Kirja: UNDP: Inhimillisen kehityksen raportti 2009

[Miniluv]

Vastoin yleisiä ennakkoluuloja maahanmuuttajat edistävät uuden kotimaansa taloudellista kehitystä ja työllisyyttä, todetaan YK:n kehitysohjelma UNDP:n tuoreessa Inhimillisen kehityksen raportissa "Yli esteiden: Muuttoliikkeet ja inhimillinen kehitys". Maahanmuuttajat saavat samalla itse mahdollisuuden parempaan elämään sekä toimeentuloon ja pystyvät vaikuttamaan elinolojen kohentumiseen myös kotimaassaan. Vaikka siirtolaisuuteen liittyy myös ongelmia, ihmisten liikkuvuus on tärkeä voimavara, jonka potentiaalia ei hyödynnetä kokonaan.  

"Raportti osoittaa, että siirtolaisuudesta hyötyvät maahanmuuttajien ja heidän perheidensä lisäksi sekä uusi että vanha kotimaa," toteaa Eva Jespersen, UNDP:n Inhimillisen kehityksen raporteista vastaavan tutkimusyksikön varajohtaja. "Siirtolaisuus voi toimia myönteisenä muutosvoimana ja edistää inhimillistä kehitystä," lisää Jespersen. "Tämä kuitenkin edellyttää edistyksellistä politiikkaa ja sääntöjä, jotka helpottavat laillista maahanmuuttoa."

Suurin osa maailman miljardista siirtolaisesta, yli 740 miljoonaa ihmistä, muuttavat oman maansa sisällä. Kansainvälisiä siirtolaisia on neljä kertaa vähemmän eli noin 214 miljoonaa. Valtioiden rajat ylittävistä siirtolaisista ainoastaan 37 prosenttia muuttaa kehitysmaasta kehittyneeseen maahan. Suurempi osa kansainvälisistä siirtolaisista muuttaa kehitysmaasta toiseen. Kansainvälisten siirtolaisten määrä on pysynyt huomattavan vakaana viimeisten 25 vuoden aikana.

Köyhimmille siirtolaisille maahanmuutto voi tarkoittaa huomattavaa elintason parantumista. Se missä määrin ihmiset hyötyvät muutosta, riippuu suuresti muuton olosuhteista. Muuton taloudelliset kustannukset, tarvittavat asiakirjat ja matkat, voivat olla köyhille ihmisille kohtuuttoman korkeat. Siirtolaisuuteen ja liikkumiseen liittyy väistämättä epävarmuutta. Uudessa kohdemaassa tarvittavien resurssien ja kielitaidon puute sekä vaikea tiedonsaanti monimutkaistavat köyhien ja vähemmän koulutettujen siirtolaisten elämää.  

Vaikka useimmat ihmiset muuttavat vapaaehtoisesti, joutuvat monet lähtemään konfliktien, luonnonkatastrofien tai taloudellisten vaikeuksien takia. Varsinkin naiset saattavat päätyä ihmiskaupan uhreiksi. Siksi on puututtava myös ongelmien perussyihin, eli konflikteihin, huonoon hallintoon ja turvattomuuteen.

Siirtolaisten kotimaahan lähettämät rahavirrat ovat suurempia kuin virallinen kehitysapu. Tulonsiirrot lisäävät kehitystä etenkin kun niitä käytetään esimerkiksi lasten kouluttamiseen tai yritysten perustamiseen. UNDP:n raportin mukaan rahalähetykset eivät kuitenkaan korvaa kansallisia kehitysstrategioita eivätkä kansainvälistä kehitysyhteistyötä. Rahavirrat eivät aina tavoita kaikkein köyhintä väestöä eivätkä ne yksin saa aikaan rakenteellisia muutoksia, kuten hyvää hallintoa ja parempia peruspalveluita. Siirtolaisuus ja sen tuomat hyödyt tulisi kuitenkin ottaa paremmin huomioon kansallisissa ja kansainvälisissä kehitysstrategioissa.

Lähde

suomenkielinen tiivistelmä: http://hdr.undp.org/en/media/HDR_2009_FI_Summary.pdf

Täysi raportti: http://hdr.undp.org/en/media/HDR_2009_EN_Complete.pdf


Tuore Suomen Kuvalehti ainakin mainosti tätä tyyliin nyt menee maahanmuuttokriitikoiden elämä vaikeaksi.

