2009-10-26 HS Koulujen eriytyminen estettävä & "valkopako"

[Tinden]

Luin tuon Antero Mukan jutun "Tuliko luokkakuvasta esittelykelvoton"

Heh heh. Onko tuo toimittja rasisti, kun kerran hänen mielestään luokkakuva on esitteykelvoton näiden vierasperäisten ollessa kuvassa mukana.

On muuten niin älytön teksti taas tämäkin mokutus. Ja HS-mokutus jatkuu vielä torstaina ja perjantaina, sillä niinhän sitä alkuviikon lehdessä luvattiinkin; mokujuttuja.

Jos toimittajalla on lapsia, niin ehtiikö hän viemäään lapsukaisia kouluun ja olemaan myös koulun ovella vastassa joka päivä? Tai toimittaja Mukan kollegat? Onko toimittaja kysynyt työtovereiltaan? Kivasti syyllisti sitten kaikki työssä käyvät ihmiset.

Jospa hassuhattuisen miehen kulttuuriin kuuluu se, että naispuolisia ei päästetä yksin mihinkään. Silloinhan se on sitten lapsikin vietävä ja tuotava.

Mitähän kivaa sitä on huomisessa lehdessa?

[JT]

Hänet huomasi heti ensimmäisenä kouluaamuna. Pieni mies hassussa hatussaan saatteli tyttärensä lähiökoulun ensimmäiselle luokalle. Sama toistui läpi alakoulun. Iltapäivällä mies odotteli lastaan koulun portilla, hyvissä ajoin. Kohtaamisessa oli jotain epäsuomalaista.

Kielisuudelma?

[Turkulaine]

Hänet huomasi heti ensimmäisenä kouluaamuna. Pieni mies hassussa hatussaan saatteli tyttärensä lähiökoulun ensimmäiselle luokalle. Sama toistui läpi alakoulun. Iltapäivällä mies odotteli lastaan koulun portilla, hyvissä ajoin. Kohtaamisessa oli jotain epäsuomalaista.

Kielisuudelma?

Mistä tuo otsikon luokkakuvaasia on peräisin? En löytänyt mitään luokkakuvaan viittaavaa.

[Maastamuuttaja]

"Hassuhattuinen mies" on pateettissävyinen kielikuva, jonka tarkoituksena on opettaa kantaväestön jurrikoille, että ulkomailta tuleviin  outoihin ilmiöihin tulee suhtautua lämmöllä ja liikoja kyselemättä. Hassuhattuinen mies on harmiton ja hyväntuulinen malli-isä. Mukalta jäi mainitsematta, että hassuhattuinen isä on koulukäynnillä, koska hassukaapuisia vaimoja (1-4) ei voi päästää hellan äärestä kantaväestön himokkaiden katseiden kohteeksi.

[mikkoellila]

"Hassuhattuinen mies" on pateettissävyinen kielikuva, jonka tarkoituksena on opettaa kantaväestön jurrikoille, että ulkomailta tuleviin  outoihin ilmiöihin tulee suhtautua lämmöllä ja liikoja kyselemättä. Hassuhattuinen mies on harmiton ja hyväntuulinen malli-isä.

Juurikin näin. Tämä on täysin tarkoitushakuista propagandadiskurssia: tarkoituksena on antaa lukijoiden ymmärtää, että vain tyhmät rasistit inhoavat mamuja heidän hassujen vaatteidensa vuoksi. Mitään muita eroja esim. muslimien ja suomalaisten välillä ei tietenkään voi olla kuin pukeutuminen. Koska on tyhmää inhota ihmisiä heidän pukeutumisensa perusteella, kaikki islamiin krittisesti suhtautuvat timovihavaiset ja jussihalla-ahot ovat toisten ihmisten outoja vaatteita pelkääviä ksenofoobikkoja. Eihän kenelläkään voi koskaan olla mitään järkevää syytä kritisoida islamia.

[FadeAway]

HeSari alkamassa kriittiseksi? En ehkä lopulliseen kääntymiseen usko. Ehkä tilapäiseen mielenhäiriöön.


Tämä on varmaan toimiva tapa Muutokselle, että lähdetään (muutamasta)konkreettisesta ongelmasta esimerkiksi ongelmakouluista. Ei vain heitetä jotain korkealentoista; mamut sitä ja maahanmuutto tätä. Tämä koulupointti on hyvä , koska se koskettaa isoa osaa kansasta ja on aika helposti ymmärrettävissä, että ongelmia seuraa, kun rikastumisaste nousee liian korkealle. Eikä tarvitse edes luetella yhtään valtion tai uskonnon nimeä, että voi ottaa kantaa.

[Petri_Petri]

...

Luvallasi levitän tätä "satua" eteenpäin?!

Toki satujani saa vapaasti levittää. Hienoahan se on, jos ne joitain kiinnostaa.

Runojanikin saa ihan vapaasti levittää, kunhan mainitsee tekijän. Tietysti kannattaa muistaa, että Syitä ja seurauksia -runokirja on tuomittu polttoroviolle, joten joku profeetta Mika Illman (SAAS) voi tykätä niistä kyttyrää.

Pakko tässä on nyt itse syyllistyä laittomuuteen laittamalla aforismi tuosta kirjasta tähän: Äänestäkäämme totuudesta!

