2009-12-08 SM: Toimeentulotuen määrällä ei selvää yhteyttä tp-hakijoiden määrään

[Roope]

Sisäasiainministeriö: Toimeentulotuen määrällä ei ole selvää yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään

Eri maiden euromääräisten toimeentulotukien vertailu ei anna täyttä kuvaa turvapaikanhakijoiden tukemisesta tai vaikutuksista turvapaikanhakijoiden määrään. Hollannissa turvapaikanhakijat saavat alhaista toimeentulotukea verrattuna muihin Euroopan maihin, mutta maahan hakeutui silti 13 400 turvapaikan hakijaa viime vuonna. Hollannissa vastaanottokeskuksissa asuville aikuisille toimeentulotuen määrä viikossa on 32,37 euroa ja yli 12 -vuotiaalle 5,90 euroa.

Toimeentulotukien vertailu maiden kesken on haastavaa, sillä osassa maita annetaan enemmän hyödykkeitä ja osassa maita rahana maksettava osuus on suurempi. Lisäksi hyödykkeistä aiheutuvia kustannuksia ja niihin liittyviä toimitus- ja valmistuskustannuksia ei ole laskettu. Toimeentulon kannalta merkittävää olisi myös vertailla maiden yleistä hintatasoa.

Suomessa toimeentulotuki on euroissa ollut korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta silti esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin hakeutuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. Vuonna 2009 lokakuun loppuun mennessä Suomeen on hakeutunut 4 850 turvapaikanhakijaa ja Ruotsiin 19 000 hakijaa. Norjaan ennustetaan saapuvan kuluvan vuoden aikana 17 500 hakijaa.

Syyt siihen, miksi monet muut maat ovat Suomea niin sanotusti vetovoimaisempia, ovat moninaisia. Merkittäviä syitä turvapaikanhakijoiden määrien yleisiin nousuihin ovat kuitenkin esimerkiksi sodat ja erilaiset konfliktit eri puolilla maailmaa, vaino ja äärimmäinen köyhyys.

Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon (ja huolenpitoon). Kotouttamislain (493/1999) nojalla turvapaikanhakijalle ja ihmiskaupan uhrille voidaan myöntää toimeentulotukea toimeentulotuesta annetun lain mukaan.

Turvapaikanhakija, joka asuu yksityismajoituksessa, ei saa toimeentulotukea asumismenoihin, koska hänellä on vaihtoehtoinen mahdollisuus asua maksutta vastaanottokeskuksessa. Jos vastaanottokeskus tarjoaa ateriapalvelut, vähennetään turvapaikanhakijan perusosasta lisäksi ravintomenoina 49 prosenttia, joka on yhtä suuri kuin yleisestä perusosasta tehtävä ravintovähennys.

Sisäasiainministeriössä valmistui keväällä turvapaikkaselvitys. Siihen pohjautuvan ehdotuksen perusteella on tarkoitus antaa turvapaikanhakijoiden toimeentulotuesta asetus, jolla perusosan rahana maksettavaa osuutta vähennettäisiin ja vastaanoton hyödykkeiden osuutta lisättäisiin, jolloin turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosa olisi 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla. Samalla on tarkoitus yhtenäistää vastaanottokeskusten palvelujen ja hyödykkeiden määrään ja laatuun liittyviä käytäntöjä. Tavoitteena on, että asetus ja sen soveltamisohjeet tulisivat voimaan vuoden 2010 alkupuolella.

http://www.intermin.fi/newslist/pbic/20091208021

Eri maiden euromääräisten toimeentulotukien vertailu ei anna täyttä kuvaa turvapaikanhakijoiden tukemisesta tai vaikutuksista turvapaikanhakijoiden määrään. Hollannissa turvapaikanhakijat saavat alhaista toimeentulotukea verrattuna muihin Euroopan maihin, mutta maahan hakeutui silti 13 400 turvapaikan hakijaa viime vuonna. Hollannissa vastaanottokeskuksissa asuville aikuisille toimeentulotuen määrä viikossa on 32,37 euroa ja yli 12 -vuotiaalle 5,90 euroa.

