi - ja RKP:n tekemä vastenmielinen propaganda.

Vaikka tämä sälli on saanut Suomessa lähes ilmaisen koulutuksen, hän jaksaa (tai todellisuudessa tuo propagandaansa julistava toimittaja) vaatia ylikorostuneiden kielitaitovaatimusten poistamista - sen vuoksi, että Suomeen tulisi entistä helpommin, entistä enemmän näitä maailmankansalaisia kuppaamaan suomalaisten veronmaksajien veroillaan ylläpitämää koulutusjärjestelmää ja hyvinvointiyhteiskuntaa.

Edelleenkään vapaa maahanmuutto ei ole mikään subjektiivinen ihmisoikeus - alkuperäisväestön oikeus omaan kieleensä ja kultuuriinsa kotimaassaan sen sijaan ovat.

200 vuotta ilman ruotsalaista siirtomaavaltaa Suomessa tuntuu olevan kova paikka joillekin.

[jiipik]

Vaikka tämä sälli on saanut Suomessa lähes ilmaisen koulutuksen, hän jaksaa (tai todellisuudessa tuo propagandaansa julistava toimittaja) vaatia ylikorostuneiden kielitaitovaatimusten poistamista - sen vuoksi, että Suomeen tulisi entistä helpommin, entistä enemmän näitä maailmankansalaisia kuppaamaan suomalaisten veronmaksajien veroillaan ylläpitämää koulutusjärjestelmää ja hyvinvointiyhteiskuntaa.

Eiköhän tuo aktiivinen maailmankansalainen ole kuitenkin toivottavampi tapaus kuin, hmm... sossun rahoilla loppuelämänsä elävä "työperäinen maahanmuuttaja". Sinänsä oli yllätys, että Suomessa opiskelu on ulkomaalaiselle halvempaa, kuin Englannissa opiskelu.

[Kullervo Kalervonpoika]

Jos suomalainen olisi kirjoittanut samoista asioista, ei HBL olisi todennäköiseti julkaissut sitä. On aina ilahduttavaa nähdä, että kaikki maassa asuvat ulkomaalaiset eivät ole monikultturistien toivomia ei-sopeutujia, jotka kuitenkin tarttuvat tänne kuin takiaiset. Kyllä vastuuntuntoisia sopeutujia on, ja olisi enemmänkin, jos monikultturistit eivät lietsoisi maahanmuuttajissa vastuutonta ja ylimielistä asennetta ja tukisi ei-rakentavaa muuttoliikettä. Monikultturismi haittaa jokaista rakentavaa maassa-asujaa, niin suomalaista kuin ulkomaalaistakin. Kunnollisia ulkomaalaisia se haittaa ainakin alkuvaiheessa jopa enemmän, koska se turmelee yleisesti ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien mainetta. On väärin, että vaikkapa työteliäs venäläinen maahanmuuttaja joutuu epäluulojen kohteeksi siksi, että Astrid Thors kumppaneineen niputtaa hänet yhteen maahan tuottamansa elintasopakolaisen kanssa.

Minusta ulkomaalainen ihminen, joka:
a) käyttää Suomen opetusjärjestelmää henkilökohtaisen edun tavoitteluun - ja vie siinä sivussa suomalaisen opiskelupaikan,
b)ei vaivaudu opettelemaan maan pääkieltä, vaan narisee kielitaitovaatimuksista,
ei välttämättä ole sellainen, jota pitäisin Suomen kannalata elintärkeänä ulkomailta Suomeen saapuvana resurssina.


Ja kaikesta huolimatta, en oikein näe tätäkään akateemista tutkijaa täyttämässä terveydenhuollon karjuvaa työvoimapulaa - lähinnä näen hänet viemässä yhden paikan Hankenin tohtorinkoulutusohjelmasta joltain suomalaiselta. Ja mahdollisesti katoavan Suomesta saadun tietotaidon kanssa maailmalle.

[jiipik]

Ja mahdollisesti katoavan Suomesta saadun tietotaidon kanssa maailmalle.

Korjaus artikkelin perusteella: Ja mahdollisesti varmasti katoavan Suomesta saadun tietotaidon kanssa maailmalle.

