Sampo Terho: Työvoimapulaa ei tule koskaan

[MikkoAP]

Onpas oikein suvaitsevaista törkeyttä sinulta.

Suomalaisista työttömistä sentään suuri osa on ennen työttömäksi joutumistaan töitä tehnyt ja veroja maksanut.

Ja vähintään peruskoulutasoinen koulutus taustalla valtaosalla, mikä, jos nyt ei mairitteleva tasoltaan ole, on sentään parempi kuin suurella osalla mamuista.

Se, että "tummemmanvärisiä" on aika vähän ei ole osoitus heidän paremmuudestaan verrattuna suomalaisiin työttömiin.

Ei tässä mistään paremmuudesta ollut kysymys vaan siitä, että tummemmanvärisille vasta tulleille pystyy asettamaan vaatimuksia ja ehtoja.

Suomalaisille valkonaamoille sen sijaan vastikkeeton elatus on perusoikeus, jota kukaan ei uskalla rajoittaa.

Paitsi, ettei tummemmanvärisille aseteta edes niitä rajoituksia, mitä valkonaamoille asetetaan.

Toki pystyisi asettamaan, muttei niin tehdä.

Siksi suomalainen luku- ja kirjoitustaitoinen, vähintään peruskoulun käynyt ja usein pidemmällekin opiskellut, työelämässä ollut ja veroja maksanut suomalaistyötön on virallisen totuuden mukaan huonompi "työvoimapulan" paikkaaja kuin jopa suomen kieltä osaamaton, luku- ja kirjoitustaidoton mamu, joka ei koskaan ole tehnyt Suomessa töitä, tai maksanut veroja.

[ike60]

Ei tule, ei, mikäli oletetaan, että kuka tahansa työhön on kykeneväinen ja halukas mihin tahansa työhön, milloin tahansa -- koska tahansa, korvauksesta riippumatta.

Toki tuollaisetkin oletukset takaisivat työvoimapulan tulemattomuuden, mutta noin vahvoja oletuksia ei tarvitse tehdä.

Työvoimapulaa voi toki tulla joillekin pitkää koulutusta ja/tai erikoisominaisuuksia edellyttäviin työtehtäviin. Iloksesi voin kertoa, että tällaisten alojen työvoimapulaa voi ehkäistä mm. koulutuspoliittisilla valinnoilla. Myös markkinatalouden mekanismit helpottavat tuollaista työvoimapulaa: noiden työtehtävien palkat lähtevät nousuun, mikä pitkällä tähtäimellä vetää alalle enemmän ihmisiä.

Tämän forumin fokuksen huomioiden oletan että tarkoitat kuitenkin mahdollista työvoimapulaa lyhyttä koulutusta ja vähäistä ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Tällaisten töitten palkat ovat yleensä matalat. Kun tällaiseen komboon yhdistetään esimerkiksi epämiellyttävät työajat tai stressaavat työtehtävät, puhutaan joskus nk. paskaduuneista. Ne ovat ainoita työtehtäviä joilla syntyvään työvoimapulaan humanitaariset maahanmuuttajat voisivat tuoda merkittävää helpotusta.

Lyhyttä koulutusta ja vähäistä ammattitaitoa vaativilla aloilla markkinavoimat hoitavat mahdollisen työvoimapulan, mikäli niiden annetaan toimia. Kun nimittäin tuollaisiin työtehtäviin ei saada tekijöitä, yritykset keksivät houkuttelukeinoja. Tärkein näistä on palkkojen nostaminen: lähes jokaiseen työtehtävään saadaan tekijöitä, kunhan vain palkasta sovitaan. Lisäksi työtehtäviä voidaan järjestellä miellyttävämmiksi jne. Työvoiman tarvetta voidaan vähentää automatisoimalla, tehostamalla yms. Palkkojen (ja sitä kautta myös yritysten laskuttamien hintojen) noustessa työvoiman tarve vähenee myös sitä kautta, että jotkut jättävät ostamatta kyseisenlaisen työn tuloksia.

On myös otettava huomioon, että Suomeen suuntautuu jo nyt naapurimaista työperäistä maahanmuuttoa, eikä ole näkyvissä että se tyrehtyisi työvoimapulan mahdollisesti yllättäessä jollain alalla.

Millä aloilla työvoimapula on mielestäsi tulossa?

[Hanssi]

Koko Suomea uhkaava huoltosuhdeongelma on pitkään käsitetty väärin. Työikäisten määrä ei sinänsä ole valtavasti laskemassa, sillä ensi vuonna 15-64 –vuotiaita arvellaan olevan noin 3,5 miljoonaa ja vielä viidenkymmenenkin vuoden päästä 2060 noin 3,4 miljoonaa.

Sampolta asiallinen ja hyvä kirjoitus.
Yksi asiavirhe kirjoitukseen on kuitenkin jäänyt. Sampo on oikeassa siinä, että viimeisimpien ennusteiden mukaan työikäisen väestön määrä olisi vuonna 2060 noin 3,4 miljoonaa. Sampo näyttää käyttäneen lähdeaineistonaan Tilastokeskuksen ennusteita.

