Eläkepommin hoitaminen

[Maisterinna]

Suuret ikäluokat eläköityvät pian. Kaikki tietävät, että velloo suuri huoli siitä, kuka sitten tekee työt ja ennen kaikkea kuka hoitaa suuret ikäpolvet siinä vaiheessa, kun he makaavat laitoksissa. Monessa tuutissa on ehdotettu ratkaisuksi maahanmuuttoa. Maahanmuutto nykyisellään ei toimi, eikä kansa ilmeisesti halua monikulttuurillistaa Suomea. Onko muita vaihtoehtoja?

Esitän konkreettisia ehdotuksia vanhustenhoitoon. Ehdotukset perustuvat suomalaisten tehokkaaseen työhönvaljastukseen. Muistuttaisin, että Suomen työttömyysaste on 10% hujakoilla ja meillä on noin 300 000 korkeakouluopiskelijaa. 15-24-vuotiaita työttömiä on 40 000.

1. Koulutusvaatimuksia on alennettava.
Yliannostuksina vaarallisten lääkkeiden annostelemiseen ja tarkkojen toimenpiteiden (katetrointi) suorittamiseen tarvitaan tietenkin sairaanhoitaja. Sen sijaan syöttämiseen ja vaipanvaihtoon kelpaa kuka vaan, jolla on terveet kädet ja normaali mieli. Lähihoitajista on pulaa, joo, mutta voidaan luoda yksi kasti lisää, eli työtä tekemällä oppivat vanhustenhoitoapulaiset.  Olen naurattanut monia ulkomaalaisia kertomalla, että Suomi on maa, jossa siivoojaltakin vaaditaan siivoojan koulutus. Valitettavasti kyseessä ei ole vitsi.

2. Avataan joustavia osa-aikaisia toimia --> opiskelijoille työmahdollisuuksia.
Tässä maassa on järjetön reservi opiskelijoita, jotka eivät käy opiskelun ohessa töissä, mutta kävisivät jos siihen olisi järkevä mahdollisuus. Kaikki opiskelleet tietävät miten kivaa on elää opintotuella kuukausi. Monet pelkäävät lainanottoa. Rankkaa työsopimusta ei voi tehdä, koska silloin opinnot kärsivät. Opiskelijoilla saattaa kuitenkin olla helppoja jaksoja, jolloin luppoaikaa on paljon ja työntekoon on hyvät mahdollisuudet. Kaikki, joilla ei ole ns. suhteita ja jotka eivät opiskele huipputyöllistävää alaa tietävät, että kesä- ja osa-aikatyöt ovat kiven alla. Esimerkiksi minä olisin oikein mielelläni opiskeluaikoina ulkoiluttanut mummoja ja olisin tehnyt sen 6 euron tuntipalkalla hymyillen.

3. Sosiaalietuuksien järkevöittäminen
Kärjistäen: 22-vuotias terve mies asuu kotona, ei opiskele ja nostaa työttömyyskorvausta. Työttömyyskorvaus pois. Eiköhän ala mummot kiinnostaa, kun uuteen monitoriin ei ole rahaa. Suomen nuorisotyöttömyys on oikeasti hei jotain aivan järkyttävää. Nämä nuoret on saatava töihin.

4. Töitä nuorimmillekin
Muistatko millainen olit yläasteella? Jotkut olivat lapsellisia, vastuuttomia ja egoistisia, mutta ainakin minä olin tarmoa täynnä oleva tyttö ja oma raha (= uudet Lewikset) kiinnosti. 14-vuotias pystyy aivan hyvin syöttämään vanhuksia, lukemaan heille lehteä ja vaihtamaan vuodevaatteet. Nuorten näkeminen virkistää vanhuksiakin. Nuori oppii työntekoa. Lapsityövoimankäyttöä ei tietenkään pidä vetää överiksi, vaan nuorten kanssa pitää tehdä kevyitä työsopimuksia tyyliin työtä joka maanantai koulun jälkeen 3 tuntia tai sunnuntaivuoroja. Palkan ei tarvitse olla suuren suuri. Tämä 4. pykälä varmasti herättää epäluuloa, mutta itse olen ulkomailla työskennellyt monien nuorten kanssa, ja hämmästynyt kuinka luontevaa teinien työnteko on, kun heille annetaan mahdollisuus ja heihin luotetaan. Sitä paitsi minun sukupolveni on ensimmäisiä, jolle lapset työelämässä ovat ihmetyksen aihe. Yläasteikäiset oppivat käsittämättömän nopeasti, siinä jää vanha jäärä kakkoseksi hetkessä.

Kommentteja? Lisäehdotuksia?

[Mika.H]

Kommentteja? Lisäehdotuksia?

5. asennemuutos!

ja ns saavutetuista eduista on luovuttava. juuri juttelin yhden opettajan kanssa, joka sanoi, että 18 viikkotuntia riittää täyteen palkkaan. ei suostunut tekemään lisätöitä. tuollainen peli on loputtava, alalla kuin alalla.

[Mika]

Hyviä ehdotuksia. Julkisen sektorin töihin koulutusvaatimukset ovat Suomessa lähes kautta linjan aivan liian tiukkoja ja ahtaita. Jos niitä väljennettäisiin hieman, hoito-, opetus ja sosiaalialoilla ei enää olisi työvoimapulaa, eikä esim. ammatinvaihtajien tarvitsisi aina palata pitkäksi aikaa uudestaan koulunpenkille.

Hyvä esimerkki työstä, jossa on tarpeettoman tiukka koulutusvaatimus, on sosiaalityöntekijän ammatti. Ei ole mitään järkeä, että kyseiseen virkaan kelpaa vain yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, sosiaalityön linjalta valmistunut opiskelija. Suuri osa opiskelusta on hömpppäkirjojen lukemista, hömppätenteillä istumista ja erilaisia hömppäseminaareja, jotka eivät valmista millään tavalla ammatin karuun arkeen.  

