Kalevala ja nationalismi

[Mamusaarelainen]

Hallinnossamme vallitsevaa henkeä kuvaa lainaus Elonkehä -lehdestä. Lehdessä on iso juttu elokuvaohjaaja Jari Halosesta. Halosen Kalevala-tuotanto on valmistumassa. Hän kertoo kokemuksiaan:

"... Ainoa asia mitä elokuvasäätiössä kysyttiin, kun kävin neuvottelemassa rahoituksesta, oli että olenko nationalisti. Suu meni auki.
   Selitin tälle kaverille, mitä nationalismi ymmärtääkseni tarkoittaa, että jos sä haluat mua tällaiseksi nimittää, niin mä olen patriootti ihan mielelläni."

Lähde: Elonkehä -lehti 9/2009 sivu 4.

[Ammadeus]

Väinöhän se aikoinaan yhdisteli kalevalaa, nationalismia ja vähän muutakin..
Joku saattaa muistella vielä.

[IDA]

Suomen Elokuvasäätiö varmaan rahoittaisi kaikkein mieluiten Kevin Costnerin elokuvaa Tanssii telestubbien kanssa.

Halosen Aleksis Kivi - elokuva on niin vahva näyttö, että sen pitäisi riittää rahoituksen myöntämiseen.

Mistä tulikin mieleen, tietääkö kukaan mitä kuulu klassisen Aapo-elokuvan tehneen porukan suunnitelmille filmata Täällä Pohjantähden alla? Ei varmaan saa elokuvasäätiön rahoitusta, tai jotain 

[Huuhkaja]

En tiennytkään, että Jari Halonen on tekemässä Kalevala-elokuvaa. Milloin se valmistuu? Pitää ehdottomasti päästä katsomaan.

Halosen elokuvat ovat kyllä välillä aika kliseisiä (erityisesti Kaksipäisen kotkan varjossa), mutta niitä on mukava katsoa. Kauniita, helppotajuisia ja viihdyttäviä. Aleksis Kivi -elokuva oli hieno.

Siksi Halonen ei kai kriitikoille ja muille nenännyrpistäjille kelpaakaan, kun hänen elokuvansa ovat liian suosittuja ja mukavia katsottavia. Eihän sellainen voi olla hyvä, jonka tavallinen rahvaskin ymmärtää.

[Poitiers]

"Halosen elokuvat ovat kyllä välillä aika kliseisiä (erityisesti Kaksipäisen kotkan varjossa"

Tuo Kaksipäisen kotkan varjossa -elokuva on Timo Koivusalon ohjaama.

[Huuhkaja]

Tuo Kaksipäisen kotkan varjossa -elokuva on Timo Koivusalon ohjaama.

No niin onkin, kiitos korjauksesta. Sekoitin näemmä nuo kaksi ohjaajaa muutenkin yhteen, eihän Halonen tuotantonsa perusteella mikään suuri yleisön lemmikki -populisti ole.

[IDA]

Koivusalohan taitaa olla filmaamassa juuri Täällä Pohjantähden alla.

Itse, Koivusaloa väheksymättä, olisin kyllä mieluummin nähnyt noiden Aapon tekijöiden version aiheesta.

[Juki]

Haloselta ei puhetta puutu:

http://www.kaltio.fi/index.php?64

http://www.film-o-holic.com/haastattelut/jari-halonen-aleksis-kiven-elama/

"Lähtiessään tekemään elokuvaa Halosella oli mielessään suomalainen ´mörökölliys´, jota hän pitää yhtenä hienoimmista piirteistämme. Aikana jolloin ´kovasti myytiin eurooppalaisuutta´, tällaiselle paluulle kansallisille juurille oli ohjaajan mielestä tarvetta."

http://www.ylioppilaslehti.fi/2001/011130/011130vierivakivi.html

"Halonen nyökkää julisteriviin. Siinä on omaa päätä suurempia aiheita. Esimerkiksi tuo Takaisin Ryssiin. Ääni kohoaa: ´Sosialismin romahdus oli niin iso juttu, että me ei vittu edes tajuta sitä. Jokaisen järkevän olisi pitänyt tehdä teos siitä!´"

--

"Mutta Halonen intoutuu taas: ´Aleksis Kivi oli perkeleen poliittinen hahmo. Ei luuseri, vaan kansasta noussut sankari. Saatana! Sisu! Identiteetti!´

Halosen mielestä aikamme kirous on se, että sankarit ovat kauniita ja menestyneitä. Urheilijoita ihaillaan, vaikka kenen puolesta ne muka taistelevat? Häh? Oman lompakkonsa!

