Aalto-yliopiston karmeimmat mokutukset

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Taloussanomat: Monikulttuurisuuden potentiaalia ei hyödynnetä

Nykyinen ymmärryksemme kulttuurierojen vaikutuksista johtaa siihen, että projekteissa jää tärkeä erilaisuudesta nouseva innovaatiopotentiaali hyödyntämättä.

Taloussanomat julkaisee tutkimusmaailmasta-sarjassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.

Väitöstutkimukseni mukaan tämä johtuu käytännön syistä, kuten esimerkiksi tiukoista projektiaikatauluista. Väitöskirjani tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tämän viikon perjantaina, 26.10.2012.

Tämänhetkinen käsitys kulttuureista ei riittävästi selitä kulttuurierojen vaikutuksia käytännön projektitoiminnassa. Kansallisilla kulttuurieroilla tarkoitetaankin usein vain tiettyyn kansallisvaltioon tiiviisti liittyviä poliittisia ja oikeudellisia järjestelmiä.

Lukuisat tekijät vaikuttavat projekteihin

Saamieni tulosten mukaan yritysten pitäisi huomioida myös poliittiset ja oikeudelliset järjestelmät monikulttuurisessa projektitoiminnassa. Lisäksi toimialojen, ammattikuntien ja organisaatioiden omat kulttuuriset erityispiirteet vaikuttavat projekteihin.

Nämä ulkoisten toimintaympäristöjen erot vaikeuttavat usealla toimialalla toimivan yrityksen sisäisten toimintojen yhdenmukaistamista. Ne vievät myös huomion ulkoisista haasteista yrityksen sisäiseen organisoitumiseen. Kulttuurierojen moninaisuus vaikeuttaa yrityksen yhdenmukaista projektijohtamista ja yksittäisten projektien johtamista.

Kulttuurierojen vaikutukset
haasteista mahdollisuuksiksi

Tutkimukseni paljastaa, kuinka yksittäiset suomalaiset projektipäälliköt ovat "navigoineet" monikulttuurisissa projekteissa. Tulosten mukaan kulttuurierot aiheuttavat pääasiassa haasteita ja kielteisiä vaikutuksia projektien etenemiseen erityisesti organisaatiotasolla. Sen sijaan yksittäinen projektipäällikkö löytää erilaisuudesta myös mahdollisuuksia.

Tutkimukseni mukaan monikulttuuristen projektien haasteiden ratkaisu riippuu asiayhteydestä. Siten projektipäällikön on osattava muuttaa lähestymistapaansa aina tilanteen vaatimalla tavalla.

Johanna Kuusisto,
Aalto-yliopisto

   
Jos joku ihmettelee miksi se Aalto tippui niiltä yliopistojen ranking -listoilta niin....
Insinööriviisaus: Jos asia ei toimi ja sitä ei saa toimimaan, heitä se mäkeen. 

[Ur-ho-man]

Mikäs tuossa oli erityisen mokuttavaa? Joo, toki lausumissa on ilmaa mutta on tuossa pointtiakin joka pohjaa selvästi tosielämään. Oletko kokenut koskaan projektia jossa on mukana esim. intialainen koodarilafka, suomalainen järjestelmätoimittaja sekä suuri jenkkifirma. On niissä (työ)kulttuureissa oikeasti eroa ja projektityössä olisi valtavasti hyötyä jos tietää ainakin suunnilleen mitä tuleman pitää kun Hyderabadista on varattu resursseja koodin vääntöön.

[Farrow]

^Näinpä juuri.
Vaikuttaa tosiaan siltä että aloittaja ei tiedä, tai ei ole kokenut.

Itse voisin sanoa että been there done that.
Ja ihan jo sellaisessakin projektissa missä on mukana ruotsalaisia ja suomalaisia, niin kulttuurierot huomaa. Ruotsalaiset kun tykkäävät diskuteerata vaikka maailman tappiin, kun taas suomalaiset on enemmän halki, poikki ja pinoon -sorttia.

Puhumattakaan jostain vielä erilaisemmista kulttuureista.

Työelämän monikulttuurisuus on aika monella alalla todellisuutta, ja ei ole mokuttamista tarjota eväitä monikulttuurisuuden aiheuttamien haasteiden/potentiaalin kohtaamiseen.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Ittelläni on kv- kokemusta vaikka muille jakaa mutta pointtina tässä on että väikkäristä tämän artikkelin mukaan paistaa tietty asenne läpi: haastatellut kokivat mokun negatiiviseksi vain ja vain yksi näki potentiaalia . Silti tässä yritetään hypettää että olis joku kultakaivokseen verrattavissa oleva potentiaali hyödyntämättä jota kukaan haastattelluista näemmä tyhmyyttään vain tajua...

[Elcric12]

Kansainvälisissä markkinoissa on potentiaalia? Tätä varten tarvitaan mm. innovaatioita, jotka hyödyntää tuota potentiaalia.