[N]

Epäilemättä tämäkin liittyy asiaan sylttytehtaan kautta:

Kaleva 2009-28-10: Erilaiset oppijat samassa luokassa lapsiasiavaltuutetun mieleen

"Se on lapsen oikeuksien mukaista. Sellainen ajatus on liian helppo, että jos lapsi on vaikea, hänet lähetetään pois. Opetusta ei tarvitse eriyttää", linjaa Aula, joka vieraili tiistaina Haapavedellä ja Haapajärvellä.

http://www.kaleva.fi/plus/Erilaiset-oppijat-samassa-luokassa-lapsiasiavaltuutetun-mieleen/821507

Tasa-arvon nimissä kaikkien tulokset on tiputettava samalle tasolle, tai ainakin lähelle sitä, kuin mikä on se kaikista huonoin tulos. Muuten kyseessä on selkeä syrjintä ja rasismi ja kaikki mahdollinen.

Kyllähän se tietenkin on ikävää yhden yksilön kannalta, mikäli joutuu erityisluokalle, sitä en kiellä. Mutta noihin tilanteisiin pitäisi suhtautua niin, että pyritään luomaan mahdollisimman hyvä ympäristö näille ongelmayksilöille ILMAN että samalla pilataan kaikkien muiden ympäristöä rankalla kädellä.

Aikaisemmin olin pitkälti yksityiskouluja vastaan, mutta tätä uutisointia ja tehtyjä päätöksiä lueskellessani, yksityiskoulut ovat oikeastikkin ihan ymmärrettävä vaihtoehto niille, joilla se mahdollisuus on.

[slange]

(http://img2.allposters.com/images/PYR/PP30492.jpg)

Pieni hassuhattuinen mies ja lapsi.

[Dangr]

"Pieni mies hassussa hatussaan saatteli tyttärensä lähiökoulun ensimmäiselle luokalle. Sama toistui läpi alakoulun. Iltapäivällä mies odotteli lastaan koulun portilla, hyvissä ajoin. Kohtaamisessa oli jotain epäsuomalaista."

Onhan sitä pidettävä huolta ettei tyttö vapaa-aikanaan saa kontaktia/vaikutteita vääräuskoisilta sioilta .

[FadeAway]

Huomasiko kukaan mielipidepalstalla Hesarissa oli joku kasvatustieteilijä myös huolissaan koulujen ja opettajien tilanteesta mamukouluissa ?
Vilkaisin vain nopeasti. Olikohan siinä mitään asiaa ?

[N]

Hassu juttu muuten, että aika monet ovat vahvasti yksityiskouluja vastaan, mutta aika harva on kuitenkaan vahvasti esim. steinerkouluja vastaan. Eivätkös ne ole kaikkein yleisin yksityiskouluryhmä? Vai olenko ihan pihalla?

Vaimon kanssa juteltiin yhtenä iltana siitä, että olisiko mahdollista tai järkevää pistää tenavat kristilliseen kouluun jos sellainen olisi tarjolla. Molemmat tultiin siihen tulokseen,  että jos kyseinen koulu tarjoaisi akateemisessa mielessä yhtä pätevää tai pätevämpää opetusta kuin peruslaari niin mikä ettei.

Mietittiin leikkimielellä sitäkin, että Suomessahan ei ole koulupakkoa. Täällä on vain oppivelvollisuus. Niinpä periaatteessa koko koulua ei ole mikään pakko edes harkita, jos lapsi on kotiopetuksessa ja pysyy koko ajan peruskoulun opetussuunnitelman edellä. Vitsinä (?) heitettiin myös sellaista herjaa, että jos yksityiskoulut eivät saa viranomaisilta lupia niin mikä estää ketä tahansa avaamasta kotiopetuksessa oleville kouluikäisille tarkoitettua päiväkotia, jossa saatetaan opettaa vähän jotain koulujuttuja. Se olisi viranomaisille aika hankala asia. Miten reagoida siihen, että lapset jäävät kotiopetukseen, tenttivät jutut etuajassa ja käyvät "päivähoidossa" siihen asti että oppivelvollisuus on suoritettu?

Eipä juurikaan ollut aikaisemmin mielipidettä Steiner-kouluista, koska en tietänyt niistä sen enempää kuin nimen (piti nyt alkaa lueskelemaan tuota), enkä nyt sinällään sitäkään vastaan ole. Hieman kyseenalainen ehkä tuo 7-vuotisjuttu, mutta lopulta väliäkö pohjalla olevasta ideologiasta, jos lopputulos on hyvä eikä mitään turhanpäiväistä aivopesuakaan ole

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä jossakin välissä Steinerkoulujen lisänä esim. Hommakoulu, jossa tarjotaan rauhallista oppimista ilman nykyajan uutta oppiainetta, mokutusta.

[Jaska L]

"Lähiöiden leimautuminen maahanmuuttajien asuinalueiksi on muualla Euroopassa heikentänyt palveluiden kehittymistä näillä alueilla. "

"Auton leimautuminen ladaksi on heikentänyt sen myyntiä"

Huvittaa tämä kiertoilmaisu. Miksi ei sanota suoraan: maahanmuuttajat aiheuttavat ongelmia! Jokainenhan tietää, mitä tarkoitetaan, mutta ymmärtää, että sitä ei saa sanoa ääneen. Kuka aliarvioi ja kenen älyä?

[Aurelius]

"Aula korostaa että toiset lapset voivat oppia muista erilaisista ja eri tavalla oppivista lapsista. "On hyvä oppia ymmärtämään erilaisuutta. "

(...)