Muitakin sankareita voisi olla. Esimerkiksi ´paskasta nousseita, jotka näyttävät persettä rahalle ja kulttuurieliitille´."

[Perttu Ahonen]

Kalevala on vaikea ja mielenkiintoinen aihe, josta kukaan ei ole tehnyt vielä asiallista elokuvaa.  Kalevala on siksi erityisen mielenkiintoinen, koska kalevalassa on ainakin 4 eri tasoa: tasot johtuvat ja juontuvat vanhasta ItämerenSuomalaisesta tarinan ja filosofian kerronnasta,so. Kalevala ja sen filosofia on varsin vertauskuvallista. 

Yksi esimerkki Kalevalan ItämerenSuomalaisesta filosofiasta ja vertauskuvista: Väinämöinen peltoa ( pellon raivaus tarkoittaa vertauskuvainnollisesti myös elinpiirin ja elinmahdollisuuksien raivaamista ja samalla rajojen vetoa: minästä- ja sitä kautta yhteisöstä lähtöisin oleva raja on synonyymi sanalle pyhä -> pyhä on = rikkomaton raja, jota tulee kunnioittaa yhteisönä = yhtenä miehenä = ItämerenSuomalaisena Jättiläisenä, kuin myös yksilötasolla. Kristinuskon myötä on pyhä käsitteenä saanut muitakin arvoja) raivatessaan jättää Kokon (Kotka) pesäpuun kaatamatta: Kokko on muinaisessa ItämerenSuomalaisessa filosofiassa ja mytologiassa Ukkoslintu ja Ukko yliJumalan viestittäjä taivaan ja maan välillä. Myös vanha ItämerenSuomalaisten päivölänpäivän, eli juhannuksen Kokonpoltto symboloi viestiä maasta taivaisiin -> maallinen energia ja henki kohoaa Kokkona taivaille kohti auringon valoa ja tietoisuutta totuudesta. 
Kokko pelastaa Väinämöisen merihädästä: Merihätä on tässä tapauksessa myös vertauskuvainnollinen ja sisältää aiheena myös sisäisen - henkisen retken - elämän totuuksien etsimisessä.

Kokko siis kiitokseksi pesäpuunsa ( pesäpuu on myös vertauskuva muinaisen pyhän ja ikuisen tiedon; esi-isien uskon säilyttämisestä ja kunnioittamisesta tuleville sukupolville) - säilyttämisestä pelastaa Väinämöisen: Väinämöinen on Läntisen ItämerenSuomalaisen heimon Eestien ja Suomalaisten Jättiläinen, eli heimon  kollektiivinen muisti: tietäjä iänikuinen, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

Toivottavasti ei ollut liian vaikea selkoista luettavaa.

Ei muuta kuin lukemaan Kalevalaa ja sivistymään menneisyydestämme.

Ai, niin. Kalevala on muuten alunperin juuri Eestien ja Länsi/EteläSuomalaisten heimojen = Suomien (varsinaisSuomalaiset) ja Jäämien (Hämäläiset) muinaisuudesta kertova teos. Se, miksi kalevalan tarinat jäivät parhaiten muistiin Vienan karjalan alueilla, johtuu miekkalähetyksestä ja sitä seuranneesta väestön siirtymisistä vähemmän vainotuille alueille.

[IDA]

Ai, niin. Kalevala on muuten alunperin juuri Eestien ja Länsi/EteläSuomalaisten heimojen = Suomien (varsinaisSuomalaiset) ja Jäämien (Hämäläiset) muinaisuudesta kertova teos. Se, miksi kalevalan tarinat jäivät parhaiten muistiin Vienan karjalan alueilla, johtuu miekkalähetyksestä ja sitä seuranneesta väestön siirtymisistä vähemmän vainotuille alueille.

Tuo taitaa olla hieman kiistanalainen tulkinta. En nyt vastaankaan väitä, mutta muitakin tulkintoja on.

