Monikulttuurisuus-seminaari Jyväskylässä 10.11.2009

[FadeAway]

Ihmetytti AA-kerhon (Abu&Astrid) varjonyrkkeily tähän suuntaan. Molemmat pyrkivät vastaamaan kritiikkiin , mutta miksi eivät uskaltaneet kutsua paria maahanmuuttokriittistä paikalle, vaan latoivat näkemyksiään JH-A:n ja Hommalaisten suuntaan. AA:n itse keksittyä kritiikkiä vastaan.

[Miniluv]

Pistän ainakin parhaat palat Abusta tekstiksi.

Näettekö te muuten noiden latausmääriä jostain?

[mikkostadista]

Eikö noita umpihulluja maailmanparantajia saada millään kuriin...jos ministeritason argumentointi on tuota tasoa niin olemme todellakin kusessa. Ja tää yks "erikoisosaaja" ja "toimittaja" Palestiinan kulttuurikehdosta on kyllä kans jo nähty ja kuultu, voi vit*usaata*a!

[svobo]

Ei seminaarin tarkoitus ollutkaan järjestää keskustelua asiasta, siellä pidettiin juhlapuheita. Maahanmuuttoteollisesta kompleksista elantonsa saavat halusivat juhlia yhteisöään sekä vakuutella itseään ja muita siitä, että kaikki on vielä ihan hyvin ja, että he ovat edelleen matkalla kohti lopullista voittoa. Fanaattisimpia idealisteja lukuunottamatta monilla alkaa nimittäin siinäkin leirissä olla pelko perseessä, että ihmiset alkavat enenevässä määrin kuulla järjen ääntä heidän propagandansa sijaan. Se taas tarkoittaa sitä, että mokutusbisneksessä uraansa tehneiden ja alalle koulutettujen ihmisten ammatilliset meriitit parhaassakin tapauksessa mitätöidään, tai niistä saattaa muodostua heille jopa taakka. Abu-Hanna sanoi tämän ihan selväksi itsekin. Hänen pätkätyönsä ovat kohta toistaiseksi loppu, eikä hänen asemaansa monikulttuurisuuden asiantuntijana auta se, että Eirassa lymyävä kellarikreivi paljastaa blogissaan, että mokuasiantuntijat ovat omaa etuaan ajavia huijareita.

Enkä sano tätä rasistisella asenteella "arabineekeristä". Minä näen Abu-Hannan oikein hyvin akateemisiin suomifemakkopiireihin sopeutuneena ja siltä pohjalta hänen tekimisiään arvioin.

Edit. Ja vielä lisädisklaimerit. En tarkoita femakolla aitoa feministiä, vaan miehen alistamista ajavaa naissovinistia.

[tapio]

Myös Erich Honecker uskoi, että oikea asia lopulta voittaa väärän asian.
http://www.youtube.com/watch?v=Fl6TjJ6P3r8

[Rise]

Ihmetytti AA-kerhon (Abu&Astrid) varjonyrkkeily tähän suuntaan. Molemmat pyrkivät vastaamaan kritiikkiin , mutta miksi eivät uskaltaneet kutsua paria maahanmuuttokriittistä paikalle, vaan latoivat näkemyksiään JH-A:n ja Hommalaisten suuntaan.

Eiköhän kyse ole siitä ettei todellisuutta voi enää kokonaan kieltääkään. Silloin on pakko ainakin näennäisesti esittää, että ongelman olemassa olo tiedostetaan ja että kyse on oikeastaan vain hienosäädöstä - sitä ei vahingossakaan myönnetä että valitussa linjassa olisi sinällään mitään korjattavaa, saatikka sitä että myönnetyt ongelmat olisivat mitenkään osa mitään suurempaa kokonaisuutta, vaan keskustelu ohjataan lillukan varsiin niin pian kuin mahdollista.

Oppikirjaesimerkki tästä on Astridin kikkailu ghettoutumis-ilmiön osalta tiistaisessa seminaarissa. Keskustelu avataan mainitsemalla, että julkisuudessa on kovasti keskusteltu etnisten vähemmistöjen kansoittamien alueiden muodostumisesta. Mainitaan, että jotkut ovat huolissaan siitä, syntyykö Suomeen Malmön, Rosengårdin tai Rinkebyn kaltaisia alueita. Tässä vaiheessa varotaan visusti viittaamasta väkivaltaan, palaviin autoihin ja muuhun perseilyyn. Sen sijaan vedetään hihasta ässä: Rinkebyn lukion tuhkimotarina. Ja näin kuulijalle jää viimeiseksi mielikuvaksi ajatus monikulttuurin avoisasta vaikutuksesta - olihan se rehtorikin suomenruotsalainen maahanmuuttaja. Se, etteivät kriitikot koskaan tuo esiin tätä puolta asioista, todistaa väistämättä heidän agendansa todelliset tarkoitusperät, eikös vaan?

Eli keskustelu kiilataan sivuraiteelle vastaamalla kritiikkiin argumentilla (lukion menestys monikulttuurin ansiosta), jolla ei ole mitään tekemistä - edes ortogonaalisesti - alkuperäisen asian (huoli palavien autojen no-go-zonejen syntymisestä Suomeen) kanssa. Enkä voi kiistää etteikö tuo olisi Astridilta onnistunut aivan hemmetin ammattimaisesti.

[nevahood]

Eli keskustelu kiilataan sivuraiteelle vastaamalla kritiikkiin argumentilla (lukion menestys monikulttuurin ansiosta), jolla ei ole mitään tekemistä - edes ortogonaalisesti - alkuperäisen asian (huoli palavien autojen no-go-zonejen syntymisestä Suomeen) kanssa. Enkä voi kiistää etteikö tuo olisi Astridilta onnistunut aivan hemmetin ammattimaisesti.

Viitsiskö joku kysäistä suoraan steroidilta että onko tuo ko. menestyskoulu tämä: http://www.dn.se/sthlm/rinkebyskolan-inte-vard-sina-priser-1.681215 ?

[Miniluv]

Risen Abu-Hanna-mp3:sta (#127). On tässä nyt kokonaan n. puoleenväliin.

(Minä en sitten tahallani kirjoita tätä mitenkään hassusti. Puhekieli suoraan kirjoitettuna näyttää aina oudolta, ja tässä on jo valmiiksi aika lailla virheitä. Jätän sidesanoja ja toistoja pois, ja välillä kirjoitan ne sidesanat oikeassa muodossa.)

Päivää, ja kuten huomasitte, siirtolainen joutuu olemaan supermarketti, ei siksi, että se on niin luovaa mut siksi ettei siel oo oikeaa rakoo. Hyvää huomenta kaikki, täällä ulkona on harmaata ja moni teistä istuu TOSI kaukana, pyrkii vielä enemmän ettei kukaan näkis.

Ministerin puheenvuoro oli kauheen piristävä. Kiitos, oikeesti, koska me olemme yliopistossa. Mä pidin siitä kovasti, että annetaan mekanismeja muutokselle, esimerkiksi tämä rajojen rikkominen kunnissa ja työskentelytavoissa on yksi sellainen, joka sitten vaatii lisää tutkijoita ja, se vaatii erilaisia strategioita ja toiminta -- malleja, joista voidaan valita ihan konkretia, nämä asiat yliopistossa, ne vaatii sellainen hardcore, erilaisia menetelmiä, jotka sitten ajavat tietyt päämäärät. Sen tyyppistä puheenvuoroa mä pyrin tänään pitämään. Ja jotta aloitamme oikealla jalalla: -- Suomessa on vielä niin vähän siirtolaisia, minä käytän termi siirtolainen, koska suomenkielessä on -- sopiva sana ollut. Ja sana maahanmuuttaja viittaa vain Suomeen muuttaneihin ihmisiin, ja minä en halua olla vain Suomessa muuttanut ihminen, minä olen samanlaisessa asemassa kuin vaikka -- suomalaiset Ruotsissa, tai Australiassa, minä olen siirtolainen, ja puhun siirtolaisuudesta.

"Henkilökohtainen on poliittinen". "Henkilökohtainen on poliittinen" alkoi siitä mahtavasta kiistasta, missä mä olin ollut töissä, mutta se ei koskenut sitä kunnes mä olin 35-vuotiaana, mä olin siivoojana ja tiskarina ravintola Omenapuussa. Se on se suurin työmäärä, mitä mä oon tehnyt, ja mun nykyinen työni loppuu joulukuun lopussa, eli kun puhutaan hardcoresta, eli mulla ei ole sen jälkeen hajuakaan, mitä mä teen.

Tähän asti monikulttuurisuudesta on puhuttu, kuten ministerihän viittasi nämä erilaiset termit, että onko monikulttuurisuus vai interkulttuurisuus. Välillä tuntuu, että ihan turhaa, kunhan se käytäntö muuttuu. Ihan sama, millä et sanoilla [], mut sillä on väliä, sillä se kertoo valtion tahdosta ajaa tiettyä ideologiaa. Tähän asti Suomessa tämä monikulttuurisuus on vielä erillinen asia: on tämä valtaväestö ja valtakulttuuri, ja sitten on monikulttuurisuus. Ja saman ajattelutavan takana on myös, että tämä valtaväestö tahtoo monikulttuurisuutta, "toi pikku pallo", on kauheen kivaa tää monikulttuurisuus. Mut jotkut ihmiset, jotka eivät ole me, ovat rasisteja, vihaavat näitä "kivoja". Tos on kiva projekti; jotkut ilkeät vihaavat tätä [] projektia.