[Farrow]

Ittelläni on kv- kokemusta vaikka muille jakaa mutta pointtina tässä on että väikkäristä tämän artikkelin mukaan paistaa tietty asenne läpi: haastatellut kokivat mokun negatiiviseksi vain ja vain yksi näki potentiaalia . Silti tässä yritetään hypettää että olis joku kultakaivokseen verrattavissa oleva potentiaali hyödyntämättä jota kukaan haastattelluista näemmä tyhmyyttään vain tajua...

Suora lainaus kyseisestä väikkäristä (googlella löytyi helposti, kannattaa tarkistaa lähteet):
englanniksi:
(huomaa monikko!)

The individual project managers, on the other
hand, saw diversity as more fine-grained and sought the subsequent
opportunities.

suomeksi:

...kun taas yksittäinen projektipäällikkö saattaa löytää erilaisuudesta myös
mahdollisuuksia.

(http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2012/S12.pdf)

Vaikuttaa siltä että tota suomenkielistä ilmaisua käytetään passiivisessa muodossa tms, eikä siis viitata yksittäiseen henkilöön.

Mutta en kyllä jaksa lukea kyseistä väikkäriä.. siellä varmaan tarkemmin tuloksista, jos kiinnostaa perehtyä.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Suora lainaus kyseisestä väikkäristä (googlella löytyi helposti, kannattaa tarkistaa lähteet):
englanniksi:
(huomaa monikko!)

The individual project managers, on the other
hand, saw diversity as more fine-grained and sought the subsequent
opportunities.

suomeksi:

...kun taas yksittäinen projektipäällikkö saattaa löytää erilaisuudesta myös
mahdollisuuksia.

(http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2012/S12.pdf)

Jahas, onkohan toi mainitsemani sävy sitten tarttunut toimittajan kynästä ja lukijan silmistä? 

[Golimar]

Aalto-yliopiston maisterivaiheen opiskelijavalinnat vuodelle 2016, suomalaiset ovat vähemmistönä ja tekniikan alalla noin 90% on ulkomaalaisia opiskelijoita.

http://www.aalto.fi/fi/studies/admission_results/#master_results

[Jäniksenkäpälä]

Aalto-yliopiston maisterivaiheen opiskelijavalinnat vuodelle 2016, suomalaiset ovat vähemmistönä ja tekniikan alalla noin 90% on ulkomaalaisia opiskelijoita.

http://www.aalto.fi/fi/studies/admission_results/#master_results

Voi hyvä jumala! 
Tekniikan puolella lista on täysin käsittämätön, suomalaisia on vain murto-osa.

[newspeak]

Näin hieman asian vierestä (ja sen syvintä olemusta pohtien) on todettava, että siellä missä on kansainvälistä verkostoitumista, on myös mokutusta. Yliopistot tarjoavat mokutukselle "hedelmällisen" kasvuympäristön kansainvälisten projektien, opiskelija-, tutkija- yms. verkostoineen. Harvemmin sellaista järjestöä onkaan, jolla ei olisi EU-, Eurooppa- tai sitä laajempaa tason toimintaa jonkin muun järjestön jäsenenä. Kun kansainvälisille järjestöille kaikista ominaisin ominaisuus on juuri kansainvälisyys, ei moisilta tahoilta juuri kansallisia arvoja korostavia kannanottoja voikaan odottaa. Riski levittää mokupropagandaa kasvaa eksponentiaalisesti juuri järjestöihmisten parissa, koska heidän täytyy jatkuvasti perustella omaa olemassaoloansa itselleen (ja jäsenilleen).

Itsekin saan välillä spämmiä kaiken maailman kyselyiden ja projektien tiimoilta, enkä usein keksi taustalla olevan kyse mistään muusta kuin mokutuksesta ja ihmisten sitouttamisesta siihen.

[Kulttuurirealisti]

Aalto-yliopiston maisterivaiheen opiskelijavalinnat vuodelle 2016, suomalaiset ovat vähemmistönä ja tekniikan alalla noin 90% on ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kandivaiheeseen Aaltoon valitut saavat tietyin edellytyksin suoraan oikeuden myös maisterivaiheen suorittamiseen. Olen ymmärtänyt, että tässä haussa valitut ovat muualla kandivaiheen/vastaavan suorittaneita. Ei ole siis ullatus, että mukana on monia ulkomaalaisiakin.

[Jäniksenkäpälä]

Aalto-yliopiston maisterivaiheen opiskelijavalinnat vuodelle 2016, suomalaiset ovat vähemmistönä ja tekniikan alalla noin 90% on ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kandivaiheeseen Aaltoon valitut saavat tietyin edellytyksin suoraan oikeuden myös maisterivaiheen suorittamiseen. Tässä haussa valitut ovat muualla kandivaiheen/vastaavan suorittaneita. Ei ole siis ullatus, että mukana on monia ulkomaalaisiakin.