[Juki]

Ai, niin. Kalevala on muuten alunperin juuri Eestien ja Länsi/EteläSuomalaisten heimojen = Suomien (varsinaisSuomalaiset) ja Jäämien (Hämäläiset) muinaisuudesta kertova teos. Se, miksi kalevalan tarinat jäivät parhaiten muistiin Vienan karjalan alueilla, johtuu miekkalähetyksestä ja sitä seuranneesta väestön siirtymisistä vähemmän vainotuille alueille.

Tuo taitaa olla hieman kiistanalainen tulkinta. En nyt vastaankaan väitä, mutta muitakin tulkintoja on.

Niin ja mitä ylimalkaan tarkalleen ottaen tarkoittaa Kalevala alun perin? Lönrotin 1. vai 2.versiota? Muuta Kalevalaahan ei ole; toki on irrallisia kertomuksia henkilöistä ja näiden seikkailuista, joista Kalevalassakin kerrotaan, mutta ne eivät ole Kalevala.

Muistaakseni Lönnrot esimerkiksi erotti Väinön kahdeksi eri hahmoksi: Väinämöiseksi ja Ilmariseksi. Mikä alun perin on siis esimerkiksi Ilmarinen?

[IDA]

Niin ja mitä ylimalkaan tarkalleen ottaen tarkoittaa Kalevala alun perin? Lönrotin 1. vai 2.versiota? Muuta Kalevalaahan ei ole; toki on irrallisia kertomuksia henkilöistä ja näiden seikkailuista, joista Kalevalassakin kerrotaan, mutta ne eivät ole Kalevala.

Muistaakseni Lönnrot esimerkiksi erotti Väinön kahdeksi eri hahmoksi: Väinämöiseksi ja Ilmariseksi. Mikä alun perin on siis esimerkiksi Ilmarinen?

Suomen kansan vanhat runot löytyvät verkosta.

http://dbgw.finlit.fi/skvr/skvr.phtml

Ja ainakin veikkaisin, että niitä yhdistäviä myyttisiäkin kertomuksia liikkui ilmassa. Joka tapauksessa runoissa esiintyy Ilmarinen, joka kohtuullisen kova seppä

[Perttu Ahonen]

Niin, kyllä Kalevalan tarinat ovat alunperin, juuri Etelä/länsisuomalaisia ja Eestiläisiä: hieman mutkia oikaisten voisi sanoa, että ne ovat tulleet Vasarakirveskansan ajoista alkaen - maanviljelys on näissä tarustoissa varsin merkittävässä roolissa ja sitä rataa eteenpäin, toki juuri Ukkoslinnun teema on kaiksiata vanhin ja se onkin säilyttänyt rooliaan uudemmassa tarustossa juuri maan ja taivaan välittäjän roolissa.  On vielä syytä muistaa, että etelä-länsiSuomalaisia siirtolaisia muutti merovingiajasta n600 jaa - alkaen kannakselle ja Savoon. Perinteet ja uskomukset mukana. Näin myös Laatokan Karjalaisilla esiintyneet kalevalan kertomukset ominen painoitteineen siirtyivä järvi- ja jokireittejä pitkin pohjoiseen kohti viimeisiä erämaita itäisen kristinuskon levitessä Novgorodin vaikutuspiirissä- erityisesti 1400-luvulta lähtien. Kalevalaiset tarustot säilyivät sitten kaikkein parhaiten ja tuoreimpina juuri niillä mailla, jonne kristinusko viimeisenä saapui -ja jossa muinaisia taruja eniten siedettiin uusien hallitsijoiden osalta.

Ilmarinen on alunperin Ukko taivaanJumala ja myöhemmin rautakauden lopussa korostetusti Ukko YliJumala. Unto Salo on asiaa mukavasti tutkiskellut; tosin Salon tapana on mielestäni hieman liikaa kristillistää muinaisSuomalaista yhteiskuntaa ja ItämerenSuomalaista esinehistoriaa, mutta se on oma lukunsa se.