Opetusalalla taas vaaditaan kohtuuttomasti kasvatustieteellisiä ja pedagogisia opintoja, vaikkei niilläkään ainakaan aikuiskoulutusalalla paljon mitään tee. Yritysmaailmassa luennoitsijaksi ja kouluttajaksi pääsee asiansa hyvin osaava, kohtuullisen ulosannin omaava henkilö. Saman pitäisi riittää myös julkisella sektorilla.  

[Alapo]

3. Sosiaalietuuksien järkevöittäminen
Kärjistäen: 22-vuotias terve mies asuu kotona, ei opiskele ja nostaa työttömyyskorvausta. Työttömyyskorvaus pois. Eiköhän ala mummot kiinnostaa, kun uuteen monitoriin ei ole rahaa. Suomen nuorisotyöttömyys on oikeasti hei jotain aivan järkyttävää. Nämä nuoret on saatava töihin.

Tuota.... miksi nuoren työttömän oli se vaikka sähkömies pitäisi ruveta hoitamaan mummoja hoivakodissa, kun on noita terveysalaa opiskelleitakin työttömänä. Nuorille pitäisi oman alan tai omaa alaa lähellä olevia töitä. Turha on kitistä etteikö moni nuori työtön haluaisi tehdä töitä, kun monella alueella ei vaan ole töitä, mm.muuttotappiokunnissa. Moni olis varmasti tyytyväinen jos olisi töitä edes muutamaksi päiväksi viikossa.

[Ari-Lee]

Maisterinnalla on aika kovia ehdotuksia. En halua torpata mutta on niin muttaa.

1. Juurikin koulutuksella on saavutettu paremmat palkat. Ammattiliitot pitävät kynsin hampain kiinni koulutuksen kautta saavutetuista eduista. Esim. juurikin siivousteknikon ammattitutkinto.

2. Osa-aikainen työ sopii nimenomaan opiskelijoille. Opintonsa suorittaneelle valmistuneelle työttömälle osa-aikatyö on ainoastaan myrkkyä koska työmatkat eivät edelleenkään puolitu eikä maksettava opintovelka puolitu. elanto on haettava jokatapauksessa lopuksi soskusta.

3. Oikein ja väärin. Ammattiliitot eivät halua alalle sopimattomia/kouluttamattomia joiden perään joutuu katsomaan aina yksi työvuorossa oleva koulutettu hoitaja. Resursseja menee hukkaan. Jos taas se mitättömän pieni työttömyyskorvaus otetaan pois vanhempiensa luona asuvalta niin se ei aiheuta muuta kuin katkeruutta, kaunaa ja rikollisuutta. Monet työttömät saavat jo nykyiselläänkin mielenterveyshoitoa pitkäkestoisesta työttömyydestä johtuen. Itsemurhat lisääntyisivät entuudestaan.

4. Ammattiliitot ammattiliitot! Yleiset työehtosopimukset koskevat kaikkia palkkatyötä tekeviä. Miksi palkata lapsi jos samalla rahalla saa jonkinasteen koulutetun aikuisen?

MikaH:

5. Juurikin näin. Asennemuutos ja ammattiliittojen alasajaminen olisi välttämättömyys. Ammattitutkintojen tarpeellisuus olisi kyseenalaistettava. sitä kautta saisimme palkat tulemaan alas. Nyt tässä kysymyksessä liikumme vaarallisilla vesillä koska koko yhteiskuntamme perustuu korkeatasoiseen opetukseen, koulutukseen ja tutkintoihin. Suomesta tulee kehitysmaa joka tapauksessa 3-5 vuodessa lopunkin teollisuuden karatessa halpatuotantomaihin joten tämän asian vitkuttelu on vain viivytystaistelua. Nythän päättäjät jo ajavat maahan täysin kouluttamatonta työvoimaa ulkomailta. Kuinka ja minne HE työllistyvät jos pidämme koulutusjärjestelmäämme yllä kynsin ja hampain ja samaan aikaan on korkeastikin koulutettuja työttöminä omastakin takaa?

En itse allekirjoita numero viitosta kuin ikenet verissä mutta se on kylmä tosiasia.

[Jiri Keronen]

3. Sosiaalietuuksien järkevöittäminen
Kärjistäen: 22-vuotias terve mies asuu kotona, ei opiskele ja nostaa työttömyyskorvausta. Työttömyyskorvaus pois. Eiköhän ala mummot kiinnostaa, kun uuteen monitoriin ei ole rahaa. Suomen nuorisotyöttömyys on oikeasti hei jotain aivan järkyttävää. Nämä nuoret on saatava töihin.

Näkisin, että työttömyystuki ei ole millään tavalla se ongelma. Ongelma on nykyinen toimeentulotukijärjestelmä. Toimeentulotuella elävä ihminen ei voi juurikaan tehdä töitä, ennen kuin töistä seuraa tuloja, joiden ansiosta toimeentulotukea pienennetään. Kunnon palkoilla tämä ei ole ongelma, mutta esimerkiksi erilaiset nykyään yleiset pätkätyöt tai vuokratyösuhteet ovat toimeentulotuen piirissä elävälle käytännössä mahdottomia vaihtoehtoja, koska niistä ei tienaa riittävästi elämiseen, mutta niistä tienaa riittävästi, että toimeentulotuki lakkaa. Toimeentulotuella elävän ihmisen on käytännössä järkevintä kieltäytyä monista työtilaisuuksista, koska näiden töiden tekemisestä ei tienaa mitään, vaan niistä ainoastaan aiheutuu persnettoa.

Toimeentulotukeen liittyy myös se ongelma, että se on suurempi kuin esimerkiksi opintotuki. Tästä seuraa, että monella ihmisellä ei ole nykyisessä järjestelmässä varaa kouluttautua uudestaan jollekin paremmin työllistävälle alalle, mutta näillä samoilla ihmisillä on varaa kituuttaa työttömänä. Vastaavasti monelle voi olla järkevää edetä opinnoissaan riittävän hitaasti, että opintotuki katkaistaan, jotta he pääsevät toimeentulotuen piiiriin ja tienaavat enemmän. Koko tästä seuraava asetelma on nurinkurinen, sillä se rankaisee aktiivisuutta ja palkitsee passiivisuutta.