Hyvä, että selvensit asiaa, omasta valmistumisestani on niin pitkä aika, että järjestelmä on resetoitu jo moneen otteeseen.
Tiedätkö ovatka nämä opiskelijat jo maksullisia?

[Kulttuurirealisti]

Hyvä, että selvensit asiaa, omasta valmistumisestani on niin pitkä aika, että järjestelmä on resetoitu jo moneen otteeseen.
Tiedätkö ovatka nämä opiskelijat jo maksullisia?

En osaa sanoa maksullisuudesta.

[newspeak]

Mitähän Johannan oma väitöskirja sanoo? Tiivistelmä:

Kulttuurierot ovat yhä selvemmin havaittavissa samaan aikaan, kun maiden välinen kanssakäyminen on lisääntynyt ja niiden taloudelliset järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Tämänhetkinen ymmärryksemme kulttuureista ei tunnu selittävän riittävästi kulttuurierojen vaikutuksia käytännön projektitoiminnassa. Aikaisemmista tutkimuksista huolimatta projektijohtamisen käsitteiden suuri määrä ja käytännön ratkaisujen puute ovat johtamassa tilanteeseen, jossa erityisesti monikulttuurisuudesta nouseva innovaatiopotentiaali jää kokonaan hyödyntämättä.

Tämä väitöskirja sisältää yhteenvedon ja kolme esseetä, jotka perustuvat kolmen erilaisen tutkimusasetelman rinnakkaiseen hyödyntämiseen. Ensimmäinen essee havainnollistaa kulttuurierojen moninaisuutta, joka aiheuttaa haasteita yrityksen yhdenmukaisen projektijohtamisen käytännön ja yksittäisen projektin johtamisen välillä. Pelkästään kansallisten kulttuurierojen huomioiminen ei ole riittävää projekteja johdettaessa, vaikka niillä voi tietyissä tapauksissa olla merkittävä rooli. Poliittiset ja oikeudelliset järjestelmät liittyvät tiiviisti tiettyyn kansallisvaltioon. Kuitenkin esimerkiksi toimialoilla, ammattikunnilla ja organisaatioilla on omat kulttuuriset erityispiirteensä, jotka vaikuttavat tämän tutkimuksen perusteella projektitoimintaan. Nämä erot ulkoisessa toimintaympäristössä vaikeuttavat usealla toimialalla toimivan yrityksen sisäisten toimintojen yhdenmukaista järjestämistä ja vievät huomion ulkoisista haasteista sisäiseen organisoitumiseen.

Toinen essee paljastaa, kuinka yksittäiset suomalaiset projektipäälliköt ovat navigoineet projekteissa ilmenneissä monikulttuurisissa tilanteissa. Toistaiseksi kulttuurierojen nähdään aiheuttavan pääasiassa haasteita ja kielteisiä vaikutuksia projektien etenemiseen. Tämä toteutuu erityisesti organisaatiotasolla, kun taas yksittäinen projektipäällikkö saattaa löytää erilaisuudesta myös mahdollisuuksia. Kolmas essee kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat projektipäällikön kykyyn ratkaista monikulttuurisissa projekteissa syntyneitä haasteita vertaamalla kokeneiden ja aloittelevien projektipäälliköiden tapaa toimia eri tilanteissa. Tarvittava kulttuuri- ja projektijohtamisen osaaminen on riippuvainen asiayhteydestä, joten projektipäällikön tulee pystyä muuttamaan lähestymistapaansa kussakin tilanteessa sen vaatimalla tavalla.

http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=462

Väärinymmärtämisen ja mielensäpahoittamisen aktiivisena harrastajana on kai todettava, että projektien painopisteitä ja päämääriä muuttamalla niiden "todellinen monikulttuurinen arvo" tulisi paremmin hyödynnetyksi.

[Kerttu Täti]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

[J. Lannan haamu]

^ Eikö olekin kiva vittuilla päivästä toiseen suomalaisille? Saatko sä siitä jotain sadistista tyydytystä?

Suomalainen insinööri- ja ict-osaaminen on ollut maailmalla tunnettua, samoin tietty taide. Mutta molemmat noista ovat kadonneet sen myötä mitä suomalaisuus on kadonnut globaalien arvojen myötä 2000-luvun taitteessa ja jälkeen...

[Kerttu Täti]

^ei se ollut vittuilua, eikä myöskään mitään mokutusta niinkuin täsäs ketjussa pyörilöidytään,  vaan kova tosiasia reaalimaailmasta. Jos aikoo onnistua tuotekehtiysmarkkinoilla - tai aalto-yliopiston käyttötaiteissa, on pakko verkostoitua ja tehdä töitä niiden kanssa jotka kulkevat kehityksen kärjessä. Näillä aloilla se usin tarkoittaa kehittyvien alueiden kovan draivin omaavia ihmisiä, jotka vievät projektejaan eteenpäin vauhdilla.