Aula torjuu käsityksen, että lakiuudistuksen avulla tavoiteltaisiin säästöjä "Uudistusta on valmisteltu aidosti ihmiosoikeuksien näkökulmasta, joka on kansainvälinen ja halutaan ottaa Suomessakin vakavasti. Valtio on laittamassa rahaa uudistukseen".

Mites tavallisten oppilaiden ihmisoikeudet olla tulematta hakatuksi? Kun vain muistelen, millaista porukkaa erityisluokalla omana yläasteaikana oli...

[MW]

"Aula korostaa että toiset lapset voivat oppia muista erilaisista ja eri tavalla oppivista lapsista. "On hyvä oppia ymmärtämään erilaisuutta. "

(...)

Aula torjuu käsityksen, että lakiuudistuksen avulla tavoiteltaisiin säästöjä "Uudistusta on valmisteltu aidosti ihmiosoikeuksien näkökulmasta, joka on kansainvälinen ja halutaan ottaa Suomessakin vakavasti. Valtio on laittamassa rahaa uudistukseen".

Mites tavallisten oppilaiden ihmisoikeudet olla tulematta hakatuksi? Kun vain muistelen, millaista porukkaa erityisluokalla omana yläasteaikana oli...

Toimivassa monikulttuurisesssa Suomessa toki ei näin käy, koska Suomella on ollut aikaa oppia muiden virheistä,

jotka ovat:____________________

näin opittiin: __________________

korjaavat toimenpiteet: ___________________________

Tämän hauskan kyselyn saa jokainen täyttää itse! Ja kaikki, korrostan kaikki vastaukset ovat oikeita, kunhan ne tulevat ihan helvetin kalliiksi! Mistä näitä senttejä oikein tulee!

TV: Anne ja Ilkka ja moku-plikat.

[ikuturso]

Tästä on varmaan omakin ketju, mutta analogia tämän ketjun aiheeseen on niin kutkuttava, että kirjoitetaan satu, koska sadut ovat täällä muotia.

Olipa kerran paikkakunta nimeltään Esbola. Elettiin 1800-lukua, ja Esbolaan perustettiin koulu, jolla oli jalo opetuskieli. Myöhemmin Esbolaan perustettiin myös muita kouluja, joissa saatettiin saada opetusta myös kotimaan valtakieleksi muuttuneella suomaan kielellä. Suomaan kieli kuitenkin koettiin rahvaanomaiseksi, ja suomaankieliset eristettiin omiin kouluihinsa, jotta jalompi väestönosa ei saisi Suomaa-bakteereita ja muuttuisi itsekin rahvaanomaisiksi.

Tuli 2000-luku ja lama. Suomaa oli muuttunut monikulttuurisuuden kehdoksi ja lähes kaikissa kouluissa puhuttiin montaa kieltä. Nyt vain suomaankieliset olivat jäämässä kielivähemmistöksi, ja halusivat keskittää lapsensa omiin kouluihinsa, jotta heidän mielestään muiden, vielä rahvaanomaisempien, ehkä jopa barbaaristen - hassuista hatuistaan huolimatta - kulttuurien barbaaribakteerit eivät tarttuisi Suomaan lapsiin.

Suomaan hovi suimaantui tästä, ja teki kaikkensa estääkseen suomaankielisten klikkien syntymisen, sillä jopa barbaarius oli parempi kuin rahvaanomainen vaatimattomuus. Olihan mm. hassut hatut siitä todisteena.

Esbolan paikallishallinto päätti näyttää esimerkkiä. Lama vaati säästötalkoisiin ryhtymistä, jolloin hallinto ehdotti jalon kielen vähemmistökoulun integroimista kouluun, jossa sekä barbaarit, että rahvaanomaiset elivät harmoonista rinnakkaiseloa Suomaan hovin pakottamana ansiosta. Mitä tekivät jalon kielen edustajat? Julistivat kaikin tavoin menevänsä pilalle rahvaanomaisten seassa. Barbaarius hassuine hattuineen olisi saattanutkin tuoda mukanaan eksoottista värinää, mutta rahvaanomaisuus oli halveksittavinta maan päällä. Niinpä ovet suljettiin niin oppilailta kuin koko keskustelulta.

Kaikki kulttuurit lähes poikkeuksetta rikastuvat toistensa vaikutusten alla, paitsi yksi kulttuuri, joka Suomaassa on jo niin rikas, että se ei voi kuin köyhtyä. Suunnattomilla positiivisen diskriminaation ponnistuksilla jopa Esbolan suomaankielinen rahvaanomainen hallinto taipui sulauttamaan kaikki muut kulttuurit, paitsi sen jalon ja rikkaan väestönosan, jonka kieli on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Jalon ja rikkaan kielen kotimaassakin on jo kokonaisia kaupunginosia, jossa maan kielen taitajat ovat harvassa. Edes se, että Suomaan kansalliseepoksen "Muumintrollein seiccailuiden" alkukieli on ollut jalo ja rikas, ei riitä pelastamaan tämän uppoavan kielen kohtaloa. Asiantuntijat pelkäävät, että tällä menolla jaloa ja rikasta kieltä puhutaan sadan vuoden päästä enää pienellä saarella, jota myös Ahvenen maakunnaksi nimitetään. Muualla kieli elää lähinnä runonlaulajain suussa, jotka laulavat jalon ja rikkaan maan kansallisrunoutta, jota myös Abbaksi nimitetään.