[Mika Mäntylä]

Tuota.... miksi nuoren työttömän oli se vaikka sähkömies pitäisi ruveta hoitamaan mummoja hoivakodissa, kun on noita terveysalaa opiskelleitakin työttömänä. Nuorille pitäisi oman alan tai omaa alaa lähellä olevia töitä. Turha on kitistä etteikö moni nuori työtön haluaisi tehdä töitä, kun monella alueella ei vaan ole töitä, mm.muuttotappiokunnissa. Moni olis varmasti tyytyväinen jos olisi töitä edes muutamaksi päiväksi viikossa.

Kaikille ei aina ja joka paikassa ole tarjolla ns. oman alan töitä. Siksi jokaisen mielestäni tulisi tehdä sitä työtä, jota on tarjolla. Jos työtä ei ole tarjolla, itsensä työllistämisestä pitäisi tehdä entistä kannattavampaa. Yhteiskunnan tulonjakoa pitäisi muuttaa niin, että kotona sohvalla makaaminen ja perseen raapiminen on aina ja kaikissa tilanteissa taloudellisesti selvästi heikoimmin houkutteleva vaihtoehto.

1. Juurikin koulutuksella on saavutettu paremmat palkat. Ammattiliitot pitävät kynsin hampain kiinni koulutuksen kautta saavutetuista eduista. Esim. juurikin siivousteknikon ammattitutkinto.

Kuinka paljon siivousteknikko tienaa? Kuinka paljon enemmän tämä on kuin kouluttamattoman siivoojan palkka?

[Ari-Lee]

Kuinka paljon siivousteknikko tienaa? Kuinka paljon enemmän tämä on kuin kouluttamattoman siivoojan palkka?

Koulutettu siivooja taitaa tienata sen kuukausipalkkansa verran enmmän kuin kouluttautumaton. Palkkataulukkoa ei minulla ole käytössäni.

[Mika Mäntylä]

Kuinka paljon siivousteknikko tienaa? Kuinka paljon enemmän tämä on kuin kouluttamattoman siivoojan palkka?

Koulutettu siivooja taitaa tienata sen kuukausipalkkansa verran enmmän kuin kouluttautumaton. Palkkataulukkoa ei minulla ole käytössäni.

Tessin mukainen taulukkopalkka on kouluttamattomalla siivoojalla tehtävästä ja paikkakuntakalleusluokasta riippuen 7,89 - 9,5 euroa tunnilta ja siivousteknikolla 7,89 - 9,5 euroa tunnilta. Kuukausipalkkoja siivousalalla ei tunneta.

[Ari-Lee]

Tuolta löytyi aivan arkipäivän jutustelua palkoista:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4429619
Eli kaikki riippuu työnluonteesta ja siitä montako tuntia saa kuukautta kohden tehdä. Huomatkaa kuinka korkeita palkat tienestit itseasiassa ovat kuukautta kohden kokopäiväisessä työssä. Vaikea tuonne olisi yrittää sukeltaa halpistyövoimana.

[sideswipe]

Ei ole vähäisimmissäkään määrin ongelma, etteikö vanhuksia hoitamaan löytyisi työntekijöitä. Ongelma on siinä ettei ole tarpeeksi rahaa maksaa heidän palkkojaan. Jos ihmisistä vaikkapa 30 prosenttia työskentelee hoiva-alalla töissä, joka - rumasti sanottuna - ei tuota yhtikäs mitään, toisten veronmaksajien pitää kattaa kaikki ne kustannukset joita julkinen sektori vaatii. Ja koska veronmaksajista liian suuri osa työskentelee tuottamattomalla allalla, rahaa ei ole eikä tule.

Työperäisen maahanmuuton ideana on tuoda maahan esimerkiksi vientiteollisuudessa toimivia osaajia, jotta kakkua saadaan ikään kuin kasvatettua samaan aikaan, kun julkinen sektori paisuu.

[Mika Mäntylä]

Tuolta löytyi aivan arkipäivän jutustelua palkoista:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4429619
Eli kaikki riippuu työnluonteesta ja siitä montako tuntia saa kuukautta kohden tehdä. Huomatkaa kuinka korkeita palkat tienestit itseasiassa ovat kuukautta kohden kokopäiväisessä työssä. Vaikea tuonne olisi yrittää sukeltaa halpistyövoimana.

Niinpä, missä tässä on nyt se koulutuksen kautta saatu etu, josta ammattiliitot pitävät kiinni? Taulukkopalkka kun on tehtäväkohtainen, eikä ole sentinkään verran sidoksissa koulutukseen.

Korjaanpas tässä muuten virheeni, oikea palkkavälys on 7,81-9,59. Käytännössä se on aina tuossa kahdeksan euron paikkeilla.

[Antti Mielonen]

Vaihtoehtona myös omaishoidon tukeminen.

[Alapo]

Tuota.... miksi nuoren työttömän oli se vaikka sähkömies pitäisi ruveta hoitamaan mummoja hoivakodissa, kun on noita terveysalaa opiskelleitakin työttömänä. Nuorille pitäisi oman alan tai omaa alaa lähellä olevia töitä. Turha on kitistä etteikö moni nuori työtön haluaisi tehdä töitä, kun monella alueella ei vaan ole töitä, mm.muuttotappiokunnissa. Moni olis varmasti tyytyväinen jos olisi töitä edes muutamaksi päiväksi viikossa.

Kaikille ei aina ja joka paikassa ole tarjolla ns. oman alan töitä. Siksi jokaisen mielestäni tulisi tehdä sitä työtä, jota on tarjolla. Jos työtä ei ole tarjolla, itsensä työllistämisestä pitäisi tehdä entistä kannattavampaa. Yhteiskunnan tulonjakoa pitäisi muuttaa niin, että kotona sohvalla makaaminen ja perseen raapiminen on aina ja kaikissa tilanteissa taloudellisesti selvästi heikoimmin houkutteleva vaihtoehto.

Itse en ole päivääkään tehnyt sitä työtä mihin olen kouluttautunut eikä moni muukaan kaverini. Mutta, ei sähkömies pysty hoivakodissa toimimaan hoitajana, mutta voi tehdä paljon muuta, raksan apumiehestä lähtien, jos on vaan halua. Räjäyttely on tältä sähkäriltä onnistunut ihan hyvin, työoloissa siis.