Totta kai tulijoiden määrään vaikuttaa myös sijainti salakuljetusreiteillä ja maassa jo asuvien maahanmuuttajayhteisöjen koko, sekä esimerkiksi helppo perheenyhdistäminen. Nämä kaikki toteutuvat Hollannissa. Siitä huolimatta Suomeen saapuu tänä vuonna väkilukuun suhteutettuna enemmän turvapaikanhakijoita kuin Hollantiin.

Toimeentulotukien vertailu maiden kesken on haastavaa, sillä osassa maita annetaan enemmän hyödykkeitä ja osassa maita rahana maksettava osuus on suurempi. Lisäksi hyödykkeistä aiheutuvia kustannuksia ja niihin liittyviä toimitus- ja valmistuskustannuksia ei ole laskettu. Toimeentulon kannalta merkittävää olisi myös vertailla maiden yleistä hintatasoa.

Miksi kierrellä selvää asiaa? Suomesta saa Euroopassa eniten käteistä. Hyödykkeiden toimituskustannukset eivät kiinnosta edunsaajia.

Suomessa toimeentulotuki on euroissa ollut korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta silti esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin hakeutuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. Vuonna 2009 lokakuun loppuun mennessä Suomeen on hakeutunut 4 850 turvapaikanhakijaa ja Ruotsiin 19 000 hakijaa. Norjaan ennustetaan saapuvan kuluvan vuoden aikana 17 500 hakijaa.

Entäs Viro tai Tanska? Sisäministeriöltä odottaisi selityksiä eri maiden houkuttelevuuden eroista, eikä tällaisia kehnoja väistöliikkeitä.

Syyt siihen, miksi monet muut maat ovat Suomea niin sanotusti vetovoimaisempia, ovat moninaisia. Merkittäviä syitä turvapaikanhakijoiden määrien yleisiin nousuihin ovat kuitenkin esimerkiksi sodat ja erilaiset konfliktit eri puolilla maailmaa, vaino ja äärimmäinen köyhyys.

Yhtään "moninaisista" syistä ei mainita nimeltä, vaikka koko tiedotteen tarkoitus oli todistella, ettei ainakaan toimeentulotuen määrällä olisi yhteyttä tulijamäärään. Sodat, vaino ja äärimmäinen köyhyys eivät selitä miksi turvapaikanhakijamäärät nousevat eniten Euroopassa juuri Suomessa.

[gloaming]

On täysin selvää, että avokätinen sosiaalitukien jako ja liberaali turvapaikkapolitiikka ovat vetotekijöitä.

Eri maiden euromääräisten toimeentulotukien vertailu ei anna täyttä kuvaa turvapaikanhakijoiden tukemisesta tai vaikutuksista turvapaikanhakijoiden määrään.

Epäilemättä ei, järkevä asetelma olisi tutkia tulijoiden määrien absoluuttista ja suhteellista muutosta eri maiden välillä a) sosiaalietuuksien ja b) maahanmuuttopolitiikan muuttuessa. Viljasen tässä käyttämä poikkileikkaustutkimus ei tosiaankaan pysty vastaamaan tällaiseen kysymykseen. Tämä ei tosin näytä estävän Viljasta vastaamasta. Mutta mistähän tämän tyyppinen virheellinen päättely olikaan jotenkin tuttua... ai niin, Pakolaisneuvonta ry. -nimisen lobbaustoimiston propagandamateriaaleista. Eli sieltä, mistä sopivasti valikoidut otannatkin.

Mikä selittää eri lähtökansallisuuksien vuotuisen jakautumisen muutokset eri maiden välillä? Vinkki: eivät ainakaan työntötekijät, koska samasta alkuperämaasta tulevien määrä usein yksittäisenä vuonna vähenee jossain toisessa maassa ja jopa moninkertaistuu jossain toisessa.

Syyt siihen, miksi monet muut maat ovat Suomea niin sanotusti vetovoimaisempia, ovat moninaisia.

Epäilemättä. Oletan, että sisäministeriö keskittyy tekemään parhaansa, että Suomen vetovoimaisuus sosiaaliturvapaikanhaulle minimoituu. Se olisi niinq Suomen etu, jota sisäasiainministeriökin ymmärtääkseni ajaa.

Merkittäviä syitä turvapaikanhakijoiden määrien yleisiin nousuihin ovat kuitenkin esimerkiksi sodat ja erilaiset konfliktit eri puolilla maailmaa, vaino ja äärimmäinen köyhyys.

