2009-12-19 HS Mielipide: Työvoima ei lopu vaan työ

[Virkamies]

Tarkenna, jos et ole tyytyväinen karkeisiin lukuihini.

On se hieman karkea. Julkisella sektorilla taitaa olla n. 500-600k työntekijää ja yksityisellä puolella n. 1400-1500k. Noita ryhmittelyjä käyttäen sanoisin, että:

1/8 yrittäjiä
1/8 julkinen sektori
3/8 yksityinen sektori
3/8 työvoiman ulkopuolella

VM:n ja tilastokeskuksen tilastoihin luottaen kokonaistilanne on kuitenkin tämä:

http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/19_Tilastot/01_valtion_henkilosto/01_tyolltv_palkans/111.xls

http://www.stat.fi/til/tyti/2009/11/tyti_2009_11_2009-12-22_tie_001_fi.html


Tästä hyvin karkeasti laskettuna:

Kokonaisväestö  5,35 miljoonaa

1/20 yrittäjiä
2/20 julkinen sektori
6/20 yksityinen sektori
5/20 työvoiman ulkopuolella
3/20 nuoria
3/20 vanhoja

Yksityinen puoli kustantaa siten omat (?*) palvelunsa, mutta myös pitkälti muiden palvelut. Tilanne on kestämätön jopa nyt, mutta erityisesti muutaman vuoden tähtäimellä, kun suuret ikäluokat ryhtyvät siirtymään pois työelämästä.

Minusta tämä luonnehdinta on hieman rajallinen mutta oikeansuuntainen.

Jos tekisimme lakimuutoksen, että kaikki parturit olisivatkin virkamiehiä, niin se palvelu siirtyisi julkiseen sektoriin. Parturoinnin kustannukset vain kerättäisiin verovaroin. He käytännössä elättäisivät itsensä toisten kustannuksella aivan samoin kuin aikaisemminkin, mutta varat heille kerättäisiin eri tavoin.

Palvelusektori on aina enemmän tai vähemmän sellaista, että joku muu kerää heille rahat. Yksityinen palvelusektori toimii vain siten, että se säätelee itse itseään ja on siten tehokkaampi. Ei ole mitään järkeä siirtää partureita julkiseen sektoriin.

Kysymys kuuluu, että miksi terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat julkisella sektorilla. Ne kaiketi koetaan liian tärkeiksi, jotta ne vapailla markkinoilla voisivat jäädä tietyn kansanosan tavoittamattomiin.

Tilanne on kuitenkin myös minun mielestäni oleellisesti muuttunut siitä kun tämä järjestelmä rakennettiin. Vuonna 1970 luvut aikaisemmin esittäneihin lukuihini ovat karkeasti:

4,7 miljoonaa kokonaisväestö

2/20 yrittäjiä
2/20 julkinen sektori
6/20 yksityinen sektori
5/20 työvoiman ulkopuolella
5/20 nuoria
<1/20 vanhoja

Kuten nähdään, niin tilanne on kohtuullisen sama juuri näiden tilastojen valossa. Ainoastaan nuorten ja vanhojen osuuden huima ero sekä yrittäjien vähentyminen erottuu.

Kuitenkin, suuri osa tuosta työvoiman ulkopuolella olevista ihmisistä tuotti sosiaalipalveluita, kuten lastenhoitoa ja vanhustenhoitoa. Nyt ne tuotetaan kunnallisina palveluina. Kotiäitien ja vastaavien työvoiman ulkopuolella olleiden ihmisten työpanos on oikeasti ollut huomattava, mutta se ei ole näkynyt missään tilastoituna.

Toisekseen, iso osa julkisen sektorin liikelaitoksissa työskennelleistä ihmisistä saattoi tehdä sitä, mitä me nyt katsomme automaattisesti yksityiseen sektoriin kuuluvaksi.

Kysymys on lopulta aina siitä, että miten resurssit ja tarpeet kohtaavat. Jos nykyinen systeemi ei kestä, niin sen korjaamiseen on nähdäkseni vain kaksi tapaa, jotka oikeasti riittävät:

1) toimettomuuden subventoimisen lopettaminen verovaroista
2) sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistäminen

En pidätä hengitystäni, että tämä yhteiskunta koskee kumpaankaan näistä pyhistä asioista ennen selkeää lainoittajan sanaa.

[Octavius]

Tuohon Virkamiehen kattavaan katsaukseen pari kommenttia.

'Kysymys kuuluu, että miksi terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat julkisella sektorilla. Ne kaiketi koetaan liian tärkeiksi, jotta ne vapailla markkinoilla voisivat jäädä tietyn kansanosan tavoittamattomiin.'

Täydennyksenä se, että terveydenhuolto on jo yksityistetty heidän osaltaan, jotka sen pystyvät/ovat halukkaita maksamaan. Käynkö flunssan saatuani terveysasemalla vai työterveyshuollossa? Loukkaan urheillessa polveni - jonotanko julkisella puolella leikkausta 2,5 - 3 vuotta vai käynkö Ortossa ovesta ovelle kahden ja puolen tunnin operaatiossa?