Kotona persettä raapiva amiksen tai lukion käynyt, ei tarpeeksi työviikkoja ole takana niin ei kotona saa kuin alta parisataa euroa kuussa, näin ainakin 2003-2004. Enemmän olis jäänyt käteen jos olis muuttanut omaan asuntoon asumaan

Eipä ainoastaan suurin ongelma työllistymisessä ole ainoastaan ammattiliitot, vaan myös työnantajamaksut, niitä kun voisi pieniltä yrityksiltä pienentää tms ja tukea järkevästi työllistymistä. Kuitenkin suomen hinta-taso on sellainen että pienellä palkalla ei tule toimeen jos pitää maksaa asuntovuokrat ja kaikki menot itse.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Usko tai älä mutta noilla keinoilla mentäisiin vain ojasta allikkoon. Kyvykkäillä hoitajilla olisi vanhusten lisäksi paimennettavissa työhalutonta sakkia joita hommat ei kiinnostaisi. Jos jotai haluttaisiin oikeasti keksuiä niin palkkoja pitäisi nostaa.
Ongelma olisikin mistä lisä liksa revittäisiin. Mielestäni ratkaisu olisi työntuottavuuden parantaminen luomalla hyväpalkkaisia korkean työntuottavuuden firmoja. Tämä vaatisi pääomaverotuksen uudistamista. Pääomaverotuksen uudistaminen olisi vihervasemmistolle sosiaaliturvaperusteista maahanmuuttoakin kovempi mörkö.

Jos jotakin halutaan saada aikaiseksi niin juurikin pääomaverotuksen uudistaminen olisi se keino.

[ike60]

Hyviä ehdotuksia Maisterinnalta. Muutama kommentti ja täydennys kun niitä kerran pyydettiin (ei silti, yleensä kommentoin kernaasti vaikkei kukaan pyytäisikään).

1. Koulutusvaatimuksia on alennettava.

Samaa mieltä.

2. Avataan joustavia osa-aikaisia toimia --> opiskelijoille työmahdollisuuksia.

Samaa mieltä, mutta kyllähän niihin osa-aikaisiin löytyisi varmaan muitakin halukkaita tekijöitä. Esimerkiksi jos tietyn iän jälkeen eläkettä maksetaan sen verran käteen kuin siihen mennessä on kertynyt, ja sen päälle saa tehdä hommia oman jaksamisen ja halun mukaan, niin kai nyt ainakin joku innostuisi. Esimerkiksi elämäntyönsä opettajana tai armeijan palveluksessa tehnyt voisi tykätä tällaisesta toisesta urasta, jos sitä ei tarvitsisi tehdä kuin esim. 10 tuntia viikossa, ja pitkiäkin jaksoja voisi jättää väliin jos siltä tuntuu. Mainitsemani ryhmät ovat siitäkin hyviä että he ovat olleet ihmisten kohtaamisammateissa, mutta monessa muussakin ammatissa tulee ainakin jonkinlaista osaamista johonkin vanhustenhuollon tehtävään.

3. Sosiaalietuuksien järkevöittäminen

Samaa mieltä, mutta lisään että niissä olisi paljon muutakin järkevöitettävää kuin tuo mainitsemasi. Erityisesti tuo Kerosen kuvaamat toimeentulotukijärjestelmän ongelmat kaipaisivat parannusta. Tavoitteena pitäisi olla että työnteko olisi aina taloudellisestikin parempi vaihtoehto kuin joutenolo, ja opiskelu olisi taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto työttömyydelle.

Asiantuntemattomuuttani ehdotan seuraavaa; osoittakaa virheitä ja esittäkää muutoksia vapaasti. Toimeentulotuki yms. myönnettäisiin tietylle ajanjaksolle, ja niitä ei peruttaisi sen aikana; ne kuitenkin laskettaisiin verotettavaksi tuloksi. Jos ihminen saa töitä tuona aikana, työstä saatu olisi tietenkin samalla tavalla verotettavaa tuloa, joten progressio syö jonkin verran pois siitä myönnetystä tuesta. Seuraavaa toimeentulotukea myönnettäessä tietenkin otettaisiin huomioon jälleen kokonaistilanne (ml. siihenastiset tulot ja toimeentulotuki).

4. Töitä nuorimmillekin

Esittämiisi perusteluihin lisäisin vielä sen, että tuossa iässä monet haluaisivat käydä jonkin verran töissä - ja ansaita rahaa - mutta nykyään ei varsinkaan pojille paljoa ole sellaisia töitä tarjolla mainosten jakamista ehkä lukuunottamatta. Monella voi motivaattorina toimia sekin että se raha ei ole ainakaan suoraan vanhempien kontrollissa.

Mika.H:lta ja Ari-Leeltä vielä

5. asennemuutos ja ammattiliittojen alasajaminen

Ammattiliittojen täydellinen alasajaminen ei ole välttämättömyys jos niissä(kin) tehdään se asennemuutos.

Itse lisäisin vielä muutaman ajatuksen. Sanoudun jo etukäteen irti vastuusta tietämättömyyteeni vedoten. Voi näitä silti yrittää kommentoida ja parannella.

6. Työnantajalle helpommaksi ja halvemmaksi päästä eroon työntekijästä

Irtisanomisajat lyhemmiksi ja perusteet väljemmiksi. Tunnetusti tämä toisi työntekijöillekin sellaisen edun, että työnantajan kynnys palkata uusi ihminen olisi matalampi: hänestä pääsisi kohtuudella eroon jos rekrytointi osoittautuisi virheeksi. Käsittääkseni näin on Tanskassa, ja se on auttanut sikäläisiä työmarkkinoita. Työmarkkinoiden kitka ja sitä kautta työttömyysprosentti alenisi. Tämä on tietenkin laajempi kuin vanhustenhuoltoon liittyvä asia mutta relevantti tässäkin yhteydessä.

7. Minimipalkka alemmaksi vajaasti työkykyisiltä

Erotuksen voisi työntekijälle maksaa valtio. Saataisiin käyttöön nämäkin työvoimareservit ilman että työnantajan tarvitsisi murehtia alempaa tuottavuutta.