Ja tästä mä toivoisin, et me siirryttäis siitä, et kun etsittäis, ketkä ovat rasisteja, siirryttäisiin siihen kysymään, että -- vaikka eri laitosten, instituutioiden, tai työpaikkojen... katsomaan niiden lopputulos. Jos sun lopputulos on syrjivää, niin mitä sille pitää tehdä? Ja se lopputulos, jos katsotaan Suomessa, lopputulos on syrjivä kaikilla tasoilla, vaikka kaikki puhuu nätisti. Minun ongelmani ei ole se, että Joensuussa on kaksi tyyppiä, jotka huutas et neekeriarabi, se ei ole mun ongelma. Mun ongelma on se, et mul ei oo työpaikkaa. Mua ei haittaa, että suomalaiset ei istu mun kanssa samoissa ravintoloissa. Mua kyllä haittaa, että mä en viihdy, yleensä en elämässäni. Mä en haluu sitä hyvää tahtoo, joka osoitetaan: mä haluan siihen hardcoreen. Mä vertaan siirtolaisten tilanne hirveesti naisten tasa-arvon ajamiseen. Jossain vaiheessa kun naiset eivät näkyneet työelämässä, eikä vallan ytimessä, eikä ajattelu-- pisteissä, yliopistoissa, finanssimaailmassa, opiskelijoissa, niin lähdet puhumaan, että naiset ovat yhtä arvokkaita kuin miehiä. Ja miehet rupes vastaamaan: Totta kai minä tiedän! Äitinihän on nainen! Siskoni on nainen! Tyttäreni on nainen! Kyllä minä arvostan. Ja kaikki totta kai arvosti, et totta kai kaikkien kotona oli naisia. Se ei riittänyt, piti oikein ruoskalla lähteä kiintiöiden kautta pakottamaan jokaista perhettä; mukaanlukien naiset, naiset eivät palkanneet toisia naisia. Eli hyvä tahto ei riittänyt, ja nyt, piiiiitkän taipaleen jälkeen naiset eivät ole vieläkään tasa-arvoisia. Esimerkiksi ei oo samanlaista palkkaa, tai finanssimaailmassa, tai todella siis paikoissa, missä tehdään suuria päätöksiä, ei naiset vielä näy. Vaikka me ollaan pitkän matkaa edetty. Eli hyvä tahto, ja myös mekanismit eivät riitä. Puhumattakaan siitä, että sulle tulee joku jostakin Afrikasta, ja sanoo "hyvä päivä, minä tahdon työtä", eikä se edes sano sitä... suomeksi. Eli jos meillä on sellainen yhteiskunta, johon on päädytty tietynlaisiin mekanismeihin, joilla ajetaan tasa-arvo, niin mä toivoisin, että me käydään se keskustelu, et miksi yhtäkkiä siirtolaisten suhteen me emme käytä sama mekanismi.

Ja mä myönnän, että minä olen suuri Iso-Britannian fani, vaikka minä tiedän, että nykyään Ison-Britannian tilanne on paljon pahempi kuin aikaisemmin, ja esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa on ihan puhtaasti fasistisia puolueita, joita kannattaa melkein kolmasosa väestöstä. Mä vielä -- kerron, että mä -- tunnen itseni tosi kotona Amsterdamissa, en sano Hollannissa, mä sanon Amsterdamissa, tai Englannissa yleensä. Ja se johtuu kahdesta syystä: ensimmäinen syy on se, että nämä ovat maat -- kuten vähän Ruotsi, et mä en viihdy Tukholmassa, mä tunnen itseni todella siirtolaiseksi, mä tunnen itseni ulkopuoliseksi. Mutta nämä maat ovat sellaisia, joilla on kolonialistinen historia, mikä on negatiivinen. Onneksi Suomessa ei ole--  no paitsi [?] -- mutta se on, no, me voidaan vähän leikkiä tässä, että meillä ei ole kolonialistinen historia.  Ja koska meillei ole kolonialistinen historia, meillei ole se pitkä debatti, meillä ei ole ollut siis tätä orjakauppaa, joka käytiin vaikka Liverpoolissa, ja nyt Liverpoolissa kun mä kävin mun afrikkalais, mustan tyttäreni kanssa, me molemmat tunsimme olevamme tosi normaaleja ihmisiä. Me emme tunne olevamme normaaleja ihmisiä Helsingissä, emmekä Jyväskylässä.

Niin, tota, pitkä debatti. Ja toinen syy on myös volyymi, eli on paljon väkeä, eli alakulttuureita löytyy joka lähtöön. Myös löytyy valtaväestön keskuudessa muuta kun mitä Suomessa löytyy. Mä kohta pääsen siihen, mitä tällä hetkellä Suomessa löytyy.

Muun muassa mun veli, joka on asunut 25 vuotta Amsterdamissa, kun me viimeksi kävimme siellä, ja siellä 55 prosenttia väestöstä on siirtolaisia. Ja alle -- 18-vuotiaista 65 prosenttia on jo siirtolaistaustaisia. Tulevaisuus Euroopan pääkaupungeissa on lainausmerkeissä "monikulttuurinen". Niin sano mulle, ett [] en pidä sanasta suvaitsevaisuus; hän sanoi, et kyllä hän pitää sanasta suvaitsevaisuus. Kyllä meidän siirtolaisten pitää suvaita näitä -- hollantilaisia Amsterdamissa. Ja -- ei niitä aina kestä, ne on niin sisäänpäin sulkeutuneita ja ne on hyvin teennäisiä, mutta kyllä niitä pitää suvaita. Eli tää suvaitsevaisuus menee kohta puolin ja toisin.

(7:52)

[?] -- jos haluaa ajaa tätä - -tasa-arvoa myös etninen tasa-arvo; Suomi on muuten monietninen yhteiskunta, mutta asiaa ei myönnetä realiteetiksi. Vielä puhutaan, että joskus tulevaisuudessa Suomi on monietninen yhteiskunta, mutta se ei ole vielä monikulttuurinen siinä mielessä, että ei ole vielä ääneen lausuttu poliittinen tahto, että millainen on se Suomen -- malli, mikä se on, mitä tarkoitetaan. Ruotsissa on -- aina kun mainitsen jotain muita en tarkoita, että ne on parempi, mun mielestä ei ole olemassakaan maan päällä mitään täydellinen yhteiskunta, eikä täydellinen ihminen, se on valitettava asia. Mutta -- on erilaisia mekanismeja, malleja. Ruotsissa vuodesta -75 on monikulttuurisuuden politiikka nojannut kolmeen perustaan: meillä ei vielä ole siinä muuta kuin se hyvä tahto. Ja -- näitä mekanismeja on -- ehdottomasti tämä crossover, mihin ministeri viittasi, tosi fiksusti, ja on hauska se Rinkebyn esimerkki, minkä hän mainitsi, mun tätä asiantuntijani Ruotsissa on suomalais-ruotsalais-pariskunta. Ne on kaksi miestä, mutta se suomalainen heistä on koko ajan kertonut mulle, kuinka rasisteja ruotsalaiset ovat, koska hän on aina ollut ulkopuolinen. Mutta ne on aina jaksaneet seurata tätä Rinkebyn rehtorin toimintaa. Ja hän on itse siirtolaistaustainen. Tietysti aina suuret muutokset tulevat ulkopuolelta, ei vaan ole siirtolaistaustainen, hän on suomalainen, ja hän on suomenruotsalainen. Eli joskus nämä vähemmistöjen vähemmistöt liikkuvat paikasta toiseen, niin osaavat nähdä, rikkoa rajat, ja rajojen ylittämisen tarve -- vahvemmin.

No, me joudutaan vähän vaikeisiin mekanismeihin, jos lähdetään siihen, että mitkä ovat mekanismit, joilla voidaan ajaa tasa-arvo. Kaksi eri pää ovat Ranska ja Englanti. Ranskassa kaikki ovat ranskalaisia, toiset vaan polttavat autot ja toiset ei. Mutta Ranskassa kaikki ovat tasa-arvoisia. Esimerkiksi presidentti ajattelee, että on kauhean loukkaavaa, että naiset käyttävät burkhaa, koska se alistaa naisia. Ja tätä kieltä, mä odotan seuraavassa lauseessa hän kieltää kymmensenttiset korot, mutta hän ei huomannut sitä.
Eli joskus emme huomaa, mistä me puhutaan, että jotkut asiat ovat ihan -- siis siinä on pointti, me olemme sokeita, kun me puhutaan itsestämme tai omasta kansallisesta taustasta.

(10:33)

Jos palataan näihin naisiin, kun mä hyvin pitkälti näen tään siirtolaisten kohtelu ja asema verrattavissa siihen sukupuolten tasa-arvoon. -- naisia sysättiin fyysiseen sfääriin ja miehet hallitsevat sitä älyllistä. Ja kun naiset haluttiin ottaa huomioon, ruvettiin vielä tekemään kokkaamisohjelmia ja lehtiä, lastenhoito-, sitten sanottiin, et nainen sopii terveyden alalle. Mee tuonne töihin, mut se fyysinen sfääri ole naisille. Naiset saivat tanssia, laulaa. Mut kirjailijoina tai sitten vaikka poliitikoina se oli paljon vaikeempi. Ja nyt siirtolaiset ovat ne-- lisäävät väriä kadulle. Kuka haluaa olla väripilkku, kun taas siis mun silmissä blondit ovat ne, ketkä lisää väriä. Eikä ne-- tänväriset. Tai sitten etniset ravintolat, ihanaa... Että ruoka. Tai sitten siirtolaiset sopis hirveen hyvin jalkapalloilijana, jotain fyysisesti, tai sitten näyttelijänä-- tai sitten uutisankkurina, jotka puhuu nyt. Mulle soitettiin ja kysyttiin, miten ihmiset tulevat reagoimaan nelosen mustaan uutisankkuriin, ja mä sanoin, että miten ne ovat reagoineet ankkuriin, jolla on luomeja. Se on suomalainen, se tyttö on syntynyt täällä, kasvanut täällä. Sillä sattuu olemaan musta iho, ja nyt -- WAU! miten ne ihmiset siihen nyt reagoi, kun sillä on musta iho. Ne ei ois ikinä päästänyt kunnon siirtolaisia siihen, mut tota--- Vielä se fyysinen sfääri. Mut sitten meidän siirtolaiset eivät pääse politiikkaan, finanssimaailmaan, älylliseen työhön, me emme ole-- tasa-arvoisia.