Sampolta on jäänyt huomaamatta eräs tärkeä asia tästä ennustelaskelmasta. Ennustelaskelman oletuksena on se, että Suomi saa ulkomailta JOKA VUOSI 15 000 henkeä muuttovoittoa. Joka ikinen vuosi vuoteen 2060 asti. Jos tämä toteutuu, on meillä vuonna 2060 noin 3,4 miljoonaa työikäistä.

Ennustelaskelmista on tarjolla myös niin sanottu omavaralaskelma eli laskelma siitä, mitä tapahtuisi, jos maamme rajat suljettaisiin ja väestömme määrään vaikuttaisivat vain syntyvien ja kuolleiden määrät. Tämän seuraus olisi se, että työikäisen väestön määrä vähenisi vuoteen 2040 mennessä jo kolmeen miljoonaan eli lähes 500 000 (puoli miljoonaa) henkilöä tämän hetkisestä tilasta. Tähän selitys löytyy Ojalan laskuopista. Jos vuosina 1945-1955 syntyi jokainen vuosi vähintään 90 000 lasta ja vielä 1956-1964 vähintään 80 000 lasta ja näiden vastapainoksi vuoden 1984 jälkeen jokainen vuosi alle 65 000 lasta, niin työelämään tulevien ja sieltä poistuvien ikäluokkien erotus on huima. Eläkkeelle siirtyy jokainen vuosi enemmän ihmisiä kuin työelämään tulee uusia.

Jokainen voi ynnäillä mitä tästä seuraa. Ei taida verorahat riittää nykyisen tason eläkkeisiin, ellei a) veroja nosteta rutkasti tai b) eläkkeitä leikata rutkasti.
Suomessa on jo nyt niin sanottuja kriisikuntia, joiden kassa on tyhjä. Sattumoisin näiden kuntien tämän hetkinen ikärakenne on sama kuin mikä ennustetaan olevan koko koko maan ikärakenteen 30 vuoden kuluttua! Hälytyskellojen olisi syytä soida jo ja lujaa! Etenkin kun tiedetään, että eläkkeitä korotetaan "5 eurolla", kun hinnat nousevat 5 prosenttia!

En sano, että maahanmuuttajat olisivat tässä asiassa pelastus, sillä heistähän tulisi saada veronmaksajia, että valtiontalous heistä hyötyisi. Muutenhan he ovat lisärasitteena muutenkin heikkenevään huoltosuhteeseen. Halusin vain korjata sen väärinkäsityksen, jonka mukaan työikäinen väestö ei Suomessa vähenisi tulevaisuudessa. Kyllä se vähenee ja rutkasti jos rajat lyödään kiinni. Jos näin tehdään heikkenee huoltosuhde nopeasti ja pelottavan paljon!

[Noottikriisi]

Ennustelaskelmista on tarjolla myös niin sanottu omavaralaskelma eli laskelma siitä, mitä tapahtuisi, jos maamme rajat suljettaisiin ja väestömme määrään vaikuttaisivat vain syntyvien ja kuolleiden määrät. Tämän seuraus olisi se, että työikäisen väestön määrä vähenisi vuoteen 2040 mennessä jo kolmeen miljoonaan eli lähes 500 000 (puoli miljoonaa) henkilöä tämän hetkisestä tilasta. Tähän selitys löytyy Ojalan laskuopista. Jos vuosina 1945-1955 syntyi jokainen vuosi vähintään 90 000 lasta ja vielä 1956-1964 vähintään 80 000 lasta ja näiden vastapainoksi vuoden 1984 jälkeen jokainen vuosi alle 65 000 lasta, niin työelämään tulevien ja sieltä poistuvien ikäluokkien erotus on huima. Eläkkeelle siirtyy jokainen vuosi enemmän ihmisiä kuin työelämään tulee uusia.

Tähän lainaus vanhasta kommentistani:

Vähän lisävalaistusta työllisyystilanteeseen.

http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html

Vuosien 1990 ja 2009 välillä:
- työllisten määrä yhteensä vähentynyt noin 50 tuhannella
- kokoaikatyössä olevien määrä vähentynyt n. 150 tuhannella
- työttömien määrä lisääntynyt n. 140 tuhannella

Päivitystä vuoden 2010 osalta että työllisten määrä on edelleen laskenut. Miksi tulevaisuus olisi niin radikaalisti erilainen kuin edelliset 20 vuotta?

[Hanssi]

Päivitystä vuoden 2010 osalta että työllisten määrä on edelleen laskenut. Miksi tulevaisuus olisi niin radikaalisti erilainen kuin edelliset 20 vuotta?

Vuosien 1990-2009 aikana nämä ns. suuret ikäluokat olivat vielä pääsääntöisesti työikäisiä (1945 syntyneet olivat vuoden 1990 lopussa 45-vuotiaita ja vuoden 2009 lopussa 64-vuotiaita). Työllisten määrä ei ole vuosien 1990-2009 aikana vähentynyt ikärakenteellisista syistä, koska ikärakenne on ollut suosiollinen. Työllisten määrään on vaikuttanut työllisyystilanne ja siinä tapahtuneet muutokset.

Nyt seuraavan 20 vuoden aikana (vuosina 2011-2030) eläkkeelle jäävät
vuosina 1946-1965 syntyneet henkilöt. Jos oletetaan, että työelämään tulijat ovat keskimäärin 25-vuotiaita, niin heidät korvaa työmarkkinoilla vuosien 2011-2030 aikana henkilöt, jotka ovat syntyneet vuosina 1986-2005.