Vaikka etenkin talouskriisin aikana siirtolaisuuteen suhtaudutaan nihkeästi, siirtolaisuuden hyödyt ovat kiistattomat. Muuttipa siirtolainen maansa sisällä tai sen ulkopuolelle, hänen elintasonsa ylensä paranee: tulot nousevat ja terveyspalvelut sekä koulutusmahdollisuudet paranevat.

Ulkoasiainministeriö raportista

Raportti osoittaa vääräksi useita monikulttuurisuutta koskevia myyttejä, korosti YK:n kehitysohjelman UNDP:n Albanian aluejohtaja Anna Stjärneklint esittelessään 14. inhimillisen kehityksen raportin Helsingissä.

http://global.finland.fi/public/?contentid=45075&contentlan=1&culture=fi-FI



Miniluvin resepti maailman pelastamiseksi: A:lla alkavien maiden asukkaat siirretään B:llä alkaviin maihin, B:llä alkavien maiden C:llä alkaviin, jne., kunnes Z-alkuisten maiden asukkaat siirretään vapautuneesiin A-maihin. Koska siirtolaisuudesta hyötyvät maahanmuuttajien ja heidän perheidensä lisäksi sekä uusi että vanha kotimaa, maailma pelastuu! Huom. tätä pelastumista ei pidä käsittää niin, että YK-elimiä, kansallisia kehitysstrategioita tai kansainvälistä kehitysyhteistyötä voisi jotenkin rahoituksellisesti lyödä laimin. Maksakaa, riistäjät.

[rähmis]

Luin tästä viikolla jostain Ruotsin lehdestä ja hyvä että tämä tuli tännekin.

Osoittaa melkoista järjen köyhyyttä kuvitella jonkun nielevän tällaista pajunköyttä. Perustellaan maahanmuuton auvoisuutta miljardilla siirtolaisella, joista yli 740 miljoonaa muuttaa oman maan sisällä. Ja ulkomaille muuttaneistakin 63% muuttaa kehitysmaasta toiseen.

Odotan edelleen sitä tahoa, joka murtaisi minun ennakkoluuloni siitä, että esimerkiksi somalit eivät edistä Suomen taloudellista kehitystä ja työllisyyttä.

No, totuuden nimissä on myönnettävä, että työllisyyttä lisäävää vaikutusta on ollut havaittavissa tietyillä sektoreilla, mutta ei kenties aivan raportin tarkoittamalla tavalla.

[Roope]

Selasin raportin läpi ja ihmettelen miten sen uutisoidaan jotenkin kumoavan haitallisen maahanmuuton haitallisuuden. Ei se sitä tee, vaan sivuuttaa esimerkiksi Eurooppaan kohdistuvan turvapaikkamaahanmuuton ja laittomien siirtolaisten virran yhteiskunnalliset vaikutukset.

Raportti tuntuu kertovan toisenlaisesta todellisuudesta kuin se, missä Suomi ja Eurooppa tällä hetkellä elää. Osin se johtuu tietysti raportin globaalista näkökulmasta, mutta juuri siksi onkin paha virhe sovittaa raportin johtopäätöksiä eurooppalaiseen tilanteeseen. Miniluvin lainaaman ulkoministeriön tiedotteen mukaan juuri näin kuitenkin on tehty.

Tässä raportissa esitetään, että siirtolaiset edistävät taloudellista tuotantoa ilman, että paikalliselle väestölle syntyy heistä juuri lainkaan kustannuksia. Seuraukset voivat olla yhteiskunnallisesti myönteisiä esimerkiksi silloin, kun siirtolaisten lastenhoitoapu tarjoaa paikallisille äideille tilaisuuden työskentelyyn kodin ulkopuolella. Kun siirtolaiset hankkivat etenemiseen tarvittavat kieli- ja työtaidot, monet heistä kotoutuvat ongelmitta. Nykypäivänä siirtolaisuudesta johtuvat pelot ja uhat ovat siksi yhtä perusteettomia kuin ne, joita esiintyi 1900-luvun alun Amerikassa irlantilaisten suhteen.