[Sami Savio]

Aalto-yliopiston maisterivaiheen opiskelijavalinnat vuodelle 2016, suomalaiset ovat vähemmistönä ja tekniikan alalla noin 90% on ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kandivaiheeseen Aaltoon valitut saavat tietyin edellytyksin suoraan oikeuden myös maisterivaiheen suorittamiseen. Tässä haussa valitut ovat muualla kandivaiheen/vastaavan suorittaneita. Ei ole siis ullatus, että mukana on monia ulkomaalaisiakin.

Hyvä, että selvensit asiaa, omasta valmistumisestani on niin pitkä aika, että järjestelmä on resetoitu jo moneen otteeseen.
Tiedätkö ovatka nämä opiskelijat jo maksullisia?

Eduskunnan viime syksynä hyväksymän lakiesityksen mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen tulee periä vähintään 1500 euron lukuvuosimaksu 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittavilta EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Yliopistoilla on toisaalta oikeus periä maksu myös viime vuodenvaihteen jälkeen aloittaneilta.

Oman näkemykseni mukaan tehty lakimuutos mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen entistä selkeämmin suomalaisten opiskelijoiden hyväksi ja toisaalta patistaa yliopistoja kehittämään opetustaan aiempaa kilpailukykyisemmäksi. Mm. Helsingin yliopisto onkin jo päättänyt asettaa vähintään 10 000 euron lukuvuosimaksun ensi vuoden syksystä alkaen. Aalto-yliopiston mahdollisista päätöksistä minulla ei ole tietoa.

Kun otin ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut puheeksi Tampereen teknillisellä yliopistolla järjestetyssä vaalipaneelissa keväällä 2007, sai näkemykseni täystyrmäyksen muiden puolueiden ehdokkailta. Näin ajat kuitenkin hitaasti muuttuvat ja toisinaan jopa parempaan suuntaan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151600

[J. Lannan haamu]

^ei se ollut vittuilua, eikä myöskään mitään mokutusta niinkuin täsäs ketjussa pyörilöidytään,  vaan kova tosiasia reaalimaailmasta. Jos aikoo onnistua tuotekehtiysmarkkinoilla - tai aalto-yliopiston käyttötaiteissa, on pakko verkostoitua ja tehdä töitä niiden kanssa jotka kulkevat kehityksen kärjessä. Näillä aloilla se usin tarkoittaa kehittyvien alueiden kovan draivin omaavia ihmisiä, jotka vievät projektejaan eteenpäin vauhdilla.

Ai kova tosiasia että suomalaisilla on pitkä lista Nobel-palkinnoissa? Ei ole vittuilua, kuten mikään sun teksti ei sisällä mitään vittuilua tai kyynisyyttä suomalaisuutta kohtaan? Just näin...

[newspeak]

^ Johan meillä on runsaasti porukkaa kaikilta tieteenaloilta ja ammattialoilta hyppyytettävänä ympäri maailmaa kaiken maailman kakkukahveilla ja koulut ja yliopistot pullollaan porukkaa lukemassa kansainvälisiä julkaisuja. Ideana ei ole saada mainettta ja kunniaa, vaan ihan käytännössä sovellettavaa tietoa ja taitoa, koska Suomi ei pienenä maana voi olla mikään edelläkävijä kaikissa maailman asioissa, vaikka olisi kuinka osaavaa porukkaa nurkissa pyörimässä. Sekin on jo plussaa, jos joku saa vaikka kesämökillä hyvän idean. Suhteellisuudentaju on hyvä säilyttää.

[kilohauli]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

Jos Nobelien määrä on jokin itseisarvo, niin suomalaisia nobelisteja on kovissa tieteissä yksi, kun muslimeita löytyy peräti kaksi. Muslimeita on reippaasti yli 20% maailman väestöstä, kun suomalaisia on ~0,07%. Palataan jälleen yli- ja aliedustuksiin...

[Aksiooma]

Näitä pseudotieteistä väitöskirjoja tekeviä riittää. Olisi hyvä joskus päästä testaamaan käytännössä näitä hypoteeseja. Esimerkiksi talonrakennusprojekti. Toisen talon rakentaisi kokonaan suomalainen rakennusporukka ja toisen monkulttuurinen rakennusporukka. Projektien onnistumista voisi sitten arvioida lukemattomilla mittareilla.

Hyvä idea tv sarjaksi.

Eikö siellä telkkarissa ole vaikka mitä reality sarjoja nykypäivänä. Monikulturismia kannattavat yritykset varmasti mielellään sponsoroisi kaikki raaka-aineet. Felix Suomi varmasti antaisi rahaa. Ohjelman aihe voisi olla vaikka "Rakennetaan moderni vastaanottokeskus", missä jo suunnitteluvaiheessa otettaisiin monikulturismin vaatimukset huomioon.