Jos oletettaisiin, että työllisyystilanne säilyisi nykyisellä tasolla, niin työllisten määrä vähenee seuraavan 20 vuoden aikana ikärakenteellisesta syystä.   
Joten kyllä seuraavat 20 vuotta tulevat poikkeamaan radikaalisesti verrattaessa vuosien 1990-2009 kehitykseen.

Jostain syystä tässä maassa ei olla yhtään huolissaan siitä, että Suomessa on alle 15-vuotiaita vähiten yli 100 vuoteen! Tästähän seuraa se, että 15 vuoden kuluttua meillä on 30-vuotiaita vähiten yli 100 vuoteen, samalla kun 1945-1964 syntyneet ovat eläköityneet. Valtava määrä eläkeläisiä ja 3-kymppisiä vähiten 100 vuoteen.
Pitäisikö huolestua?

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=27353:suomi-vanhenee-alle-15-vuotiaiden-maeaerae-pienin-yli-100-vuoteen&catid=2:kotimaa&Itemid=4 

[citizen]

Kannattaa huomioida, että suurin osa suuresta ikäluokasta on jo nyt työttömänä, eläkeputkessa, sairaseläkkeellä tai valtion palveluksessa. Suomen elintason kannalta on olennaista yksityinen sektori ja vientiteollisuuden kilpailukyky. Sinne voi helposti värvätä työvoimaa aina tarvittaessa ulkomailtakin, jos kotimaan nuorisotyöttömistä ei löydy. Nykyinen talousjärjestelmä ei tunne käsitettä "yleinen työvoimapula".

[Noottikriisi]

Jostain syystä tässä maassa ei olla yhtään huolissaan siitä, että Suomessa on alle 15-vuotiaita vähiten yli 100 vuoteen! Tästähän seuraa se, että 15 vuoden kuluttua meillä on 30-vuotiaita vähiten yli 100 vuoteen, samalla kun 1945-1964 syntyneet ovat eläköityneet. Valtava määrä eläkeläisiä ja 3-kymppisiä vähiten 100 vuoteen.
Pitäisikö huolestua?

Olen erittäin huolissani tästä asiasta ja väestön ikärakenne on asia joka Suomessa pitäisi ratkaista omin toimin ilman maahanmuuttoa.
Tosiasia on kuitenkin että työllisten määrä on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut eikä tämä johdu työvoiman tarjonnan vähentymisestä vaan siitä että työvoimaa ei tarvita niin paljon kuin 20 vuotta sitten.

Miksi tämä tulevaisuudessa muuttuisi radikaalisti?

[Jouko]

Jostain syystä tässä maassa ei olla yhtään huolissaan siitä, että Suomessa on alle 15-vuotiaita vähiten yli 100 vuoteen! Tästähän seuraa se, että 15 vuoden kuluttua meillä on 30-vuotiaita vähiten yli 100 vuoteen, samalla kun 1945-1964 syntyneet ovat eläköityneet. Valtava määrä eläkeläisiä ja 3-kymppisiä vähiten 100 vuoteen.
Pitäisikö huolestua?

Olen erittäin huolissani tästä asiasta ja väestön ikärakenne on asia joka Suomessa pitäisi ratkaista omin toimin ilman maahanmuuttoa.
Tosiasia on kuitenkin että työllisten määrä on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut eikä tämä johdu työvoiman tarjonnan vähentymisestä vaan siitä että työvoimaa ei tarvita niin paljon kuin 20 vuotta sitten.

Miksi tämä tulevaisuudessa muuttuisi radikaalisti?

Pitäisi lopettaa teiniraskauksien tuomitseminen ja tukea tyttöjä jos vahinko pääsee tapahtumaan. Syyllisiä ei pidä ruveta etsimään. En tarkoita tässä raiskaajia. Lapsen synnytys ei voi olla este opiskelulle ja työuralle. Piste.

[Hanssi]

Olen erittäin huolissani tästä asiasta ja väestön ikärakenne on asia joka Suomessa pitäisi ratkaista omin toimin ilman maahanmuuttoa.
Tosiasia on kuitenkin että työllisten määrä on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut eikä tämä johdu työvoiman tarjonnan vähentymisestä vaan siitä että työvoimaa ei tarvita niin paljon kuin 20 vuotta sitten.

Miksi tämä tulevaisuudessa muuttuisi radikaalisti?

Jos työvoiman kysynnässä jatkuisi samanlainen laskeva kehitys seuraavan 20 vuoden kuluessa kuin vuosina 1990-2009, niin tarvitsisimme 2030 noin 50 000 työikäistä vähemmän. Tämä on ihan mahdollista, koska teknologinen kehitys ja automatisointi korvaavat ihmisiä monilla työpaikoilla. Työvoiman kysyntä voi vähentyä jopa
100 000 henkeä.

