News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

Talvisodan syttymisestä 70-vuotta

Started by Perttu Ahonen, 24.11.2009, 23:40:32

Previous topic - Next topic

Perttu Ahonen

Katselimpa ajankohtaisesta kakkosesta aiheen talvisodasta ja uudesta Venäläisestä näkökulmasta, jossa Neuvostoliitto todetaan talvisodan aloittajaksi. Siinä venäläinen professori Saharov totsesi, että Neuvostoliitto lopetti talvisodan, koska se oli ollut niin rankka venäläisille.  Suomalainen professori  Timo Vihavainen taas loihe lausumaan, että Neuvostoliitto lopetti sodan, koska pelkäsi joutuvansa sotaan länsivaltoja vastaan. 

Voi, voi professoreita.

On täysin tunnettua, että Churchill painosti Suomea ja Baltian maita hyväksymään Neuvostoliiton vaatimukset jo ennen talvisotaa. Baltian maat ottivat onkeensa Churcillin neuvot tunnetuin seurauksin: Eesti sai konkreettisesti tuntea, mitä tarkoitti Churchillin sanoma: - joudutte vähäksi aikaa tinkimään omasta suvereniteetistanne Neuvostoliiton tarjoamien turvatakuiden johdosta, mutta asia kyllä korjaantuu myöhemmin - 50-vuotta myöhemmin.  Samoin Baltianmaat saivat kokea Bolshevistisen kunniasanan pitävyyden, kun Molotov sanoi Baltianmaiden ulkoministereille, että Neuvostoliitto ei tule tyrkyttämään Baltianmaille kommunismia, eikä neuvostojärjestelmää mikäli Baltianmaat hyväksyvät Neuvostoliiton tukikohtavaatimukset.   Suomea Churchill moitti edesvastuuttomaksi ja typeräksi maaksi, kun Suomi kieltäytyi Neuvostoliiton kohtuullisista alue, turvatakuu -ja tukikohta vaatimuksista.

Saksa luuli tehneensä hyvänkin sopimuksen Neuvostoliiton kanssa solimessaan M / R -paktin. Etupiirisopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa ei tosin mainittu sanallakaan etupiirimaiden miehittämisestä. Saksan hyökättyä Puolaan julisti Iso-Britannia ja Ranska Saksalle sodan - ei Neuvostoliitolle. Syy oli se, että Neuvostoliitto oli jo kesällä 1939 valmistellut Ranskan ja Ison-Britannian kanssa sopimuksen, jossa ko. länsimaat sitoutuvat olemaan julistamatta sotaa Neuvostoliitolle, jos Neuvostoliitto osallistuu Puolan "takaamiseen" Saksan sotaretken aikana. Tosin julkisuuteen annettiin ymmärtää, että ko. länsivallat takaavat Puolan suvereniteetin kaikkia hyökkääjiä vastaan.

1.9.1939 Churhillin tullessa Ison-Britannian sotakabinetin johtajaksi alkoi suurisuuntainen painostus Baltian maita ja Suomeakin kohtaan lisääntyä Churchillin taholta. Samalla Churchilla alkoi luonnostella pohjoisen rintaman muodostamista Saksaa vastaan; idea oli miehittää Saksan elintärkeät Ruotsin malmialueet ja saada Saksa sotaan Skandinaviassa. Neuvostoliiton hyökkäys Suomea vastaan sopi mainiosti näihin suunnitelmiin. Suomen lähettiläs Procopen keskustellessa Churchillin kanssa talvisodan alussa, sanoi Churchill, että talvisota on oikeastaan liittouneiden etujen mukainen asia. Talvisota oli liittoutuneille mahdollisuus saada sotilaallinen jalansija Skandinaviassa; Suomen tarvitsi kestää vain niin kauan, että liittoutuneet saisivat tehtyä maihinnousun Pohjois-Norjaan.

