2009-10-09 Kiintiöpakolaisia Hattulaan, Janakkalaan ja Hämeenlinnaan?

[Roope]

YLE: Hattulan venkoilu pakolaisasiassa jatkuu

Hattulan kunnanhallitus päätti maanantaina äänin 7 - 2, ettei kunta vastaanota pakolaisia. Asia etenee seuraavaksi kunnanvaltuuston käsittelyyn.

Hattulan kunnanjohtaja Martti Pura esitti kuuden-kahdeksan pakolaisen vuosittaista kiintiötä. Pakolaisten vastaanottoa puitiin Hattulassa myös viime vuonna.

Valtio korvaisi Hattulalle pakolaisten vastaanotosta kolmen vuoden aikana 144 000 euroa.

Valtio on aikeissa korottaa korvauksia kymmenellä prosentilla saadakseen kunnat innokkaammin ottamaan vastaan pakolaisia

"Hattulan venkoilu"? Mikähän luku tuo 144 000 euroa on? Laskennallinen 10 prosentilla korotettu kuntakorvaus 6-8 aikuisesta on kolmessa vuodessa 37 000-50 000 euroa.

[Veli Karimies]

Muistinki, että unohin jotain. Mielenkiintoista muuten, että kommenttini on poistettu sääntöjenvastaisena yhdestä tuolta keskustelusta. Taisi olla liikaa faktaa?

[Roope]

Hattula ei solmi pakolaissopimusta

Hattula ei solmi sopimusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Hattulan valtuusto päätti asiasta keskiviikkoiltana kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Päätöstä edeltäneessä keskustelussa puheenvuoroja käyttivät ainoastaan valtuutetut, jotka olisivat toivoneet, että kunta päättäisi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.

Sopimuksen vastustajat eivät olleet äänessä, eiväkä perustelleet kantaansa millään lailla.

Äänestyksessä pakolaissopimuksen solmimista vastusti 25 valtuutettua ja kannatti 9 valtuutettua.

Hämeenlinnan seudulla on valmisteltu kaupungin, Hattulan ja Janakkalan yhteistä pakolaiskiintiötä, josta Hattulan osuus olisi ollut 6-8 pakolaista vuodessa. Kunta saa valtiolta korvausta pakolaisten vastaanoton aiheuttamista kuluista vain, jos se on solminut sopimuksen vastaanotosta TE-keskuksen kanssa.

http://www.hameensanomat.fi/?article=123738

[Veli Karimies]

Upeaa! Hämeensanomissa oli muuten aika mokuttajan mielipidekirjoitus.. Hattulassa ollaan kuulemma kauheita rasisteja kun ei oteta VASTUUTA .

Täytyy kopsata tänne tossa viikonloppuna, aattelin myös kirjoittaa siihen vastineen.

[salieri]

Keitä olivat nuo 9 kannattajaa? puoluekanta? oliko VO-paikka valmiina? omistussuhteet?
Löytyykö tällaisia tietoja?

[KphS]

Hattula ei solmi pakolaissopimusta

Hattula ei solmi sopimusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Hattulan valtuusto päätti asiasta keskiviikkoiltana kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Päätöstä edeltäneessä keskustelussa puheenvuoroja käyttivät ainoastaan valtuutetut, jotka olisivat toivoneet, että kunta päättäisi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.

Sopimuksen vastustajat eivät olleet äänessä, eiväkä perustelleet kantaansa millään lailla.

Äänestyksessä pakolaissopimuksen solmimista vastusti 25 valtuutettua ja kannatti 9 valtuutettua.

Hämeenlinnan seudulla on valmisteltu kaupungin, Hattulan ja Janakkalan yhteistä pakolaiskiintiötä, josta Hattulan osuus olisi ollut 6-8 pakolaista vuodessa. Kunta saa valtiolta korvausta pakolaisten vastaanoton aiheuttamista kuluista vain, jos se on solminut sopimuksen vastaanotosta TE-keskuksen kanssa.

http://www.hameensanomat.fi/?article=123738

Olenkohan ihan väärässä,kun epäilen että turvapaikahakijat muuttuvat kiintiöpakolaisiksi matkalla vastaanottokeskuksesta sijoituskuntaan? 

[Roope]

Olenkohan ihan väärässä,kun epäilen että turvapaikahakijat muuttuvat kiintiöpakolaisiksi matkalla vastaanottokeskuksesta sijoituskuntaan? 

Sehän tässä kummallista onkin. Uusia sopimuksia halutaan solmia uutisten mukaan lähinnä kiintiöpakolaisten vastaanottoa varten. Heitä tulee taas tänä vuonna 750. Kuntapaikkoja saataneen neuvoteltua 1 500-2 000, kun tavoite on 2 200. Tilaa siis olisi.