Mutta tässä pointti tuleekin. Jos pärjäämme teknologisen kehityksen ansiosta vuonna 2030 n. 50 000 tai vaikka 100 000 henkeä vähemmällä työvoimalla, niin ongelma syntyy siitä, että mikäli Suomeen ei värvätä yhtään työvoimaa ulkomailta (rajat suljetaan), niin työikäisiä ja näin ollen työvoimaa on vuonna 2030
tarjolla 500 000 henkeä vähemmän kuin tämän päivän Suomessa.

Työvoiman kysynnässä tulee siis vuosina 2011-2030 aikana tapahtua 10 kertaa suurempi vähennys vuosien 1990-2009 kehitykseen verrattuna. Jos työvoiman kysynnässä tapahtuu 2011-2030 n. 500 00 hengen vähennys, ei meillä ole mitään hätää. Paitsi ehkä siinä, että 500 000 henkeä pienemmän työvoiman verotulojen on riitettävä eläkkeisiin, joiden saajia on 1,5 kertaa enemmän kuin tänä päivänä.

Mielestäni tämä 50 000 vs. 500 000 on radikaali muutos. Afrikasta ei pelastus tähän tule. Mutta Euroopasta ja Aasiasta tulisi jo aloittaa työikäisen väestön värvääminen tai ainakin sen valmistelu. Kuinka monen aasialaisen olette nähneet lorvivan kaupungilla. Ovat pirun ahkeraa porukka, niin omissa maissaan kuin Suomessakin.

[citizen]

mikäli Suomeen ei värvätä yhtään työvoimaa ulkomailta (rajat suljetaan)

Kukaan ei ole rajojen sulkemista ehdottanut.

Mielestäni tämä 50 000 vs. 500 000 on radikaali muutos. Afrikasta ei pelastus tähän tule. Mutta Euroopasta ja Aasiasta tulisi jo aloittaa työikäisen väestön värvääminen tai ainakin sen valmistelu. Kuinka monen aasialaisen olette nähneet lorvivan kaupungilla. Ovat pirun ahkeraa porukka, niin omissa maissaan kuin Suomessakin.

Kukin yritys värvää tarpeen mukaan. Valtio myöntää työlupia tarveharkinnan perusteella. Missä näet ongelman? Valtion rooli tässä on työlupien myöntäminen ja huolenpito siitä, että turvapaikkajärjestelmää tai sosiaaliturvaa ei käytetä hyväksi halpatyövoiman tuonnissa ja ylläpidossa.

[Noottikriisi]

Mutta tässä pointti tuleekin. Jos pärjäämme teknologisen kehityksen ansiosta vuonna 2030 n. 50 000 tai vaikka 100 000 henkeä vähemmällä työvoimalla, niin ongelma syntyy siitä, että mikäli Suomeen ei värvätä yhtään työvoimaa ulkomailta (rajat suljetaan), niin työikäisiä ja näin ollen työvoimaa on vuonna 2030
tarjolla 500 000 henkeä vähemmän kuin tämän päivän Suomessa.

Vuodesta 1990 vuoteen 2010:
työllisten määrä -57 000
työttömien määrä +142 000
työvoiman ulkopuoliset +221 000

Näiden lukemien perusteella siis työvoiman kysyntä on vähentynyt mutta tarjonta lisääntynyt melkein 400 tuhannella.

Kaikki pelottelut tulevaisuuden työvoimapulalla ovat täysin tuulesta temmattuja.

[Hanssi]

Missä näet ongelman?

Näen ongelman siinä, että jatkuvasti julkisuudessa esitetään mielipiteitä, joiden mukaan pärjäämme omillamme ja ettei tänne tarvita työvoimaa ulkomailta, koska työvoimapulaa ei tule. Tämä on suuri harhakuva. Olemme pärjänneet omillamme loistavasti tähän asti, mutta vuosina 2011-2030 työvoima vähenee 500 000 hengellä, jos ketään ei värvätä ulkomailta.

Toinen huolenaiheeni on se, että ymmärretäänkö ettei Suomi ole tämän ikärakenteen muutoksen kanssa yksin. Koko Eurooppa ikääntyy! Meillä suuret ikäluokat syntyivät heti 2. maailmansodan jälkeen, muualla Euroopassa "vauvabuumi" tuli hieman myöhemmin. Suomi kokee tämän ikärakenteen muutoksen ensin, mutta muut maat tulevat perästä.

Jos Suomi joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan osaavasta työvoimasta esim. Saksan kanssa, niin onko varmaa, että Suomi on houkuttelevampi kohdemaa? Pelkään pahoin, että ei. Tästä voi seurata tilanne, että suomalaisyritys tarvitsisi ja haluaisi värvätä osaava työvoimaa, mutta tulijoita ei ole, koska tarjokkaat valitsevat jonkin muun maan, koska pitävät sitä houkuttelevampana vaihtoehtona. Palkkauksella tähän houkuttelevuuteen voi toki vaikuttaa, mutta se syö kilpailukykyä.

[Mika]

Missä näet ongelman?

Näen ongelman siinä, että jatkuvasti julkisuudessa esitetään mielipiteitä, joiden mukaan pärjäämme omillamme ja ettei tänne tarvita työvoimaa ulkomailta, koska työvoimapulaa ei tule. Tämä on suuri harhakuva. Olemme pärjänneet omillamme loistavasti tähän asti, mutta vuoina 2011-2030 työvoima vähenee 500 000 hengellä, jos ketään ei värvätä ulkomailta.