Sen pituinen se.

-i-

[Miniluv]

No niinhän sille on oma ketju. Ja ihan omia sääntöjäkin sillä ketjulla on muutama...

[Vinyylihanska]

Kulttuurikunnon kunniakirja Mäkelänrinteen lukiolle!

Kulttuurikunnon kunniakirja 2009 myönnetään Mäkelänrinteen lukiolle. Mäkelänrinteen lukio on ensimmäinen Kulttuurin laajakaista -hankkeessa oleva koulu, joka on tutustunut kaikkiin hankkeen yhdeksään kulttuurilaitokseen.

Kunniamaininnan saa Hämeenlinnan yhteiskoulu, joka on vastaavasti perehtynyt seitsemään kulttuurilaitokseen.

Kulttuurin laajakaista on yhdeksän kansallisen kulttuurilaitoksen yhteishanke, jolla yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen oppilaita houkutellaan kansallisen kulttuurin pariin. Vuodesta 2007 hankkeeseen on osallistunut yli 90 opetusryhmää.

Molemmat palkinnonsaajat saavat esittää Kulttuurikunnolle kolme kulttuuritoivomusta, joista kummallekin koululle pyritään toteuttamaan yksi.

http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/10/kulttuurikunnon_kunniakirja_makelanrinteen_lukiolle_1119560.html?origin=rss

[skrabb]

MAAHANMUUTTAJAKOULUSSA

"Oppilaiden etnistä taustaa lakkaa ajattelemasta"
Monella opettajallakin on Vesalassa ulkomaalaistaustaa
Teppo Moisio

helsingin sanomat

Historiantunnilla kuuluu vain opettaja Petri Rytkölän ääni.

Luokallinen Vesalan yläasteen kasiluokkalaisia istuu ja kopioi kalvot kiltisti vihkoonsa.

Eikös tässä koulussa pitänyt olla koko ajan täysi hulina? "Aamutunnit ovat yleensä rauhallisimpia", Rytkölä kertaa koulun lainalaisuuksia tunnin jälkeen. "Ja tämä oli tavallista helpompi ryhmä."

Kun puhutaan Neuvostoliiton edesottamuksista, tuntuu maahanmuuttajataustaisten määrä toisinaan. Esimerkiksi toisen maailmansodan tulkinnassa on eroja suomalaisen ja venäläisen tulkinnan välillä.

"Joskus katsottiin Parikan Talvisotaa, ja tunnelma oli kuin lätkämatsissa", Rytkölä kertoo. Yhdet hurrasivat, kun neuvostoliittolaisia kuoli, toiset suomalaisten kaatuessa.

Lahjakkaita oppilaita on kaikissa ryhmissä, sanoo Rytkölä. Samaten laiskimuksia.

Matematiikantunnilla on enemmän menoa ja meininkiä. "Opettajaa!" Omar Ahmed huikkaa apua.

Keskipenkin suomalaistyttöjä ei tunti enää kiinnosta. He kävelevät liitutaululle ja alkavat kirjoitella omiaan. "Me on jo tehty tehtävät, miksei me saada lähteä?"

Matematiikan opettaja Martina Lindholm ja erityisopettaja Johanna Maaluoto neuvovat niitä, jotka vielä keskittyvät tehtäviinsä.

"Kuulin vasta työpaikan saatuani Vesalan maineesta", Tampereelta viran perässä muuttanut Lindholm kertoo.

"Oppilaiden etnistä taustaa lakkaa ajattelemasta", Lindholm sanoo.

"Nämä ovat kaikki meille yksinkertaisesti vain lapsia", luokkaan saapuva matematiikanopettaja Lioudmila Kesänen tiivistää.

Kaikki opettajat kiittelevät Vesalan yläasteen hyvää työilmapiiriä. Vakiväen vaihtuvuus onkin verrattain pieni.

"Viihdyn niin hyvin, että jään tänne varmaan eläkeikään asti", Johanna Maaluoto sanoo.

Moni opettajista on päätynyt Vesalaan sattumalta, mutta sinne myös hakeudutaan.

Esimerkiksi erityisopettaja Niina Halonen-Malliarakis olisi päässyt keskustan "eliittikouluihin", mutta tuli mieluummin Itä-Helsinkiin.

Monta vuosikymmentä ulkomailla asunut ja kreikkalaisen kanssa avioitunut opettaja olisi tuntenut olonsa pelkkien kantasuomalaisten keskellä vieraaksi./quote]

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Oppilaiden+etnist%C3%A4+taustaa+lakkaa+ajattelemasta/1135250355517

[skrabb]

Huomasiko kukaan mielipidepalstalla Hesarissa oli joku kasvatustieteilijä myös huolissaan koulujen ja opettajien tilanteesta mamukouluissa ?
Vilkaisin vain nopeasti. Olikohan siinä mitään asiaa ?

HS Mielipide 28.10.09

Heikoiksi leimatuissa kouluissa työmotivaatio voi romahtaa
"Jos koulujemme annetaan kurjistua ja eriarvoistua, kyse on tietoisista poliittisista ratkaisuista, joita ei voi tekosyillä muuksi selittää."

Pääkirjoitus "Koulujen eriytyminen estettävä" (HS 26. 10.) kertoi otsikollaan suorasukaisesti jutun ydinasian.