Lisäksi kysymyksen voi asettaa sitenkin, että miten ihmeessä esim. vaikkapa jokin Medone pystyy nostamaan laatua ja laskemaan kustannuksia verrattuna julkiseen terveydenhuoltoon vaikka se lähtee viidenneksen takamatkalta alv:n vuoksi? Tässä kiteytyy aika paljon koko ongelmavyyhdistä.

[Virkamies]

Täydennyksenä se, että terveydenhuolto on jo yksityistetty heidän osaltaan, jotka sen pystyvät/ovat halukkaita maksamaan. Käynkö flunssan saatuani terveysasemalla vai työterveyshuollossa? Loukkaan urheillessa polveni - jonotanko julkisella puolella leikkausta 2,5 - 3 vuotta vai käynkö Ortossa ovesta ovelle kahden ja puolen tunnin operaatiossa?

Tämäkään ei ole aivan yksinkertaista. Yksityisten terveyspalveluiden hinnat ovat kuluttajalle kohtuullisen pienet johtuen Kelasta. Maksat hieman enemmän kyllä, muttet markkinahintaa. Terveysvakuutusten yksityistäminen olisi varmaan olennainen askel tuota terveyspalveluiden yksityistämistä.

Lisäksi kysymyksen voi asettaa sitenkin, että miten ihmeessä esim. vaikkapa jokin Medone pystyy nostamaan laatua ja laskemaan kustannuksia verrattuna julkiseen terveydenhuoltoon vaikka se lähtee viidenneksen takamatkalta alv:n vuoksi? Tässä kiteytyy aika paljon koko ongelmavyyhdistä.

En ihmettelisi asiaa.

[N]

Jos katsoo jotain Hesan sosiaaliviraston työkulttuuria, niin kyllä se on käsittämättömän huonoa. Tottakai sieltä löytyy niitä puurtajiakin, mutta moni tekee töitä tehokkuudella, josta yksityisellä puolella seuraisi välittömästi potkut.

Useat virat on täytetty poliittisin perustein.

Sitten on näitä valtuutettuja yms. toimistoja, jossa pyörii 10 "kehityssihteeriä" eikä kukaan tiedä mitä he todellisuudessa tekevät vai tekevätkö mitään.

Todennäköisesti he tekevät jotain, sitä onkin sitten vaikeampi sanoa, missä määrin se on hyödyllistä, mutta nimikkeistä sitä voi aina päätellä. Todellisen kuvan siitä mitä kukanenkin tekee saa oikeastaan vain menemällä paikanpäälle seuraamaan, mikä ymmärrettävistä syistä ei ole ihan mahdollista jokaisen virkamiehen tai -naisen kohdalla. Mutta parannettavaa varmasti monella alalla olisi.

Sairaanhoitajia ja palomiehiä varmasti tarvitaan eikä luultavasti ole mitään sellaista rahasummaa piilotettuna mihinkään, jolla kaikki sujuisi kuin unelma. Siltikin hallintopuolella on paljon turvotusta.

Hallinnon puolella varmasti on paaaljon turhaa byrokratiaa josta pitäisi päästä eroon. Ongelma ei tosin korjaannu vähentämällä hallintotyöntekijöiden määrää, vaan keventämällä sitä vaadittavaa byrokratiaa. Mikäli jotain vaaditaan, niin pitää jonkun toki tehdäkkin se.

[matti]

Lisäksi kysymyksen voi asettaa sitenkin, että miten ihmeessä esim. vaikkapa jokin Medone pystyy nostamaan laatua ja laskemaan kustannuksia verrattuna julkiseen terveydenhuoltoon vaikka se lähtee viidenneksen takamatkalta alv:n vuoksi? Tässä kiteytyy aika paljon koko ongelmavyyhdistä.

Tästä on kyllä toisenlaisiakin mielipiteitä, jotkut kunnat sanovat että ulkoistettu palvelu on kalliimpaa kuin kunnan itse tuottama, vaikka Medone & kumpp. muuta väittävätkin. Jos ajatellaan vaikkapa jotain terveyskeskuksen vastaanottotoimintaa, niin ei se Medonen palkkalistoilla oleva lääkäri tai hammaslääkäri pysty tunnissa ottamaan vastaan yhtään enempää potilaita kuin kunnan palkkalistoilla oleva. Lisäksi toimintaan tarvitaan täsmälleen samat tilat, samat laitteet, sama hoito- ja avustava henkilöstö ym. joten mistä säästö syntyy? Lisäksi keikkafirmat maksavat yleensä lääkäreille ja hammaslääkäreille reilusti parempaa palkkaa, joten yhtälö on mahdoton. Epäilenkin keikkafirmojen toiminnan perustuvan pitkälti siihen, että kunnissa ei osata laskea oman toiminnan ja ostopalveluiden oikeita kustannuksia.