[ämpee]

Vastoin yleisiä ennakkoluuloja...jne.

Vastoin yleisiä toiveita nollatutkimus elää ja voi hyvin.  

"Raportti osoittaa, että siirtolaisuudesta hyötyvät maahanmuuttajien ja heidän perheidensä lisäksi sekä uusi että vanha kotimaa," toteaa Eva Jespersen, UNDP:n Inhimillisen kehityksen raporteista vastaavan tutkimusyksikön varajohtaja.

Suurin osa maailman miljardista siirtolaisesta, yli 740 miljoonaa ihmistä, muuttavat oman maansa sisällä.

Eli "uusi ja vanha kotimaa" on sama maa suurimmassa osassa "siirtolaisuutta".
Ennenwanhaan tuota liikehdintää kutsuttiin muuttamiseksi, mutta nykyään kun siirtolaisuus on "trendi-ilmiö", niin PC "tutkimuksessa" pitää taas luoda "uuskieltä".

Jos muutan Espoosta Vantaalle, niin nähtävästi nykyään olen siirtolainen, joka hyödyttää valtavasti sekä vanhaa, että uutta kotimaata.

Shakin maailmanmestari Wilhelm Steinits sanoi aikanaan: "Jos vaikka ihmisen älykkyys onkin rajallinen, niin ihmisen tyhmyys ainakin on rajatonta".

Nimimerkillä, "Siirtolaisuuden Ankea Tarina, Kruunuhaasta Kallioon"

[Aurelius]

Nyt vaan kaikki muuttelemaan perä perää paikasta toiseen niin talous ja hyvinvointi kasvaa kohisten.

[Martti Munne]

"Useimmat siirtolaiset hyötyvät muutostaan.
Heidän tulonsa kasvavat, koulutus- ja terveyspalveluiden
saanti helpottuu ja heidän lapsillaan
on suotuisammat tulevaisuuden näkymät.
Siirtolaisten keskuudessa tehdyt tutkimukset
osoittavat, että useimmat heistä ovat tyytyväisiä
uudessa elinympäristössään siitä huolimatta,
että muuttoon liittyy tyypillisesti myös sopeutumista
ja vastoinkäymisiä. Kotiuduttuaan
siirtolaiset liittyvät todennäköisemmin ammattijärjestöihin
tai uskonnollisiin ja muihin
ryhmiin kuin paikallisväestön edustajat."

Jotenkin tutkimusessa unohdettiin ottaa selvää miten siirtolaisuus hyödyttää uuden asuinmaan asukkaita. Eikun hei, olihan siellä tämä kappale:

"Liikkuvuuden hyödyt
Tässä raportissa esitetään, että siirtolaiset edistävät
taloudellista tuotantoa ilman, että paikalliselle
väestölle syntyy heistä juuri lainkaan
kustannuksia.
En kyllä huomannut mitään käypää perustelua tälle
Seuraukset voivat olla yhteiskunnallisesti
myönteisiä esimerkiksi silloin, kun
siirtolaisten lastenhoitoapu tarjoaa paikallisille
äideille tilaisuuden työskentelyyn kodin ulkopuolella.
Onko suomessa tarjolla tällaista lastenhoitoapua? Ja meillähän äidit käyvät töissä muutenkin kunnan järjestämän lastenhoidon avulla. Muita positiivisia esimerkkejä en raportista löytänyt. Huomasiko joku muu?
Kun siirtolaiset hankkivat etenemiseen
tarvittavat kieli- ja työtaidot, monet heistä
kotoutuvat ongelmitta.
Niin kotoutuvatkin. Oikea asettelu tosin kuuluu: jos siirtolaiset hankkivat...
Nykypäivänä siirtolaisuudesta
johtuvat pelot ja uhat ovat siksi yhtä
perusteettomia kuin ne, joita esiintyi 1900-
luvun alun Amerikassa irlantilaisten suhteen."

Kursiivit minun lisäämiäni. Ja lisäksi tuolla oli irrallinen lause, joka oli pakko lisätä allekirjoitukseen.

[HP^2]

http://hdr.undp.org/en/media/HDR_2009_EN_Complete.pdf

Meitä eniten koskettava aineisto alkaa suunnilleen sivulta 83.