Tosiasia on, että koulut ovat jakautumassa suosittuihin ja niihin, joista halutaan pois. Syrjäytymiskierteessä olevien perheiden lapset ovat kasaantumassa samoihin kaupunginosiin maahanmuuttajien kanssa. Energiaa ei jää opiskeluun, jos oppilaan mieli on levoton ja masentunut kotiongelmien tai kielivaikeuksien vuoksi.

Kansainväliset kokemukset kertovat, että heikoiksi leimattujen koulujen moraali romahtaa. Kun koululla ei ole rahallisia resursseja eriyttää opetusta, koulumotivaatio loppuu.

Nyt meillä tungetaan isoihin luokkiin joukko hyvin erilaisista oppimisvaikeuksista ja psyykkisistä ongelmista kärsiviä lapsia. Luokille annetaan hieno nimi kuten "monimuotoluokka", ja opettajien asiana on huolehtia lopusta.

"Ikävintä on, että toimet naamioidaan lapsen edun mukaisiksi, vaikka jokainen taustoja tunteva tietää, että kysymys on kustannussäästöistä", kirjoittaa minulle hyvä ja kokenut opettaja.

Säästöpolitiikalla voi olla kohtalokkaita seurauksia lapsen loppuelämälle: "Näissä oloissa opettaminen on järjettömän rankkaa, koska kenenkään kapasiteetti ei riitä niin monien ongelmien samaan aikaiseen käsittelyyn."

Tärkeintä kouluelämässä olisi, että lapset kokisivat turvaa, arvonantoa, yhteisöllisyyttä ja aitoa aikuisen välittämistä. Siltä pohjalta syntyy itsearvostus, halu oppia. Liian isoissa luokissa monet lapset ovat opiskelevinaan oppimatta juuri mitään.

Huonosti resursoiduissa kouluissa opettajat leimautuvat surkeiksi, oppilaat alkavat uskoa olevansa peruuttamattomasti tyhmiä ja monet suuntaavat mielenkiintonsa toimiin, joissa kokevat menestyvänsä, ja pahimmillaan huumeiden ja rikosten pariin.

Pääkirjoituksessa keskityttiin maahanmuuttajiin, sivulauseessa mainittiin oppilaat, joilla on alhainen sosioekonominen tausta. Sivulause on tärkeä. On nimittäin syytä muistaa, että jo 1990-luvun alussa ajettiin erittäin määrätietoisesti koulujen eriytymistä "laatukouluihin" ja "niihin, joita autetaan kunnan hätäavulla". Näin kertoi HS 12. 12. 1993.

Maahanmuuttajia ei siihen aikaan juuri ollut, mutta tuolloinkin vedottiin kaavoitusongelmiin koulujen erilaistumisen syynä. Tosiasiassa vaikutusvaltaiset piirit halusivat koulukilpailua, koska peruskoulun taso oli heistä surkea.

Yhteisen peruskoulumme puolustajat leimattiin ilman perusteita vasemmistolaisiksi, "jotka halveksivat vanhempia, haluavat tahallaan huonontaa kouluja ja luovuttaa lapsensa kasvottoman yhteiskunnan haltuun", kuten muuan itseään tiedemieheksi tituleeraava kirjoitti. Leima oli loukkaava, mutta mies paljasti itsensä ja taustavoimansa.

Pisa antoi vain välirauhan ja jatkoaikaa peruskoulullemme. Joillekin oli kova isku, kun vuosikymmenen ankara parjauskampanja surkeaa kouluamme kohti romahti kalkkiviivoilla. Maailman huonoin koulu olikin maailman paras.

Nyt taitaa olla revanssin aika. Esimerkit yliopistomaailmasta ja terveydenhuollosta kertovat, mihin Suomea viedään koulua ylistävien juhlapuheiden varjossa.

Jos koulujemme annetaan kurjistua ja eriarvoistua, kyse on tietoisista poliittisista ratkaisuista, joita ei voi tekosyillä muuksi selittää. Näin menetellen lapsille jaetaan tulevan elämänsä pelikortit. Ässät saa varakas, köyhille jää Musta Pekka. Seurauksista kärsitään sekä kultahammasrannikoilla että rähjäisten metroasemien lipeillä.

Juhlapuheet saisivat riittää, kouluväkeä ei voi enää pitää pilkkanaan. Kun kunnilla ei ole rahaa, valtion tulee ryhtyä toimiin, heti. Nyt ei ole kyse oikeistolaisesta tai vasemmistolaisesta politiikasta, vaan järjen ja inhimillisyyden taistelusta kovien arvojen voittokulkua vastaan.

KARI UUSIKYLÄ

kasvatustieteen professori,
emeritus

Helsinki

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Heikoiksi+leimatuissa+kouluissa+ty%C3%B6motivaatio+voi+romahtaa/1135250330020

[JoKaGO]

Monta vuosikymmentä ulkomailla asunut ja kreikkalaisen kanssa avioitunut opettaja olisi tuntenut olonsa pelkkien kantasuomalaisten keskellä vieraaksi.

Olen sanaton...

[Juki]

Monta vuosikymmentä ulkomailla asunut ja kreikkalaisen kanssa avioitunut opettaja olisi tuntenut olonsa pelkkien kantasuomalaisten keskellä vieraaksi.

Olen sanaton...