Työvoima saakin vähetä, koska työttömiä ja vajaatyöllisiä on reservissä 300.000, ja teollisuuden ja ICT-alan työpaikat siirtyvät kiihtyvällä tahdilla kaukoitään.  Lisäksi julkisella sektorilla on valtava määrä "työpaikkoja", joita ei olisi koskaan pitänyt perustaakaan. Suomi ei siis tarvitse laajamittaista maahanmuuttoa.

[MikkoAP]

Näen ongelman siinä, että jatkuvasti julkisuudessa esitetään mielipiteitä, joiden mukaan pärjäämme omillamme ja ettei tänne tarvita työvoimaa ulkomailta, koska työvoimapulaa ei tule. Tämä on suuri harhakuva. Olemme pärjänneet omillamme loistavasti tähän asti, mutta vuosina 2011-2030 työvoima vähenee 500 000 hengellä, jos ketään ei värvätä ulkomailta.

Oikeaa maahanmuuttopolitiikkaa olisikin ulkomailta värvääminen sellaisiin tehtäviin, joihin Suomesta ei löydy tarpeeksi tekijöitä.

Holtiton humanitäärinen maahanmuutto sitävastoin huonontaa huoltosuhdetta ja sen kehitystä entisestään

Jos Suomi joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan osaavasta työvoimasta esim. Saksan kanssa, niin onko varmaa, että Suomi on houkuttelevampi kohdemaa?

Luonnollisilta olosuhteiltaan kylmä pimeä Suomi ei ainakaan pysty kilpailemaan.

Sitä suuremmalla syyllä pitäisi hillitä humanitääristä maahanmuuttoa, koska se vähentää Suomen houkuttelevuutta vielä enemmän.

[Hanssi]

Vuodesta 1990 vuoteen 2010:
- työvoiman ulkopuoliset +221 000

Työvoiman ulkopuolisen väestön määrän kasvulla ei kannata lohduttautua tässä
työvoimakysymyksessä. Kai tiedät, että työvoiman ulkopuolisiksi luetaan mm. eläkeläiset.

Vuonna 2000 Suomessa oli 60+ ikäisiä työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä
955 000. Vuoden 2009 lopussa heitä oli 1 118 000 henkilöä. Kasvua siis vuosina
2000-2009 noin 160 000. Työvoiman ulkopuolinen väestö on siis eläkeläisten määrän kasvusta johtuen kasvanut 160 000 hengellä vuosien 2000-2009 aikana.

Vuosien 2011-2030 aikana tähän työvoiman ulkopuoliseen joukkoon tulevat eläköitymisen myötä vuosina 1946-1964 syntyneet. Voin luvata, että työvoiman ulkopuolisten määrä kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin vuosina 1990-2009. Ja he eivät todellakaan ole "käyttämätön reservi", mikäli työvoiman kysyntä ei laskekaan samaa tahtia kuin työvoiman määrä tulevaisuudessa ikärakenteen muutoksesta johtuen laskee.

[citizen]

Jos Suomi joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan osaavasta työvoimasta esim. Saksan kanssa, niin onko varmaa, että Suomi on houkuttelevampi kohdemaa?

Ihan yhtälailla siitä kilpaillaan tällä hetkellä ja teollisuus karkaa vähemmän verottaviin maihin. Miksi huolehtia kaukaisesta tulevaisuudesta, kun ongelma on täällä jo nyt? Ongelma on kilpailukyky, ei työvoimapula. Elinkustannukset pitää saada alas, mm. puhkaisemalla asuntokupla.

[MikkoAP]

Ihan yhtälailla siitä kilpaillaan tällä hetkellä ja teollisuus karkaa vähemmän verottaviin maihin. Miksi huolehtia kaukaisesta tulevaisuudesta, kun ongelma on täällä jo nyt? Ongelma on kilpailukyky, ei työvoimapula. Elinkustannukset pitää saada alas, mm. puhkaisemalla asuntokupla.

Niinpä. Ja jos yhtäkkiä alkaisikin olla tarvetta duunarialojen työntekijöille, niin kyllä suomalaisten työttömien joukosta löytyisi runsaasti potentiaalia.

Suomen kielitaito ja vähintään peruskoulutason opinnot ylivoimaisella enemmistöllä suoritettuna.

Lisäksi on paljon amistaustaisia rautaisia ammattilaisia, joita kierrätetään työkkärin "kursseilla" vuodesta toiseen ja maistereitakin löytyy, eikä vain huuhaa aloilta.

Siis todella monta syytä yrittää paikata mahdollista tulevaisuuden työvoimapulaa kotoperäisillä työntekijöillä, humanitääristen mamujen sijaan.

[Noottikriisi]

Vuodesta 1990 vuoteen 2010:
- työvoiman ulkopuoliset +221 000

Työvoiman ulkopuolisen väestön määrän kasvulla ei kannata lohduttautua tässä
työvoimakysymyksessä. Kai tiedät, että työvoiman ulkopuolisiksi luetaan mm. eläkeläiset.

Suurin osa suurista ikäluokista on jo nyt eläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella.