Kiintiöpakolaisille (etenkin myanmarilaisille) kunnat ovat perinteisesti olleet varsin myötämielisiä, mutta nykyiset oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja heidän perheensä ovat olleet toinen juttu. Muita kuin kiintiöpakolaisia siirtynee kuntiin tänä vuonna 4 000-5 000. Kuntasopimuksella tai sen ohi.

[Iloveallpeople]

Pakolaisia tulossa Janakkalaan vasta syksyllä

Ensimmäinen pakolaisten ryhmä tulee Janakkalaan ensi syksyn aikana. Kunnan perusturvajohtaja Matti Valtonen arvelee, että pakolaisten tulo voi venyä pitkällekin syksyyn.

Viime syksynä arveltiin, että pakolaisia voitaisiin ottaa vastaan elokuussa, mutta se aikataulu ei toteudu.

-Nyt olemme tekemässä valtion kanssa sopimusta pakolaisten vastaanottamisesta. Asia viedään kunnanhallitukseen ensi viikolla.

Lähes kaikki pakolaisten tuloon liittyvät yksityiskohdat ovat vielä auki. Se tiedetään, että pakolaisia on tulossa vuosittain 12-15 ja että ensivaiheessa on tulossa lapsiperheitä.

Pakolaisten kansallisuuksista ei ole vielä mitään tietoa.

Janakkala aikoo sijoittaa pakolaiset Turengissa sijaitseviin Janakkalan Asunnot -yhtiön asuntoihin, muun väestön joukkoon. Pakolaisia ei siis keskitetä tiettyihin taloihin.

Janakkalan valtuusto päätti pakolaisten vastaanottamisesta viime joulukuussa. Hämeenlinnalla ja Janakkalalla on yhteinen pakolaiskiintiö. Samaan joukkoon ehdotettiin myös Hattulaa, mutta Hattula päätti olla ottamatta pakolaisia.

Hämeen Sanomat

[Kimmo Pirkkala]

Jahas, mielenkiintoista. Anoppila on Turengissa ja kovin ovat naureskellen suhtautuneet mamukriittisiin. Saa nähdä toimiiko kohtaamisteoria...

[Scallypunk]

Hämettä tosiaan de-perunanenitetään vauhdilla. Turengissa tuli mummolassa vietettyä aikaa lapsena.

[Veli Karimies]

No ei muutakun ottavat meistä mallia ja pistävät janakkalalaiset kansanäänetysaloitetta asiasta pystyyn. Voin tulla siihen puuhahenkilöksi kun kerran jonkin verran nyt on jo kokemusta kertynyt ja varmaan kertyy lisää tänään, huomenna, ylihuomenna ja niin edelleen.

[Iloveallpeople]

Janakkalaan syksyllä toistakymmentä pakolaista

Janakkala saa ensimmäiset kiintiöpakolaisensa jo tänä vuonna. Kuntaan tulee syksyllä 12-15 pakolaista.

Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina ELY-keskuksen ja Janakkalan välisen sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta ja pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Kanta-Hämeen kunnista Forssa saa ensimmäiset kiintiöpakolaisensa näillä näkymin vuodenvaihteessa. Hämeenlinna on ottanut kiintiöpakolaisia jo kaksikymmentä vuotta.

Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut ottamaan pakolaisleireiltä 750 niin sanottua kiintiöpakolaista vuosittain.

YLE Häme

[Veli Karimies]

No ei muutakun ottavat meistä mallia ja pistävät janakkalalaiset kansanäänetysaloitetta asiasta pystyyn. Voin tulla siihen puuhahenkilöksi kun kerran jonkin verran nyt on jo kokemusta kertynyt ja varmaan kertyy lisää tänään, huomenna, ylihuomenna ja niin edelleen.

Niin, että.

[Iloveallpeople]

Kuntalaisia toivotaan mukaan kotouttamistalkoisiin

Ensi syksynä Janakkalaan muuttavat ensimmäiset 12-15 kiintiöpakolaista, mikä tarkoittaa käytännön valmisteluja, yhteistyökuvioiden luomista ja tiedottamista. Samalla rakennetaan pohjaa Janakkalan maahanmuuttotyölle, käytännössä nollapisteestä.

– Suomessa on useita kuntia, joissa vastaanottoa ei ole rakennettu ollenkaan. Janakkalassa vastaanotto halutaan nyt rakentaa niin, että pakolaisten tulo ja kotouttaminen sujuvat alusta alkaen hallitusti ja rauhallisesti, vastaanottoa valmisteleva ja koordinoiva Pirkko Raunisto toteaa.