Tämän sanominen on ok, mutta kantasuomalaisen mielipide, että suomalainen tuntee olonsa vieraaksi, jos sattuu olemaan esimerkiksi ainoa suomalaispoika koko luokassa, on soosoo ja not ja "ettekö ymmärrä, mikä rikkaus se on" -argumentti vielä päälle.

[Jepulister]

HS Mielipide 28.10.09

(...)
Huonosti resursoiduissa kouluissa opettajat leimautuvat surkeiksi, oppilaat alkavat uskoa olevansa peruuttamattomasti tyhmiä ja monet suuntaavat mielenkiintonsa toimiin, joissa kokevat menestyvänsä, ja pahimmillaan huumeiden ja rikosten pariin.
(...)
KARI UUSIKYLÄ
kasvatustieteen professori,
emeritus
Helsinki

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Heikoiksi+leimatuissa+kouluissa+ty%C3%B6motivaatio+voi+romahtaa/1135250330020

Outoa, kun väitetään näiden ongelmallisten koulujen olevan erityisen huonosti resursoituja. Niihinhän nimenomaan jaetaan ylimääräistä rahoitusta, kun muuten resurssit oppilasta kohti eli käytännössä ryhmäkoot pyritään useimmissa kunnissa pitämään mahdollisimman oikeudenmukaisesti (tasaisesti) jakautuneina eri koulujen välillä.

Kari Uusikylä on varmasti alallaan maan johtavia asiantuntijoita, mutta ei kai hänkään voi olla niin yksisilmäinen, että kuvittelee rahan ratkaisevan ongelmat, jotka eivät alun alkaen johdu rahan puutteesta.

Sosioekonomiseen taustaankaan vetoaminen ei sitä paitsi ole täysin aukotonta, kun puhutaan häiriökäyttäytymisestä ja muista koulurauhaa haittaavista ilmiöistä. Kiusaajia ja öykkäreitä löytyy niin suuri-, keski- kuin pienituloisista perheistä.

[Nikopol]

HS Mielipide 28.10.09

(...)
Huonosti resursoiduissa kouluissa opettajat leimautuvat surkeiksi, oppilaat alkavat uskoa olevansa peruuttamattomasti tyhmiä ja monet suuntaavat mielenkiintonsa toimiin, joissa kokevat menestyvänsä, ja pahimmillaan huumeiden ja rikosten pariin.
(...)
KARI UUSIKYLÄ
kasvatustieteen professori,
emeritus
Helsinki

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Heikoiksi+leimatuissa+kouluissa+ty%C3%B6motivaatio+voi+romahtaa/1135250330020

Outoa, kun väitetään näiden ongelmallisten koulujen olevan erityisen huonosti resursoituja. Niihinhän nimenomaan jaetaan ylimääräistä rahoitusta, kun muuten resurssit oppilasta kohti eli käytännössä ryhmäkoot pyritään useimmissa kunnissa pitämään mahdollisimman oikeudenmukaisesti (tasaisesti) jakautuneina eri koulujen välillä.

Kari Uusikylä on varmasti alallaan maan johtavia asiantuntijoita, mutta ei kai hänkään voi olla niin yksisilmäinen, että kuvittelee rahan ratkaisevan ongelmat, jotka eivät alun alkaen johdu rahan puutteesta.

Sosioekonomiseen taustaankaan vetoaminen ei sitä paitsi ole täysin aukotonta, kun puhutaan häiriökäyttäytymisestä ja muista koulurauhaa haittaavista ilmiöistä. Kiusaajia ja öykkäreitä löytyy niin suuri-, keski- kuin pienituloisista perheistä.

Uusikylä tarkoittanee että nämä (parhaiten resursoidut) koulut ovat (tehtävän mahdottomuuteen nähden) riittämättömästi resursoituja.

Juuri tästä on kyse: monikulttuuri syö rahaa moninkertaisesti normitaviskantasuomalaiseen meininkiin verrattuna. Sen rahantarve on aina N+X, jossa N on käytettävissä oleva raha ja X siihen aina lisättävä summa, joka on vakio N:n arvoon katsomatta. Oppimistulos on aina Z-Y, jossa Z on kantisten oppimistulokset ja Y rakenteellisen R-faktorin aiheuttama eroavaisuus monikulttuurin siunaamiin.

Monikulttuuriin ei ole rahaa. Sitä Uusikylis tarkoittaa.

Etnisyyden unohtamisesta: juuri noin sen pitääkin toimia, eli lapsi on lapsi naaman väriin katsomatta. Ahmed ja Svetlana saavat täsmälleen saman tuotteen koulusta kuin Pekka ja Liisakin, ja sen pitää riittää. Lapsi ei ole syypää maahanmuuton ongelmiin tai perheensä Suomessa oloon. Hän ansaitsee kaiken saman kuin kantis, eikä hippuakaan enempää tai vähempää.

Mutta etnisyys kyllä muistuttaa olemassaolostaan jos lapsi ei osaa suomea tai vanhempien kanssa pitää käydä läpi ikuinen tulkkirumba. Ja jos/kun koti alkaa vaatie erityiskohtelua, silloinhan lapsi lakkaa olemasta lapsi ja muuttuu (omasta tahdostaan riippumatta) vanhempiensa manipulaation välineeksi ja kulttuuritoteemiksi.

Siinäpä toinenkin hyvä syy rajoittaa monikulttuuria. Se on kallista ja vaikeaa, ja häiritsee yhteiskunnan ja koulun keskeistä tehtävää: tuottaa turvallisuutta ja palveluja suomalaisille ja Suomen kansalaisille.

