Kuntapaikkojen loppuminen virkamiesten tiedossa jo pitkään, mitään ei tehty

[Roope]

Astrid Thors ilmaisi hiljattain huolestumisensa kiintiöpakolaisten vähäisestä vastaanotosta kuntiin. Hänen mukaansa on kuntien syy, että 300 pakolaista joutuu odottamaan sijoittamista vastaanottokeskuksissa. Ratkaisuksi hän esitti kuntien pakkokiintiöitä. Thors ei vahingossakaan lipsauttanut kuinka paljon uusia paikkoja nyt ja ensi vuonna tarvitaan. Toki hän sen tietää, mutta ei paljasta.

Tuossa alla on Varsinais-Suomen TE-keskuksen erikoissuunnittelija Kalle Myllymäen esitelmän sisältö viime helmikuulta eli ulkomaalaislakiäänestyksen ajoilta. Silloin ei ainakaan Thorsin mukaan ollut mitään hätää, vaikka jotkut turvapaikkamaahanmuuton kasvusta varoittelivatkin. Mutta ei Sisäasiainministeriössäkään ole oltu tyhmiä, kaikesta ei vain viitsitty kertoa julkisuuteen:

Valtion ja kuntien välinen sopimiseen perustuva järjestelmä ei ole toiminut kunnolla edes noin 1500 vastaanotettavan pakolaisen määrällä saatikka nyt, kun sijoitettavien pakolaisten määrät nousevat kaksin- tai kolminkertaisiksi.

Vastaanotettavien pakolaisten eli oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden ja heidän omaistensa määrän siis arvioitiin helmikuussa nousevan yli neljään tuhanteen, vaikka järjestelmä oli todettu toimimattomaksi jo aiemmalla 1 500:n määrällä. Asialle ei tehty mitään, eikä sitä otettu esille ulkomaalaislaista keskusteltaessa.

Kuukausi sitten kuntapaikkoja oli saatu kaavittua kasaan vain tuhat eli vielä vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna tarve lienee vähintään tuo Myllymäen ylempi haarukka eli 4 500. Vuonna 2011 voikin jo mennä kymppitonni rikki...

Kalle Myllymäki esitti vaatimuksen kuntien pakolaiskiintiöistä jo huhtikuussa, puoli vuotta ennen Thorsia. Epäilemättä näistä keinoista on ollut ministeriössä keskustelua jo pitkään. Nyt tilanne ajetaan kuilun partaalle, jotta pakkokeinot saadaan näyttämään ainoalta mahdolliselta ratkaisulta. Sitten oleskelulupien jakamista voidaan jatkaa vanhaan malliin.

Pakolaispolitiikan vapaamatkustajiin tympääntynyt Myllymäki, entinen vastaanottokeskuksen johtaja, vaatiikin alueellista, väkilukuun suhteutettua velvoitetta myöntää pakolaisten kuntapaikkoja.
- Silloin tämä tulisi kaikille helpommaksi, Myllymäki huokaa.

Maahanmuuttajia kotouttamassa, Turun Yliopisto 23.2.2009
Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen TE-keskus

1. Suomalaisen yhteiskunnan haasteita
   * väestörakenteen muutos
         o eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa
         o työikäisten määrä vähenee
   * kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta kovenee
   * taloudellisen taantuman/laman vaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
   * erityisesti julkisten palveluiden rahoitus saattaa muodostua ongelmaksi
   * monikulttuuristumisen kasvukivut (esim. Turun Varissuolla asukkaista 33 % vieraskielisiä)
         o kohdistuu erityisesti suuriin kaupunkeihin
         o Helsingissä vieraskielisten määrä nousee 70 000 -> 170 000 v. 2025 mennessä
         o Turussa n. 11 000 -> n. 16 000 v. 2015 mennessä

TE-keskuksen kotolakiin liittyvät tehtävät voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin
   * Kuntien kotouttamistyön ohjaus
   * Maahanmuuttajien työvoimapalvelut ja työlupa-asiat
         o Työvoimatoimistojen kotouttamistyön ohjaus
         o Kotouttamiskoulutuksen hankinta
         o (Työlupa-asiat)
         o Työvoimatoimistojen muun maahanmuuttajiin liittyvän työn ohjaus
   * Maahantuloon liittyvä vastaanotto
         o Pakolaisten vastaanottosopimusten tekeminen kuntien kanssa
        ja kuntiin sijoittaminen
         o Pakolaisten vastaanoton kustannusten korvaaminen kunnille
         o Vastaanottokeskukset ja varautuminen laajamittaiseen maahantuloon
         o Paluumuuttajien kustannusten korvaaminen kunnille