Ja sitten tämä latteus, joka pitää paikkansa maan sisäisen ja lähialueille suuntautuvan muuttoliikkeen osalta, mutta ei mitenkään ilmiselvästi toiselle puolelle maailmaan suuntautuvan muuttoliikkeen osalta (asian voi todeta esim. tarkastelemalla irakilaisten ja somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrien vaihtelua).

Mutta hei, tämähän oli revisoitu versio: "äärimmäinen köyhyys".

Kyseessä on sellainen "äärimmäinen köyhyys", josta maksetaan ihmissalakuljettajille ym. matkanjärjestejille, väärentäjille jne. tuhansia euroja. Globaalissa mittakaavassa varsin omalaatuinen käsitys "äärimmäisestä" köyhyydestä nähdäkseni.

[Femakko]

Sisäasiainministeriö: Toimeentulotuen määrällä ei ole selvää yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään.

Siis olin ihan täpinöissäni ensin! SM on siis vihdoin teettänyt oikean tilastotieteellisen tutkimuksen, ja siitä ilmenee, että toimeentulotuen kerroin turvapaikanhakijoiden määrää selitettäessä on joko nolla tai sitten tilastollisesti merkityksetön. Ja samalla siitä ilmenee, mikä sitä turvapaikanhakijoiden määrää oikeasti selittää. Mutta homma perustuikin mutuun eikä data-analyysiin... 

[Acres]

Siis olin ihan täpinöissäni ensin! SM on siis vihdoin teettänyt oikean tilastotieteellisen tutkimuksen, ja siitä ilmenee, että toimeentulotuen kerroin turvapaikanhakijoiden määrää selitettäessä on joko nolla tai sitten tilastollisesti merkityksetön. Ja samalla siitä ilmenee, mikä sitä turvapaikanhakijoiden määrää oikeasti selittää. Mutta homma perustuikin mutuun eikä data-analyysiin... 

Lafkassa on varmaan niin paljon laadullisen tutkimuksen maistereita töissä ettei kompetenssi riitä tilastolliseen tutkimukseen.

Kelpaisikohan niille töihin tällainen kvantitatiivistä tutkimusta harjoittanut (melkein) maisteri?

[Embo]

Ja samalla siitä ilmenee, mikä sitä turvapaikanhakijoiden määrää oikeasti selittää.

Tai oikeastaan että sitä selittävät "moninaiset seikat" ja siihen perään sitten läppää määrien yleisestä noususta.

Sheesh, sanon minä. Luonnollisesti absoluuttisia määriä vertaillaan, eikä suhteellisia lainkaan (suhteessa maan asukaslukuun), vaikka nekin olisivat oleellisia.

Eli jos positiivista korrelaatiota ei ole, eikä negatiivistakaan, eikä sen voimakkuudestakaan voi sanoa juuta tai jaata, niin huolemme on ollut turha, Thorsin politiikka oikeaa, maahanmuuttajat voimavara ja vastaanottokeskukset työllistäviä. Valtakunnassa kaikki hyvin. Menkää nukkumaan, kansalaiset.

[Jari-Petri Heino]

Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon (ja huolenpitoon).

Ei kylläkään koske suomalaista!
Vein juuri köyhän eläkeläisisäni omilla vähillä varoillani yksityiselle silmälääkärille, koska hän ei enää näe lukea ede TV:n tekstejä. Sairaalle ihmiselle tämä on elämänlaatukysymys, jotta saisi aikansa kulumaan.
Löytyipä kaihi ja nyt sitten jonotellaan vähintään se puoli vuotta, jollei äijä sitä ennen kupsahda.

Kannattaisi varmasti sisäministeriönkin lukea Egypt Today lehteä, tai vaikkapa oikeuden päätöksiä perheenyhdistämisen eväämisestä!
Suomessahan elämä on ilmaista.

[Kimmo Pirkkala]

Tästä voimme siis päätellä, että tuen määrä voidaan huoletta laskea nollaan vaarantamatta Suomen asemaa pakolaisten vastaanottomaana. Miksi siis emme sitä tekisi?