No, sukupuolten tasa-arvossahan oli kolme kenttää, johon piti sitten naiset-- tai tää sukupuolten tasa-arvon näkyy. Eli tekijöinä kaikkialla, näkökulmana kaikessa, ja sitten lopputuloksena. -- tietysti sitten kaikki sanoi et no, naiset lähtee synnyttämään, se on epäreilua työpaikkaa ajatellen, naisilla on kuukautisia ja naiset ei selvemmin ollu riittävän hyviä. Naiselle on kokemuksia. Naiset ei oo opiskelleet, vaikka akateemisessa korkeakoulussa. Todella, se on ihan järkyttävää, et miten yhtäkkiä vois tuoda vammaisia tekemään fiksua työtä. No, me nähtiin, että näitä asioita hoidettiin. Yhteiskunta näki, että se on eettisesti väärin, ja se on koko yhteiskunnalle parempi ja järjesti päivähoito, järjesti nyt kun naiset menevät synnyttämään ja [] et cetera et cetera.  Ja se on tärkeetä.

Siirtolaisuuden suhteen, niin kun mä mainitsin yks ääripää Ranska, jossa näitä asioita ei mitata. Meille on hirveen tärkeetä, että meillä on mittareita. Vielä viime viikolla oli montako prosenttia oli naisten palkka miesten palkasta. Eri alat, eri vuosi, tai minä vuonna naiset ovat sitten -- olikse 32 vuoden päästä tismalleen, vaikka palkka on nyt yli 80%, melkein samanlainen. Meillä on hirveän tarkat mittarit, ja ilman mittareita me emme voi verrata, emme voi tiedostaa, missä mennään.

(13:51)

Tässä etnisyyden ongelmassa on se, että---- Nyt on pakko selventää nämä termit. Heti kun lainataan eri kielistä, niin merkityskin muuttuu. Rotu-sanaa ei ole olemassakaan, mutta sitä käytetään esimerkiksi Englannissa ja Amerikassa vähän eri tavoin. Sana rotu nähdään siellä negatiivisena ja tää etnisyys-- positiivisena mittarina, enemmän että se olis tosiasia. Ei ole olemassa siis etnisesti mitään. Mä oon tehnyt DNA-tutkimukset, sitä voin mä suositella kaikille. National Geographic-lehden kun menette sivuille, jä lähettä paketti, otatte vähän sylkeä, lähetätte takaisin, sit saatte netistä sen teidän 150 000 vuotta taaksepäin, teidän koko-- germin/genomin(?). Koska Jumala on seksistinen, jos te satutte olemaan naisia, teillä on vain XX-kromosomi, ei selviä ikinä isän puolelta mitään. Tai isien puolelta. Mutta mun DNA-kartassa on jännä, minä ja mun suomalaiskaveri Eija samassa huoneessa, kun mä näin mun kartan, niin se oli äärimmäisen, häkellyttävän-- Luonnollisesti me ollaan kaikki somalialais-etiopialais-elintasopakolaisia kaikki. Me lähdettiin samalta alueelta. Ja sitten, mä en ikinä esimerkiksi pääse Lähi-Itään, mutta mulla on kauhean isot, aika monesta paikasta isot sellaiset geenipaikat on Itä-Karjala-- siis saamelaisuus, joka on harvinainen, ja sitten Ruotsi.  Mutta mulla ei ollut Lähi-Idästä mitään, aa sitten kelttiläisten. Sit sää saisit myös  sen sun... jos muut sukulaiset suostuu antamaan niiden sähköpostiosoitteensa, niiden kanssa kirjoitella. Mä oon valinnut -- kuulla niitä ihmisiä -- mun sukulainen --sit mä kirjoittelen hyvien ihmisten kanssa [?, sekava lause].

(15:40)

Eli, kun mä oon tavannut esimerkiksi saamelaisia, jotka keskustelee siitä saamelaisten oikeudesta, niin mä sanon, että mulla on siis mustaa valkoisella todistaa, että mä oon saamelainen, ruotsalainen, ja vielä itäkarjalainen. Kun mun ystävä Taina West (?) sanoi, että nyt sun pitää kävellä näin, että tissitkin heiluu, kun sä oot Itä-Karjalan flikka niin---

Siitä aidosta rotujen erilaisuudesta, sellaista ei ole olemassa. Mutta siitä etnisyydestä: jos minä en saa työpaikkaa-- On olemassa hierarkia eri yhteiskunnissa, ja tällä hetkellä Länsi-Euroopassa hierarkia on selvä. Ja alimmissa paikoissa ovat mustaihoiset, ihan ihon takia, ihonvärin takia, ja muslimit. Ja kun puhutaan Suomessa islamofobiasta, siis ei voi sanoa islamkriittisyydestä -- puhutaan oikeasti islamofobiasta. On vaarallista, kun Suomessa on hyväksytty tää sana kriittinen idioottimaisille ihmisille ja rasisteille. Jos käyttäisin, et mä oon nyt juutalaiskriittinen, sä oot antisemitisti, mut sä saat sanoa mitä vaan typerää, ahistoriallista, amaantieteellistä, siis todella-- Siis kaikki väitteet, mitä oon tähän asti kuullut, ne eivät nojaudu historiaan, valta-analyysiin(?), eikä maantieteellisyyteen. Ne on ihan vaan silleen et "muslimit ovat tällasia", "mä oon intellektuelli", ja "oon rohkee"... On rohkeaa Suomessa sanoa, että "islam on paskaa", "islam on niin paska uskonto"... Mä en oo uskonnollinen, mä nyt ilmoitan kaikille, mä oon todella epäuskonnollinen ihminen. Mut se on aika vaarallista, että Suomessa lähdetään(?) näin.

(17:19)

[Roope]

Jossain tuon käsittämättömän sekasotkun sisällä on ilmeisesti Abu-Hannan henkilökohtaiset tavoitteet, keinot ja jotain paperinohutta perustelun tapaista. Jos nuo asiat esittäisi selkeästi muutamalla lauseella, niin kukaan ei palkkaisi kyseistä monikulttuurisuusasiantuntijaa enää pitämään esitelmiä. Nyt hän on tarpeellinen pitämässä yllä puhetta puheen vuoksi. Kukaan ei tietenkään kehtaa sanoa, ettei oikein tajua vuodatuksesta mitään. Sama juttu eurovaalikampanjan aikaan.

Kiitos Miniluv, tuon purkaminen on varmasti ollut raskasta.

[svobo]

No Abu-Hanna on eläväinen esiintyjä, kyllä tuosta livenä sai jonkunlaisen punaisen langan päästä kiinni, mutta kieltämättä kirjoitettuna se vaikuttaa kohtuullisen sekavalta. Ymmärsin, että hänen mielestään väärät mielipiteet ja asenteet pitää hiljentää ruoskalla, eli ilmeisesti lain kiristyksillä mielipiderikoslainsäädännössä.Instituutioille ja laitoksille pitää ottaa käyttöön positiivinen syrjintä ja kiintiöit sakon uhalla jnp. Näin korjataan siis sitä rakenteellista rasismia, jonka voi ihmisen virkahymyn takaa aistia ja joka on hänelle suurempi ongelma kuin yhteiskunnan kärryiltä pudonnut reppanarasisti.  

Minustakin Amsterdamissa oli ihan mukavaa, mutta en haluisia kotikaupungistani Amsterdamia.

[Rise]

Tulipa muuten mieleen, että Umayyan puheenvuoron otsikoksi oli ilmoitetu "Mitkä ovat monikulttuurisen yhteiskunnan työvälineet". Saiko kukaan kiinni mitä nuo mainitut työvälineet Umayyan mukaan olivat? Pakkokeinoista ja konfliktista retosteltiin, mutta ainakaan mulle ei tarttunut liiviin mitään kovin konkreettista tuon suhteen. Olinko kuuro vai enkö vaan ymmärtänyt?

[Miniluv]

Jossain tuon käsittämättömän sekasotkun sisällä on ilmeisesti Abu-Hannan henkilökohtaiset tavoitteet, keinot ja jotain paperinohutta perustelun tapaista. Jos nuo asiat esittäisi selkeästi muutamalla lauseella, niin kukaan ei palkkaisi kyseistä monikulttuurisuusasiantuntijaa enää pitämään esitelmiä. Nyt hän on tarpeellinen pitämässä yllä puhetta puheen vuoksi. Kukaan ei tietenkään kehtaa sanoa, ettei oikein tajua vuodatuksesta mitään. Sama juttu eurovaalikampanjan aikaan.

Kiitos Miniluv, tuon purkaminen on varmasti ollut raskasta.