[Lahti-Saloranta]

Aalto-yliopiston maisterivaiheen opiskelijavalinnat vuodelle 2016, suomalaiset ovat vähemmistönä ja tekniikan alalla noin 90% on ulkomaalaisia opiskelijoita.

http://www.aalto.fi/fi/studies/admission_results/#master_results

Jos 90% opiskelijoista on ulkomaalaisia niin onko yliopiston paikka oikea, eikö sekin kannattaisi siirtää ulkomaille. Käytännössähän opetuskieli on englanti vaikka kyseessä on suomalainen yliopisto. Kuinkahan muuten Åbo akademi suhtautuisi asiaan

[Lahti-Saloranta]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

30-luvulla suomalaisia oli hakeutunut runsain määrin kansainvälisiin innovaatioporukoihin Saksaan.

[Jäniksenkäpälä]

:naps:

Eduskunnan viime syksynä hyväksymän lakiesityksen mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen tulee periä vähintään 1500 euron lukuvuosimaksu 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittavilta EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Yliopistoilla on toisaalta oikeus periä maksu myös viime vuodenvaihteen jälkeen aloittaneilta.

Oman näkemykseni mukaan tehty lakimuutos mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen entistä selkeämmin suomalaisten opiskelijoiden hyväksi ja toisaalta patistaa yliopistoja kehittämään opetustaan aiempaa kilpailukykyisemmäksi. Mm. Helsingin yliopisto onkin jo päättänyt asettaa vähintään 10 000 euron lukuvuosimaksun ensi vuoden syksystä alkaen. Aalto-yliopiston mahdollisista päätöksistä minulla ei ole tietoa.

Kun otin ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut puheeksi Tampereen teknillisellä yliopistolla järjestetyssä vaalipaneelissa keväällä 2007, sai näkemykseni täystyrmäyksen muiden puolueiden ehdokkailta. Näin ajat kuitenkin hitaasti muuttuvat ja toisinaan jopa parempaan suuntaan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151600

Onko sinulla muuten mitään tietoa ulkkariopiskelijoiden ja -tutkijoiden nykytasosta? Omista ajoistani on jo aikaa, mutta jo silloin eteläisen Euroopan ja siitä eteenpäin osaaminen oli vähän mitä sattuu, mutta TKK:lle oli otettu joka tapauksessa.

[Lahti-Saloranta]

Näitä pseudotieteistä väitöskirjoja tekeviä riittää. Olisi hyvä joskus päästä testaamaan käytännössä näitä hypoteeseja. Esimerkiksi talonrakennusprojekti. Toisen talon rakentaisi kokonaan suomalainen rakennusporukka ja toisen monkulttuurinen rakennusporukka. Projektien onnistumista voisi sitten arvioida lukemattomilla mittareilla.

Hyvä idea tv sarjaksi.

Eikö siellä telkkarissa ole vaikka mitä reality sarjoja nykypäivänä. Monikulturismia kannattavat yritykset varmasti mielellään sponsoroisi kaikki raaka-aineet. Felix Suomi varmasti antaisi rahaa. Ohjelman aihe voisi olla vaikka "Rakennetaan moderni vastaanottokeskus", missä jo suunnitteluvaiheessa otettaisiin monikulturismin vaatimukset huomioon.

Mikko Ellilähän oikeastaan teki tuon vertailun todeten että kulttuuri muodostuu ihmisistä.

[Sami Savio]

Onko sinulla muuten mitään tietoa ulkkariopiskelijoiden ja -tutkijoiden nykytasosta? Omista ajoistani on jo aikaa, mutta jo silloin eteläisen Euroopan ja siitä eteenpäin osaaminen oli vähän mitä sattuu, mutta TKK:lle oli otettu joka tapauksessa.

Myös omista opiskeluajoistani Otaniemessä on jo toista vuosikymmentä, enkä pysty arvioimaan nykytilannetta. Käytössäni ei ole myöskään tutkimustietoa asiasta.

Nokian huippuvuosina erityisesti aasialaisten opiskelijoiden määrä oli tosiaan suuri. Silloinhan insinöörikoulutuksen määrällistä kasvattamista erityisesti I(C)T-alan tarpeita varten pidettiin välttämättömänä, mikä jälkikäteen tarkastellen osoittautui virhearvioksi. Kun poliitikot ryhtyvät mestaroimaan koulutusohjelmien ja oppisisältöjen parissa, ei jälki yleensä ole aivan toivotunlaista.

Opetuksen laadun parantaminen oli 90-luvun lopun hulluina vuosina muistaakseni vähäisemmässä roolissa, koska työelämän katsottiin antavan riittävästi käytännön lisäoppia opintojen ohessa (niin kuin se tietysti monelle antoikin). Arvelen joka tapauksessa, että lukukausimaksut lisäävät jatkossa opetuksen tason lisäksi myös ulkomaisten opiskelijoiden motivaatiota, joten osaamisen taso parantunee sitäkin kautta.

