Islamilainen pankki, sekin vielä..

[M.E]

Ehkä ymmärrän väärin. Sanomastasi vain tulee sellainen kuva, että pankki saa talletuksia 100 yksikköä, lainaa 90 yksikköä ulos ja pitää 10 yksikköä sisällä. Minun kuvani on se, että pankki saa talletuksia 100 yksikköä (käteistä) ja lainaa ulos 1000 yksikköä, koska luottaa siihen, että kaikkia 1000 yksikköä ei tulla hakemaan sieltä kerralla ulos.

Sinun mallissasi ilmeisesti pankki saa talletuksia jo ennestään lainatusta rahasta 100 yksikköä ja sen kasvattaminen ei aktuaalisella tasolla onnistu ilman reservin saamista, joten silloin 100 voidaan lainata vain 100 yksikön määränä, vai olenko hukkateillä?

OK, nyt ymmärrän, mitä tarkoitat. Ymmärsit minua osittain väärin. Juttu on niin, että kun pankkijärjestelmä saa talletuksena 100€, se saa myöntää tästä 10% reserve ratiolla 90€ ulos. Rahan kierron takia tästä uloslainatusta rahasta osa palautuu takaisin uusina talletuksina. (Yksinkertaistuksen vuoksi usein ajatellaan, että koko summa palautuu takaisin.) Tästä 90€, joka kirjaantuu pankkijärjestelmään voidaan taas lainata ulos 90%, joka puolestaan palautuu takaisin uusina talletuksina. Tästä muodostuu pienenevä geometrinen sarja, joka lopulta päätyy siihen, että 100€ fyysisen rahan määrän lisäksi on syntynyt 900€ "pankkirahaa" eli kokonaisuudessaan rahaa on kierron päättymisen jälkeen tuo 1000€. Voit kokeilla tätä taulukkolaskentaohjelmalla: pistä soluun A1 100. Sitten soluun A2 seuraava funktio =0,9*A1 ja kopioi tätä solua alas päin A-sarakkeessa. Kun olet kopioinut tuon vaikka 20 kertaa, laske summa sarakkeelle A. Tämä on siis kansantaloudessa kokonaisuutena oleva raha. Rahaa ei siis synny rajattomasti, vaikka sitä näyttäisikin syntyvän "tyhjästä". (Miksi mielestäni ei ole teknisesti ottaen ole oikein kutsua tätä rahaa tyhjästä syntyneeksi on sitten monimutkaisempi selitys, mutta kutsuttakoon nyt yksinkertaisuuden vuoksi tätä tyhjästä syntyneeksi rahaksi.)

Sillä, lainaako pankki ulos suoraan 1000€ jokaista 100€ kohden on suuri merkitys. Jos se lainaa ne suoraan ulos, tuloksena olisi jättimäinen ja päättymätön inflaatio, kun tuo 1000€ palautuisi takaisin pankkeihin uusina talletuksina. Tätäkin voit kokeilla taulukkolaskennassa seuraavalla kaavalla: Soluun A1 =100, soluun B1 kaava =A1+A2 ja soluun A2 kaava =A1*10. Sitten vain kopioit soluja B1 ja A2 rivien suuntaisesti vaikkapa 12 saraketta vasemmalle.

Oikeassa maailmassa on otettava myös huomioon, että tuota uutta rahaa ei synny välittömästi suhteessa 9:1€, koska tosiasiassa rahan kierron takia rahan palautuminen takaisin pankkiin kestää paljon kauemmin ja markkinoilla on siten aikaa reagoida taloudessa tapahtuviin muutoksiin. Lisäksi osa tuosta rahasta "katoaa" matkalla ihmisten sukan varsiin, hillopurkkeihin, tuhoutuu tai jää vain kiertämään talouteen (tämän osuus on kuitenkin suhteellisen vähäinen kehittyneissä talouksissa).

Lisäksi pankkien taseiden molempien puolien tulee täsmätä eli rahan käyttökohteiden (eli myönnettyjen lainojen kokonaisarvon) ja mistä ne rahat on saatu (eli talletukset ja omapääoma) on oltava yhtä suuret. Muuten kyseessä on kirjanpitorikos.