[Ernst]

Siis olin ihan täpinöissäni ensin! SM on siis vihdoin teettänyt oikean tilastotieteellisen tutkimuksen, ja siitä ilmenee, että toimeentulotuen kerroin turvapaikanhakijoiden määrää selitettäessä on joko nolla tai sitten tilastollisesti merkityksetön. Ja samalla siitä ilmenee, mikä sitä turvapaikanhakijoiden määrää oikeasti selittää. Mutta homma perustuikin mutuun eikä data-analyysiin... 

Lafkassa on varmaan niin paljon laadullisen tutkimuksen maistereita töissä ettei kompetenssi riitä tilastolliseen tutkimukseen.

Kelpaisikohan niille töihin tällainen kvantitatiivistä tutkimusta harjoittanut (melkein) maisteri?

Ei kelpaa, jos et sano asiaa suomeksi. Kerro niille, että osaat laskea yhteen ja vähentää, kerto- ja jakolaskut, desimaalit, murtoluvut ja hiukan jokpapojan kirjanpitoa, mutta, ja nyt tarkkana siellä, älä missään tapauksessa hiiskahdakaan tilastollisesta osaamisesta saati logaritmien ymmärtämisestä.

[Roope]

Hollannissa turvapaikanhakijat saavat alhaista toimeentulotukea verrattuna muihin Euroopan maihin...
[...]
Hollannissa vastaanottokeskuksissa asuville aikuisille toimeentulotuen määrä viikossa on 32,37 euroa ja yli 12 -vuotiaalle 5,90 euroa.

Tuo on esimerkiksi naapurimaa Saksan tasoon (40 euroa kuukaudessa) verrattuna yli kolmenkertainen. Ranskassa ja Espanjassa eivät taida jakaa rahaa lainkaan. En tiedä kattavaa tilastoa kaikista Euroopan maista, mutta väittäisin Hollannin tason olevan eurooppalaisen mediaanin ylä- eikä alaosassa. Pohjoismaat ovat poikkeus.

[Ernst]

Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon (ja huolenpitoon).

Ei kylläkään koske suomalaista!
Vein juuri köyhän eläkeläisisäni omilla vähillä varoillani yksityiselle silmälääkärille, koska hän ei enää näe lukea ede TV:n tekstejä. Sairaalle ihmiselle tämä on elämänlaatukysymys, jotta saisi aikansa kulumaan.
Löytyipä kaihi ja nyt sitten jonotellaan vähintään se puoli vuotta, jollei äijä sitä ennen kupsahda.

Kannattaisi varmasti sisäministeriönkin lukea Egypt Today lehteä, tai vaikkapa oikeuden päätöksiä perheenyhdistämisen eväämisestä!
Suomessahan elämä on ilmaista.

Läheiseni menee operoimaan pientä vaivaansa yksityiselle. Toimenpide vie 1,5 tuntia ja maksaa tonnin-pari. Egyptiläiselle voi olla ilmainen mutta ei valkonahkaiselle.

[Veli Karimies]

Onko toimeentulotuen määrällä sitten yhteys tp hakijoiden määrään, kun ensi vuonna tulee 10 tuhatta hakijaa? Entäpä sitten parin vuoden päästä kun heitä on 15 tuhatta? Milloin se yhteys rupee löytymään?

[antero]

Sisäasiainministeriö: Toimeentulotuen määrällä ei ole selvää yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään

Syyt siihen, miksi monet muut maat ovat Suomea niin sanotusti vetovoimaisempia, ovat moninaisia.

Lisätietoa turvapaikanhausta ja toimeentulotuesta:
Ylitarkastaja Pia Salmela, (09) 160 43436

Ompa jälleen kerran kumma että mokuttaja sattuu olemaan nainen. Aina kun lukee jonkun moku-lehtijutun tai jonkun Vitun Tärkeän (TM) moku-tiedotteen, sen takana on nainen.

[Femakko]

Ompa jälleen kerran kumma että mokuttaja sattuu olemaan nainen. Aina kun lukee jonkun moku-lehtijutun tai jonkun Vitun Tärkeän (TM) moku-tiedotteen, sen takana on nainen.

Johtuu tilastollisesta todennäköisyydestä. Lukuunottamatta puolustusvoimia naiset ovat yliedustettuina julkisella sektorilla ihan kokonaisuudessaan ja miehet taas yksityisellä sektorilla (Holmlundin sisarukset malliesimerkki).

