HS vieraskynä: Ihmisoikeuksia pitää voida tarkastella kriittisesti

[rähmis]

Koskakohan viimeksi Hesarin vieraskynässä on ollut ennakkoasenteista vapaata tekstiä, millä ei ole tökerösti pyritty ajamaan jotain joko kirjoittajan tai lehden omaa, yleensä vähintäänkin kyseenalaista agendaa? Tänään tuokin ihme tulee nähdyksi, kun Jari Pirjola kirjoittaa otsikolla:

Ihmisoikeuksia pitää voida tarkastella kriittisesti

Ihmisoikeudet ovat saaneet maailmassa paljon hyvää aikaan. Ne ovat lisänneet ihmisten vapauksia ja luoneet käytäntöjä huonoa kohtelua vastaan. Ihmisoikeudet tarjoavat kielen, johon vetoamalla jokainen voi vaatia omia oikeuksiaan kotimaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Ihmisoikeuksia käsitellään kansainvälisissä tapaamisissa, ja niiden soveltamisesta ja kehittämisestä laaditaan selontekoja.

Lähes kaikki puhuvat ihmisoikeuksista myönteisesti, oli sitten kysymys poliitikoista, tutkijoista tai kansalaisjärjestöistä. Ihmisoikeuksiin nojaavan ja niihin viittaavan oikeusvaltion ei kuitenkaan tulisi olla sokea sille kriittiselle keskustelulle, jota on jo pitkään käyty ihmisoikeuksien varjopuolista...

Hesari

[Viper]

Niin, ihmisoikeudet kuluttavat rahaa... haluaako Pirjola orjuuden takaisin?

[Miniluv]

Niin, ihmisoikeudet kuluttavat rahaa... haluaako Pirjola orjuuden takaisin?

Ei varmastikaan halua. En kyllä rehellisesti sanoen tajua, miten kirjoituksen perusteella jollakin voi herätä tuollaisia kysymyksiä.

[Phantasticum]

Ihan hyvä kirjoitus. Kaikki on suhteellista. Ei kai sitä voi kiistää. Jään mielenkiinnolla odottamaan, hylätäänkö universaalien ihmisoikeuksien olemassaolo jossain vaiheessa ja menevätkö ihmisoikeudet vielä remonttiin.

Jos ajatus saa laajempaa kannatusta, voikin pohtia sitä, mihin suuntaan ihmisoikeudet remontissa kehittyisivät. Olisiko remontin tarkoitus löytää perusteluja sille, että muslimeilla pitää olla oikeus noudattaa omia Kairon julistuksensa mukaisia, sharialakiin perustuvia ihmisoikeuksiaan Euroopassakin, koska ajat muuttuvat ja näin myös ihmisoikeudet, koska universaaleja ihmisoikeuksia ei ole.

Vai hylätäänkö universaalien ihmisoikeuksien olemassaolo ja huomataan, että Euroopan ihmisoikeudet kuuluvatkin vain eurooppalaisille. Näin onnenonkijoiden ohjaus muille maille vierahille helpottuisi, kun "ihmisoikeusjärjestö frank johanssonit" eivät voi olla hangoittelemassa vastaan ihmisoikeuksiin vedoten.

[Jack]

Otan yhden kohdan tuosta Hesarin jutusta ja käsittelen sitä.

"Ihmisoikeusjärjestelmän yhtenä haasteena on pidetty myös sitä, että ihmisoikeudet suojaavat toisilleen vastakkaisia oikeuksia. Uskonnonvapaus voi olla ristiriidassa sananvapauden kanssa, ja vapauksia lisäävät oikeudet voivat puolestaan olla ristiriidassa turvallisuuden kanssa."

Ihmisoikeudet ovat keinotekoisia. Sen sijaan, että luetellaan pitkä lista joidenkin vanhojen viisaiden miesten jossakin joskus miettimiä "oikeuksia", pitäisi tarkastella ihmisten arvoa yksilöinä ja yhteisön jäseninä, ja johtaa "oikeudet" tätä kautta.

Ratkaisevin peruskysymys on se, katsotaanko kaikkien ihmisyksilöiden olevan ihmisarvoltaan samanarvoisia, vai ollaanko sitä mieltä, että jotkut ihmisyksilöt ovat arvokkaampia kuin muut, tai että enemmistöasema tekee jostakin ryhmästä arvokkaamman kuin vähemmistössä oleva. Ja katsotaanko, että ihmisarvoltaan korkeampi yksilö tai ryhmä on oikeutettu hallitsemaan vähempiarvoisia?

Ranskan ihmisoikeuksien julistuksessa vuodelta 1789 yleisperiaatteena oli ihmisten keskinäinen tasa-arvoisuus.