Ei se vielä loppunut Saahan tästä joku muutaman blogitekstin tehtyä. Ja kyllä siitä ideasta livenä sai selvän, vaikka kieli olikin Thorsia selvästi huonompaa. Olin toivonut/luullut sitä "vallan uudelleenjakoa", mikä Hesarissa oli, joksikin kontekstista irronneeksi heitoksi. Veti se aika vakavaksi huomata, että tuohan on ihan tosissaan.

Tulipa muuten mieleen, että Umayyan puheenvuoron otsikoksi oli ilmoitetu "Mitkä ovat monikulttuurisen yhteiskunnan työvälineet". Saiko kukaan kiinni mitä nuo mainitut työvälineet Umayyan mukaan olivat?

Siis pakot, kiintiöt, lait, valtuutetut. Samat jutut, joilla naisten tasa-arvoasian kimppuun käytiin. Sitten laseknnallinen, mekaaninen eikä mahdollisuuksien tasa-arvo. Tarja-tädiltä käy käsky, että x% mustia, y% valkoisia, z% lesboja, jne.

[Julmuri]

pääkaupungeissa on lainausmerkeissä "monikulttuurinen". Niin sano mulle, ett [] en pidä sanasta suvaitsevaisuus; hän sanoi, et kyllä hän pitää sanasta suvaitsevaisuus. Kyllä meidän siirtolaisten pitää suvaita näitä -- hollantilaisia Amsterdamissa. Ja -- ei niitä aina kestä, ne on niin sisäänpäin sulkeutuneita ja ne on hyvin teennäisiä, mutta kyllä niitä pitää suvaita. Eli tää suvaitsevaisuus menee kohta puolin ja toisin.

A-H osoittaa suuren "humaaniutensa", koska on valmi suvaitsemaan paikallisväestöä vielä senkin jälkeen kuin "siirtolaiset" ovat enemmistönä. Amsterdam on todella hieno paikka joo kyllä, mutta en minä ainakaan siellä haluaisi asua. Onkohan A-H koskaan Amsterdamissa käydessään tarkkaillut kuinka näkyvillä poliisin pitää keskustassa olla koko ajan, jotta tämä monikulttuurikokeilu pysyy kasassa?

[Miniluv]

Laitoin olennaiset kohdat boldilla. Kai tuo auttaa?

Saako joku selvää tuosta kohdasta

Onneksi Suomessa ei ole--  no paitsi

mitä sen jälkeen seuraa?

[Kimmo Pirkkala]

Kun mamu-kritiikki leimataan rasismiksi, niin onko kukaan koskaan puhe-etäisyydelle päästyään kysynyt Thorsilta, Abu-Hannalta tms henkilöltä, että onko maahanmuuttoa mahdollista kritisoida ollenkaan? Vai eikö sitä saa kritisoida?

Ja voisivatko he mainita nimeltä henkilöitä jotka kritisoivat maahanmuuttoa, mutta eivät syyllisty rasismiin? Miten kritisointi ilman rasismia tapahtuu?

[nevahood]

Saako joku selvää tuosta kohdasta

En muista kohtaa, mutta viittasi saamelaisiin jossain välissä. Olikohan tuossa? Suomalaiset ovat ajaneet alkuperäisväestön ahtaalle. Nyt on meidän vuoro.

En muista miten se tuosta yhdisti maahanmuuttoon, jotain käsittämätöntä se kuitenkin oli.

Eläkeläistä taisi vituttaa kun vetosivat joka välissä että ei suomalainen kulttuuri ole aina ollut tasa-arvoinen eikä suvaitsevainen. Ehkäpä juuri he ovat olleet luomassa hyvinvointia ja tasa-arvoa? Nyt sitten halutaan pistää kaikki päreiksi, tasa-arvosta moniarvoisuuteen ja hyvinvointi romautetaan jakamalla se kaikille...

[Roope]

Tulipa muuten mieleen, että Umayyan puheenvuoron otsikoksi oli ilmoitetu "Mitkä ovat monikulttuurisen yhteiskunnan työvälineet". Saiko kukaan kiinni mitä nuo mainitut työvälineet Umayyan mukaan olivat?

Siis pakot, kiintiöt, lait, valtuutetut. Samat jutut, joilla naisten tasa-arvoasian kimppuun käytiin. Sitten laseknnallinen, mekaaninen eikä mahdollisuuksien tasa-arvo. Tarja-tädiltä käy käsky, että x% mustia, y% valkoisia, z% lesboja, jne.

Minä en muista työelämään lähteneiden naisten määrän nousseen naiskiintiöiden tai positiivisen syrjinnän avulla, vaan ihan muilla mekanismeilla. Ihanko oikeasti Abu-Hanna väittää Suomessa näin kuitenkin tapahtuneen?

Lähes 70 prosentilla kunnissa työskentelevistä on naisesimies, mutta se johtuu paremman koulutuksen kautta hankitusta pätevyydestä, ei esimiestehtävien sukupuolikiintiöistä. Koululaitoksen sukupuolitasa-arvosta voi taittaa peistä, mutta en ole huomannut sielläkään nais- tai mieskiintiöitä.

[Miniluv]

Jossain vaiheessa kun naiset eivät näkyneet työelämässä, eikä vallan ytimessä, eikä ajattelu-- pisteissä, yliopistoissa, finanssimaailmassa, opiskelijoissa, niin lähdet puhumaan, että naiset ovat yhtä arvokkaita kuin miehiä. Ja miehet rupes vastaamaan: Totta kai minä tiedän! Äitinihän on nainen! Siskoni on nainen! Tyttäreni on nainen! Kyllä minä arvostan. Ja kaikki totta kai arvosti, et totta kai kaikkien kotona oli naisia. Se ei riittänyt, piti oikein ruoskalla lähteä kiintiöiden kautta pakottamaan jokaista perhettä; mukaanlukien naiset, naiset eivät palkanneet toisia naisia.

[Miniluv]

Nyt on Abu-Hannan ensimmäinen puolisko yltä luettavana.

Etnisyyttä ei ole - käykää hakemassa DNA-testi!
Kriittisyys on sana idioottimaisille ihmisille! Ja rasisteille!
Mitäs burkhasta, onhan ranskattarilla kymmenen sentin korot!

[nevahood]

Ison urakan olet tehnyt. Hienoa.

Tuosta taitaa vielä puuttua se parhaisiin paloihin kuuluva uudelleenjako...

[ihminen]

Kiitokset Miniluville teksti versiosta.

Nappaankin heti sieltä pätkän ehtaa Umayyaaa, jossa hän tulee ohi suunsa kertoneeksi yhden syyn miksi kannataa monikulttuurisuutta ja tilan uudelleen jakamista. Syy on ihan pieni ja henkilökohtainen ei mitenkään iso juttu mutta:

(...)
Onneksi Suomessa ei ole--  no paitsi [Huh??] -- mutta se on, no, me voidaan vähän leikkiä tässä, että meillä ei ole kolonialistinen historia.  Ja koska meillei ole kolonialistinen historia, meillei ole se pitkä debatti, meillä ei ole ollut siis tätä orjakauppaa, joka käytiin vaikka Liverpoolissa, ja nyt Liverpoolissa kun mä kävin mun afrikkalais, mustan tyttäreni kanssa, me molemmat tunsimme olevamme tosi normaaleja ihmisiä. Me emme tunne olevamme normaaleja ihmisiä Helsingissä, emmekä Jyväskylässä.
(...)

"Me emme tunne olevamme normaaleja ihmisiä Helsingissä, emmekä Jyväskylässä."

Kertomukset Amsterdamista ja Englannista selventävät ilmeisesti sitä miksi näin on, katukuva ei muistuta tarpeeksi englanninlakupussin sisältöä.

Keittiöpsykologiaa:

Kommenteista tuli itselleni kuva ihmisestä joka ei halua erottua massasta joten hän haluaa muuttaa sen itsensä näköiseksi. En tunne olevani yksin kun ympärilläni on ihmisiä jotka muistuttavat minua.

Onko tämä siis ulkoinen seikka joka ajaa monikulttuurisuusasiantuntijaa kohti päämääräänsä? Löyhästi tämä koskee myös Astrid Thorsia joka huonosti suomea puhuvana suomenruotsalaisena on varmasti kokenut samanlaista ulkopuolisuutta ympärillään vallitsevasta suomalaisesta ja suomenkielisestä yhteisöstä.

Osittain tämä selittäisi sen huonon itsetunnonkin millä mokuttajat aina kuvaavat suomalaisuutta. Kun meillä ei ole ja kun me ei osata jne.

Hämmentävää.

[Mika.H]

No Abu-Hanna on eläväinen esiintyjä, kyllä tuosta livenä sai jonkunlaisen punaisen langan päästä kiinni, mutta kieltämättä kirjoitettuna se vaikuttaa kohtuullisen sekavalta.

mitren perustelet sanan kohtuullisen?

[Miniluv]

No Abu-Hanna on eläväinen esiintyjä, kyllä tuosta livenä sai jonkunlaisen punaisen langan päästä kiinni, mutta kieltämättä kirjoitettuna se vaikuttaa kohtuullisen sekavalta.

mitren perustelet sanan kohtuullisen?

Se on sekavaa. Ei ole aikaa stilisoida sitä niin, että se vaikuttaisi kirjoitetulta tekstiltä. Ja mitä epäselvempi kohta on, sitä tarkemmin se on laitettava niinkuin se sanottiin.

Epäilen oikeasti, että se pelkää menettävänsä etnopositiivikrediitit, jos se puhuu liian hyvin ja käyttää sijamuotoja liikaa...

[n.n.]

Kiitokset Miniluville teksti versiosta.
Kommenteista tuli itselleni kuva ihmisestä joka ei halua erottua massasta joten hän haluaa muuttaa sen itsensä näköiseksi. En tunne olevani yksin kun ympärilläni on ihmisiä jotka muistuttavat minua.