Videossa esitetään ne rajat amerikkalaisen pankkijärjestelmän sääntelyn puitteissa, jossa reservin määrä luotuun määrään oli muistaakseni 1:10.

OK, katsoin videon varmaan vuosi sitten, joten en muista aivan tarkkaan, mitä kaikkea siinä väitettiin.

Uutta rahaa syntyy, kun pankki lainaa talletuksia ulos

Tämä talletus hieman hämää minua terminä ilmeisesti. Onko sinun mielestäsi lainattu raha välttämättä olemassa kirjanpidossa ennen kuin se myönnetään?

Ulos lainattua rahaa ei ole kirjanpidossa, ennen kuin se myönnetään.

Pankkijärjestelmä keski-ajalla tai renesanssiajalla ainakin perustui siihen, että rahaa luotiin tyhjästä. Onko todella mielestäsi niin, että sitä ei nyt tehdä kuvailemallani tavalla?

Rahaa luodaan ja luotiin "tyhjästä" muttei kuvailemallasi tavalla. Ks. selitykseni ylempää.

-- Minusta kuitenkin käteinen kuvastaa todellista reaalista rahaa ja kaikki sen päälle on pankeissa luotua lainojen avulla.

No siis se nyt vähän riippuu siitä, mitä oikein tarkoitat realisella rahalla. Minusta kulta tai eurot itsessään ovat arvottomia mutta annan arvoa sille, mihin voin ne vaihtaa.

Otetaan seuraava erittäin yksinkertaisetettu esimerkki. Taloudessa tuotetaan vain hyödykettä A ja sen vuosituotanto on 10 kpl. Taloudessa on lähtötilanteessa rahaa 10 yksikköä kultaa. A:n hinta on 1 yksikkö kultaa=ku (10ku/10kpl). Väestö ei kasva ja tuloeroja ei ole, kaikki haluavat kuluttaa mahdollisimman paljon hyödykettä A ja alkutilanteessa kaikki kuluttavat yhden yksikön A:ta vuodessa. Pankkijärjestelmä toimii 100% resrvivaatimuksella eli ts. lainoja ei myönnetä pankkien ja uutta rahaa ei synny. Kaikki investointilainat kulkevat yksityisten käsien kautta ja velkakirjoja ei hyväksytä maksuvälineinä.

Ajan mittaan teknologian kehittyminen ja investointien tekeminen lisäävät talouden tehokkuutta. Nyt kansantalous voi tuottaa 15 yksikköä A:ta. Rahan määrä on pysynyt vakiona, joten uusi hinta on 10ku/15kpl=0,66ku/kpl. Koska uutta rahaa ei ole syntynyt, hintataso on alkanut laskemaan eli talous kokee nyt deflaation. Deflaation takia lainojen ottaminen tulee entistäkin kalliimmaksi, koska koron lisäksi pitää maksaa vielä deflaatiostakin. Tämä vähentää lainanottoa ja sitä kautta investointeja, jotka lisäisivät talouden tuotantokykyä.

Minusta tuntuu siltä, että me kuvaamme tilanteen eri tasoja. Sinä kuvaat sitä kun luotua rahaa on jo paljon ja velka siirtyy pankkien välillä melko juoksevasti, optimaalinen velan suhde reserviin on jo saavutettu, eikä ole syytä sitä liiemmälti kasvattaa, kun taas minä yritän redusoida tilanteen siihen tilanteeseen, missä ollaan ikään kuin kuvitteellisessa alkutilanteessa, jossa ei ole kuin keskuspankin painamia maksuvälineitä. Luulen, että puhumme siis hieman eri asioista.

Paljon mahdollista. Luulen, että tässä on kyse myös puutteellista kommunikoinnista. Olen käynyt kaikki kansiksen kurssini englanniksi ja osa suomen kielisistä termeistä on vähän hakusessa. Arvelisin kuitenkin, ettet ole kovin pahasti erehtynyt, jos kerran olet samaa mieltä, että videon loppupäätelmät ovat virheelliset.