     4. Etnisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen
         o Länsi-Suomen etnisten suhteiden alueellinen neuvottelukunta
         o Maahanmuuttoasioiden toimikunta, kuntien kotouttamisohjelmat

     5. EU-hankkeet
         o ESR
         o Solid-rahastot – kotouttamisrahasto, pakolaisrahasto

1. Mitä kunnan kotouttaminen on?  

Kotolain mukaan kunnan vastuulla ovat:
   * Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat
         o kotiäidit ja kotona hoidettavat lapset
         o päiväkoti-ikäiset
         o peruskouluikäiset
         o eläkeläiset (työmarkkinoiden ulkopuolella olevat)
   * Jos ovat toimeentulotuen tarpeessa,
   * Kolmen vuoden ajan, joissakin tilanteissa viiden vuoden, ensimmäisestä kotikuntaan merkitsemisestä,
   * Työssä olevat, ja usein heidän perheensä, ovat kotouttamisen ulkopuolella
   * kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta
         o Kotouttamisasiat eivät näy strategioiden toimeenpanossa
   * kunnan pitäisi järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja kaikille maahanmuuttajille
         o käytännössä ei resursseja
   * maahanmuuton alkuvaiheeseen tarkkaan suunniteltuja erityispalveluja
         o pakolaisten kohdalla liittyvät asuntojen hankkimiseen, tulkkaukseen ja terveydenhoitoon
   * maahanmuuttajien palvelut tulisi antaa osana normaalipalveluita, vain tarkkaan rajatut erityispalvelut, esim. kidutetut
   * peruspalveluhenkilökunnan monikulttuurista osaamista tulee vahvistaa
   * resurssit osaksi yleistä valtionapujärjestelmää esim. ulkomaan kansalaisten tai vieraskielisten osuuteen väestöstä
   * tarvitaan aitoa yhteistyötä eri viranomaisten kesken – kotouttamisen osalta jokaisen ministeriön pitäisi määritellä omat tehtävänsä ja niiden rahoitus
   * kotouttaminen (0-3 vuotta) tulisi nähdä niiden toimenpiteiden kokonaisuutena, jotka pyrkivät vähentämään maahanmuutosta johtuvia ongelmia. Yleisimmin ne liittyvät kielitaitoon ja uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
   * yli kolme vuotta maassa asuneet tulee nähdä peruspalveluiden asiakkaina, niiden kehittämisessä huomioitava monikulttuurisuuden vaatimukset
   * yksilöllisen kotouttamisen lisäksi kehitettävä yhteisöllistä kotouttamista -> maahanmuuttajien yhdistyksiä tulisi tukea valtakunnallisella erillisrahoituksella (SM)
   * palvelut tulisi toteuttaa joustavasti eri sektoreiden yhteistyönä,
   * Käytännössä sektoreiden välinen koordinaatio puuttuu ja päinvastoin vastuuta yritetään "siirtää" muille esim. sektorikohtaisten säästöjen saavuttamiseksi


2. Maahantuloon liittyvä vastaanotto
   * Pakolaisten kuntiin sijoittaminen ei ole riittävän suunniteltua
   * TE-keskus tekee kuntien kanssa sopimukset pakolaisten vastaanotosta ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
         o Varsinais-Suomessa kunnat eivät ole halukkaita tekemään sopimuksia ja toisaalta Turku on vähentänyt vastaanottoa (150 -> 50)
         o Turkuun muuttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi runsaasti pakolaistaustaista väestöä, mikä vaikeuttaa kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden järjestämistä ja suunnittelua, suuri osa muuttajista ollut maassa yli kolme vuotta
         o Valtion ja kuntien välinen sopimiseen perustuva järjestelmä ei ole toiminut kunnolla edes noin 1500 vastaanotettavan pakolaisen määrällä saatikka nyt, kun sijoitettavien pakolaisten määrät nousevat kaksin- tai kolminkertaisiksi.
   * Jotta kuntia saataisiin motivoitua pakolaisten vastaanottoon, niin
         o pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvauksia tulee korottaa
         o laskennallisiin korvauksiin selkeä tasokorotus ja jatkossa indeksikorotukset
         o ns. erityiskustannusten korvaukset voisi muuttaa myös laskennallisiksi, ainakin suurten kaupunkien kohdalla
 