[Aksiooma]

Mikko Ellilähän oikeastaan teki tuon vertailun todeten että kulttuuri muodostuu ihmisistä.

Nyt en ymmärrä. Sivistätkö hieman tyhmää. Kiitos.

[rooster]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

Jos Nobelien määrä on jokin itseisarvo, niin suomalaisia nobelisteja on kovissa tieteissä yksi, kun muslimeita löytyy peräti kaksi. Muslimeita on reippaasti yli 20% maailman väestöstä, kun suomalaisia on ~0,07%. Palataan jälleen yli- ja aliedustuksiin...

Kovista tieteistä suomalaiset ovat saaneet kaksi nobelia, kemiasta Virtanen ja lääketieteestä Granit. Muslimeita on kolme, että suhdeluku on meidän väkilukuun nähden aika kova. Yksi noista muslimeista on syntynyt Turkissa mutta listattu Nobelin saajana jenkiksi.

[kummastelija]

^ Suhdeluvuista: Siis on kolmekymmentä kertaa todennäköisempää saada lotosta seitsemän oikein kuin varsinaisen muslimin saada kovista tieteistä Nobel.

[Kallan]

Saa muuten nähdä minkälaiset ovat tulevaisuuden opiskelijakoostumukset niin Aallossa kuin muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lukukausimaksujen myötä.

Omalla kampuksella näkyy vielä aika paljon ulkomaalaisia (pääasiassa kehitysmaista) ja moni on kertonut tulleensa Suomeen (lähes) ilmaisen koulutuksen myötä ja häippäsee heti sen jälkeen. Lukukausimaksu todennäköisesti hillitsee näiden tulijoiden määrää ja ainakin antaa motivaatiota ajoissa valmistumiseen sitten näille lopuille.

Näistä monikulttuurisista projektitöistä sen verran että jos sattuu hyvät tyypit kohdalle niin asiassahan ei ole mitään ongelmaa, mutta mikään mokuideologia ei saa siinä kohtaa tulla häiritsemään työntekoa vaan itse tavoitteen on oltava tärkeämpi. Jos sitten ryhmän jäsenet haluavat vapaa-ajallaan tutustua toistensa kulttuureihin niin mikäänhän ei sitä estä.

[Lalli IsoTalo]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

Kansainväliset innovaatioporukat hakeutuivat Linus Benedict Torvaldsin projektiin, joka on muuttanut maailmaa enemmän kuin suurin osa tämän vuosituhannen nobelisteista.

[Skeptikko]

Oman näkemykseni mukaan tehty lakimuutos mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen entistä selkeämmin suomalaisten opiskelijoiden hyväksi ja toisaalta patistaa yliopistoja kehittämään opetustaan aiempaa kilpailukykyisemmäksi. Mm. Helsingin yliopisto onkin jo päättänyt asettaa vähintään 10 000 euron lukuvuosimaksun ensi vuoden syksystä alkaen. Aalto-yliopiston mahdollisista päätöksistä minulla ei ole tietoa.

Kukakohan hullu maksaa Suomessa korkeakouluopetuksesta tuota luokkaa olevia lukukausimaksuja, kun Suomen tilalle on olemassa hintalaatusuhteelta parempiakin vaihtoehtoja (noh, ehkä jotain varakkaan perheen poika, joka muuttaa Suomeen naisen perässä tapauksia riittää joitain kappaleita, mutta keitä ne muut oikein ovat)? Vaikka Suomi onkin PISA-tulosten mukaan pärjännyt hyvin perusopetuksessa, niin yliopistojemme taso ei kuitenkaan mitenkään hirveän häikäisevä ole.

[kummastelija]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

Innovaatioista puheenollen, kun katsotaan väkilukuun suhteutettuna korkean teknologian patentteja, on suomalaisten (lue: nokialaisten) tekemien patenttien määrä ihan omaa luokkaansa. Vieläkin Nokia kerää vuosittain sadoissa miljoonissa olevat tulot patenttisalkullaan. Ja tiedätkö mitä: nämä suomalaiset nimenomaan ovat työskennelleet kansainvälisissä ympyröissä, mutta ei muslimien kanssa.

Ai niin: tulipa mieleen että hakeuduin reilu kaksi vuotta sitten opettajakoulutusohjelmaan. Ohjelmaan pyrkivät saivat kansainvälisistä yhteyksistä lisäpisteitä. Olen näet työskennellyt (laskujeni mukaan) yli 20 kansallisuuden kanssa. Olin pitänyt kolminumeroisen määrän koulutuksia mm. Kiinassa, Intiassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Kauko-idässä. Ja näitä lähes 20 vuoden aikana.

Arvaas mitä? En saanut ainuttakaan lisäpistettä näistä. Katsos kun kerttutädit valistivat että tarkoitettu kansaivälisyys oli matujärjestöissä tuoliin piereskelyä ja kehitysmaalaisten kanssa leikkimistä. Arvaas millaisia matonkudetukkaisia rumpujen soittajia valittiin? Että se siitä sun kansainvälisyydestä. Pelle.