[mikkoellila]

HS Mielipide 28.10.09

(...)
Huonosti resursoiduissa kouluissa opettajat leimautuvat surkeiksi, oppilaat alkavat uskoa olevansa peruuttamattomasti tyhmiä ja monet suuntaavat mielenkiintonsa toimiin, joissa kokevat menestyvänsä, ja pahimmillaan huumeiden ja rikosten pariin.
(...)
KARI UUSIKYLÄ
kasvatustieteen professori,
emeritus
Helsinki

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Heikoiksi+leimatuissa+kouluissa+ty%C3%B6motivaatio+voi+romahtaa/1135250330020

Outoa, kun väitetään näiden ongelmallisten koulujen olevan erityisen huonosti resursoituja. Niihinhän nimenomaan jaetaan ylimääräistä rahoitusta, kun muuten resurssit oppilasta kohti eli käytännössä ryhmäkoot pyritään useimmissa kunnissa pitämään mahdollisimman oikeudenmukaisesti (tasaisesti) jakautuneina eri koulujen välillä.

Kari Uusikylä on varmasti alallaan maan johtavia asiantuntijoita, mutta ei kai hänkään voi olla niin yksisilmäinen, että kuvittelee rahan ratkaisevan ongelmat, jotka eivät alun alkaen johdu rahan puutteesta.

Sosioekonomiseen taustaankaan vetoaminen ei sitä paitsi ole täysin aukotonta, kun puhutaan häiriökäyttäytymisestä ja muista koulurauhaa haittaavista ilmiöistä. Kiusaajia ja öykkäreitä löytyy niin suuri-, keski- kuin pienituloisista perheistä.

Uusikylä tarkoittanee että nämä (parhaiten resursoidut) koulut ovat (tehtävän mahdottomuuteen nähden) riittämättömästi resursoituja.

Kari Uusikylä on tunnettu egalitaristinen utopisti, joka vastustaa kaikkia älykkyystutkimuksia. Uusikylän mielestä mitään yksilöiden välisiä älykkyyseroja ei ole tai niillä ei ole mitään merkitystä. Uusikylän mielestä kaikki lapset ovat lahjakkaita ja kysymys on vain "resurssoinnista".

Suomeen tänä vuonna saapunut 15-vuotias lukutaidoton somali, joka ei ole kertaakaan elämässään käynyt päivääkään koulua, voi Uusikylän mielestä olla 20-vuotiaana menestyvä juristi.

I dag är det tisdag och klockan är 11, gissar femtonåriga Yasmin Hassan på en knagglig blandning av finska och engelska. Klockan är två och den här onsdagen är Hassans första skoldag någonsin; inte bara i Vöyrinkaupungin koulu.
Jos ihminen ei 15-vuotiaana tunne kelloa tai viikonpäiviä, miten hänestä koskaan voisi tulla hyödyllinen yhteiskunnan jäsen?

Jos ihminen on 15-vuotiaana koulussa ensimmäistä kertaa elämässään, miten hän voi koskaan integroitua moderniin, järjestäytyneeseen suomalaiseen yhteiskuntaan?

Ei mitenkään. Tietenkään.

Jonkun pitäisi kertoa tämä Astrid Thorsille ym. monikulttuurisuusfanaatikoille, jotka haluavat Suomeen jatkuvasti lisää, lisää ja lisää näitä lukutaidottomia kehitysmaalaisia eli täysin integroitumiskyvyttömiä ihmisiä.

Kari Uusikylä ei myönnä, että tuollaiset ihmiset ovat Suomelle hyödyttömiä tai peräti haitallisia. Uusikylän mielestä lukutaidoton afrikkalainen 15-vuotias on ihan yhtä fiksu kuin kympin keskiarvon omaava suomalainen 15-vuotias.

[Nikopol]

Mikko on oikeassa, sillä varauksella ettei k.o. yksilö ole poikkeuslahjakkuus, luonnollinen lingvisti ja nero. What are the odds?

Muussa tapauksessa hän on parikymppisenä työllistymiskyvytön basket case.

[MMA]

Kansainväliset kokemukset kertovat, että heikoiksi leimattujen koulujen moraali romahtaa. Kun koululla ei ole rahallisia resursseja eriyttää opetusta, koulumotivaatio loppuu.

Suomessa on todella paljon enemmän rahaa kuin monessa muussa maassa. Tarkoittaako tämä sitä että köyhemmissä maissa on vielä huonompi koulumotivaatio?

Nyt meillä tungetaan isoihin luokkiin joukko hyvin erilaisista oppimisvaikeuksista ja psyykkisistä ongelmista kärsiviä lapsia. Luokille annetaan hieno nimi kuten "monimuotoluokka", ja opettajien asiana on huolehtia lopusta.

Vielä silloin kun itse olin koulussa niin oppimisvaikeuksista kärsivät laitettiin apuluokalla ja häiriköt tarkkikselle. Homma toimi ihan ok. Yläasteella muistan luokaltamme kun kaksi poikaa ja yksi tyttö siirrettiin erikoisluokkiin, niin meno tunneilla muuttui täysin ja "koulumotivaatio" lisääntyi.

Nykyään tämä on syrjintää ja leimaamista. Maahanmuuttajan tapauksissa se olisi rasismia.

