Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia vuodelle 2015

[Roope]

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta 2009-2015 on julkaistu lopullinen versio. Strategialuonnokseen verrattuna muutama maahanmuuttajien erityisoikeus on jätetty lopullisesta paperista pois tai työnnetty rivien väliin. Hyvä tai huono asia, riippuu strategian täytäntöönpanosta.

Luonnos ja lopullinen versio:

Maahanmuuttajien hakeutumista korkeakoulutukseen on keskeistä tukea jo peruskoulusta ja toisen asteen koulutuksesta alkaen kehittämällä eri toimijoiden yhteistyönä tiedotusta ja muita kohdennettuja toimenpiteitä.

Strategian tavoitteeksi asetettua "maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä" ei perustella mitenkään. "Kohdennettuja toimenpiteitä" ei tässä kohdassa eritellä, mutta niiden voi arvioida viittaavan mm. erityisopetukseen lukiossa ja korkeakouluun valmentavaa opetusta.

Luonnoksessa mainittiin maahanmuuttajaopiskelijoiden suurimmiksi ongelmiksi huono suomen, ruotsin ja englannin kielen taito sekä motivaation puute. Miksi siis on niin tärkeää saada lisää kalliisti tuettuja kielitaidottomia huonosti motivoituneita maahanmuuttajia korkeakouluihin?

Luonnos ja lopullinen versio:

Avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutukseen valmentavan opetuksen tarjontaa kehittämällä voidaan madaltaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten kynnystä osallistua korkeakouluopetukseen sekä antaa sisällöllisiä ja kielellisiä valmiuksia opiskeluun.

Eikö näilläkin rahoilla kannattaisi mieluummin kehittää korkeakouluopetusta? Eikö varhainen ammatilliseen koulutukseen ja työelämään pääseminen tukisi kaikkein parhaiten maahanmuuttajien kielenoppimista? Onko korkeakoulutuksella strategian kirjoittajille muuta kuin statusarvoa?

Luonnos:

Kehittymis- tai kasvuhaluisia yrityksiä ja muita työnantajia, jotka tarjoavat työharjoittelupaikan maahanmuuttajataustaiselle tai ulkomaiselle opiskelijalle, voidaan tukea tarjoamalla vastineeksi korkeakoulun tutkimus- tai koulutuspalveluita.

Lopullinen versio:

Korkeakoulut kehittävät yhteistyössä työelämän kanssa työelämään integroitumista tukevia harjoittelukäytäntöjä, jotka edistävät myös ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten siirtymistä suomalaisen elinkeinoelämän ja julkissektorin palvelukseen. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä kehitettävä harjoittelumalli tukee opiskelijoiden yhdenvertaisia harjoittelumahdollisuuksia.

Korkeakouluihin ei ole syytä kehittää syntyperästä riippuvia harjoittelukäytäntöjä. Alkuperäisessä tekstissä työnantajille tarjotut porkkanat olivat esillä, mutta lopullisesta versiosta ne on häveliäästi siivottu pois näkyvistä. 

Luonnos:

Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintojensa perusteita ja pääsykoekäytäntöjään siten, että kielelliset ja kulttuuriset tekijät eivät muodostu maahanmuuttajataustaisten koulutukseen pääsyn esteeksi.

Lopullinen versio:

Opiskelijavalintoja kehitetään siten, että koulutukseen valikoituu motivoituneita ja kielitaitoisia opiskelijoita, joilla on riittävät edellytykset korkeakouluopinnoissa menestymiseen.

Positiivinen yllätys. Lopullisessa versiossa takki käännetään ja korostetaan osaamisen, motivaation ja kielitaidon merkitystä opiskelijavalinnoissa. Näin pitääkin tehdä.


Strategia on tavoitteissa ja keinoissa samaa puuta eilisen Arajärven raportin kanssa. Valitettavasti tämäkin paperi nojaa maahanmuuttajien koulutuksen parantamisessa lähinnä heihin suunnattuun erityiskohteluun.

Korkeakoulutettavien maahanmuuttajien määrän nostaminen vastaamaan heidän osuuttaan koko väestöstä on jo sinällään tavoitteena täysin keinotekoinen. Kallista ja aikaa vievää korkeakoulutusta järkevämpää on järjestää maahanmuuttajille nopea tie kielenoppimiseen ja työelämään ammatillisen koulutuksen kautta. Lahjakkaille opiskelijoille on jo nyt olemassa täysin toimiva väylä korkeakouluihin.

Toinen suuri kysymys on strategian tavoite tuplata muutamassa vuodessa Suomessa ilmaisen korkeakoulututkinnon suorittavien ulkomaalaisten määrä. Miten tämä palvelee Suomen etua, kun liikkuvuuden lisääntyessä yhä harvempi tutkinnon suorittaneista jää maahan? Jo nyt Suomi kärsii aivovuodosta ja korkeakoulurahojen suuntaaminen ulkomaalaisille vain pahentaa tilannetta.

[mikkoR]

Jos intellektuellit ajattelevatkin hieman erilaisella kaavalla ja tuumivat että Suomi on niin huono maa ettei tänne jää niitä oppineita muutenkuin nimenomaisesti nämä pakolaisena tulevat?

Toisinsanoen heitä paapotaan ja järjestetään hyville opiskelupaikoille ohi muiden ja ehkä jopa parempien oppilaiden niin suuressa kiitollisuudessaan nämä henkilöt eivät muuta pois Suomesta?

Totuus lienee kuitenkin se että Suomessa on mahdollisuus jokaisella, myös maahanmuuttajalla (pakolaisella) edetä opiskelussa ja työelämässä ilman ylenpalttista tukemista jos oikeasti motivaatio on kohdallaan ja aivokapasiteettia riittää.

Jokaisessa kansallisuudessa on niitä ihmisiä jotka etenevät ja joista tulee menestystarina, oli lähtötilanne vaikka kuinka kurja tahansa.
Toisaalta on niitä joilla on kultalusikka ollut suussaan syntymästä asti ja silti on päätynyt katuojaan.