8. Luodaan uusia toimenkuvia vanhustenhuoltoon

Esim. niiden paljon puhuttujen yksinäisten vanhusten luonahan ei tarvitse välttämättä käydä kenenkään koulutetun. Riittää että joku käy, jutustelee jotain, mahdollisesti hoitaa juoksevia asioita ja tarvittaessa järjestää muuta apua. Tällaista hommaa voisi hoitaa eläkeläinen joka saisi siitä lisää eläkkeensä päälle.

9. Tehostetaan vapaaehtoistyön käyttöä

Antti Mielonen jo mainitsikin omaishoitajat, kannatan. Lisäisin listaan muun vapaaehtoistyön. Tiedotusta vapaaehtoistyön mahdollisuuksista voisi lisätä (niin tietenkin aina). Samoin sosiaalitoimi voisi järjestää esim. projekteja joissa saman kerrostalon asukkaat kävisivät vaikkapa kukin kerran kuussa vanhuksen luona ja samalla hoitaisivat pieniä askareita, kävisivät vanhuksen kanssa ulkona jne. Käynnit merkittäisiin ylös ja aktiivisimmat saisivat kerran vuodessa kunnalta pienen lahjan. Naiivi ajatus, joo, mutta voisi joissain tapauksessa jopa toimia, ja ainakin lisäisi tietoisuutta asiasta.

[Ari-Lee]

missä tässä on nyt se koulutuksen kautta saatu etu, josta ammattiliitot pitävät kiinni?

Yleisissä työehtosopimuksissa, minimipalkassa, ei missään muussa. Myös työn laatu on tietenkin yleisesti parempaa ammattilaisella olipa ala kuin ala.

[Harri Eerikäinen]

Ainakin kaupunki yrittää tehdä jotain...

http://henrikeinariera.blogspot.com/2009/10/jipii-ja-hiphurraa.html

[Alapo]

6. Työnantajalle helpommaksi ja halvemmaksi päästä eroon työntekijästä

Irtisanomisajat lyhemmiksi ja perusteet väljemmiksi. Tunnetusti tämä toisi työntekijöillekin sellaisen edun, että työnantajan kynnys palkata uusi ihminen olisi matalampi: hänestä pääsisi kohtuudella eroon jos rekrytointi osoittautuisi virheeksi. Käsittääkseni näin on Tanskassa, ja se on auttanut sikäläisiä työmarkkinoita. Työmarkkinoiden kitka ja sitä kautta työttömyysprosentti alenisi. Tämä on tietenkin laajempi kuin vanhustenhuoltoon liittyvä asia mutta relevantti tässäkin yhteydessä.

Suomessa on vielä halvempi irtisanoa ihmisiä kuin monissa muissa euroopan maissa, siksi saneraauskenkä täällä käy ensin, irtisanotulle ei tarttee maksaa kuin pitämättömät lomat. Lomauttaakin on melko helppo, ilmoittaa vaan kaks viikkoa aikaisemmin, eikä ole pakko ottaa takas töihin vaikka olis tarvettakin.

Nykyisinhän leikitään määrä-aikaisilla sopimuksilla, joita on joka alalla. Harva haluaa elää siinä oravanpyörässä joka on mm.monissa sairaaloissakin on. Perjantaina loppuu sopimus ja sunnuntaina soitetaan takaisin ja tehdään uusi määräaikainen sopimus ja samalla lailla homma jatkuu vuositolkulla. Onko tässä sitten mitään järkeä? Yritä siinä suunnitella tulevaisuutta, lomalle lähtöä tai mitä tahansa. Eikä siinä sairaanhoitajakaan voi parantaa ammattitaitoaan, kun ei ole vakituisesti töissä niin ei siinä mitään työn puolesta kurssille pääse ja jos menet omaehtoisesti et pääse takas töihin.

Vaikka suomea pidetään punaisena valtiona, niin silti mm.ruotsissa ammattiliitot toimivat melko paljon äkäisemmin kuin täällä. Pitäkää punikkina, mutta jos liian helpoksi tehdään irtisanominen, sitten saa kaikki pelätä työpaikkansa puolesta. Keksitään keksimällä syitä päästä ihmisestä eroon ja etsitään toinen joka tekee saman työn halvemmalla. Työn laatu ei parane mutta tehdään ainakin halvalla.

[ike60]

6. Työnantajalle helpommaksi ja halvemmaksi päästä eroon työntekijästä

Suomessa on vielä halvempi irtisanoa ihmisiä kuin monissa muissa euroopan maissa, siksi saneraauskenkä täällä käy ensin, irtisanotulle ei tarttee maksaa kuin pitämättömät lomat. Lomauttaakin on melko helppo, ilmoittaa vaan kaks viikkoa aikaisemmin, eikä ole pakko ottaa takas töihin vaikka olis tarvettakin.

Helpolla irtisanomisella on tuo varjopuoli: saneerauskin käy ennemmin siellä missä se on helpompaa. Toisaalta valopuoli on että myöhemmin pääsee helpommin töihin, koska uuden henkilön värvääminen ei ole työnantajalle tarkasti mietittävä kohtalonkysymys. Tämän voi nähdä esimerkiksi USA:sta, Singaporesta ja Tanskasta, joissa irtisanominen on vielä helpompaa ja työttömyys matalampaa kuin Suomessa (esim. Tanskassa näyttää kausivaihtelusta puhdistettu työttömyys olleen 3,7 % viime heinäkuussa).

Nykyisinhän leikitään määrä-aikaisilla sopimuksilla, joita on joka alalla. Harva haluaa elää siinä oravanpyörässä joka on mm.monissa sairaaloissakin on. Perjantaina loppuu sopimus ja sunnuntaina soitetaan takaisin ja tehdään uusi määräaikainen sopimus ja samalla lailla homma jatkuu vuositolkulla. Onko tässä sitten mitään järkeä?