Paitsi että anteeksi-Vanhanen.

[Mika.H]

Tästä voimme siis päätellä, että tuen määrä voidaan huoletta laskea nollaan vaarantamatta Suomen asemaa pakolaisten vastaanottomaana. Miksi siis emme sitä tekisi?

juuri noin.

Lisäksi päiväristeilyllä pääsee viroon muutaman kympin hinnalla. Sieltä varmaan joku virkamies tuo paperit satamaan jossa on asia selvitetty. Virossa kun ei taida olla turvapaikanhakijoista ongelmaa...

[Kimmo Pirkkala]

Koko vertailu on täysin absurdi, sillä ei toimeentulotuen määrän vaikutusta voida arvioida mitenkään muuten kuin pitämällä muut "muuttujat" maan houkuttelevuuden tai luotaantyöntävyyden suhteen vakiona ja muuttelemalla sitten toimeentulotukea. Eli ainut tapa muodostaa asiasta mielipide olisi vaihdella toimeentulotuen määrää _Suomessa_. Sisäministeriön tekemä tutkimus on siis täysin huuhaata. Ihmetellä sopii, miten tällaiseen haaskataan aikaa ja yhteiskunnan rahoja. (Tai mitäs näitä ihmettelemään...enää)

Todennäköisesti asiaan voisi jopa löytyä luotettavampaakin tutkimustietoa Euroopanlaajuisesti, kyllä ne toimeentulotuen tasot varmaan ovat vaihdelleet vuosien saatossa eri Euroopan maissa. Eli kyllä tästä pystyisi vakavankin selvityksen tekemään kun katsottaisiin vähän kauemmas kuin kotiSuomeen. Luulenpa vaan että sitä ei tahdota tehdä...


Kääntäen vähän asiaa tuosta voidaan päätellä myös että toimeentulotuen kasvattaminenkaan ei lisäisi turvapaikanhakijoiden määrää. Olisi kiva kuulla sisäministeriöstä vankka mielipide sille ehdotukselle että mitä jos nostettaisiin toimeentulotuki 5000e kuussa paikkeille (asunnon ja ruoan päälle luonnollisesti). Ollaanko oikeasti sitä mieltä että hakijamäärä ei sillä lisääntyisi? Hohhotihoijaa...

[antero]

Ompa jälleen kerran kumma että mokuttaja sattuu olemaan nainen. Aina kun lukee jonkun moku-lehtijutun tai jonkun Vitun Tärkeän (TM) moku-tiedotteen, sen takana on nainen.

Johtuu tilastollisesta todennäköisyydestä. Lukuunottamatta puolustusvoimia naiset ovat yliedustettuina julkisella sektorilla ihan kokonaisuudessaan ja miehet taas yksityisellä sektorilla (Holmlundin sisarukset malliesimerkki).

Paitsi että anteeksi-Vanhanen.

Kyse ei ollut pelkästään sektoreista, mutta anyhow:

"Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan julkisen sektorin kaikista palkansaajista naisia vuonna 2008 oli 72 prosenttia ja miehiä 28 prosenttia. Kuntasektorilla naisten osuus oli jopa 79 prosenttia. Valtion työntekijöistä naisia oli vuonna 2008 puolet ja yksityisellä sektorilla noin 39 prosenttia."

Kokonaisuudessaan työelämässä palkansaajia, siis palkkatyötä tekeviä on ~50% naisia ja ~50% miehiä. Kuten suurin piirtein suomen koko väestönkin jakauma.

Ja silti mokuttaja on paljon suuremalla todennäköisyydellä nainen...? 

Lisätään vielä esim erilaiset järjestöt ja laitokset/yhteisöt, niissäkin mokuttaja on hyvin suurella todennäköisyydellä nainen.

"Myös naisten ja miesten välillä on eroja. Naiset suhtautuvat myönteisemmin maahanmuuttajiin. Tosin miesten suhtautuminen virolaisiin on myönteisempää kuin naisten.  Ero näkyy eritoten pääkaupunkiseudulla. Koko maassa ero on vähäisempi."
Sanoo Monitori-lehti 4/2007 http://www.intermin.fi/intermin/periodic.nsf/vwarchivedlist1/D6A7D6FD92729ABBC22573BF003BC236

[tgr]

Onko toimeentulotuen määrällä sitten yhteys tp hakijoiden määrään, kun ensi vuonna tulee 10 tuhatta hakijaa? Entäpä sitten parin vuoden päästä kun heitä on 15 tuhatta? Milloin se yhteys rupee löytymään?