Onko tämä siis ulkoinen seikka joka ajaa monikulttuurisuusasiantuntijaa kohti päämääräänsä? Löyhästi tämä koskee myös Astrid Thorsia joka huonosti suomea puhuvana suomenruotsalaisena on varmasti kokenut samanlaista ulkopuolisuutta ympärillään vallitsevasta suomalaisesta ja suomenkielisestä yhteisöstä.

Osittain tämä selittäisi sen huonon itsetunnonkin millä mokuttajat aina kuvaavat suomalaisuutta. Kun meillä ei ole ja kun me ei osata jne.

Hämmentävää.

Noinhan tuon äkkiseltään lukee. Pohjalla on omaa pahaa oloa, ei-viihtymistä, ulkopuolisuuden (=toiseuden? ) kokemista jne. Sitten ulkoistetaan syy tähän tuntemukseen yhteiskuntaan ja ns. suomalaisiin yleensä . Ratkaisuvalinta tältä pohjalta on selvä  

[De La Rey]

Excu Rinkebyhyn olisi loistoidea. Olen asunut Tukholmassa, mutta jostain syystä ei tullut siellä aikanaan käytyä. Jos joku järkkää, I'm in!

Homman pitäisi järjestää tutustumismatkoja kyseiselle [Rinkeby] alueelle...

Ajatuksena ihan hillittömän hauska, että bussilastillinen suomalaisia Hommalaisia pamahtaa Rinkebyhyn suoraan ruotsinlaivalta. Ottaen vielä huomioon kansalliset ehkä suorastaan geneettiset erityispiirteemme mielikuva muuttuu päässäni yhä hupaisammaksi. Voisi paikalliselta al-qaeda värväriltä loksahtaa leuka auki....

Eipä naurattanut olla yksin rinkebyssä, tarkoitus oli mennä tenstaan (ihana paikka sekin), mutta jäin vahingossa linja-autosta pois rinkebyn asemalla illalla. Kyllä saatana tuli kiire siihen mäkkäriin. Soitin kaverille ja ihmettelin, että ei ollut vastaan asemalle, kun niin oli erikseen sovittu. Samaan aikaan lauma melko mukavanoloisia katseli minua mäkkärin ulkopuolella ja odotteli suupalaa eli jäin no go pysäkillä pois. Ystävälläni on onneksi ystäviä jotka pystyvät hoitamaan tämän kaltaiset tilanteet, odottelin mäkkärissä ja 20min päästä tuli suomesta kotoisin oleva kaveri mäkkäriin ja huuti minua nimeltä. Käveltiin sitten pysäkille takaisin ja kaveri viittasi parille isolle mukavanoloiselle tyypille, kallioiden päälle, että tämä tyyppi on sitten rauhassa tai eekeriltä lähtee henki.

ei kuulema yölinjat pysähdy rinkebyssä, kun ne ryöstetään aina. samoin niiltä silloilta heitellään kaikella mahdollisella tavaralla noita linja-autoja.

mikä ruotsalaisiin on mennyt?

[Miniluv]

Tässä on tilaisuus yleisökysymyksestä tapahtuman loppuun osin referoituna ja osin siteerattuna (lainausmerkein erotetut kohdat). Aikalukemat viittaavat tuohon svobon nauhaan. Aikalukemat osoittavat mielenkiintoisempien lausuntojen kohtia. Uusi kappale aikamerkinnällä siis voi alkaa puheenvuoron keskeltäkin.

111:03 Yleisökysymys eläkeläisjärjestön edustajalta: kuka tämän kaiken oikein tulee maksamaan? Mikä on lasku Jyväskylälle?

111:50 Paneeli aloittaa vastauksensa

112:08 Thors: Useimmat täällä olevat maahanmuuttajat maksavat veroja Suomeen ihan samalla tavalla kuin muutkin. Yhdenvertaisuuslain mukaan Suomi huolehtii kaikista, jotka ovat laillisesti maassa. Pitäisi keskustella maahanmuutosta kokonaisuutena, liian usein keskitytään turvapaikanhakuun.

113:09 Thors: "-- meillä on kansainvälisiä velvoitteita, silloin kun muu ihmisoikeuspolitiikka on mennyt pieleen, kun tilanne jossain maassa on mennyt pieleen, niin silloin ihmisillä on oikeus hakea turvaa muista maista, myöskin Suomesta. Mitä se maksaa, niin valtio kantaa siitä suuren osan --" Valtionosuusjärjestelmä tasaa kustannuksia myös kuntien kesken.

114:30 Abu-Hanna aloittaa. Koulut käynyt, 20-vuotiaana suoraan töihin maahan tullut Umayya ainakaan ei ole maksanut suomalaisille mitään: "-- ei koulutusta, ei lääkäreitä, ei neuvolaa, ei mitään." Vanhemmat maksoivat vielä asunnonkin. "Moni siirtolainen tuo tänne rahaa. Mutta siitä vastakkainasettelusta, siitä lähtien kun mä oon tullut tänne kakskymppisenä tähän päivään asti - kuten on mainittu, mun työni loppu joulukuussa, se sattuu muillekin ihmisille - jos katsot prosentuaalisesti, että suuri osa siirtolaisista ovat työttömiä, niin yritän tehdä tämä vastakkainasettelu, joka on realiteetti, eli siirtolaiset ovat syrjittynä, mä yritän tehdä sen näkyväksi. Näkymätön asia näkyväksi. Ja minä sanon, että tässä on vastakkainasettelu, tämä on syrjintää, minä en ole sitä edistämässä, minä olen vain tekemässä sitä näkyväksi. Ja samalla tavalla kuin naisten tasa-arvossa, kun naiset vaativat tasa-arvoa, sukupuolten tasa-arvoa, se päämäärä ei ollut, että syrjitään miehiä, hakataan niitä, viedään niiltä työpaikat ja rahat. Mutta käytännössä kun jaat sama kakku uudelleen, se tarkoittaa pienempää liikkumatilaa yhdelle ryhmälle, mutta suurempi liikkumatila koko yhteiskunnalle. Ja tässä on kyse samasta asiasta. En minä ole sanomassa, että siirtolaisten pitää viedä kaikki nyt, koska te olette huonoja ihmisiä. Samalla tavalla, kuin Suomesta lähti kaksi miljoonaa ihmistä maailmalle --- he olivat elintasopakolaisia, mutta me emme kutsu sitä... Tai kun suomalainen lähtee eläkepäivinä Espanjaan ja haluaa -- suomenkielisiä lääkäreitä ja klubeja ja ruokaa, emme koe, että hän on viemässä parhaat rannat halavalla --" "Mä koen, että tämä ei ole vastakkainasettelu, tämä on näkymättömän tekemistä näkyväksi."

116:46 Abu-Hanna: Suomen hyvinvointi riippuu kansainvälisestä kaupasta ja halpojen tuontitavaroiden runsaudesta. "-- me olemme osa maapalloa, me käytämme sitä hyväksi, emme voi sitten sulkee ne rajat: et me vain mennä Espanjaan, ja sitten kukaan ei saisi tulla tänne."

117:11 Thors(?) ilmoittautuu Soininvaaran linjoille: maahanmuuttajat tuovat myös taloudellista toimeliaisuutta ja luovat, eivät vie työpaikkoja.

117:50 Turtiainen: Jyväskylän kaupungilla olisi mahdollisuus käyttää suurempaa pakolaiskiintiötä kuin tällä hetkellä.

118:17 "-- yksi pakolainen kunnalle maksaa vähemmän kuin tavallinen kuntalainen, koska valtio kompensoi kaikki tulevat kustannukset --" Ns. hukkaputki: koulutetut nuoret mamutaustaiset muuttavat Jyväskylästäkin Helsinkiin tai muualle, koska työtä ei ole tarjolla. "Ei siinä, että tänne tulee, vaan siinä, että täältä lähtee pois jo -- muuten asiat kunnossa olevia ihmisiä --"

119:22 abahassine: Kuka maksaa? Mä en ole maksanut mitään. "Jos sä lasket, paljonko maksaa sikiö -- Suomessa, ennen kuin se syntyy, sä lasket neuvolamaksut --" Puhuja ainakin tuli suoraan töihin ja maksamaan veroja. Eipäs ruveta laskennallisiksi.  On hyvä ja ottaa selvää: "paljonko maksaa tavallinen suomalainen nuori, ennen kuin täyttää 18?"

120:11 Fingerroos: Keskustelu yleisökysymyksestä suljetaan. Viimeiseksi keskustellaan suomalaista: millaisia suomalaiset ovat loppujen lopuksi? Hyvin koulutettujen maahanmuuttajien on vaikea löytää työtä Suomesta, vaikka olisi kielitaitoakin. Ovatko suomalaiset sittenkin vähän rasistisia tai sisäänpäinlämpiäviä? "Ei me näitä omia vähemmistöjäkään olla kovin hyvin kohdeltu." Somalien ongelmat, saamelaisten...

121:24 Abu-Hanna: ei suomalaiset ole sen rasistisempia kuin muutkaan, eikä tyhmempiä... Meillä on ongelmakenttiä, niin kuin kaikissa yhteiskunnissa. Ei pidä surkutella, vaan tehdä. Tämä on yliopisto, antakaa mittareita, toimintaa, ehdotuksia ulkomailta... "Jyväskylä esimerkiksi on tosi paljon kivempi kuin monta muuta suomalaista kaupunkia, kuin Tampere tai -- se näkyy, se kansainvälisyys ja yliopisto."