3. Etnisten suhteiden ja syrjimättömyyden edistäminen
   * TE-keskusten tehtäviin sopii erityisen hyvin etnisten suhteiden edistäminen
   * Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja kotoutumisen parantamiseksi erityistä painoarvoa on annettava etnisten suhteiden edistämiselle
         o valtaväestön asenteisiin vaikuttaminen
         o maahanmuuttajien yhdistystoimintaa on tuettava
         o maahanmuuttajia on kuultava heitä koskevissa asioissa
         o etnisten suhteiden neuvottelukunta –järjestelmän kehittämistä on jatkettava
         o jokaiseen TE-keskukseen perustettava maahanmuuttoasioiden toimikunta
         o eri toimijoiden yhteistyö


4. Maahanmuuttajien työvoimapalvelut ja työlupa-asiat
   * Tavoitteena on erityisesti tukea työikäisten sijoittumista työmarkkinoille
         o suomen tai ruotsin kielen taito
         o tietoa yhteiskunnasta, kulttuurista ja työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksista
   * Kotoutumiskoulutuksen hankinta yhdessä työvoimatoimiston kanssa
   * Maahanmuuttajille suunnattavan koto-koulutuksen määrärahaa ei ole erikseen erotettu; TE-keskukset jakavat ne osana muuta valmentavaa koulutusta
  * Kotoutumislain piirissä olevien määrää on hankala arvioida etukäteen
         o aviopuolisoiden määrää on hankala arvioida
         o esim. Turussa asiakkaiksi tulee paljon yli kolme vuotta maassa olleita, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa
         o Kotokoulutuksen piirissä runsaasti kotoutumisajan ylittäneitä
     -> toimenpiteiden vaikuttavuutta ja määrärahan mitoitusta on vaikeata suunnitella
   * Erityisesti pakolaistaustaisissa on paljon joko kokonaan tai osittain lu-ki taidottomia ja huonosti Suomen työmarkkinoille sijoittuvia
   * Kotoutumisajan jälkeen on vaikeata päästää ammatilliseen työvoimakoulutukseen

Yhdenvertaisuuspolitiikan taustaa
   * Yhdenvertaisuuspolitiikan taustalla EU:n kautta Suomeen tullut ajattelu yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämisestä. (Equal opportunity policy)
   * Sisältää sekä perusoikeus- (syrjinnän kielto perusoikeuskirjassa) että työllisyyden edistämisnäkökulmat. (Lissabonin strategia)
   * Keskeisenä ohjaavana lainsäädäntönä EU direktiivit ns. rasismidirektiivin (2000/43/EY) ja ns. työsyrjintädirektiivin (2000/78/EY) sekä Suomen perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki.
   * Yhdenvertaisuuslain toimenpanoon liittyvät tehtävät siirtyvät työministeriöstä hallintouudistuksen myötä sisäasiainministeriön oikeusyksikköön ja etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvät tehtävät sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle (ETNO jne.)
   * Yhdenvertaisuussuunnitelma liitetään usein monikulttuurisuus-, kotouttamis- ja rasismin vastaisiin ohjelmiin tai tasa-arvosuunnitelmiin ja kohderyhmänä on pääasiassa maahanmuuttajat.
   * Jotta lain edellytykset toteutuvat, viranomaisten tulisi kiinnittää enemmän huomiota vanhojen etnisten vähemmistöjen asemaan yhdenvertaisuussuunnitelmissa.

Lain taustalla
   * Ajatus siitä ettei samanlainen kohtelu takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia.
   * Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää osalle väestöstä suunnattuja räätälöityjä tukitoimia.
   * Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia edistämään yhdenvertaisuutta aktiivisesti, ts. ei riitä, ettei syrji ketään.

Poliittinen prosessi
   * Edellyttää avointa keskustelua kunnassa siitä
a) mitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen kunnan eri väestöryhmille merkitsee?
b) mihin kunnan vastuu yhdenvertaisuuden edistämisessä ulottuu ja millaisia toimia ollaan valmiita tekemään esimerkiksi maahanmuuttajalasten koulunkäynnin tukemiseksi?
   * mitä se maksaa ja mitä hyötyä siitä on?