[Kullervo Kalervonpoika]

Eiköhän tuo aktiivinen maailmankansalainen ole kuitenkin toivottavampi tapaus kuin, hmm... sossun rahoilla loppuelämänsä elävä "työperäinen maahanmuuttaja".

Kuule... kaltaiselleni veroja jo parikymmentä vuotta maksaneelle kolmen aikuisen tai lähes aikuisen nuoren ihmisen isälle kukaan aktiivinen maailmankansalainen ei ole millään tavalla toivottavampi tapaus.

Sinänsä oli yllätys, että Suomessa opiskelu on ulkomaalaiselle halvempaa, kuin Englannissa opiskelu.

Itse asiassa elinkustannuksia lukuunottamatta opiskelu on ulkomaalaisillekin Suomessa  ilmaista - ja hekin saavat täysimääräiset opiskelutuet.

Seurauksena on se, että Taideteollisen teollisen muotoilun linja on jo muutamia vuosia ollut miehitetty kiinalaisilla opiskelijoilla - jotka valmistuttuaan vievät tietotaidon mennessään Kiinaan. Lisäksi tuossa nimenomaisessa tapauksessa he ovat vieneet käytännössä kaikki suomalaisten veronmaksajien kustantamat opiskelupaikat suomalaisilta.

Olen tosin sitä mieltä, että kouluttaminen stipendiaateilla on eräs tehokkain tapa tehdä todellista kehitysyhteistyötä. Mutta vain ja ainoastaan siten, että kyseinen oman kansansa todellinen kultamuna suksii takaisin kotiseudulleen, eikä jää hengailemaan Suomeen - maisterinpareilla varustettuna siivoojana, eikä muutenkaan.

Oma kansa ensin - sitten muut, jos on varaa.

[Frank]

Olen tosin sitä mieltä, että kouluttaminen stipendiaateilla on eräs tehokkain tapa tehdä todellista kehitysyhteistyötä. Mutta vain ja ainoastaan siten, että kyseinen oman kansansa todellinen kultamuna suksii takaisin kotiseudulleen, eikä jää hengailemaan Suomeen - maisterinpareilla varustettuna siivoojana, eikä muutenkaan.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Se, että kehitysmaiden lahjakasta porukkaa koulutetaan Suomessa, voisi pitkällä tähtäimellä hyödyttää lähtömääta huimasti JOS opiskelija valmistuttuaan palaisi lähtömaahansa.

Kuka meistä kuitenkaan halauaisi palata maahan, jossa palkka on surkea ja työn saanti mahdollisesti hyvin epävarmaa. Yleensä nämä koulutetut kehitysmaista lähtöisin olevat todelliset osaajat suuntaavat erityisesti Yhdysvaltoihin. Siellä työlupa heltiää melko helposti koulutetulle ja kielitaitoiselle maahanmuuttajalle - ei kutenkaan lukutaidottomalle elintasiirtolaiselle. Verotus USA:ssa on alhainen, joten sosiaaliturvakaan ei ole kaksinen. Siksi maa ei houkuttele tukien varassa eläviä, mutta omaan tyhönsä panostavia kylläkin. Näin on ollut jo vuosisatojen ajan.

Ja sitten joku Leif Salmen kysyy suorassa TV-lähetysessä, että mitä Yhdysvallat olisi ilman maahanmuuttoa... No Lefa hyvä,jos luet tätä. Tuosta edellä mainitusta se USA:n menestys johtuu.

[Kala]

HBL:llä, RKP:llä ja niin edelleen on jatkuvasti pokkaa nostaa esille ulkomaalaisten kokema kielteisyys kielivaatimuksia kohtaan. Samaan aikaan minä törmään jatkuvasti lasikattoon nimeltä ruotsinkielen vaatimus, mutta samojen edellä mainittujen tahojen mielestä rimaa pitäisi nostaa.

Tulemme varmasti vielä näkemään ajan, jolloin suomalaisilta vaaditaan ruotsin ja suomen taitoa, mutta maahanmuuttajilta vain jomman kumman tyydyttävää osaamista. Silloinkaan ei vielä nosteta meteliä syrjinnästä, vaikka siihen olisi aihetta jo nykyisellään.