122:36 Thors: joskus maailmalla muukalaisvihaiset puolueet saavat kannatusta siellä, missä ei ole maahanmuuttajia. Thors uskoo vuorovaikutukseen. "Me ja he" -ajattelua on aivan liikaa, mistä joutuu häviäjäksi suomalainen yhteiskunta.

123:20 Thors: "-- suomalainen kuva siitä, mitä on suomalaisuus, on myöskin -- lievästi sanottuna vääristynyt. Suomalainen kulttuuri on aina saanut kansainvälisiä vaikutteita. Meidän kansantanhummekin sisältää tanssia puolalaista hoveista ja tango ja ---. Pitäisi tunnustaa myöskin, missä meidän kulttuurimme kansainväliset juuret ovat. Aina on ollut tätä rikastusta. Mä toivosin, että on vuorovaikutusta, koska kun tuntee ihmisiä, niin ei ole niin helppo syrjiä."

124:00 Panelisteilta pyydetään loppupuheenvuorot. Joku harmittelee, että suomalaisen kulttuurin juuret unohdetaan. On kyse monimutkaisista asioista.

124:15 Tätä maata on luonut moni muukin kuin suomalainen. Teollisuuden perustat esimerkkinä.

124:30 (yleisöstä?): Suomi ei ole koskaan ollut yksikulttuurinen maa.

126:00 Kirkon kampanja maahanmuuttajien työllistymisen puolesta. Haasta ennakkoluulosi -kampanja herätti hyvin paljon tunteita ja onnistui koskemaan arkaan paikkaan.

127:18 Viimeinen puheenvuoro "veroja maksavalle" Abahassinelle: Olemme monikulttuurinen maa, ja vielä enemmän tulemme olemaan. Keskustelua pitää käydä, ja konflikti on siihen lähtökohta. Tosiasia: me tulemme olemaan täällä. Koulutetut ihmiset tulevat lähtemään, jos heille ei ole käyttöä. "Seuraava sukupolvi ei osallistu, tulee kalliiksi, jos ei saa mahdollisuutta opiskella." Pitää olla pätevät opetusmenetelmät, mahdollisuus työllistyä ja pysyvä side työpaikalle. On hyvä lähtökohta, että ylhäältä on myönnetty politiikkaa rajoittavat ruohonjuuritason tekijät: "ennakkoluulot, rasismi, syrjintä" ja nyt pallo on kaikilla meillä ja varsinkin virkamiestasolla.

129:13 Kiitokset panelisteille.

[Miniluv]

(17:19)

Eli kun meillä on se hierarkia, ja me nähdään, että kun mä aamulla lähden Helsingistä, mä oon Ateneumissa töissä, kun mä kävelen keskustassa, mä oon pari kertaa huomannut että wau -- musta ihminen on jossakin galleriassa --- kello on 7.30, hän on siivoamassa. Hierarkia on olemassa. Ja vaikka [] on rasistinen, jos haluat korjata sitä hierarkiaa, sä joudut ottamaan sen saman sabluunan. Eli jos sä et saa työpaikkaa, koska oot nainen... sulta kysytään, oletko nainen vai mies, vaikka sillä ei ole väliä, onko sulla pippeliä vai ei. Ei se oo se pointti, se on banaalia kysyä ihmisiltä onko sulla pippeliä. Ei, mutta jos naiset eivät saa työpaikkaa, me kysytään, oletko nainen vai mies. Ja sitten katsotaan naisten ja miesten osuus. Jos et saa sitä työpaikkaa, jos oot muslimi, tai musta, tai albaani, tai romaani, tai - saamelainen, niin me otamme se sama sabluuna, jolle syrjintä perustuu, ja yritämme sitä korjata.

Ja tää on yksi mahdollisuus, jota esimerkiksi Englannissa käytetään. Jos käytte katsomassa - no itse satun olemaan nyt Taiteen keskustoimikunnan jäsen, tää on viimeinen vuosi, mut... Jos käytte katsomassa, miten Arts Council of England tarjoaa apurahoja ihmisille, briteille, te voitte järkyttyä. Se on ihan kuin jokin äärioikeiston sivu, ja siinä lukee: oletko Karibiasta, oletko musta karibialainen, oletko Intiasta, keltainen, keltavärinen, sitä ja tätä. Ja oletko vammainen ja musta ja yksjalkainen melkein... Ja sitten kerrotaan, että tämän tarkoitus ei ole auttaa juuri sinua, koska sinä olet se musta Karibiasta. Mutta tarkoitus on kerätä tietoa, jotta valtio voi nähdä, ketkä ovat edustettuina ja ketkä eivät ole edustettuina millä aloilla. Ja pitääkö se korjata.

(19:09)

Esimerkiksi, kun mä oon käynyt eri -- koska satun olemaan nyt museossa puhumassa vaikka Itävallassa, ja se on hauskaa, kun siellä yks museotyöntekijä puolusti ja sano, et heidän työntekijöistään, en muista mikä prosentti, oli korkea prosentti muualta tulleita. Sitten yks sieltä työntekijä, tökki mua vielä: Kysy, missä ne on töissä! No ne oli securitasia  ja siivoojia. Mut kuraattoreita ei ollut yhtään. Niin se on, että myös -- pitää katsoa horisontaalisesti ja pitää katsoa hierarkisesti, millä tavalla tätä ajetaan läpi.

Meidän pitää käydä keskustelu siitä, että -- millä tavalla me halutaan saada pitää  mittareita. Suomen laki sallii tällaisten tietojen keräämistä, mutta Suomessa ei haluta mennä siihen, koska koetaan, että tämä on poliittisesti epäkorrektia. Tietysti tälle on tausta historiassa, että esimerkiksi roma-kansa pelkää tällaisten tilastojen pitämistä.

(20:06)

Sitten meillä on tällainen yleisasenne, joka myös on vähän tabu. Oikeasti Suomessa suuri osa fiksuista ihmisistä, mä en aio mainita nimiä, mut todella fiksuista ihmisistä - kaksi filosofia, joita kaikki kunnioittaa - sanovat mulle ihan suoraan: hei, mut meillä Suomessa on siirtolaisten jämät. Jos olette lukeneet Imagen monikulttuurisuusnumeron, siellä ihan pääkirjoituksessa sanottiin, että voi voi kun Ruotsissa on ne fiksut tyypit ja meillä on ne jämät. siiten kun kysyttiin, että miten meillä on jämät, niin kerrotaan aina se tarina, että suomalaiset lähti hakeen turvapaikanhakijoita -- muut saivat valita parhaat päältä, ja sit me otimme ne jämät. Kun me haluumme niitä auttaa ja sääliä.

Siis se perustui kahteen ajatuspohjaan: toinen niistä on se, että oikeesti --: kukahan tulis Suomeen. Et tää Suomi on niin -- me ollaan ei mitään, jotka tulla Suomeen, olla myöskin jämät. Ja sitten että -- joinain vuosina haettiin vain ne jämät. Ja tää on oikeesti se asenne, jota nähdään, joka ei kauheesti auta, vaikka sanotaan, että ennakkoluulot, ennakkoluulot. Kun perusoletus on se, että ne on -- muutenkin päästään vammasii.

Sitten meillä on tätä -- toinen kenttä, kun mietitään näistä ennakkoluuloista. Jos lähdetään purkamaan sanaa ennakkoluulot, että mitä se myös sisältää sen takana. Se sisältää sen takana, että eri vaiheina tasa-arvo saavutetaan vaan ensiksi kovalla konfliktilla, ja sen jälkeen oikein siis kovilla otteilla, siis valtion pitää ottaa ohjat käsiin, eikä jättää sen hyvään tahtoon. Siis ollut vaikka vammaisten suhteen, sukupuolivähemmistöjen suhteen, niitä on laitettu vankilaan ennen, ja nyt puhutaan siitä mittarina, et jos joku kaupunki halus menestyä, niin missä on se homoindeksi. Et paljonko teillä on tota homoystävällisiä tai -- tota klubeja, tai tai -- trendejä, tai mitä -- sanomalehtiä. Ja sit meillä on naisia, ja  nyt tää siirtolaisuus on uus juttu.

Ja kun puhutaan siirtolaisuudesta, näette heti, että -- mulla on nyt tällä hetkellä -- jos joku teistä kuuluu vammaisliittoon, älkää keskeyttäkö ihan saman tien. Meillä on suuret konfliktit eri vähemmistöjen kanssa, jotka ovat saavuttaneet joku asema. Meillä on suuret riidat nyt, eri vammaisten kanssa, koska he kokevat he ovat se suuri vähemmistö, ja monikulttuurisuus on osa-alue, vähemmistön syytä. Eli pitää olla vaikka nyt sokeat, kuurot, näin ja sitten nää, jotka eivät osaa kunnolla suomea. Ja siitä positiosta on hirveän vaikea nyt riidellä, koska nyt ihan --- lakipykäliä. Tai sitten --- Taiteen keskustoimikunnassa meillä on kehittämisyksikkö, ja tutkijoita. Ja meidän tutkija, joka on tutkinut tätä siirtolaisten näkyvyyttä, että paljonko ne saavat apurahoja ja miten, ja vaikka se lopputulos oli että 3-4% hakijoista ovat ei-suomen- tai ruotsinkielisiä, kuitenkin noin 70% heistä ovat länsieurooppalaisia. Ne oli saksalaisia, tai -- amerikkalaisia, ne ei olleet siinä hierarkian alaosassa. Eli halutaanko me tukea sitä vinoutuman korjaamista?