Toisaalta esimerkiksi Engalnnin "Erkko" Daily Expressin omistaja Lordi Beaverbrook totesi, että. - vaikka Neuvostoliitto miehittäisi koko Sakandinavian ja liittäisi Baltian maat etupiiriinsä, se oli Briteille vain siedettävä riesa.  Tärkeintä Briteille näytti tosiaankin olevan vain Saksan etujen kaventuminen ja Saksan sodankäynnin heikentäminen.  Ison-Britannian sotakabinetti totesikin, että Englanti ei saa joutua sotaan Neuvostoliittoa vastaan - se ei olisi Englannin etujen mukaista: siinä perspektiivi Suomen auttamiselle sotilaallisesti, muuten, kuin materiaalin osalta.

Lopulta rauhan tultua totesi Ison-Britannian lehdistö, että rauha oli Saksan etujen mukainen - hetken päästä Ison-Britannian sotakabinetti vaati suomea palauttamaan ostamansa lentokoneet takaisin, sillä nyt ne olivat "väärissä käsissä".

Entä muiden maiden käsitys siitä, miksi rauha syntyi Suomen ja Neuvostoliiton välille?

Italia. 9.3.1940 Giovanni Ansaldon artikkelista: >> Mikäli suomalaiset tekevät rauhan, he hyödyttävät epäsuorasti Saksaa, jolla ei ole pienintäkään syytä toivoa suursodan leviämistä Skandinaviaan.

14.3.1940 G.A: Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauha oli kiistaton voitto Saksan diplomatialle. Ilmeistä oli, että länsivaltojen tavoite oli Suomelle annettavan avun verukkeella sekoittaa Suomen talvisota suursotaan.

Saksa. Hitlerin 10.2.1940 kehoitus Neuvostoliitolle rauhan tekemisestä ja ultimaatumi 9.3.1940 Neuvostoliitolle. Göring neuvoi samalla Kivimäen kautta Suomea tekemään rauhan millä ehdoilla tahansa - Suomi oli saanut Saksasta sateenvarjon.

Kreikka. Rauhan syynä pidetään Saksan uhkaa ja liittoutuneiden apusuunnitelmia. Saksa halusi sodan loppuvan, sillä se häiritsi Saksan sotataloutta - erityisesti malminsaantia Ruotsista.

Ranska.  Saksa on painostanut Ruotsia omaksumaan torjuvan kannan interventiojoukoille ja Saksa on koko  talvisodan rauhanneuvottelujen takana; rauhanneuvottelut saattavat olla Hitlerin itsensä masinoima projekti. Talvisodan jatkuminen olisi ollut liittoutuneiden etujen mukaista. Ranskan ehkä merkittävin päivälehti Temps: 15.3.1940 >> Rauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välille merkitsee tappioita Ranskalle ja Englannille. Diplomaattisesti ja moraalisesti Stalin sai menestyksensä, mutta suurin hyötyjä rauhasta on Hitler>>.

Unkari. Maan tärkeimpiin kuuluva päivälehti Pesti Hirlap spekuloi 9.3.1940 >> Ilmeistä on, että Saksa on vaikuttanut Neuvostoliiton rauhanehtoihin, koska Saksa haluaa rauhan pohjoiseen - näin Saksa ja Neuvostoliitto voisivat keskittyä pohjoisen merisaarron murtamiseen ( oma huomautus: Saksa oli merisaarrossa, ei Neuvostoliitto). Britit ja Ranska halusivat talvisodan jatkuvan, kun Skandinavian maat tahtoivat rauhaa; ne pelkäävät olevansa kohta itse sotatantereina ja on odotettavissa, että kohta käydään taistelua Skandinavian hegemoniasta - Saksa tarvitsee Ruotsin rautamalmia>>.

Olisikohan jo tullut aika yleisemminkin käydä keskustelua koko toisenmaailmansodan synnystä ja lähtökohtaisesti myös hävinneiden totuudesta käsin, eikä yhä vain voittajien propagandistisista näkökulmistalähtien. Olisiko aika jo kypsä?

Kirjallisina lähteinä muunmuassa seuraavat:

Talvisota muiden silmin, Churchill ja Suomi, Kenraali Johan Laidoner, Suomi myrskyn silmässä osa 1, Maailma palaa osa 1 ja Molotovin coctail - Hitlerin sateenvarjo.

- Perttu Ahonen