Tässä kuitenkin ihan kelpo tietopläjäys aiheseen:
http://www.utu.fi/tutkimus/tutkimusuutisia/ukkoylijumala.html
http://www.pakana.info/Ukko.html

Muutoin suositelen myös Timo Heikkilän näkemyksiin tutustumista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Heikkil%C3%A4

Lönnrotista ja kalevalasta täytyy toki vielä sanoa, että toki Lönnrot oikaisi paljon mutkia matkassa ja tasoitteli oman näkemyksensä mukaan asioita, mutta ihan hyvä teos Kalevalasta tuli. Korkeinta totuutta kaikeasta kalevalaisesta kansanperinteestä ei varmasti ole olemassakaan, mutta lähtökohtaisesti jokaisen tulisi itse löytää ja tutkia näitä tarustoja ja niiden merkityksiä; siihen ei vahvan kristillinen ja filosofiselta tasoltaan Aku Ankkamainen koululaitoksemme anna - kykene antamaan - mitää eväitä, eikä siihen ole edes mitään halua; onhan kyse Suomalais kansallisesta asiasta ja se on hyvin no no internatsionalismia ja globalismia reaaliuskontona käyttävässä EUvostoSuomessa.

[Virkamies]

Niin ja mitä ylimalkaan tarkalleen ottaen tarkoittaa Kalevala alun perin? Lönrotin 1. vai 2.versiota? Muuta Kalevalaahan ei ole; toki on irrallisia kertomuksia henkilöistä ja näiden seikkailuista, joista Kalevalassakin kerrotaan, mutta ne eivät ole Kalevala.

Kalevalan moderni versio on toki pelkkä akateeminen taidonnäyte, jossa Lönnrot on hieman tylsästi kyhännyt eepoksen, jossa on mahdollisimman moni toisinto laitettu peräkkäin ja runot ovat paikallaanpolkevia tyyliltään. Suosittelen silti tutustumaan Arhippa Perttuselta kerättyyn aineistoon vaikka SKS:n arkistossa, jonka suusta huomattava osa Kalevalasta on.

Muistaakseni Lönnrot esimerkiksi erotti Väinön kahdeksi eri hahmoksi: Väinämöiseksi ja Ilmariseksi. Mikä alun perin on siis esimerkiksi Ilmarinen?

Ilmarinen esiintyy Perttusen runoissa myös erillisenä hahmona. Muistaakseni Agricola myös mainitsee suomalaisten jumaliksi Äinemöisen ja Ilmarisen erikseen. Epäilisin, että juuri tämä nimenomainen asia ei ole Lönnrotin keksintöä, mutta esimerkiksi pohjan akan nimi Louhi ei esiinny runonlaulajilla, joten erilaista taiteellista vapautta hän on kyllä käyttänyt.

Muuten olen kohtuullisen samaa mieltä syntyhistoriasta herra Ahosen kanssa.

[Perttu Ahonen]

Löysin vielä tämän mielenkiintoisen näkemyksen aiheeseen Kaleva; erityisesti sen LänsiSuomalais-Eestiläiseen yhteyteen liittyen.

http://www.pakana.info/Kaleva.html

Kaikille Tamperelaisille lieneekin tuttua kauraa, kun puhutaan Kalevankankaasta - muinainen nimistö on jäänyt. Toisaalta on muistettava, että Tampereenalue ei ollut varsinaisesti Hämettä rautakaudella, vaan oikeammin Satakunnan ja Hämeen raja-aluetta, jonka Pyhäjärvi toimi rajana,so. Pyhänä. Mikä oli Eestien, eli varsinaisSuomalaisten rooli ja vaikutus Satakuntalaisten ja Hämäläisten rajalla ja alueen nimistöön?   Eli Kaleva on ollut tunnettu käsite, myös Satakuntalaisten, Hämäläisten ja Kainulaisten maailmankuvassa, eikä vain Eestien ItämerenSuomalaisena heimona.


-ja Louhesta:
http://www.pakana.info/Louhi.html

Tässä tulee huomata, että louhikot - erityisesti suuret sellaiset ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Hyvin myös tunnetaan se, kuinka korkealta kalliolta vierivä iso kivi paukkuu ja kumisee pudotessaan kallion jyrkkää alas. Erityisen pyhiä ovat olleet ne kalliot, joista kuvastuu kasvot kallion muodossa ja jotka ovat olleet kaikuvilla paikilla, joissa ukkosen jylinä ihmisen huudon kaikuvaikutuksen ohella on ollut suuri.  Kalevalan Antero Vipunen onkin yksi ilmentymä kallion ihmiskasvoisesta ja heimon iäisyyden ja ikuisen olemassaolonsa viisaudesta imentävästä kallioJumaluudesta. Ei Ihme, että vaikuttavat kalliot ovat vieläkin ihmisten tajunnassa kiehtovia paikkoja.