Niin se sama tutkija sano mulle kun me puhuttiin kolme tuntia - sitten se katto mua suoraan, nainen, ja sano et hänen tyttärensä on töissä jossakin turkkilais-kebabpaikassa ja oli ylpeä siitä ja... Sit se katso mua ja sano lopulta: Tiedätsä mitä Umayya, mä oon sitä mieltä, että kyllä minä tuen, että naisten pitäis saada ainakin 50% jokaisesta paikasta(?). Kun mä sanoin, että Taidekeskustoimikunnan kaikki päätökset ei oo ikinä vain lainausmerkeissä "neutraaleja". Sen lisäksi, että ne on etnosentrisiä, niissä on tämmöinen ääneenlausumaton laatukriteeri, ne aina vinoutuu johonkin. Se sano, että hän kannattaa sitä, että naisten kiintiöt, ja ruotsinkielisille 7%, mutta ei ikinä tukisi sitä siirtolaisten prosentin-- ottaminen. Mä aina tulen siihen, näihin vähemmistöihin, jotka sanoo, juu, mut tässä on se raja. Tässä on se raja, siis ihan feministit ja vammaiset ja aika moni... Ei kaikki, mä en nyt aio yleistää, myöskin ruotsinkielisten keskuudessa, että... Mutta tähän pitää osata ruotsia.

Esimerkiksi jos mä mietin itseni tai mun tyttäreni, joka on Etelä-Afrikasta, niin sen taustakieli on zulu. Mun äidinkieli on arabia. Mä toivoisin, että hän kasvaisi terveeksi ihmiseksi, ja -- ajattelis itsestään terveellisesti -- hän oppis joku päivä, aika pian, zulua, ja myös mun äidinkieli, arabia. Hän osaa suomea, me puhutaan englantia keskenään. Se ois rikkaus Suomelle ja rikkaus henkilökohtaisesti. Mut sitten tää tarkoittaa myös sitä, mikä on sen toisen kielen asema. Siis ruotsinkielen asema, Suomessa.

(25:29)

Myös tätä pitää miettiä, kun työpaikoilla mietitään. Taas mä lainaan Englannista. Lokakuun ensimmäisestä päivästä lähtien, nyt on eri työpaikat ovat muuttamassa niiden pätevyysvaatimukset. Samalla tavalla kuin meilläkin tämän tasa-arvon kanssa, eli esimerkiksi museoalalla Englannissa nyt-- yliopistotutkinto ei riitä. Se tarkoittaa sitä myös, että siirtolainen, jolla ei ole yliopistotutkintoa siltä alalta, pääsis töihin. Niin ne on tehneet ison listan siitä, mitkä on ne uudet kriteerit, esimerkiksi kun on verkottuminen, idearikas, innovatiivisuus, niin on nyt iso lista, ja tämmöset toimenpiteet ovat tietysti nostaneet hirvee älämölöä. On ollut iltapäivälehden otsikot, joissa lukee "Being white cost me a job". Mutta -- ne sano, että kun ne ovat tehneet sen päätöksen, että he edustavat koko yhteiskuntaa, että tämä on oikein, he eivät halua klooneja, he haluavat erilaisia ihmisiä, niin tämä on heidän voimavaransa.

Eli me joudumme tekemään ihan oikeita päätöksiä siitä, ja aika kipeitäkin. Ja siitähän moni nainen tulee hyppimään pitkin seiniä, että apua, nyt kuka tahansa, jolla ei ole edes -- et sä et ole opiskellu koko ikääs, ja valmistautunut siihen, että tämä on sun ala. Sulla on kaikki työvälineet, ja yhtäkkiä tulee joku -- Ivory Coastista, ja sanoo että  hyvää päivää, nyt et saa tätä työpaikkaa, minä saan sitä. Eli kyllä se oikeasti on -- vaikeasta asiasta, yhtä vaikeasta kuin demokratiasta. Se on vallan uudelleenneuvottelemista, kaikkien kanssa. Siihen kuuluu konflikti. Mutta vaikka me tiedämme, että koko maapallosta ei löydy yhtäkään meidän mielestä täydellisesti toimivaa demokratiaa - löytyykö? - me nauramme italialaisille. Amerikkalaiset ja britit, jotka ovat tappaneet kohta niin monta miljoonaa ihmistä demokratian nimessä --  Siis ei ole olemassa sellaista loistavaa demokratiaa, on turhaa sitten sanoa, että monikulttuurinen yhteiskunta on epäonnistunut käsitys syntyessään. Se on yhtä hankala käsitys kuin demokraattinen yhteiskunta, ei se sen kummempaa.

Kyllä kestää... Nyt on kolmas neljännes tässä. Yrittäkää saada tolkkua, toivottavasti boldaukset auttavat.

Homoindeksi on ilmeisesti Richard Floridan huippuosaamista.

umayya.fi: "Olen kaksivuotiaan tytön yksinhuoltaja. Perheemme asuu onnellisesti Helsingissä ja kuljettaa rattaat kerrostalon hississä. Vaikka tyttäreni on kaksikielinen, suomi on se kieli, jolla hän puhuu yksin."

[MW]

...ja edellisen vuodatuksen päästäjä saanee oikein palkkaa näistä "asiantuntevista" vuodatuksistaan. Kyllä meillä on varaa.

[Roope]

Sitten meillä on tätä -- toinen kenttä, kun mietitään näistä ennakkoluuloista. Jos lähdetään purkamaan sanaa ennakkoluulot, että mitä se myös sisältää sen takana. Se sisältää sen takana, että eri vaiheina tasa-arvo saavutetaan vaan ensiksi kovalla konfliktilla, ja sen jälkeen oikein siis kovilla otteilla, siis valtion pitää ottaa ohjat käsiin, eikä jättää sen hyvään tahtoon.
[...]
Kun mä sanoin, että Taidekeskustoimikunnan kaikki päätökset ei oo ikinä vain lainausmerkeissä "neutraaleja". Sen lisäksi, että ne on etnosentrisiä, niissä on tämmöinen ääneenlausumaton laatukriteeri, ne aina vinoutuu johonkin. Se sano, että hän kannattaa sitä, että naisten kiintiöt, ja ruotsinkielisille 7%, mutta ei ikinä tukisi sitä siirtolaisten prosentin-- ottaminen.
[...]
Myös tätä pitää miettiä, kun työpaikoilla mietitään. Taas mä lainaan Englannista. Lokakuun ensimmäisestä päivästä lähtien, nyt on eri työpaikat ovat muuttamassa niiden pätevyysvaatimukset. Samalla tavalla kuin meilläkin tämän tasa-arvon kanssa, eli esimerkiksi museoalalla Englannissa nyt-- yliopistotutkinto ei riitä. Se tarkoittaa sitä myös, että siirtolainen, jolla ei ole yliopistotutkintoa siltä alalta, pääsis töihin. Niin ne on tehneet ison listan siitä, mitkä on ne uudet kriteerit, esimerkiksi kun on verkottuminen, idearikas, innovatiivisuus, niin on nyt iso lista, ja tämmöset toimenpiteet ovat tietysti nostaneet hirvee älämölöä. On ollut iltapäivälehden otsikot, joissa lukee "Being white cost me a job". Mutta -- ne sano, että kun ne ovat tehneet sen päätöksen, että he edustavat koko yhteiskuntaa, että tämä on oikein, he eivät halua klooneja, he haluavat erilaisia ihmisiä, niin tämä on heidän voimavaransa.

Eli me joudumme tekemään ihan oikeita päätöksiä siitä, ja aika kipeitäkin. Ja siitähän moni nainen tulee hyppimään pitkin seiniä, että apua, nyt kuka tahansa, jolla ei ole edes -- et sä et ole opiskellu koko ikääs, ja valmistautunut siihen, että tämä on sun ala. Sulla on kaikki työvälineet, ja yhtäkkiä tulee joku -- Ivory Coastista, ja sanoo että  hyvää päivää, nyt et saa tätä työpaikkaa, minä saan sitä. Eli kyllä se oikeasti on -- vaikeasta asiasta, yhtä vaikeasta kuin demokratiasta.

Se on vallan uudelleenneuvottelemista, kaikkien kanssa. Siihen kuuluu konflikti. Mutta vaikka me tiedämme, että koko maapallosta ei löydy yhtäkään meidän mielestä täydellisesti toimivaa demokratiaa - löytyykö? - me nauramme italialaisille. Amerikkalaiset ja britit, jotka ovat tappaneet kohta niin monta miljoonaa ihmistä demokratian nimessä --  Siis ei ole olemassa sellaista loistavaa demokratiaa, on turhaa sitten sanoa, että monikulttuurinen yhteiskunta on epäonnistunut käsitys syntyessään. Se on yhtä hankala käsitys kuin demokraattinen yhteiskunta, ei se sen kummempaa.

Jossain tuolla on punainen lanka, joka on vallan väkivaltainen uusjako eli jonkinlainen demokraattisen prosessin ohittava valtion pakkokeinoja käyttäen ryhmien puolesta yksilöitä vastaan tekemä vallankumous. Abu-Hanna haluaa yhteiskunnan resurssien jakoa sen mukaan, mitä ryhmää kukin edustaa. Muita kriteerejä ei sitten olekaan. Yksilöt kykyineen ja ajatuksineen ovat Abu-Hannan maailmassa toissijaisia valtion kontrollin kohteita.

Tällaista järjestelmää ei voisi Suomessa tai Britanniassa syntyä julkisen keskustelun ja demokraattisen prosessin kautta. Ei ihmisiltä kysytä, onko Abu-Hannan versio monikulttuurista myös heidän käsityksensä ihmisten välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Se ei ole. Siksi Umayya Abu-Hannakaan ei kertonut avoimesti tätä nykyistä ykkösagendaansa eurovaaliohjelmassaan. Yhä edelleen hän piiloutuu asiassa uskomattoman monisanaisuutensa ja hämärien esimerkkiensä taakse.