Kotouttamislaki kertoo kunnille velvoitteista, mutta kunnat saavat päättää, kuinka näihin vastataan. Janakkalassa vastaanottoa valmistelee monialainen ohjausryhmä, johon kuuluu edustajia muun muassa sivistystoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta ja Janakkalan Asunnoista. Raunisto toimii määräaikaisena maahanmuuttyön koordinaattorina ja syksyllä työnsä aloittaa kuntaan palkattava pakolaisohjaaja.

– Vastaanotto rakennetaan kaiken muun toiminnan sisälle. Tärkeintä on suomen kielen oppiminen ja tarkoituksena on, että loppujen lopuksi he ovat aivan tavallisia kansalaisia, olivat sitten muuttaneet tänne Kongosta tai Rengosta, Raunisto tiivistää kotouttamisen perimmäiseksi ideaksi.

Kiintiöpakolaiset ovat saaneet pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan ja muuttavat kuntiin suoraan pakolaisleireiltä.

– Olisi hyvä muistaa, että he eivät ole lähteneet mistään, vaan heidät on ajettu pois. Uutta kotimaataan pakolaiset eivät voi valita ja he saapuvat sinne täysin tyhjän päälle, Raunisto toteaa.

Kyse on todennäköisesti muutamasta perheestä, jotka tulevat samasta kieliryhmästä kuin Hämeenlinnaan tulleet pakolaiset. Tämä helpottaa muun muassa tulkkauksen järjestämistä, jolle voi olla tarvetta alkuvaiheessa. Samaa kieltä puhuvat ja aiemmin Suomeen tulleet voivat myös toimia vertaistukena ja opastaa käytännön asioissa. Hämeenlinnaan on sijoitettu muun muassa burmalaisia ja kongolaisia Thaimaan sekä Ruandan pakolaisleireiltä.

– Perheitä on toivottu siitä syystä, että näin pienessä kunnassa yksin tuleva olisi todella yksin oman kulttuuriryhmänsä edustajana ja kotoutumisprosessi voisi olla todella raskas, Raunisto toteaa.

Kesälomien jälkeen kunnan nettisivuille avataan keskustelupalsta, jolla voi ilmoittaa kiinnostuksensa monikulttuuriseen toimintaan. Tällaista on esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin järjestämä monikulttuurinen ystävätoiminta, joka tarjoaa eri kulttuureista tuleville ja kantasuomalaisille mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Rauniston mukaan muita mahdollisia yhteistyökumppaneita voisi olla esimerkiksi perheille erilaista toimintaa järjestävä Mannerheimin lastensuojeluliitto ja seurakunta.

– Uusia ideoita otetaan myös mielellään vastaan, Raunisto toteaa.

Lue koko juttu 1.7. ilmestyneestä lehdestä.

Janakkalan Sanomat

[Veli Karimies]

– Uusia ideoita otetaan myös mielellään vastaan, Raunisto toteaa.

Miten ois vaikka, et kysyttäis näiltä janakkalalaisilta ensin mitä mieltä he ovat, näin niinkus kansanäänestyksen muodossa?

Jaa ei?

[Vielä työläinen]

Jos oikeasti burmalaisia tulee, niin Janakkalassa voidaan huokaista helpotuksesta. Erilaisten kieroilujen kautta somaleita Janakkalaan? Skenaario olisi aika tyly.

[Roope]

Jos oikeasti burmalaisia tulee, niin Janakkalassa voidaan huokaista helpotuksesta. Erilaisten kieroilujen kautta somaleita Janakkalaan? Skenaario olisi aika tyly.

Burmalaiset on myyty loppuun jo useaan kertaan, niin moneen kuntaan heidät on sovittu.

[dothefake]

Jos oikeasti burmalaisia tulee, niin Janakkalassa voidaan huokaista helpotuksesta. Erilaisten kieroilujen kautta somaleita Janakkalaan? Skenaario olisi aika tyly.

Burmalaiset on myyty loppuun jo useaan kertaan, niin moneen kuntaan heidät on sovittu.

Me vaihdettaisiin kolme Kongolaista yhteen Burmalaiseen, tuliko kaupat?

[Iloveallpeople]

Ensimmäiset pakolaiset Janakkalaan syys-lokakuussa

9.8.2010

Ensimmäiset pakolaiset saapuvat Janakkalaan näillä näkymin syys-lokakuun vaihteessa.