[Juki]

En nyt megalomaanisesti innostu tai vakuutu tuosta pakanasivustosta.

"Ensinnäkin profeetta Muhammed on uskonnon perustaja ja vertautuu siksi pikemminkin Jeesukseen (vaikkakaan ei yksi yhteen) kuin paaveihin. Tämä seikka ei kuitenkaan ole olennainen tässä yhteydessä. Toiseksi tässä syyllistytään arvoimperialismiin: muslimien loukkaantuminen hyväksytään vain sellaisten asioiden kohdalla, joita täällä länsimaissakin pidetään loukkaavina. Tämä on tietysti epäoikeudenmukainen lähtökohta – miksi juuri meillä olisi oikeus määritellä, mistä asioista ihmiskunta saa loukkaantua?"
http://www.pakana.info/Prof.html


Mokutuksen peruskynät penaalissa.


E: se on  muuten itämerensuomalainen (adjektiivit aina pienellä, tietää saivartelijaviisarini kertoa)

[Perttu Ahonen]

En nyt megalomaanisesti innostu tai vakuutu tuosta pakanasivustosta.

"Ensinnäkin profeetta Muhammed on uskonnon perustaja ja vertautuu siksi pikemminkin Jeesukseen (vaikkakaan ei yksi yhteen) kuin paaveihin. Tämä seikka ei kuitenkaan ole olennainen tässä yhteydessä. Toiseksi tässä syyllistytään arvoimperialismiin: muslimien loukkaantuminen hyväksytään vain sellaisten asioiden kohdalla, joita täällä länsimaissakin pidetään loukkaavina. Tämä on tietysti epäoikeudenmukainen lähtökohta – miksi juuri meillä olisi oikeus määritellä, mistä asioista ihmiskunta saa loukkaantua?"
http://www.pakana.info/Prof.html


Mokutuksen peruskynät penaalissa.

Kaikkea kannattaa lukea kriittisesti.  Noilla pakana sivuilla on kuitenkin varsin paljon peruslähdeaineistoa muinaisesta ItämerenSuomalaisesta mytologiasta ja koska niitä on sinne laitettu, niin miksipä sitä ei käyttäisi hyväkseen.  Minäkin luen noita sivuja kriittisesti, enkä suinkaan ole samaa mieltä joka asiasta.

Maalaisjärjen käyttö on aina sallittua... jopa kylänraitilla.

Sana pakana on johdettu latinan laatusanasta paganus, joka tarkoittaa maalaista tai kyläläistä. Nimitys johtuu siitä, että kristinusko oli sen varhaisina aikoina erityisesti kaupunkilaisten uskonto, maaseudulla asuvien ollessa vanhojen uskontojen kannattajia.

Uuden- ja Vanhan testamentin latinankielisissä käännöksissä sana Pakana tarkoittaa ei-juutalaista.

Kuinkas se Konfutse aikoinaan loihe lausumaan: - Kun sanat menettävät merkityksensä - menettää ihminen vapautensa.

[turha jätkä]

Kalevalan moderni versio on toki pelkkä akateeminen taidonnäyte,

Vähän tuollainen kuva jäi kansanperinteen opinnoista.

Löysin vielä tämän mielenkiintoisen näkemyksen aiheeseen Kaleva; erityisesti sen LänsiSuomalais-Eestiläiseen yhteyteen liittyen.

Seuraava tarina on ulkomuistista vedetty, ei löydy kyseistä Ikaalisten historia -teosta omasta hyllystä. Mutta enivei tarinan juoni on se, että 1900 -luvun alussa kalevalatutkimuksen keskeisin nimi Suomessa (joku historianprofessori, en muista nimeä), piti nimistötutkimusta uskottavimpana keinona Kalevalan syntypaikan jäljittämisessä. Kaveri pääsi tulokseen, että nimenomaan Pohjois-satakunta on nimistön perusteella Kalevalan syntysija, erityisesti Ikaalissa on paljon oikeanlaista nimistöä. Kalevala siis pohjimmiltaan kuvaisi alueen väestön retkiä pohjoiseen. Kaikkein pyhimpänä seutuna tietenkin Väinä -keskittymä. On Väinänvuorta, Väinänperää, -lahtea, -tietä ja ties mitä.