Jos neuvostokommunismin teoria ja käytäntö oli uhkaavaa, niin tämä Abu-Hannan monikultturistinen utopia kuulostaa vielä pahemmalta. Lisää julkisuutta tälle ja Abu-Hannalta selkokielinen muutaman lauseen selitys, mitä tämä hänen monikulttuurinen onnelansa käytännössä ("kova konflikti", "kovat otteet", "uudet kriteerit", "vallan uudelleenneuvottelu") tarkoittaa meille suomalaisille ja miksi Vihreät ovat hänen valitsemansa puolue sen toteuttamiseksi. Sellainen elävöittäisi taas kummasti kahvipöytäkeskusteluja maahanmuutosta ja monikultturismista.

[Miniluv]

Tässä loppu Abu-Hanna-nauhasta. Tulee pientä comic reliefiä myös jo mukaan...

(28:00)

-- mua ei pelota, kun ihmiset sanoo, että mä oon niin pessimistinen, mä oon nähnyt sitä ja tätä. No, se on sellainen muutos, joka vaatii konfliktien ja vallanjaon neuvottelemista. Uudelleen ja uudelleen.

(tauko)

(hiljaa:) Oi herrajestas, mä oon kova puhumaan.

(tauko)

Esimerkiksi myös siis -- meidän pitäisi selvittää itsellemme, että mistä rakentuu suomalainen yhteiskunta nykyään. Jos mietitään, että suomalaiset ovat hirveän peloissaan menettää suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista kulttuuria. Ja siitä pitää puhua ääneen. Ja sitä pitää jotenkin vahvistaa, että ketkä me oikeasti ollaan ja ketkä me ollaan 50 ja 100 vuoden päästä. Jos me katsotaan vaikka 50 vuotta taaksepäin, kaikki nää arvot, jotka me nyt koetaan suomalaisiksi, ei ole välttämättä olleet siellä. Et naisten tasa-arvo, tai yksilöllisyyttä. Meillä oli yks jumala, jonka nimi oli Kekkonen muutama vuosi sitten, ja naiset olivat keittiössä, ja se oli kuitenkin suomalainen yhteiskunta. Tai jos me katsotaan vaikka 100 vuotta sitten, 150 vuotta sitten, tai ennen kuin Suomi oli kristitty maa, tai ennen kuin suomenkieltä edes kirjoitettiin, ja se oli Suomi. Tai sitten ennen kuin suomalaiset oli täällä: kun saamelaiset oli täällä. Musta oli ihana, kun Pauliina Feodoroff (?) sanoi mulle, että kyllä me saamelaiset ovat täysin epäonnistuneet suomalaisten kotouttamisessa (naurua yleisöstä). Tää Pauliina on mahtava tyyppi. Ja saamelaiset esimerkiksi ovat kauhean peloissaan tällä hetkellä myös monikulttuurisesta yhteiskunnasta, et miten heille kävis. Et he ovat oikeestaan, et he eivät kuulu, he haluavat kuulua tähän keskusteluun, mut he eivät halua olla etninen ryhmä, tai monikulttuurinen ryhmä, eikä vähemmistö. He ovat alkuperäiskansa. Ja kaikki kunnioitus sille.

Mutta sitten meidän pitäisi selittää -- mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Mitä se tarkoittaa? Ja jos suomalaiset ovat - tai suomalaisenemmistö - on peloissaan, että suomalaisille tapahtuisi, mitä he ovat tehneet saamelaisille, pitää pikkuisen korjata tilannetta saamelaisten kanssa. Mun näkemyksen mukaan se, mikä kantaa kulttuuria, on pitkälti kieli. Tää on ruotsinkielisten suhteen, myös suomenkielisten suhteen. Ja silloin se tarkoittaa myös sitä, että myös näiden uusien tulokkaiden keskuudessa suomenkielen koulutus ei saisi olla vain kommunikaatiovälineeksi jäävä suomenkieli, mut sellainen ilmaisurikas kieli, johon siirtyy kokonainen kulttuuri, ajattelutapa, maailmankuva, historia. Ja siihen pitää satsata. Yhtäaikaa me emme edes tiedä, miten tää prosessi siitä - mä vihaan sanaa kotouttamista, koska se on ihan assimilaatioon tähtäävää - mutta mä pidin siitä, kun ministeri käytti sanaa kotiutumista välillä. Mutta meille esimerkiksi valtio antaa paljon rahaa kielenopetukseen, se meni kunnille. Kunnat eivät ole velvollisia ilmoittamaan, mihin se raha menee. Sitten kaikki ovat hirveän vihaisia, että nämä ummikot eivät osaa kunnolla suomea. Raha ei mene kaikki kielenopetukseen, ja siksi tätä cross-over- tätä läpi rajan-ajattelua pitää sitten ajaa sisään. Meidän pitäisi saada joku mekanismi, että me voidaan mitata, mihin nämä investoinnit menee.

(31:32)

Toinen esimerkkijuttu, että pakollisen peruskoulutuksen jälkeen - onkse mikä... mikä on se viimeinen luokka, joka on pakko käydä Suomessa lain mukaan?... kun mä en osaa näitä termejä... oikeesti... peruskoulu, onko se?... vai ennen lukio, niinkö?... Niin, et sen jälkeen siirtolaisten poisjäävien prosentti on hirveän korkea, erityisesti pojissa. Yhdistäkää tää sitten jo valmiiksi tähän työttömien prosenttiin, niin... Kukaan ei puhu niistä, arvelkaa, mistä tää prosentti on mulle tullut? Lukemalla Halla-ahon nettisivuja. Oikeesti mä en oo lukenut, joku muu lähetti mulle sen linkkinä, että vasta sitten pelokkaat sitä seuraa. Kun meidän pitäis akateemisessa seurata näitä tilastoja, katsoa, mitä se tarkoittaa 50 vuoden päästä, mitä se tarkoittaa, että meillä on niin iso prosentti, jotka -- ne ei mene ammattikouluun, ammattikorkeakouluun, eikä opiskele mitään - absolutely pois - siinä se on, ja pojat.

(32:29)

Eli yhdistäkää tämä kielenopetukseen, jonka rahat menevät muualle; poisjääminen koulusta, ja työttömyys, niin sitten voidaan puhua siitä, että mitkä ovat ne edellytykset edes hakea mitään työpaikkoja. Sitten tulee se työpaikka, ja sitten on kahden täyden kielen vaatimus, ups... Mä just tänään selitin taksikuskille, joka puhuu ruotsia suomen sekaan, että suomenkieleni on mun kuudes oppimani kieli. Mun tytär, joka on kasvanut lastenkodissa, siellä on puhuttu viittä kieltä. Ja sit mä toin sille arabiaa vähän. Mutta sitten, kun pitää vielä oppia uusia kieliä, -- onko paras tapa sitten edetä, onko hyvä, että valtio hyötyy niistä kielistä, joita muut -- osaavat.

(33:30)

Ehkä päätän tähän sanomalla, että minä en ole ollenkaan pessimisti. Minä vaan toivon, että myös se ilmapiiri on ystävällistä, vaikka tietää ja tiedostaa, että me ollaan käsittelemässä konfliktia. On ihan turha sitä peittää. Jos minä haluan työpaikan, se on joltain pois. Keneltä se on pois, joltain valtaväestöltä pois tai saamelaisilta tai vammaisilta... Ja se, että siirtolaisten työmahdollisuudet... Siirtolaiset eivät näy. Tällä hetkellä Suomessa on syntynyt sellainen pieni ryhmä ja luokka, jotka käsittelevät monikulttuurisuutta ja siirtolaisuutta. Ne on hyvää tahtovaa ihmistä, mutta siellä ei ole yhtään siirtolaista. Kaikki tutkijat ja monikulttuurisuuspaikkojen vetäjät ja keskustelijat... katsokaa viimeks, kun oli Hesarissa taas, Helsingissä oli pitkä keskustelutilaisuus. Siellä oli yks säälittävä joku - Hambaladam sinne vedetty (naurua yleisöstä) - ja kaikki olivat suomalaisia! Oli poliitikot, tutkijat, sitten aina se Hambaladam tulee kertomaan hänen henkilökohtaisista kokemuksistaan, jotain tunnetasoa, mutta ei se hardcore, ei se ole reilua. Se ryhmä myös pelkää. Se pelkää, koska niillä on jo copyrightia siihen asemaan. Ja mä toivon oikeesti että... Mä pidin siis siinä mielessä ministerin puheenvuorosta, että me keskustelemme, mitä nyt siirtolaiset itse tahtoo. Vaikka se ois konfliktinsiemen takana ja turhautuneisuus ja kipua. Mikä on olemassa Suomessa, ei tiedetä, että siirtolaisten keskuudessa on paljon suurempi kipu kuin missä muualla Länsi-Euroopassa. Koska mä pyörin aika paljon näiden muiden kanssa, aivan hirvee kipu. Ja se kipu ei tuu kauheen kivaksi, sen hedelmä ei ole kauheen hyvä muutaman vuoden päästä.

Mutta -- mä oon sitä mieltä, että tästä ei oo muuta suuntaa kuin ylöspäin. Oikein hyvää jatkoa, ja kiitos, että pyysitte.

Tässä seminaarissa pakollisen hambaladamin nimi oli Lachen Abahassine

Tehkää konflikti näkyväksi.