Aalto-yliopiston karmeimmat mokutukset

[Kallan]

Saa muuten nähdä minkälaiset ovat tulevaisuuden opiskelijakoostumukset niin Aallossa kuin muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lukukausimaksujen myötä.

Omalla kampuksella näkyy vielä aika paljon ulkomaalaisia (pääasiassa kehitysmaista) ja moni on kertonut tulleensa Suomeen (lähes) ilmaisen koulutuksen myötä ja häippäsee heti sen jälkeen. Lukukausimaksu todennäköisesti hillitsee näiden tulijoiden määrää ja ainakin antaa motivaatiota ajoissa valmistumiseen sitten näille lopuille.

Näistä monikulttuurisista projektitöistä sen verran että jos sattuu hyvät tyypit kohdalle niin asiassahan ei ole mitään ongelmaa, mutta mikään mokuideologia ei saa siinä kohtaa tulla häiritsemään työntekoa vaan itse tavoitteen on oltava tärkeämpi. Jos sitten ryhmän jäsenet haluavat vapaa-ajallaan tutustua toistensa kulttuureihin niin mikäänhän ei sitä estä.

[Lalli IsoTalo]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

Kansainväliset innovaatioporukat hakeutuivat Linus Benedict Torvaldsin projektiin, joka on muuttanut maailmaa enemmän kuin suurin osa tämän vuosituhannen nobelisteista.

[Skeptikko]

Oman näkemykseni mukaan tehty lakimuutos mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen entistä selkeämmin suomalaisten opiskelijoiden hyväksi ja toisaalta patistaa yliopistoja kehittämään opetustaan aiempaa kilpailukykyisemmäksi. Mm. Helsingin yliopisto onkin jo päättänyt asettaa vähintään 10 000 euron lukuvuosimaksun ensi vuoden syksystä alkaen. Aalto-yliopiston mahdollisista päätöksistä minulla ei ole tietoa.

Kukakohan hullu maksaa Suomessa korkeakouluopetuksesta tuota luokkaa olevia lukukausimaksuja, kun Suomen tilalle on olemassa hintalaatusuhteelta parempiakin vaihtoehtoja (noh, ehkä jotain varakkaan perheen poika, joka muuttaa Suomeen naisen perässä tapauksia riittää joitain kappaleita, mutta keitä ne muut oikein ovat)? Vaikka Suomi onkin PISA-tulosten mukaan pärjännyt hyvin perusopetuksessa, niin yliopistojemme taso ei kuitenkaan mitenkään hirveän häikäisevä ole.

[kummastelija]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

Innovaatioista puheenollen, kun katsotaan väkilukuun suhteutettuna korkean teknologian patentteja, on suomalaisten (lue: nokialaisten) tekemien patenttien määrä ihan omaa luokkaansa. Vieläkin Nokia kerää vuosittain sadoissa miljoonissa olevat tulot patenttisalkullaan. Ja tiedätkö mitä: nämä suomalaiset nimenomaan ovat työskennelleet kansainvälisissä ympyröissä, mutta ei muslimien kanssa.

Ai niin: tulipa mieleen että hakeuduin reilu kaksi vuotta sitten opettajakoulutusohjelmaan. Ohjelmaan pyrkivät saivat kansainvälisistä yhteyksistä lisäpisteitä. Olen näet työskennellyt (laskujeni mukaan) yli 20 kansallisuuden kanssa. Olin pitänyt kolminumeroisen määrän koulutuksia mm. Kiinassa, Intiassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Kauko-idässä. Ja näitä lähes 20 vuoden aikana.

Arvaas mitä? En saanut ainuttakaan lisäpistettä näistä. Katsos kun kerttutädit valistivat että tarkoitettu kansaivälisyys oli matujärjestöissä tuoliin piereskelyä ja kehitysmaalaisten kanssa leikkimistä. Arvaas millaisia matonkudetukkaisia rumpujen soittajia valittiin? Että se siitä sun kansainvälisyydestä. Pelle.

[Kallan]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

Innovaatioista puheenollen, kun katsotaan väkilukuun suhteutettuna korkean teknologian patentteja, on suomalaisten (lue: nokialaisten) tekemien patenttien määrä ihan omaa luokkaansa. Vieläkin Nokia kerää vuosittain sadoissa miljoonissa olevat tulot patenttisalkullaan. Ja tiedätkö mitä: nämä suomalaiset nimenomaan ovat työskennelleet kansainvälisissä ympyröissä, mutta ei muslimien kanssa.