Joka tapauksessa tosiasia on että työvoiman kysyntä on vähentynyt ja tarjonta lisääntynyt. Kaikki uhkakuvat tulevaisuuden työvoimapulasta lähtevät siitä väitteestä että asiat tulevaisuudessa kehittyvät täysin toisin kuin edellisen 20 vuoden aikana.

Tämä uhkakuva oli täysin sama silloin yli 20 vuotta sitten kun kun sillä alettiin maahanmuuttoa perustella

[Kitaransoittaja]

Vuodesta 1990 vuoteen 2010:
- työvoiman ulkopuoliset +221 000

Työvoiman ulkopuolisen väestön määrän kasvulla ei kannata lohduttautua tässä
työvoimakysymyksessä. Kai tiedät, että työvoiman ulkopuolisiksi luetaan mm. eläkeläiset.

Suurin osa suurista ikäluokista on jo nyt eläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella.

Joka tapauksessa tosiasia on että työvoiman kysyntä on vähentynyt ja tarjonta lisääntynyt. Kaikki uhkakuvat tulevaisuuden työvoimapulasta lähtevät siitä väitteestä että asiat tulevaisuudessa kehittyvät täysin toisin kuin edellisen 20 vuoden aikana.

Tämä uhkakuva oli täysin sama silloin yli 20 vuotta sitten kun kun sillä alettiin maahanmuuttoa perustella

Lukematta ketjua muuta kuin ed. viestin koska olen laiska:
Tätä uhkakuvaa on hoidettu oikein ansiokkaasti tuomalla ulkomaisia työläisiä maahan. Ikävästi vaan ei ole tullut mieleen poliitikoille että maassa olisi satoja tuhansia suomalaisia työttöminä.
Olisi täysin mahdollista ja helppoa luoda maahan politiikka, jossa pyrittäisiin kehittämään taloutta ja samalla asukasmäärää. Kuitenkin ovat ihan muuta ajaneet. Politiikka lähtisi siitä että parannettaisiin suomalaisten koulutusta - tulisi ulkomaisia yrityksiä suomalaisten luokse ja osa lähtisi ulkomaisille markkinoille - ja samalla asuntojen kokoja kasvatettaisiin veroja laskemalla, jotta olisi mahdollista kaikkien tehdä riittävä määrä lapsia. Ongelmana on vain se että poliitikot vihaavat suomalaisia. Koulutusta vähennetään, kielitaidosta ei välitetä jne.

[Hanssi]

Suurin osa suurista ikäluokista on jo nyt eläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella.

Tämä on yksi surullisimmista väärin käsitetyistä asioista ja väittämistä tämän päivän Suomessa.

Vuosina 1945-1964 Suomessa syntyi joka vuosi vähintään 80 000 lasta. Nämä ikäluokat ovat kooltaan 1990-luvun jälkeen syntyneisiin 60 000 hengen ikäluokkiin verrattuna "suuria" joka ikinen. On väärin väittää, että suuria ikäluokkia ovat vain vuosina 1945-1950 syntyneet.

Vuoden 2009 lopussa vuosina 1945-1964 syntyneitä eli 45-64-vuotiaita oli Suomessa
1,54 miljoonaa henkilöä. Heistä oli työllisiä vuoden 2009 lopussa 1,15 miljoonaa henkilöä eli 74,5 prosenttia.

[Kitaransoittaja]

Suurin osa suurista ikäluokista on jo nyt eläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella.

Tämä on yksi surullisimmista väärin käsitetyistä asioista ja väittämistä tämän päivän Suomessa.

En ole ennen kuullut kun en lue lehtiä, mutta epäilen että on vain väittämä. Tarkoituksellinen semmoinen. Jotkuthan sitä bisnestä tekee asialla jos toisellakin, vaikkei kokonaisuuden kannalta kannatavaa olisikaan, sopivalla rahalla saavat omat näkemykset hyvin esille.

[Noottikriisi]

Suurin osa suurista ikäluokista on jo nyt eläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella.

Tämä on yksi surullisimmista väärin käsitetyistä asioista ja väittämistä tämän päivän Suomessa.

Vuosina 1945-1964 Suomessa syntyi joka vuosi vähintään 80 000 lasta. Nämä ikäluokat ovat kooltaan 1990-luvun jälkeen syntyneisiin 60 000 hengen ikäluokkiin verrattuna "suuria" joka ikinen. On väärin väittää, että suuria ikäluokkia ovat vain vuosina 1945-1950 syntyneet.

Tältä osin väite on tosiaan päivitetty 80-luvun versiosta. Kun 40-luvulla syntyneistä ei sitten tullutkaan eläkepommia niin nyt otetaan jo laskuihin 60-luvulla syntyneetkin. Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole muuttunut, eläkepommia ja työvoimapulaa ennustetaan kerran toisensa jälkeen kuten maailmanloppua ikään. Jos ei tänä vuonna tullut niin kyllä ihan kohta kuitenkin.

[vainukoira]

Vuosina 1945-1964 Suomessa syntyi joka vuosi vähintään 80 000 lasta. Nämä ikäluokat ovat kooltaan 1990-luvun jälkeen syntyneisiin 60 000 hengen ikäluokkiin verrattuna "suuria" joka ikinen. On väärin väittää, että suuria ikäluokkia ovat vain vuosina 1945-1950 syntyneet.