Ei siinä järkeä olekaan. Kuitenkin luullakseni tuo määräaikaisten sopimusten rumba johtuu nimenomaan siitä että ainakin julkisella sektorilla irtisanominen on tosiasiassa vaikeaa. Ei uskalleta ottaa vakituiseksi kun eroon pääseminen esim. määrärahojen pienetessä olisi tuskallista.

Vaikka suomea pidetään punaisena valtiona, niin silti mm.ruotsissa ammattiliitot toimivat melko paljon äkäisemmin kuin täällä. Pitäkää punikkina, mutta jos liian helpoksi tehdään irtisanominen, sitten saa kaikki pelätä työpaikkansa puolesta.

Ainakaan minä en sinua punikkina pidä vaan myönnän että tuossa on tietty pointtinsa. Uskon kuitenkin että markkinataloudessa markkinamekanismit hoitavat ainakin osittain tuon asian. Aloille, joilla irtisanotaan helpommin, ei hakeudu sellaisia jotka arvostavat työsuhteen jatkuvuutta ja turvallisuutta. Täten sellaisilla aloilla toimivien yritysten pitää tarjota jotain muuta - yleensä korkeampaa palkkaa - joka kompensoi sitä suurempaa epävarmuutta. Yhteiskunnassa kuin yhteiskunnassa on kuitenkin sellaisiakin ammatteja jotka tarjoavat parempaa työsuhteen jatkuvuutta (yleensä julkisella sektorilla) mutta joista maksetaan matalampaa palkkaa. Sekin on toisaalta sanottava että niiden pätkätyötä tekevien sairaanhoitajien kohdalla markkinatalous ei toimi, ja asiaan pitäisi puuttua muuta kautta.

Keksitään keksimällä syitä päästä ihmisestä eroon ja etsitään toinen joka tekee saman työn halvemmalla. Työn laatu ei parane mutta tehdään ainakin halvalla.

Tuotakin asiaa markkinamekanismit hoitavat ainakin osittain. Itse kukin, oli sitten työnantaja tai kuluttaja, maksaa enemmän laadusta silloin kun korkeammalla laadulla saa itselleen lisäarvoa. Minäkin käytän autoni merkkihuollossa enkä nyrkkipajalla koska ainakin kuvittelen saavani korkeammille hinnoille vastiketta (todisteena se että merkkihuollossa ovat aina huoltaneet autoni hyvin). Jos asiakkaat osaavat vaatia laatua, ei työnantaja vaihda työntekijää huonompaa laatua tekevään edes säästöjen takia - asiakkaiden kaikkoamisesta johtuva menetys olisi suurempi kuin palkassa saavutettu säästö.

Toki on olemassa monia tilanteita joissa tuollaista kuvaamaasi voi hyvinkin tapahtua: esimerkiksi markkinamekanismit eivät toimi, tai asiakkaat eivät syystä tai toisesta vaadi laatua. Jos markkinamekanismit eivät toimi tai tuottavat epäoikeudenmukaisia tuloksia, pitää julkisen vallan puuttua asiaan.

[Anti-Utopisti]

Ketjun avausviesti oli aivan mainio. Siinä esitetyillä keinoilla saataisiin Suomen nykyisestä työvoimareservistä irti lähes täydellinen ratkaisu tulevaan vanhustenhoidon työvoimapulaan.

Maahanmuutto nykyisellään ei toimi, eikä kansa ilmeisesti halua monikulttuurillistaa Suomea. Onko muita vaihtoehtoja?

On mm. olemassa puhtaasti suomalaisvoimin toteutettava valmis ratkaisuehdotus, jolla saataisiin houkuteltua kriittisimmille työvoimapula-aloille nopeasti lisätyövoimaa:

"Kaikkien lukion jälkeisten oppilaitosten sisäänpääsijöistä tietty prosenttiosuus pitäisi ottaa heidän kriittisillä työvoimapula-aloilla tekemiensä työtuntien pohjalta eikä nykyisen mallin mukaan todistuksella tai pääsykokeella. Eniten työtunteja tehneet pääsisivät siis tässä kiintiössä ensimmäisinä, jne.
...
Jos ratkaisuni mukaisia jatkokoulutuspaikkoja oletetaan olevan Suomessa vaikkapa noin 10.000 vuodessa ja 30% niiden sisäänpääsystä toteutettaisiin jatkossa siten, että sellaiset suomalaiset nuoret, jotka muuten eivät olisi menneet kriittisille työvoimapula-aloille töihin vaan tehneet jotain muuta, saadaankin ratkaisuni ansiosta houkuteltua näille aloille keräämään työtunteja ja varmistamaan näin opiskelupaikkansa, niin tämä johtaa lukumääräisesti siihen, että noin 3000 (eli 30% * 10.000) ylimääräistä nuorta saadaan ohjattua jokaisesta ikäluokasta kriittisille työvoimapula-aloille.
...
Jos keskimääräinen työpanos sisäänpääsyn varmistamiseen koostuisi noin viiden vuoden työtunneista, tällöin jokaisesta ikäluokasta saataisiin ohjattua ratkaisuni ansiosta 15.000 (eli 3000 * 5) ylimääräistä työvuotta kriittisille työvoimapula-aloille nykyiseen verrattuna."

Lähde: http://hommaforum.org/index.php/topic,278.msg10474.html#msg10474

Eläkepommin voi todeta huijaukseksi jo 80/20-säännöllä, sillä vain osa työvoimapula-aloista kuten juuri esimerkiksi vanhustenhoito ovat aidosti kriittisen tärkeitä. Jos nämä tärkeät alat vaivaudutaan erottelemaan niistä aloista, jotka ovat muodostuneet osaksi länsimaiden shoppailuvetoista kulttuuria mutta joiden kriittisyys yhteisön hyvinvoinnille on tosiasiallisesti varsin alhainen (eksoottiset pikaruokapaikat, yms.), niin eläkepommista selvitään murto-osalla poliitikkojen esittämistä uusien työntekijöiden lukumääristä.