Ai niin: tulipa mieleen että hakeuduin reilu kaksi vuotta sitten opettajakoulutusohjelmaan. Ohjelmaan pyrkivät saivat kansainvälisistä yhteyksistä lisäpisteitä. Olen näet työskennellyt (laskujeni mukaan) yli 20 kansallisuuden kanssa. Olin pitänyt kolminumeroisen määrän koulutuksia mm. Kiinassa, Intiassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Kauko-idässä. Ja näitä lähes 20 vuoden aikana.

Arvaas mitä? En saanut ainuttakaan lisäpistettä näistä. Katsos kun kehitysmaalaistelijat valistivat että tarkoitettu kansaivälisyys oli matujärjestöissä tuoliin piereskelyä ja kehitysmaalaisten kanssa leikkimistä. Arvaas millaisia matonkudetukkaisia rumpujen soittajia valittiin? Että se siitä sun kansainvälisyydestä. Pelle.

Siis sun kokemushan on sitä väärää kansainvälisyyttä. Sun ois pitäny tietää että kansainvälisyys tarkoittaa kehitysmaalaisuutta ja sen kritiikitöntä ihailemista. 

Kansainvälisyys-sana on viimeaikoina alkanut todellakin tarkoittamaan viimekädessä kehitysmaalaisuutta ja vain - ja vain ainoastaan - propagandassa sitä käytetään myös valkoisten kansojen edustajien kanssa käydystä kanssakäynnistä asiassa x. Se että itsekin ollut muunmaalaisten valkoisten kanssa ollut tekemisissä suunnilleen 15 vuotiaasta asti joka päivä ei kuulemma ole kansainvälisyyttä vaan rasismia. Vaikka senhän pitäisi olla propaganda-mokun mukaan sitä oikeaa monikulttuuria (mutta ei näköjään ole koska kehitysmaalaisia ei ole mukana kuvioissa?).

Muokkasin muuten ilmaisua muotoon kehitysmaalaistelijat koska en usko ad hominem-menetelmiin ja toisekseen se kuvaa näiden oikeaa luonnetta paremmin.

[Skeptikko]

Kansainvälisyys-sana on viimeaikoina alkanut todellakin tarkoittamaan viimekädessä kehitysmaalaisuutta ja vain - ja vain ainoastaan - propagandassa sitä käytetään myös valkoisten kansojen edustajien kanssa käydystä kanssakäynnistä asiassa x. Se että itsekin ollut muunmaalaisten valkoisten kanssa ollut tekemisissä suunnilleen 15 vuotiaasta asti joka päivä ei kuulemma ole kansainvälisyyttä vaan rasismia. Vaikka senhän pitäisi olla propaganda-mokun mukaan sitä oikeaa monikulttuuria (mutta ei näköjään

Monikulttuurihan tarkoittaa nykyään yleensä islamia ja/tai ei-valkoisuutta, vaikka kyseessä olisi yksi ainoa kulttuuri. Vastaavan muodonmuutoksen on kokenus kansainvälisyys. Luultavasti edes kehitysmaasta kotoisin oleminen ei riitä, vaan pitää olla sellainen huonosti pärjäävä kehitysmaalainen. Esimerkiksi kehitysmaasta kotoisin oleva  tohtori ei kelpaa, etenkin jos on vielä väitellytkin länsimaisessa yliopistossa. Sellainenhan on acting white tiettyjen kaistapäisyysoppien mukaan.

[Nuïva]

Kukaan ei varmasti elättele harhakuvitelmia suomalaisten kaikkivoipaisuudesta kansainvälisillä markkinoilla, olipa ala mikä tahansa.

Kansainvälisyys on etu ja potentiaali, kun tarvitaan laajaa ja monipuolista näkökulmaa ja osaamista.

Monessa mielessä erilaisista kulttuureista peräisin tulevat ajatukset voivat yhdistyä hyvinkin luoviksi ja kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi.

Kansainvälisyys ei kuitenkaan palvele luovuutta, mikäli se on itsetarkoitus ja kansainvälisyyden varjolla luovutaan vapaasta ajattelusta.

Luonnollisesti kaikissa kulttuureissa on omat tabunsa, mutta joissain kulttuureissa tabut tuntuvat pyörivän juuri länsimaisen vapaan yhteiskunnan ytimessä - vapaudessa olla ja ajatella omalla yksilöllisellä tavallaan.