1. Ihmiset syntyvät ja elävät vapaina ja heillä on samanlaiset oikeudet.
4. Vapaus merkitsee valtaa tehdä mitä tahansa sellaista, mikä ei vahingoita muita ihmisiä.

Englantilainen filosofi John Stuart Mill kannatti tätä samaa näkemystä vuonna 1869 julkaistussa kirjassaan "On Liberty". Hän esitti käsitteen enemmistön tyrannia ja esitti, että ihmiskunnalla - sen enempää yksilöillä kuin yhteisölläkään - ei ole oikeutta käyttää pakkoa ketään yksittäistä ihmistä kohtaan asioissa, jotka koskevat tätä ihmistä itseään eivätkä kohdistu muihin. Ainoa peruste puuttua yksilön tekemisiin on puolustautuminen, mikä yksilö itse toimii muita vastaan. Sen sijaan hänen oma todellinen tai kuviteltu etunsa ei ole riittävä peruste pakkokeinojen käyttämiseen häntä kohtaan. Ihmisen henkilökohtainen koskemattomuus ja vapaus nimittäin edellyttää, ihmisellä on täydellinen itsemääräämisoikeus omaa itseään kohtaan.

Uudempien aikojen filosofeista, joilla on ollut tämän tyyppisiä ajatuksia, tunnetaan ehkä parhaiten englantilainen Isaiah Berlin. Hän esitti kirjassaan "Two Concepts of Liberty" ajatuksen, että vasemmiston ja kommunistien suosima positiivisen vapauden (vapaus johonkin) käsite on ollut keino heikentää perinteistä negatiivista vapautta (vapautta jostakin), joka kuitenkin on se kaikkein todellisin vapaus.  

Nykyajan poliittisista voimista libertaristit ovat ehkä selvimmin kannattaneet negatiivisen vapauden maksimointia itsemääräämisoikeuden hengessä. Libertaristithan vaativat, että kunkin yksilön tulee saada laillisesti tehdä mitä haluaa kunhan ei aloita väkivaltaa, eli loukkaa toisen yksilön fyysistä koskemattomuutta tai omistusoikeutta. Tätä ajatusta kutsutaan "nonaggressioperiaatteeksi".

Helsingin Sanomien kirjoittajan olettamus, " vapauksia lisäävät oikeudet voivat puolestaan olla ristiriidassa turvallisuuden kanssa", edustaa nykyaikana vallitsevaa ajattelua kaikkein rumimmassa muodossaan. Tämän ajatussuunnan mukaan ihmiset eivät ole keskenään tasa-arvoisia, eikä heillä ole mitään tiettyä minimivapautta tai oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Se, jolla on valta, saa alistaa muut tahtoonsa tarvittavin keinoin. Valta voi perustua kansalaisilta vaaleissa saatuun mandaattiin tai johonkin muuhun oikeutukseen. Jos yksittäisillä ihmisillä on tässä järjestelyssä joitakin oikeuksia, niiden ei katsota olevan synnynnäisiä ja peruuttamattomia oikeuksia vaan jonkun - eli valtaa omistavan tahon - myöntämiä. Ja se joka on oikeuden myöntänyt, voi sen tarvittaessa myös peruuttaa.

Jos ihmisoikeus on "ristiriidassa turvallisuuden kanssa", ihmisoikeutta voidaan rajoittaa. Koska turvallisuuden määritteleminen nyky-yhteiskunnassa kuuluu suvereenisti turvallisuudesta vastaaville viranomaisille ja heidän valta-asemistaan päättäville poliitikoille, eikö näillä ihmisillä silloin ole käytännössä vapaat kädet poistaa asioita ihmisoikeuksien listasta turvallisuustilanteen niin vaatiessa. Mitä ihmeen "oikeuksia" sellaiset ovat, jotka joku viranomainen voi tuosta vain mitätöidä.  

Nykyisin vallitseva ajattelutapa ei moraalisessa mielessä voi tuomita jotain terroristia, joka yrittää suistaa yhteiskunnan raiteiltaan pommeillaan. Terroristihan yrittää vain saavuttaa sitä, minkä saavuttaminen ja ylläpitäminen on nyky-yhteiskunnassa hyväksyttävää eli pakkovallan muita kohtaan. Tietenkin terroristi käytännössä tuomitaan, mutta tuomio voi perustua vain jonkin tietyn valtion vallanpitäjien omaksi suojakseen säätämiin lakeihin. Terroristit eivät katso tällaisten lakien sitovan itseään. Jos he pääsevät valtaan, he säätävät omat lakinsa.