Hoitotakuu edellyttää tiettyä vasteaikaa kunnalliseen terveydenhoitoon. Poliittisesti kunnille on erittäin vaikea maksaa yhdelle työntekijäryhmälle reilusti korkeampaa palkkaa kuin mitä työehtosopimus edellyttäisi, mutta palvelun voi kyllä ostaa siihen hintaan millä sen saa. Niinpä osa lääkäreistä ja hammaslääkäreistä tekee kunnissa työtä samassa paikassa kuin ennenkin saaden isompaa palkkaa kuin ennen, mutta kunnalle huomattavan kalliina palveluntuottajina. Osa kunnista on tajunnut tämän, ja maksavat lääkäreille ja hammaslääkäreille sellaisen palkan, jolla he suostuvat töihin tulemaan. Tulee paljon halvemmaksi kunnalle.

Terveyspalvelut ovat muuten alv-vapaita.

[siviili2003]

<Jep, jonkinlainen nykyistä joustavampi järjestelmä nykyisen on/off-ajattelun tilalla olisi kyllä hyvin toivottavaa.

Kumpikohan olisi valtion toimesta fiksumpaa, makuuttaa työttömiä täysillä tuilla jouten vai subventoida sen verran varallisuutta matalapalkkaisia osa-aikatöitäkin lähtemään tekeville henkilöille, että työhön lähtemisestä tulisi houkuttelevampaa ja valtion kirstusta ei tarvitsisi maksaa niin paljoa kuin täysin työttömänä olevalle?<


ongelma tarjolla olevan työn jakamisesta uudelleen työkykyisten kesken on todellisuudessa SAK:n KAMPURAT, jotka eivät luovu saavutetuista eduista.

SAK:n entisen Puheenjohtajan Pertti Viinasen suulla 90 luvun laman alussa; "Nyt ei ole tärkeintä palkkojen tasokorotukset vaan että kaikilla olisi töitä".

jolloin ei mennyt kauaakaan kun SAK:n kampurat vaihtoivat Puheenjohtajansa kaikkia ihastuttavaan IHALAISEEN joka ei puhunut solidaarisia.

olen ikäväkseni saanut tavata työelämässäni näitä KAMPUROITA joita myös työpaikan luottamusmiehiksi kutsutaan, joille yhteinen hyvä on kuin kirous, luonteen keskeisimpinä piirteinä mm. kitkeryyteen asti kumpuava kateus, alkoholisoituminen ja nihilismi.  

# Laskeskelin tuossa vuonna 2006 kuinka monta minuuttia työllisten pitäisi luovuttaa työajastaan niille joilla ei ole työtä lainkaan, ja päädyin lukuun 97 minuuttia # jolloin kaikkien työllisen työaika olisi saman pituinen, olettaen etteivät nykyiset työlliset tee ylitöitä.

jos ylitöiden tekeminen kiellettäisiin totaalisesti niin uskoisin työllisten määrän lisääntyvän parilla prosenttiyksiköllä ja työttömien määrän vastavasti vähentyvän.

ja huomio huomio, kulutushyödykkeiden hinnat lähtevät vastaavasti halpenemaan jos yhtä työllistä kohden käytettävissä oleva työtulo alenee,  - kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, päinvastoin kuin nyt jossa vain osalla kansaa on edes mahdollisuuksia alkaa asuntosäästäjiksi, yksineläjistä puhumattakaan.

tällähetkellä parhaiten työllistyneet alkavat säästää jo kolmanteen omakoti taloon tai osakehuoneistoon, pitääkseen senkin vain tyhjillään, odotellen arvon nousua kuin samalla useammalle pätkätyöläiselle oma asunto on vain tavoittamaton unelma.

Ja TÄMÄ KAIKKI VAIN SAK:n KAMPUROIDEN SYYTÄ!
Työn antajilla tuskin olisi mitään sitä vastaan että työt tehtäisiin isommalla porukalla.

[metsämies]

Ja TÄMÄ KAIKKI VAIN SAK:n KAMPUROIDEN SYYTÄ!
Työn antajilla tuskin olisi mitään sitä vastaan että työt tehtäisiin isommalla porukalla.

Mitä sinä höpötät? SAK:llahan on jo pitkään ollut tavoitteena työajan lyhentäminen myöskin työllisyyden hoidossa. Työnantajapuolihan se on väkisin vängännyt vastaan.

[Pliers]

Ja TÄMÄ KAIKKI VAIN SAK:n KAMPUROIDEN SYYTÄ!
Työn antajilla tuskin olisi mitään sitä vastaan että työt tehtäisiin isommalla porukalla.

Mitä sinä höpötät? SAK:llahan on jo pitkään ollut tavoitteena työajan lyhentäminen myöskin työllisyyden hoidossa. Työnantajapuolihan se on väkisin vängännyt vastaan.

SAK:lla on vain tainnut olla vaikeaa ymmärtää, ettei 6 tunnin työstä voi maksaa 8 tunnin palkkaa.