Monikulttuurinen ja -arvoinen yhteiskunta ei ole luovuudenlähde ja innovaatiotehdas, mikäli monikulttuurisuus ja -arvoisuus tarkoittaa lähinnä rautakautisen yhteiskunnan arvojen nostamista takaisin arvoperustaksi.

Edelleen on eri asia tehdä kansainvälistä yritystoimintaa ja projekteja kuin muokata koko yhteiskunnasta monikulttuurinen.

Kansainvälisessä projektissa, mikäli erilaisia kulttuureja onnistutaan hyödyntämään, on kansainvälisyys ja monikulttuurisuus vain hyödyttämässä yrityksen voitontuottoa.

Yhteiskunnan muokkaaminen monikulttuuriseksi toimii pitkälti päin vastoin. Monikulttuurisuuselementit ovat silloin lähinnä vain nauttimassa ja verottamassa yrityksien tuottoja.

[Marius]

Nokian insinöörit.

[Van Akseli]

Aalto yliopiston strategiassa mainittiin, että Aalto yliopisto panostaa ihmisiin, ei seiniin. Talven 2016 irtisanomiset toteutettiin kuitenkin kohdistuen pääasiassa (suomalaiseen) tutkimushenkilöstöön. Ei niinkään esimerkiksi yliopiston 15 eri palveluyksikköön. Kun yliopiston ydintoiminta on kuitenkin korkealuokkaisen tutkimuksen ja opetuksen tuottaminen tämä valinta on herättänyt ihmetystä. Kysymys on siitä, tarvitaanko kaikkia 15 eri palveluyksikköä ydintoiminnan tueksi.
Eräässä Aallon organisaatiossa ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä oli noin puolet ennen irtisanomisia ja irtisanomisten jälkeen reilusti yli puolet. Jäljelle jääneistä huoneiden nimikylteistä voidaan päätellä Lähi-idän voittoa tässäkin. Henkilöstöpäällikkö kommentoi asiaa kysyttäessä, kohdistuivatko yksikön irtisanomiset ainoastaan suomalaisiin, että irtisanomisia ei toteutettu etnisin perustein.

Samaan aikaan Aalto yliopiston säätiö toteuttaa yhdessä yhtiöittämänsä kiinteistödevelopparin kanssa 660 mil. € investointiohjelmaa. Siitä ei tässäkään taloustilanteessa tingitty, koska se on kuulemma Aalto yliopiston strategian ja yhteisen kampuksen kannalta välttämätöntä. Irtisanomiset kielivät kuitenkin strategian ja tavoitteiden epäonnistumisesta, jolloin strategian toimeenpanijat ja johto joutaisivat vaihtoon, kuten usein yksityisellä puolella tapahtuu. Aalto yliopiston johto kuitenkin palkitaan uusilla hulppeilla työtiloilla, kun Dipolin laaja ja erittäin kallis peruskorjaus valmistuu. Dipolin korjaus-urakan hinnoista ollaan visusti hiljaa, jotta se ei herättäisi ihmettelyä seinien ja ihmisten suhteista resursseista kilpailtaessa.

Aalto yliopiston vaivaista taivalta kuvaa hyvin sen ensimmäisen uudisrakennuksen kohtalo. Open Innovation Housen piti olla uuden innovaatioyliopiston keulakuva ja kestävän kampuskehityksen keihäänkärki. Siellä huippuyritykset yhdessä yliopistoväen ja opiskelijoiden kanssa tulisivat työstämään synergian siltoja ja kehittelemään erilaisia avoimia innovaatioita. Nyt yritykset ovat kaikonneet ja kallis tila toimii lähinnä henkilöstön väistötilana. Avoimet innovaatiotkin katosivat ilmeisesti Molokin ammottavaan kitaan tai sitten rakennuksiin panostamalla ei kehitellä innovaatioita. Jäljelle jäikin sitten vaan kestävä kampuskehitys ja energiataloudellinen rakennus. Ei aivan, sillä kohteen rakennustyöt vaikuttivat ilmeisesti alueen veden virtauksiin siten, että viereinen Natura-alueen kaunis koivikko kuivui ja kuoli pois. Melkein yhtä irvokas näky oli aiemmin rehtorien työsuhdeautot kuljettajineen yliopiston päärakennuksen eteen varatuille paikoilla, kun samaan aikaan puhuttiin ympäristöllisesti kestävistä kampusratkaisuista.

Toivottavasti irtisanotut löytävät paikkansa. Uskon, että ulkomaat houkuttavat monia.

[Marius]

Moku-Yliopisto on karmea moka.

[Van Akseli]