Mitä taas tulee kansantuotteen ylläpitämiseen, niin kannattaa muistaa, että koko nykymuotoinen talous on muotoutunut aikana, jolloin resurssien optimoinnista ei tiedetty paljoakaan. Omien havaintojeni pohjalta osaamisresurssien käyttöaste nyky-Suomessa on hävyttömän alhainen. Jos poliitikot olisivat oikeasti kiinnostuneita kansantuotteen ylläpitämisestä, niin osaamisresurssien aiempaa tehokkaammalla hyödyntämisellä Suomi pystyisi pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa oleellisesti nykyistä paremmin.

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että monet poliitikot ja virkamiehet ovat 1900-luvun lopulta alkaen päättäneet muodostaa oman yhteiskuntaluokkansa, joka on lisäksi saanut päähänsä kuuluvansa globaalin hallinnan edistykselliseen etujoukkoon. Eri länsimaiden poliittiset eliitit lienevät sopineet ylikansallisella tasolla sekä talouden kehittämisen suotavasta keinovalikoimasta yleisesti kuin tähän liittyvästä maahanmuuttopolitiikasta erityisesti. Jokaiselle länsimaalle lienee sälytetty näiden sopimusten pohjalta mm. velvollisuus tarjota kehitysmaalaisille runsaasti työmahdollisuuksia, ja eläkepommi keksittiin ehkäpä propagandatarkoituksiin sopivaksi puolitotuudeksi, jolla tehdyt maahanmuuttopoliittiset päätökset oli tarkoitus perustella äänestäjille.

Ehdotus oman kansan piilevien työvoima- ja innovaatioresurssien aiempaa paremmasta hyödyntämisestä massamaahanmuuton sijasta olisi kai poliittisen luokan silmissä samanlaista tabujen rikkomista kuin mitä Neuvostoliitossa olisi ollut ehdotus yksityisen pääoman käytöstä talouden tehostamisessa. Eli nykyistä parempia keinoja talouden ylläpitämiseksi lienee helposti järjestettävissä, mutta ne olisivat erilaisia, kuin mitä poliittisen eliitin lukkoonlyöty konsensus suostuu ottamaan huomioon. Kysymys on ideologiasta ja viitseliäisyyden puutteesta.

Luulen siis, että eläkepommi ja sitä paikkaamaan tarkoitettu massamaahanmuutto ovat puhtaasti poliittinen päätös enkä suosittele ketään uskomaan niiden väistämättömyyteen.

Poliittisen luokan järkevyyden ja itsekriittisyyden taso ei vaikuta kovin korkealta, joten eläkepommin purkamista kiireellisempää olisikin, että tavallinen kansa rupeaisi valvomaan poliittisen luokan toimintatapoja aiempaa paljon tarkemmin. Jo tällä muutoksella voitaisiin ainakin osa näennäisestä eläkepommista saada ratkaistua automaattisesti, kun poliitikot pakotettaisiin harkitsemaan aiempaa laajempaa keinovalikoimaa.

Koulutusvaatimuksia on alennettava. Yliannostuksina vaarallisten lääkkeiden annostelemiseen ja tarkkojen toimenpiteiden (katetrointi) suorittamiseen tarvitaan tietenkin sairaanhoitaja. Sen sijaan syöttämiseen ja vaipanvaihtoon kelpaa kuka vaan, jolla on terveet kädet ja normaali mieli.

Tämä on hyvä ehdotus. Uudelleenjakamalla nykyiset työtehtävät ensinnäkin pidempää koulutusta vaativiin ja toiseksi lyhyempää koulutusta vaativiin voitaisiin todellakin hyödyntää monien sellaisten työhalukkaiden nuorten työpanos, jotka eivät tällä hetkellä pätevyysvaatimuksien takia pääse tämäntyyppisiin töihin.

Avataan joustavia osa-aikaisia toimia --> opiskelijoille työmahdollisuuksia.

Tämä sopisi hyvin yhteen yllä esittämäni ratkaisuehdotuksen kanssa. Tällöin kriittisillä aloilla osapäiväisesti työskenteleville opiskelijoille voitaisiin tarjota muita opiskelijoita parempia etuoikeuksia opiskelunsa eri osa-alueilla (esim. opiskelun maksimikeston pidennys suhteessa tehtyyn työmäärään kriittisillä aloilla, oikeus vaihtaa opiskeluainetta kesken opintojen palkkiona tietystä työmäärästä kriittisillä aloilla, oikeus toiseen tutkintoon tietyn työvuosien määrän jälkeen, jne.).

Oma vaikutelmani on sellainen, että nykyinen korkeakoulujärjestelmä on yleisesti ottaen aivan harhateillä, mikä johtaa monien opiskelijoiden kohdalla absurdeihin elämäntilanteisiin.

Suomen nuorisotyöttömyys on oikeasti hei jotain aivan järkyttävää. Nämä nuoret on saatava töihin.

Tarvittaisiin luullakseni jonkinlainen porrastettu järjestelmä, jolla nuorisotyöttömät saataisiin ensin vähemmän vaativiin töihin ja sitten heidän työrutiininsa ja elämänhallintansa kehittyessä vähitellen täysimittaisiin töihin.

Tämä vaatisi kuitenkin työhönottajien kohdalla nykyistä parempaa asiantuntemusta, jotta kullekin nuorisotyöttömälle saataisiin mielekästä ja juuri hänen potentiaaliaan vastaavaa työtä. Pelkkä työhönosoitus ojia kaivamaan ja täyttämään johtaisi päinvastaiseen lopputulokseen kuin on tarkoitus. Motiivi ei saa olla edes vähäisessä määrin rangaistusluontoinen, sillä ei ole nuorisotyöttömien vika, ettei poliittinen luokka osaa tai viitsi järjestää heille mielekästä työtä.

Yksi epäonnistuneimpia piirteitä nykyisessä järjestelmässä ovat havaintojeni mukaan työhönottajien sanoinkuvaamattoman ala-arvoiset asenteet. Hemmotellumpia prinsessoja on vaikea löytää, joten totta kai työllistyminen epäonnistuu monilla nuorilla, kun mikään ei tunnu kelpaavan työhönottajille.

Töitä nuorimmillekin

Osa koulun oppiaineista lienee peräisin sellaisilta vanhoilta aikakausilta, joiden alkuperäiset koulutustarpeet eivät tietenkään enää vastaa nykypäivän koulutustarpeita. Vähentämällä näiden vanhentuneiden aineiden tuntimääriä saataisiin tehtyä lukujärjestyksessä tilaa käytännön työnteon opettelulle.