[Kallan]

Suomalaisten nobelistien pitkä lista kertonee miksi suomalaisten kannattaa hakeutua kansainvälisiin innovaatioporukoihin ....

Innovaatioista puheenollen, kun katsotaan väkilukuun suhteutettuna korkean teknologian patentteja, on suomalaisten (lue: nokialaisten) tekemien patenttien määrä ihan omaa luokkaansa. Vieläkin Nokia kerää vuosittain sadoissa miljoonissa olevat tulot patenttisalkullaan. Ja tiedätkö mitä: nämä suomalaiset nimenomaan ovat työskennelleet kansainvälisissä ympyröissä, mutta ei muslimien kanssa.

Ai niin: tulipa mieleen että hakeuduin reilu kaksi vuotta sitten opettajakoulutusohjelmaan. Ohjelmaan pyrkivät saivat kansainvälisistä yhteyksistä lisäpisteitä. Olen näet työskennellyt (laskujeni mukaan) yli 20 kansallisuuden kanssa. Olin pitänyt kolminumeroisen määrän koulutuksia mm. Kiinassa, Intiassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Kauko-idässä. Ja näitä lähes 20 vuoden aikana.

Arvaas mitä? En saanut ainuttakaan lisäpistettä näistä. Katsos kun kehitysmaalaistelijat valistivat että tarkoitettu kansaivälisyys oli matujärjestöissä tuoliin piereskelyä ja kehitysmaalaisten kanssa leikkimistä. Arvaas millaisia matonkudetukkaisia rumpujen soittajia valittiin? Että se siitä sun kansainvälisyydestä. Pelle.

Siis sun kokemushan on sitä väärää kansainvälisyyttä. Sun ois pitäny tietää että kansainvälisyys tarkoittaa kehitysmaalaisuutta ja sen kritiikitöntä ihailemista. 

Kansainvälisyys-sana on viimeaikoina alkanut todellakin tarkoittamaan viimekädessä kehitysmaalaisuutta ja vain - ja vain ainoastaan - propagandassa sitä käytetään myös valkoisten kansojen edustajien kanssa käydystä kanssakäynnistä asiassa x. Se että itsekin ollut muunmaalaisten valkoisten kanssa ollut tekemisissä suunnilleen 15 vuotiaasta asti joka päivä ei kuulemma ole kansainvälisyyttä vaan rasismia. Vaikka senhän pitäisi olla propaganda-mokun mukaan sitä oikeaa monikulttuuria (mutta ei näköjään ole koska kehitysmaalaisia ei ole mukana kuvioissa?).

Muokkasin muuten ilmaisua muotoon kehitysmaalaistelijat koska en usko ad hominem-menetelmiin ja toisekseen se kuvaa näiden oikeaa luonnetta paremmin.

[Skeptikko]

Kansainvälisyys-sana on viimeaikoina alkanut todellakin tarkoittamaan viimekädessä kehitysmaalaisuutta ja vain - ja vain ainoastaan - propagandassa sitä käytetään myös valkoisten kansojen edustajien kanssa käydystä kanssakäynnistä asiassa x. Se että itsekin ollut muunmaalaisten valkoisten kanssa ollut tekemisissä suunnilleen 15 vuotiaasta asti joka päivä ei kuulemma ole kansainvälisyyttä vaan rasismia. Vaikka senhän pitäisi olla propaganda-mokun mukaan sitä oikeaa monikulttuuria (mutta ei näköjään

Monikulttuurihan tarkoittaa nykyään yleensä islamia ja/tai ei-valkoisuutta, vaikka kyseessä olisi yksi ainoa kulttuuri. Vastaavan muodonmuutoksen on kokenus kansainvälisyys. Luultavasti edes kehitysmaasta kotoisin oleminen ei riitä, vaan pitää olla sellainen huonosti pärjäävä kehitysmaalainen. Esimerkiksi kehitysmaasta kotoisin oleva  tohtori ei kelpaa, etenkin jos on vielä väitellytkin länsimaisessa yliopistossa. Sellainenhan on acting white tiettyjen kaistapäisyysoppien mukaan.

[Nuïva]

Kukaan ei varmasti elättele harhakuvitelmia suomalaisten kaikkivoipaisuudesta kansainvälisillä markkinoilla, olipa ala mikä tahansa.

Kansainvälisyys on etu ja potentiaali, kun tarvitaan laajaa ja monipuolista näkökulmaa ja osaamista.

Monessa mielessä erilaisista kulttuureista peräisin tulevat ajatukset voivat yhdistyä hyvinkin luoviksi ja kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi.

Kansainvälisyys ei kuitenkaan palvele luovuutta, mikäli se on itsetarkoitus ja kansainvälisyyden varjolla luovutaan vapaasta ajattelusta.