Hienoa, olet laajentanut suurien ikäloppujen käsitteen koskemaan myös vuoden 1950 jälkeen syntyneitä. Kun karjuvaa pulaa ei tullutkaan, Hanssi keinot keksii, tai kopioi, sillä tätä jatkettua ikäloppujen vuosikertaa on käytetty perusteluna jo jotain kolme vuotta.

Lisäksi, mahtaako vuosikerrasta eläköityä laskennallisena eläkevuotenaan sama määrä jengiä, kuin mitä heitä syntymävuotenaan syntyi? Ei. Osa kuolee, osa eläköityy, osa rupeaa vetämään lonkkaa tai lonkeroa tai muuttaa ulkomaille kauan ennen luvattua eläkevuottaan. Kun jonain tiettynä vuonna on syntynyt 80 tuhatta lasta, ei ole kovin väärin luultu, että 65 vuoden kuluttua lähtee eläkkeelle vain 60 tuhatta tai vähemmän raihnaista vanhusta.

Tässä ketjussa on jo osoitetty, että työvoiman määrä eli kysyntä on vähentynyt, samaan aikaan kun työttömien ja työvoiman ulkopuolisten määrä on lisääntynyt.

Jos työvoimapulaa jostain syystä tulee, yritykset hoitavat värväämisen kokonaisvaltaisesti parhaalla tavalla siten, että maahantulija on nettomaksaja ja valtio nettosaaja.

Mutta jaksat vain veivata edelleen tulevasta työvoimapulasta, ilmeisesti perusteluna valtiojohtoiselle kuran maahantuonnille.

[Kitaransoittaja]

Tässä ketjussa on jo osoitetty, että työvoiman määrä eli kysyntä on vähentynyt, samaan aikaan kun työttömien ja työvoiman ulkopuolisten määrä on lisääntynyt.

Ikävä kyllä tuo on ollut ihan tarkoituksellista politiikkaa, vaikkeivat niin ääneen nukketeatterin nuket sanokaan.
Suomea ollaan jo pitkään ajettu alas, yritysten omistus pois, työt pois jne.

[vainukoira]

Ikävä kyllä tuo on ollut ihan tarkoituksellista politiikkaa, vaikkeivat niin ääneen nukketeatterin nuket sanokaan.
Suomea ollaan jo pitkään ajettu alas, yritysten omistus pois, työt pois jne.

Ja saman aikaan maahan tuodaan uusioväkeä paikkaamaan työvoimapulaa. Myös kallis asuminen kaavoitusmafian keinoin on täysin polittinen valinta joka tähtää suomalaisten sukupuuttoon tappamiseen.

[Hanssi]

Hienoa, olet laajentanut suurien ikäloppujen käsitteen koskemaan myös vuoden 1950 jälkeen syntyneitä. Kun karjuvaa pulaa ei tullutkaan, Hanssi keinot keksii, tai kopioi, sillä tätä jatkettua ikäloppujen vuosikertaa on käytetty perusteluna jo jotain kolme vuotta.

Faktaa vain on se, että nämä 1950-luvulla syntyneet ikäluokat olivat syntyessään ja yhä eläköityessään suurempia kuin työelämään tulevat ikäluokat. Esimerkiksi 1952 syntyi 94 000 lasta ja näistä vuoden 2010 lopussa 58-vuotiaana oli elossa
78 500. Eikä 1952 ole ainoa ikäluokka, josta eläköityy lähivuosina huomattavasti enemmän kuin 60 000.

Suomessa on vähiten alle 15-vuotiaita 100 vuoteen. Lisäksi näistä nuorista osa ei koskaan pääse työelämään (syrjäytyy, jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 35v.).
Itse pääsen eläkkeelle neljän vuoden kuluttua. Kannan tässä huolta omien lapsieni tulevaisuudesta. Tässä ketjussa on mainittu, että huoltosuhde on ennenkin ollut heikko (1900-luvun alkupuolella). Se on totta, mutta silloin huoltosuhde oli heikko suuren lapsimäärän takia. Ongelma on se, että tulevaisuudessa huoltosuhde heikkenee eläkeläisten määrän kasvusta ja eläkeläisille pitää maksaa eläkettä.

Omien lasteni tulevaisuus näyttää siis synkältä. Yhä pienenevä joukko veronmaksajia joutuu kustantamaan tulevaisuudessa kasvavan eläkeläismäärän eläkkeet (joihin myös itse siis tulen kuulumaan). Valtio joutuu jo nyt ottamaan velkaa. Aiemmin totesin, että Suomessa on kriisikuntia, joissa ikärakenne on tällä hetkellä se, minkä sen ennustetaan olevan koko maassa vuonna 2030. Ja nämä kunnat ovat konkurssikypsiä! Onko Suomi konkurssikypsä 2030?

Suomen haaste tulevina vuosikymmeninä on se, että veronmaksajien vs. eläkeläisten suhde pitäisi pystyä pitämään lähes ennallaan, jotta valtiontalous ei kyykkäisi. Jos omissa nuorissamme ei ole riittävästi massaa, tarvitaan apua muualta.