Jos koulujemme annetaan kurjistua ja eriarvoistua, kyse on tietoisista poliittisista ratkaisuista, joita ei voi tekosyillä muuksi selittää. Näin menetellen lapsille jaetaan tulevan elämänsä pelikortit. Ässät saa varakas, köyhille jää Musta Pekka. Seurauksista kärsitään sekä kultahammasrannikoilla että rähjäisten metroasemien lipeillä.

En ymmärrä tätä logiikkaa. Miksei mamulähiössä oleva työtön voisi muuttaa perheineen vaikka Lappiin jollekkin pienelle paikkakunnalle nauttimaan luonnon rauhasta? Samalla tavalla se työttömyystuki siellä juoksee ja muuttotappiokunnilla on tarjota tyhjiä vuokra-asuntoja. Vaikka olisin kuinka köyhä tahansa en asuisi mamulähiössä.

KARI UUSIKYLÄ

kasvatustieteen professori,
emeritus

Oma arvostukseni professoreihin, tohtoreihin, dosentteihin yms. on kokenut inflaation, eikä tämä kirjoitus tilannetta ainakaan parantanut.

[skrabb]

Suomalaisisä kokee tyttärensä syrjityksi
Juha Sirén

helsingin sanomat

Helsingin Vesalassa asuva Jari Taponen kokee tyttärensä tulleen syrjityksi Vesalan yläasteen koulussa.

Koulussa hyvin menestyvän tytön kertoman mukaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita autetaan enemmän esimerkiksi matematiikan kokeissa. Heille selitetään tehtävät ja miten ne ratkaistaan.

Seitsemättä luokkaa käyvä tytär kokee tämän epäoikeudenmukaisena.

Yläaste alkoi myös ikävästi. Tytär ei päässyt samalle luokalle hyvän kaverinsa kanssa, vaikka toiveita ala-asteella kysyttiinkin.

Luokkaa yritettiin vaihtaa. "Rehtori sanoi, että koulua on käyty jo kolme viikkoa, joten vaihto ei onnistu", Taponen kertoo.

"Nyt tytär on luokalla, jossa enemmistö oppilaista on ulkomaalaistaustaisia."

Kuulemansa ja kokemansa perusteella Taponen on tullut siihen tulokseen, että suomalaisoppilaat eivät saa tasavertaista kohtelua Vesalassa.

Taponen myös ihmettelee, mikseivät koulun säännöt kosketa kaikkia. Tunneilla kuunnellaan mp3-soittimia opetuksesta piittaamatta.

Rehtori Juha Juvonen arvelee, että käsitys maahanmuuttajataustaisten suosimisesta matematiikan kokeissa on syntynyt siitä, että heille joudutaan usein selittämään koetta huonon kielitaidon vuoksi.

"Koe ja arvostelu on kaikille sama", Juvonen vakuuttaa.

Luokan vaihdon hän sanoo olevan ongelmallista. Kurssimuotoinen opiskelu etenee eri tahtiin eri luokissa.

Musiikin kuuntelun Juvonen sanoo olevan oppitunneilla kielletyn.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Suomalaisis%C3%A4+kokee+tytt%C3%A4rens%C3%A4+syrjityksi/1135250408478

[skrabb]

Somali-isän lapset viihtyvät Vesalassa
Juha Sirén

helsingin sanomat

Maahanmuuttajataustaisen Ali Mogen lapset viihtyvät hyvin Vesalan yläasteen koulussa. Kumpikaan ei ole koskaan joutunut kiusatuksi tai syrjityksi. Suomessa syntyneet lapset kokevat olevansa suomalaisia.

Helsingin Kivikossa asuvan nelihenkisen perheen tytär käy yhdeksättä luokkaa ja poika kahdeksatta.

Tytär haluaa jatkaa lukiossa, mikä ei Vesalan koulussa ole välttämättä ykkösvalinta yläasteen jälkeen. Numerot viimeisessä todistuksessa ovat erittäin hyvät.

Moge on tyytyväinen lastensa koulumenestykseen.

Asenteiden koveneminen maahanmuuttajia kohtaan sen sijaan huolettaa Mogea.

"Asenteet ovat jyrkentyneet kolmen neljän viime vuoden aikana", parikymmentä vuotta sitten Somaliasta Suomeen muuttanut Moge sanoo.

Hän ei ole varma mistä se johtuu. Pelko ja tietämättömyys ovat hänen mielestään ainakin taustalla.

Moge on seurannut netissä käytävää keskustelua ilmiöstä, jossa valkoihoinen kantaväestö karttaa kouluja ja alueita, joissa maahanmuuttajien osuus nousee suureksi.

"Tuntuu tosi pahalta, mitä suomalaiset kirjoittavat", Moge sanoo ja viittaa maahanmuuttajavastaisiin mielipiteisiin.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Somali-is%C3%A4n+lapset+viihtyv%C3%A4t+Vesalassa/1135250408457

[Nikopol]

Fatima trivs jättebra! Mutta voisikohan Mogen vähän avata että pelko mitä kohtaan ja tietämättömyys mistä?

Parikymmentä vuotta sitten väärin perustein ja rikollisesti maahan luikkinut mies perheineen on pelin voittaja. Vähemmistöksi muuttunut kantis häviäjä. Onneksi kantislapset saavat jotain mitä ei voi rahalla mitata: valmiuden selvitä monikulttuurissa.