Osallistava prosessi
   * Vähemmistöryhmien aktiivinen mukaan ottaminen palveluiden kehittämiseen ja heitä koskevaan päätöksentekoon.
   * Erilaisten yhteistyörakenteiden (neuvottelukunnat, neuvostot jne.) ja palautejärjestelmien luominen (asiakaspalaute, lausuntopyynnöt jne.)
   * Vähemmistöryhmiin kuuluvien työntekijöiden palkkaaminen (sukupuolikiintiöt yms.)

Henkilöstöprosessi
   * Työntekijöiden näkemysten (missä työprosesseissa yhdenvertaisuus tärkeää) esiin saaminen ja hyvien työkäytäntöjen levittäminen
   * Henkilöstön osaamisen lisääminen yhdenvertaisuuskysymyksissä
   * Työpaikan sisäisen yhdenvertaisuuden arvioiminen ja työyhteisön työhyvinvoinnin parantaminen (perehdyttämisstrategiat, työjärjestelyt, esteettömyys jne.)

http://www.soc.utu.fi/opiskelu/opetusohjelma/AnisTY230209.ppt

[Veli Karimies]

Minulla on tässä oiva ratkaisu ongelmaan jonka nimi on "Kunnat eivät halua pakoloisi" ja pitkään ja hartaasti harkittuani(2 sekunttia, olen androidi) se kuuluu näin.

Pikakäännytykset käyttöön, max 7 vuorokautta maassa eikä mitään rahaa käteen.

[Mika.H]

Niin. Ei kai edes ministeriössä olla ihan niin tyhmiä, että tuokin asia taas yllätti kaikki.

No annetaanpas taas ihan ilmaisia vinkkejä, kertauksen vuoksi.

Astrid tädillekin vinkki miten tasausasian?! saa pois päiväjärjestyksestä

muutetaan lakia turvapaikanhakijoiden kohdalta.

1. perheenyhdistämiset pois!
2. prosessin aikana diskorahaa 50 egeä kuussa
3. irak ja somalian osat julistetaan turvallisiksi maiksi, samoin afganistan. onhan siellä reipas 100 000 rauhanturvaajaakin.
4. duplinsakki 24h aikana takaisin sinne mistä tulivat
5. ikätutkimukset pakollisiksi.

ja noin kun tehdään niin yllätys yllätys kunnat voivat keskittyä noiden kiintiöpakolaisten kotouttamiseen ja vastaanottamiseen ja rahaa riittää, kaikkeen!

Astrid-täti, ei se vaikeeta ole jos on vaan halua.

Ps. joku tädin avustajista voi kääntää tuon ruotsiksi jos tuntuu vaikealta muutoin ymmärtää.

[Ernst]

Roopen kirjoitus on syytä pitää ylhäällä.

Myllymäen tokaisu kuntien velvoittamisesta, jolloin "tämä" olisi helpompaa kaikille, ei pidä itse asiassa paikkaansa - se olisi helpompaa ministeriölle, ministerille ja Myllymäelle itselleen, mutta mahdottoman vaikeaa yli 400 kunnalle.

Pakolaiset pysytytään sijoittamaan, mutta pakolaiset eli turvapaikkaturistit pitäisi käsitellä 7 tunnin pikakarkotuksella, kuten veli esittää.

[Roope]

Pakolaiset pysytytään sijoittamaan, mutta pakolaiset eli turvapaikkaturistit pitäisi käsitellä 7 tunnin pikakarkotuksella, kuten veli esittää.

Minun mielestäni pakolaisia ei pystytä sijoittamaan. Pakolaisiksi määritellään oleskeluluvan saavat turvapaikanhakijat ja heidän turvallisistakin maista Suomeen noudettavat perheenjäsenensä erittäin väljän perheen määritelmän mukaan.

Oleskeluluvan saa esimerkiksi olemalla alunperin kotoisin jostain tietystä maasta tai jos kotipaikkaan ei ole lentoyhteyttä tai jos kotimaan viranomaiset eivät halua ottaa henkilöä takaisin. Tällaisia ehtoja pitäisi nopeasti tarkistaa.

Dublin-tapausten ja EU-romanien pikakäännytys olisi toivottavaa, mutta se ei vaikuttaisi paljonkaan kuntien kykyyn sijoittaa pakolaisia.