Sukututkimuksen perusteella selvitin, että oma suku on vähintään jotain 500 vuotta asunut noilla tienoilla, naiden toisiaan ristiin. Pikkupoikana kiipeilin Väinänvuorella jne. Nähdäkseni onkin erittäin todennäkäistä, että olen Väinämöiselle sukua ja huonetta! Pakko olla!

[Miniluv]

Nähdäkseni onkin erittäin todennäkäistä, että olen Väinämöiselle sukua ja huonetta! Pakko olla!

Jos olen sinua joskus sanonut turhaksi jätkäksi, otan sanani takaisin!

[Lemmy]

Kaikille Kalevalansa nurkkaan heittäneille suosittelisin
Jari Tammi: Kalevan solki
kundi on lukenut Terry Pratchettinsä...  

[markiisi]

Tilasin heti kolme. 

[IDA]

Tuo akateeminen taidonnäyte on hienoinen - eikä niin hienoinenkaan - aliarvio ainakin, jos ajatellaan nykyaikaista akatemiaa. Kalevala on hienoa runoutta mitä myös sen taustalla oleva aineisto sisältää todella paljon.

Aineiston kokoamista yksiin kansiin eeppiseksi tarinaksi toki voi pitää akateemisena taidonnäytteenä.

[Ammadeus]

 

Sukututkimuksen perusteella selvitin, että oma suku on vähintään jotain 500 vuotta asunut noilla tienoilla, naiden toisiaan ristiin. Pikkupoikana kiipeilin Väinänvuorella jne. Nähdäkseni onkin erittäin todennäkäistä, että olen Väinämöiselle sukua ja huonetta! Pakko olla!
[/quote]

Pelottava asia,suku nainut ristiin 500 vuotta!
Mites väki siellä muuten jakselee?
Onko sulla muita oireita kuin tuo Väinämöisjuttu ?
Nooo,vitsivitsi

[Virkamies]

Tuo akateeminen taidonnäyte on hienoinen - eikä niin hienoinenkaan - aliarvio ainakin, jos ajatellaan nykyaikaista akatemiaa. Kalevala on hienoa runoutta mitä myös sen taustalla oleva aineisto sisältää todella paljon.

Aineiston kokoamista yksiin kansiin eeppiseksi tarinaksi toki voi pitää akateemisena taidonnäytteenä.

Ymmärsit minut hieman väärin. Tarkoitin sitä, että Kalevala ei toimi ainakaan minulle niin hyvin kuin alkuperäiset runot. Kalevalan aikaisempi painos oli oikeastaan parempi, sillä siinä toistoa oli vähemmän. Lopulliseen versioon tekijä kuitenkin halusi mahduttaa mahdollisimman paljon eri versioita samasta säkeestä, ikään kuin näyttääkseen kaikki versiot, mihin hän oli runonhakumatkoillaan törmännyt, niin että vaikutelma on tylsempi.

Suosittelen jokaista tutustumaan alkuperäisiin runoihin. Ne etenevät dynaamisemmin ja ovat suoraan sanottuna mielenkiintoisempia lukijan kannalta.

[IDA]

Ymmärsit minut hieman väärin. Tarkoitin sitä, että Kalevala ei toimi ainakaan minulle niin hyvin kuin alkuperäiset runot. Kalevalan aikaisempi painos oli oikeastaan parempi, sillä siinä toistoa oli vähemmän. Lopulliseen versioon tekijä kuitenkin halusi mahduttaa mahdollisimman paljon eri versioita samasta säkeestä, ikään kuin näyttääkseen kaikki versiot, mihin hän oli runonhakumatkoillaan törmännyt, niin että vaikutelma on tylsempi.

Jep. Noin varmasti on. Ja toki tuota voi pitää aidosti akateemisena taidonnäytteenä, joka toisaalta hieman latistaa taiteellista kokonaisuutta.

Suosittelen jokaista tutustumaan alkuperäisiin runoihin. Ne etenevät dynaamisemmin ja ovat suoraan sanottuna mielenkiintoisempia lukijan kannalta.

Samoin suosittelen. On hienoa, että ne on laitettu verkkoon. Mielestäni nykyään liian vähän korostetaan niiden ( ja Kalevalan ) taiteellista arvoa. Se ikävä tosiasia innosti osaltaan huomauttamaan tuosta akateemisesta taidonnäytteestä.