Edellä mainittu tutkimus osoitti, ettei yhteyttä ole. Ei sitä enää tarvitse myöhemminkään etsiä.
Uskoisin tässä pätevän aivan saman lineaarisen päättelymekanismin, kuin aihepiirissä yleisesti; kerran hyväkstyttyjä suuria totuuksia ei mennä enää sörkkimään (vrt. monikulttuurisuus on rikkaus).

[Femakko]

"Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan julkisen sektorin kaikista palkansaajista naisia vuonna 2008 oli 72 prosenttia ja miehiä 28 prosenttia. Kuntasektorilla naisten osuus oli jopa 79 prosenttia. Valtion työntekijöistä naisia oli vuonna 2008 puolet ja yksityisellä sektorilla noin 39 prosenttia." Kokonaisuudessaan työelämässä palkansaajia, siis palkkatyötä tekeviä on ~50% naisia ja ~50% miehiä. Kuten suurin piirtein suomen koko väestönkin jakauma.

Jätin tämän pois, koska ajattelin sen olevan itsestäänselvää: julkinen sektori yleensä hoitaa maahanmuuttajajutut, siksi koko työelämän sukupuolijakaumalla ei ole väliä. Tuosta yltähän saat kätevästi niitä tilastollisia todennäköisyyksiä. Jos naiset ovat yliedustettuina sillä sektorilla, joka hoitaa maahanmuuttohallinnointia, tietysti siitä tiedottava on todennäköisemmin nainen kuin mies, tyypin asenteista riippumatta.

(Jos löydät jostain tilastoja kolmannesta sektorista, veikkaisin naispainotteista sukupuolijakaumaa sielläkin. Ja ymmärtääkseni julkinen ja kolmas sektori olivat naispainotteisia jo ennen monikultturismia.)

[Bored.]

Ei kylläkään koske suomalaista!
Vein juuri köyhän eläkeläisisäni omilla vähillä varoillani yksityiselle silmälääkärille, koska hän ei enää näe lukea ede TV:n tekstejä. Sairaalle ihmiselle tämä on elämänlaatukysymys, jotta saisi aikansa kulumaan.
Löytyipä kaihi ja nyt sitten jonotellaan vähintään se puoli vuotta, jollei äijä sitä ennen kupsahda.

Vähän off-topiccia, mutta tsemppiä vaan tuohon. Oma isoisäni oli kaihileikkausjonossa (joka siirtyi ja siirtyi) jonkin verran yli vuoden, kunnes päätti siitä minullekin kertoa. Ei omillaan elämään tottunut sotaveteraani (ja sotainvaliidi) halunnut vaivata aiemmin, mutta tuli vain puheeksi. Ostettiin sitten leikkaus suvun kanssa kimpassa yksityiseltä ja pääsi about viikon sisään jo sitten leikkaukseen. Onko sinulla tietoa, paljonko isäsi leikkaus muuten maksaisi?

Piru, kun saataisiin jokin Kiva-tyylinen "keräystietokanta" tai vastaava, jonka kautta olisi helppo kerätä rahaa ja jonka rahat käytettäisiin suoraan vaikkapa juuri eläkeläisten ja sotaveteraanien elämänlaatua kohentaviin leikkauksiin tai hoitoihin, ja näkisi sitten tulokset tai saisi palautetta tuen saajalta sitä kautta kaikille lahjoittajille. Luulisi kyllä auttamishalua löytyvän, kun avustettaville saisi "kasvot" ja järjestelmän toimimaan sujuvasti; ainakin itseltäni sitä kyllä löytyisi. Teknistä osaamista toteutukseen ei niinkään...

[antero]

Jätin tämän pois, koska ajattelin sen olevan itsestäänselvää: julkinen sektori yleensä hoitaa maahanmuuttajajutut, siksi koko työelämän sukupuolijakaumalla ei ole väliä. Tuosta yltähän saat kätevästi niitä tilastollisia todennäköisyyksiä. Jos naiset ovat yliedustettuina sillä sektorilla, joka hoitaa maahanmuuttohallinnointia, tietysti siitä tiedottava on todennäköisemmin nainen kuin mies, tyypin asenteista riippumatta.