Kommentteja? Lisäehdotuksia?

Länsimaissa talous- ja työllisyyspolitiikka vaikuttavat olevan lähinnä vanhentuneiden kulttuuristen tapojen ylläpitämistä temppuilulla pitkän tähtäimen hinnasta välittämättä. Niinpä mm. eläkepommi ja työvoiman kohtaanto-ongelma lienevät vain ilmentymiä siitä, että reaalimaailma on ajanut talouskoneiston perinteisen keinovalikoiman ohi.


[email protected]

[Ari-Lee]

Miksi muuten meidät keski-ikäiset työttömät on unohdettu? Valtava osaamisen voimavara on lakaistu maton alle. No eipä sillä paljoa ole enää merkitystä koska kaikki laskelmat viittaavat Suomesta tulevan kehitysmaa 3-5 vuoden kuluessa kunhan Nokia kerää vehkeensä täältä. Sitten ei riitä enää mikään verokertymä sosiaalipummeille vaan elanto on oikeasti alettava tienaamaan tuolta ulkoa, jotenkin. Koko tähän asti hyvinvointiyhteiskuntana tunnettu Suomi on sitten sayonara, adieu, auf wiedersehen. Siihen loppuu myöskin järjetön massamaahanmuutto!

[Mika Mäntylä]

Irtisanomissuojan heikentäminen on kansantaloudellisesti sikäli hankalaa, että se heikentää kuluttajien uskoa tulevaisuuteen, eli kuluttamisen sijaan he alkavat säästää rahaa ja etenkin sellaisilla tavoilla, jotka ovat kansantaloutta ajatellen vähiten hyviä, ts. sukanvarteen. En tiedä miten merkittävä tämä vaikutus on, etenkään suhteessa siihen etuun, joka saadaan matalammasta palkkauskynnyksestä, mutta olemassa olevasta asiasta on kuitenkin kyse.

Julkisella sektorilla työsuhteen päättäminen työnantajan puolelta on toki todella hankalaa. Tiedän yhden virassa olevan, joka työllään aiheuttaa lähinä vain pelkkää vahinkoa ja parempia tekijöitä olisi tarjolla, mutta henkilö sen kuin vain keikkuu työpaikalla. Tämä henkilö palkattiin alalla olleen työvoimapulan aikana ja työnantaja oli kai tyytyväinen siihen, että sai edes jonkun lähes muodollisesti pätevän hommiin.

[tarhuri]

Se nyt vaan näyttää siltä, että verovaroin tätä juttua ei voi hoitaa, rahat eivät riitä.  Yksityinen sektori ei millään riitä pitämään pystyssä nykyistä hallintoa ja julkisia palveluja.  Toisaalta eläkeyhtiöt ovat viime aikoina kovasti hävittäneet noita eläkekertymiä. Tilanne on huono, todella huono.

[Mika]

Irtisanomissuojan heikentäminen on kansantaloudellisesti sikäli hankalaa, että se heikentää kuluttajien uskoa tulevaisuuteen, eli kuluttamisen sijaan he alkavat säästää rahaa ja etenkin sellaisilla tavoilla, jotka ovat kansantaloutta ajatellen vähiten hyviä, ts. sukanvarteen.

Noin tapahtuu siirtymävaiheen aikana, mutta kun ihmiset huomaavat, että työllisyys paranee ja työllistyminen on merkittävästi helpompaa, kulutustottumukset palaavat vähintään entiselle tasolleen. Tanskan mallissa hetkellinen työttömyyskään ei paljon haittaa, koska työttömyyskorvauksena saa noin 80 % entisestä palkasta. Tuollaisiin korvauksiin on varaa, koska ihmiset eivät ole kauan työttöminä. Jos joku yrittää jäädä pitemmäksi aikaa lekottelemaan hyvillä korvauksilla, se ei onnistu, koska tuon tasoista turvaa maksetaan huomattavasti lyhyemmän aikaan kuin suomalaista ansiopäivärahaa.

[Lepakko]

Muistatko millainen olit yläasteella? Jotkut olivat lapsellisia, vastuuttomia ja egoistisia, mutta ainakin minä olin tarmoa täynnä oleva tyttö ja oma raha (= uudet Lewikset) kiinnosti.

Hui! Farkut taisivat olla mallia Levi's (Levi Strauss), joten sinua siis kiinnosti tällaiset:
http://en.wikipedia.org/wiki/Lewis_Gun 

Pseudovitsikkään pilkunviilauksen jälkeen totean, että listassasi on Zen Caféta lainaten helvetisti järkeä. Josta johtuen nuo eivät tule toteutumaan lähitulevaisuudessa. Suomessa kun jostain syystä asiat on pakko ryssiä, kerta toisensa jälkeen.

[Pohjolan puolesta]

Sosiaaliturva viimekädessä aina tulee tulevaisuuden aikuisilta eli vanhempien lapsilta. Nykymailmassa tätä yhteyttä on pyritty häivyttämään. Siis ne jotka tuottavat yhteiskuntaan kelpo kansalaisia eivät saa siitä ansaitsemaansa palkkiota ja taas ne jotka eivät niitä tuota saavat ansaitsemattoman palkkion.

Tälläisessä järjestelmä ei kannusta synnyttämään ja kasvattamaan kunnolla lapsia.
Tämän takia yhteiskunnan perusta järkkyy.

Muistan vielä ajan kun lapsettomia naimattomia naisia haukuttiin vanhapiioksi, koska heitä pidettiin yhteiskunnan kannalta hyödyttöminä.

Nykymailmassa naiset korvauskäyttäytyvät purkamalla lapsenhoitoviettiään erilaisiin eläimiin kuten koiriin ja kissoihin sekä paapomalla maahanmuuttajia.

Feminismin kultti on harhaannuttanut naiset heidän luonnollisesta työstään ja velvollisuudestaan lapsia kohtaan, joissa pitäisi olla yhteiskunnan tulevaisuus.