Siinä olen kanssanne täysin samaa mieltä, että nämä muualta tulevat tulee saada veronmaksajiksi. Siksi ulkomaisen työvoiman hankinta tulee olla suunnitelmallista ja tarkoin valikoitua. Ja koska emme ole yksin tämän ikääntymisongelman kanssa, olisi hyvä ajoissa liikkeellä.

[Noottikriisi]

Summa summarum. 1) Eläkkeitä on pakko leikata lähitulevaisuudessa, erittäin raskaalla kädellä. 2) Mamutyövoima ei voi ratkaista tätä(kään) ongelmaa. 3) Työvoimapula on jälleen absurdi ja lähes asiaan liittymätön argumentti, sillä kuten palkkojen hitaasta (jopa inflaatiota alemmasta) kasvusta voi päätellä, ei työvoimapulasta ole hajuakaan. Pikemminkin työvoimaa on markkinoilla liikaa, kun se ei voi neuvotella itselleen edes varmasti inflaation kattavia palkankorotuksia.

Näistä olen samaa mieltä. Mahdollisesti myös osa eläkeikäisistä joutuu tai haluaa parantaa kavennutta leipäänsä tekemällä osa-aikaista työtä. En tiedä miten lainsäädäntö tähän nykyään soveltuu mutta siihen pitäisi mielestäni kiinnittää huomiota. Kun nimenomaan osa-aikaisen työn määrä on lisääntynyt samalla kun kokoaikaisen työn määrä vähentynyt, tämä saattaa olla joustavakin ratkaisu.

Maahanmuuttajista ei ole realistista ratkaisua veronmaksajiksi koska me houkuttelemme enemmän verovarojen käyttäjiä kuin niiden tuottajia.

Työvoimapulaa ei ole ja jos sellaista oikeasti ilmenisi niin ratkaisu on kotimainen, työurien pidentäminen kai lähinnä.

Eniten olen huolissani ikärakenteesta, syntyvien määrä pitäisi saada nousemaan sen verran että väestö pysyisi kotimaisin voimin elinkelpoisena.

[yks vaan]

Jos täällä oikeasti olisi työvoimapula, ei yhtä paikkaa kohti olisi 500 hakijaa eikä kaupanmyyjä tai sihteeri/vastaanottohenkilö tarvitsisi kaupallista koulutusta, suomen, ruotsin,saksan, englannin sekä urdun kielitaito ja 5 vuoden työkokemusta. Tämä kaikki 1600e/kk.
Työantajille toki kelpaa nykytilanne kun minimipalkallakin epätoivoisia työnhakijoita riittää ja varsinkin erilaisiin jopa palkattomiin harjoitteluihin riittää väkeä.

E: Tosiaan työvoiman kysyntä ja tarjonta ei kohtaa ja työnantajapuolella on varaa vaatia. Henkilökohtaisesti ärsyttää keinotekoisten vaatimusten lisääminen töihin jotka ennen opittiin käytännössä muutamassa päivässä tai jopa tunneissa. Johtuuko siitä että 99% nuorista pitää kouluttaa johonkin mikkihiiri-tutkintoon ja sit ei kelpais jos joku tekis ko. hommia ilman tutkintoa?

[Jouko]

Täytyy taas kerran kysyä millä tavalla työvoimapula muka haittaa duunaria? Silti siitä aina paasataan kaikissa tiedotusvälineissä negatiiviseen sävyyn. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevia se ei kiinnosta huussin alusen vertaa.

Työvoimapula olisi palkansaajan kannalta oikea unelmatilanne: Palkat nousisivat ja saisi valita työpaikkansa vapaasti sekä vaihtaa sitä aina siltä kun tuntuu. Työnantajat olisivat nöyriä ja kohteliaita. Pomot eivät uskaltaisia kenkkuilla. Siitä olisi laajempaakin yhteiskunnallista merkitystä: Nuoret saisivat töitä, ikääntyneemmät viihtyisivät töissä pidempään ja heitä arvostettaisiin ihan eri tavalla. Jopa mamut pakotettaisiin tekemään saisivat tehdä töitä elantonsa eteen riippumatta koulutustaustasta. Kaikenkaikkiaan työurat pitenisivät kuten tarkoitus on ja se paljon puhuttu eläkepommi purkautuisi itsestään.

Onnellinen Utopia, johon oikeasti (nyky-)poliitikot eivät edes pyri. Ei ainakaan kokkarit, jotka kovasti väittävät olevansa työläisiä.

[Parasiittiö]

Kiva postaus toi yllä oleva Jouko-nimimerkin. Olen aika samaa mieltä muuten, paitsi että työnantajat on tietysti hanakoita siirtämään tehtaitaan halvempien duunareiden maihin nykypäivänä. Suomi-duunarien palkkojen noustessa, mikä on mielestäni aina erittäin toivottavaa, pitäisi siis työnantajien tilanne pitää tarpeeksi hyvänä esimerkiksi mahdollisimman halvalla energialla, pienellä yritysverolla, protektionismilla tai vastaavalla. Kuvittelen.

Mitä eläkepommiin tulee, niin ei kai siinä muuta kuin vaikka että leikataan kaikista minimieläkkeen ylittävistä eläkkeistä minimieläkkeen ylittävältä osalta niin iso prosentti pois, että eläkelupaukset täsmää varojen ja tulojen kanssa. A vot.