(Jos löydät jostain tilastoja kolmannesta sektorista, veikkaisin naispainotteista sukupuolijakaumaa sielläkin. Ja ymmärtääkseni julkinen ja kolmas sektori olivat naispainotteisia jo ennen monikultturismia.)

Unohdat nyt täysin sen seikan, että vaikka nainen on julkisella sektorilla, niin silti sen ei tarvitsisi mokuttaa sen virkansa puolesta. Se virka ei edellytä mokuttamista. Vaan mokuttaja hakeutuu sellaisiin positioihin mokuttaja-elimissä joissa se saa mokuttaa.
Omia sanojasi himan lainaillen:"Ja ymmärtääkseni julkinen ja kolmas sektori olivat naispainotteisia jo ennen mokuttamista."

Siitä tuo minun alkuperäinen kommentti:
"Ompa jälleen kerran kumma että mokuttaja sattuu olemaan nainen. Aina kun lukee jonkun moku-lehtijutun tai jonkun Vitun Tärkeän (TM) moku-tiedotteen, sen takana on nainen."

Eli se mokuttamisen ja naisten yhteys ei perustu siihen tilastolliseen seikkaan että naisia on enemmän esim julkisella sektorilla. Vaan siihen että naiset ylipäätään mokuttaa enemmän.

[Jouko]

Olisiko varteenotettava sellainen yhteys kuin Astrid Thorsin ministeritasoinen lobbaus? Näitä määriähähän halutaan tasata koko Pohjolan ja Euroopan kesken. Siinä vain pieni Suomi hukkuu kohinaan.

Thors vain valittaa että emme muka voi sille mitään kun niitä vaan tulee...

Miksi se vielä jatkuvasti ramppaa Ruotsissa "työmatkoillaan"?

[Femakko]

Unohdat nyt täysin sen seikan, että vaikka nainen on julkisella sektorilla, niin silti sen ei tarvitsisi mokuttaa sen virkansa puolesta. Se virka ei edellytä mokuttamista.

Itse asiassa lukuunottamatta johtavia asemia virka edellyttää aina tiettyjä asioita. Viransaaja joutuu ongelmiin, jos hän ei halua / osaa toimia edellytysten puitteissa. Tämä nähtiin jo suomettumisen aikana. Ja johtavissakin asemissa on tiettyjä rajoitteita siihen, kuinka itsenäinen voi olla ilman, että menettää koalition tuen. Vain joku Väyrysen kaltainen todella senioripoliitikko voi vetää sangen itsenäistä linjaa.

Omia sanojasi himan lainaillen:"Ja ymmärtääkseni julkinen ja kolmas sektori olivat naispainotteisia jo ennen mokuttamista."
Siitä tuo minun alkuperäinen kommentti: "Ompa jälleen kerran kumma että mokuttaja sattuu olemaan nainen. Aina kun lukee jonkun moku-lehtijutun tai jonkun Vitun Tärkeän (TM) moku-tiedotteen, sen takana on nainen."

The point being? Sen, että julkinen ja kolmas sektori olivat naispainotteisia jo ennen monikulttuurisuutta, pitäisi todistaa, että nainen päätöksentekijänä ei automaattisesti, aina ja kaikkialla suosi työssään monikulttuurisuutta. Nykyinen Suomen politiikka on ainakin virallisten tietojen mukaan ollut tiettyjen demlalaisten alkuunpanemaa, joskin ainakin minulla on herännyt vahva epäilys, että kulissien takana on myös muita toimijoita. Ja koska Suomi on konsensusyhteiskunta, nämä toimijat ovat erilaisia poliittisia ja etujärjestöjohtajia, joista suurin osa miehiä. (Lisäksi muistutan vielä, että ennen Suurpäätä oli Ritva Santavuori, joka käsittääkseni veti hyvin nuivaa linjaa.) 

Eli se mokuttamisen ja naisten yhteys ei perustu siihen tilastolliseen seikkaan että naisia on enemmän esim julkisella sektorilla. Vaan siihen että naiset ylipäätään mokuttaa enemmän.