Luonnollisesti kaikissa kulttuureissa on omat tabunsa, mutta joissain kulttuureissa tabut tuntuvat pyörivän juuri länsimaisen vapaan yhteiskunnan ytimessä - vapaudessa olla ja ajatella omalla yksilöllisellä tavallaan.

Monikulttuurinen ja -arvoinen yhteiskunta ei ole luovuudenlähde ja innovaatiotehdas, mikäli monikulttuurisuus ja -arvoisuus tarkoittaa lähinnä rautakautisen yhteiskunnan arvojen nostamista takaisin arvoperustaksi.

Edelleen on eri asia tehdä kansainvälistä yritystoimintaa ja projekteja kuin muokata koko yhteiskunnasta monikulttuurinen.

Kansainvälisessä projektissa, mikäli erilaisia kulttuureja onnistutaan hyödyntämään, on kansainvälisyys ja monikulttuurisuus vain hyödyttämässä yrityksen voitontuottoa.

Yhteiskunnan muokkaaminen monikulttuuriseksi toimii pitkälti päin vastoin. Monikulttuurisuuselementit ovat silloin lähinnä vain nauttimassa ja verottamassa yrityksien tuottoja.

[Marius]

Nokian insinöörit.

[Van Akseli]

Aalto yliopiston strategiassa mainittiin, että Aalto yliopisto panostaa ihmisiin, ei seiniin. Talven 2016 irtisanomiset toteutettiin kuitenkin kohdistuen pääasiassa (suomalaiseen) tutkimushenkilöstöön. Ei niinkään esimerkiksi yliopiston 15 eri palveluyksikköön. Kun yliopiston ydintoiminta on kuitenkin korkealuokkaisen tutkimuksen ja opetuksen tuottaminen tämä valinta on herättänyt ihmetystä. Kysymys on siitä, tarvitaanko kaikkia 15 eri palveluyksikköä ydintoiminnan tueksi.
Eräässä Aallon organisaatiossa ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä oli noin puolet ennen irtisanomisia ja irtisanomisten jälkeen reilusti yli puolet. Jäljelle jääneistä huoneiden nimikylteistä voidaan päätellä Lähi-idän voittoa tässäkin. Henkilöstöpäällikkö kommentoi asiaa kysyttäessä, kohdistuivatko yksikön irtisanomiset ainoastaan suomalaisiin, että irtisanomisia ei toteutettu etnisin perustein.

Samaan aikaan Aalto yliopiston säätiö toteuttaa yhdessä yhtiöittämänsä kiinteistödevelopparin kanssa 660 mil. € investointiohjelmaa. Siitä ei tässäkään taloustilanteessa tingitty, koska se on kuulemma Aalto yliopiston strategian ja yhteisen kampuksen kannalta välttämätöntä. Irtisanomiset kielivät kuitenkin strategian ja tavoitteiden epäonnistumisesta, jolloin strategian toimeenpanijat ja johto joutaisivat vaihtoon, kuten usein yksityisellä puolella tapahtuu. Aalto yliopiston johto kuitenkin palkitaan uusilla hulppeilla työtiloilla, kun Dipolin laaja ja erittäin kallis peruskorjaus valmistuu. Dipolin korjaus-urakan hinnoista ollaan visusti hiljaa, jotta se ei herättäisi ihmettelyä seinien ja ihmisten suhteista resursseista kilpailtaessa.

Aalto yliopiston vaivaista taivalta kuvaa hyvin sen ensimmäisen uudisrakennuksen kohtalo. Open Innovation Housen piti olla uuden innovaatioyliopiston keulakuva ja kestävän kampuskehityksen keihäänkärki. Siellä huippuyritykset yhdessä yliopistoväen ja opiskelijoiden kanssa tulisivat työstämään synergian siltoja ja kehittelemään erilaisia avoimia innovaatioita. Nyt yritykset ovat kaikonneet ja kallis tila toimii lähinnä henkilöstön väistötilana. Avoimet innovaatiotkin katosivat ilmeisesti Molokin ammottavaan kitaan tai sitten rakennuksiin panostamalla ei kehitellä innovaatioita. Jäljelle jäikin sitten vaan kestävä kampuskehitys ja energiataloudellinen rakennus. Ei aivan, sillä kohteen rakennustyöt vaikuttivat ilmeisesti alueen veden virtauksiin siten, että viereinen Natura-alueen kaunis koivikko kuivui ja kuoli pois. Melkein yhtä irvokas näky oli aiemmin rehtorien työsuhdeautot kuljettajineen yliopiston päärakennuksen eteen varatuille paikoilla, kun samaan aikaan puhuttiin ympäristöllisesti kestävistä kampusratkaisuista.

Toivottavasti irtisanotut löytävät paikkansa. Uskon, että ulkomaat houkuttavat monia.

[Marius]

Moku-Yliopisto on karmea moka.

[Van Akseli]