No niin kai sitten, jos tilastollisen päättelyn perusteet on kerran noin vaikeaa. Minäkin olen oikeasti viiskymppinen mies. 

PS. Miten selität Petja Jäppisen, jos kaikki mokuttajat on naisia? Tai Vanhasen tai Kataisen?

[antero]

Itse asiassa lukuunottamatta johtavia asemia virka edellyttää aina tiettyjä asioita. Viransaaja joutuu ongelmiin, jos hän ei halua / osaa toimia edellytysten puitteissa. Tämä nähtiin jo suomettumisen aikana. Ja johtavissakin asemissa on tiettyjä rajoitteita siihen, kuinka itsenäinen voi olla ilman, että menettää koalition tuen. Vain joku Väyrysen kaltainen todella senioripoliitikko voi vetää sangen itsenäistä linjaa. The point being? Sen, että julkinen ja kolmas sektori olivat naispainotteisia jo ennen monikulttuurisuutta, pitäisi todistaa, että nainen päätöksentekijänä ei automaattisesti, aina ja kaikkialla suosi työssään monikulttuurisuutta. Nykyinen Suomen politiikka on ainakin virallisten tietojen mukaan ollut tiettyjen demlalaisten alkuunpanemaa, joskin ainakin minulla on herännyt vahva epäilys, että kulissien takana on myös muita toimijoita. Ja koska Suomi on konsensusyhteiskunta, nämä toimijat ovat erilaisia poliittisia ja etujärjestöjohtajia, joista suurin osa miehiä. (Lisäksi muistutan vielä, että ennen Suurpäätä oli Ritva Santavuori, joka käsittääkseni veti hyvin nuivaa linjaa.) No niin kai sitten, jos tilastollisen päättelyn perusteet on kerran noin vaikeaa. Minäkin olen oikeasti viiskymppinen mies.  PS. Miten selität Petja Jäppisen, jos kaikki mokuttajat on naisia? Tai Vanhasen tai Kataisen?

Siitähän me alunperikin olimme aivan samaa mieltä, että naiset mokuttavat enemmän kuin miehet. Eli ymmärrän kyllä myötähäpeäsi naisten enemmistön suhteen.

[N]

Hollannissa turvapaikanhakijat saavat alhaista toimeentulotukea verrattuna muihin Euroopan maihin...
[...]
Hollannissa vastaanottokeskuksissa asuville aikuisille toimeentulotuen määrä viikossa on 32,37 euroa ja yli 12 -vuotiaalle 5,90 euroa.

Tuo on esimerkiksi naapurimaa Saksan tasoon (40 euroa kuukaudessa) verrattuna yli kolmenkertainen. Ranskassa ja Espanjassa eivät taida jakaa rahaa lainkaan. En tiedä kattavaa tilastoa kaikista Euroopan maista, mutta väittäisin Hollannin tason olevan eurooppalaisen mediaanin ylä- eikä alaosassa. Pohjoismaat ovat poikkeus.

Katsoin itekkin eka, että maksetaampa pientä summaa, toisaalta empä huomannut eka tuota viikossa kohtaa, kuukaudessa maksettu summa onkin sitten jotain muuta.

[Roope]

Hollannissa vastaanottokeskuksissa asuville aikuisille toimeentulotuen määrä viikossa on 32,37 euroa ja yli 12 -vuotiaalle 5,90 euroa.

Katsoin itekkin eka, että maksetaampa pientä summaa, toisaalta empä huomannut eka tuota viikossa kohtaa, kuukaudessa maksettu summa onkin sitten jotain muuta.

Vihreiden kansandustaja Heli Järvinen oli eilisessä blogissaan kääntänyt tuon tiedotteen sisällön jo niin, että Hollannissa ei jaeta rahaa ollenkaan. "Rikkinäinen puhelin" toimii taas...

Selkeää yhteyttä etuuksien ja hakijamäärien välillä ei näy: esimerkiksi Hollannissa, jossa rahallisia etuuksia ei makseta, turvapaikanhakijoiden määrä on Suomeen verrattuna kolminkertainen.

Vihreä blogi/Heli Järvinen: Turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on lyhennettävä

Tuosta oli pakko Helille kuitata.