-Kaksi lapsiperhettä eli yhteensä kolmetoista henkeä on tulossa. He ovat Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia, ja tulevat Ruandan pakolaisleiriltä. He ovat kiintiöpakolaisia, kertoo Pirkko Raunisto. Hän työskentelee maahanmuuttotyön koordinaattorina Janakkalassa.

Molemmissa pakolaisperheissä on Rauniston mukaan kouluikäisiä ja sitä nuorempia lapsia. Kouluikäiset aloittavat koulunkäynnin Turengissa.

Perheet sijoitetaan kahteen turenkilaiseen vuokrakerrostaloon.

Raunisto muistuttaa, että Janakkala tekee pakolaisasioissa mahdollisimman paljon yhteistyötä Hämeenlinnan kanssa. Myös Hämeenlinnassa on kongolaisia pakolaisia.

Hämeen Sanomat

On se toisaalta julmaa, että siellä Ruandan pakolaisleirillä oleilee samanlaisia perheitä tuhansittain. Sitten sieltä poimitaan kaksi perhettä ja muille sanotaan, että "teille meillä ei ole antaa mitään apua, koska näiden kahden perheen asuttaminen ja kotouttaminen Suomeen maksaa satojatuhansia euroja."

Jos minä saisin päättää, niin ei otettaisi näitä kahta perhettä, vaan niillä sadoilla tuhansilla euroilla ostettaisiin kaikille perheille ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Samanlaisia pikkulapsia, kun tulee tänne kouluun, kuolee sinne leirille kärsien ja kituen vain siksi, että nämä 13 ihmistä pääsisivät Suomeen.

[Veli Karimies]

Kongolaiset taitavat työllistyä aika suhteellisen hyvin, saattavat olla hyvinkin koulutettuja jo valmiiksi, sekä heidän tekemisiään ei taida sanella jokin hiekka-aavikkojen taikausko.

[JoKaGO]

Kongolaiset taitavat työllistyä aika suhteellisen hyvin, saattavat olla hyvinkin koulutettuja jo valmiiksi, sekä heidän tekemisiään ei taida sanella jokin hiekka-aavikkojen taikausko.

Joo, mutta tuolla kaikkienihmistenrakastajalla oli kyllä hyvä pointti!

[Iloveallpeople]

Tietoa monikulttuurisuudesta yrittäjille

Tiistaina 7.9.  klo 18.00 - 20.00. Monikulttuurisuus-info Janakkalan pääkirjaston opetustilassa

Suomeen muuttaneiden ihmisten taustat, lähtökohdat ja maahanmuuton syyt ovat monenlaisia. Punaisen Ristin toiminta lähtee aina ihmisten avun ja tuen tarpeesta, riippumatta taustoista ja Suomeen muuton syistä. Janakkalan kunta haluaa toimia aktiivisesti maahanmuuttajien, uusien kuntalaisten kotouttamisessa, asettumisessa asumaan Janakkalaan. Uusien kuntalaisten totuttelu Suomeen, Janakkalaan, tapahtuu molemmin puolin. Myös janakkalalaisten on hyvä havaita asia itsessään. Kotoutuminen on kahdensuuntaista.

Uuteen maahan muuttaminen käynnistää ihmisessä oppimisprosessin, jonka etenemiseen vaikuttavat omat resurssit, motivaatio, asenne ja ennen kaikkea ympäröivän yhteiskunnan tuki ja ymmärrys. Uuden oppiminen, soveltaminen ja onnistumisen kokemukset edistävät kotoutumista. Uusien ihmisten toivottaminen tervetulleeksi edellyttää omien asenteiden tutkiskelua ja toimintakäytäntöjen kehittämistä.

Tervetuloa!

Janakkalan kunta

Maahanmuutto on  arkea myös Janakkalassa

Janakkalassa asuu noin 17 000 asukasta, joista n. 16 500 on suomenkielisiä ja 75 ruotsinkielisiä. Maahanmuuttajia eli kuntaan muuttaneita ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2010 alussa reilu 200. He tulevat 34 eri maasta ja puhuvat äidinkielenään 28 eri kieltä.

Pääsääntöisesti Suomeen muutetaan työn, opiskelun ja avioliiton tai muun lähisuhteen johdosta, mutta lisäksi Suomi ottaa vastaan myös pakolaisia.

Pakolainen voi olla kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija

Suomeen saapuu vuosittain pakolaisina turvapaikanhakijoita sekä nk. kiintiöpakolaisia. Kotouttamislaki ja -asetukset määrittävät kuntien velvoitteeksi asetetut eri pakolaisryhmien kotouttamistoimet ja niiden määräajat. Kotouttamisjakson jälkeen pakolaiset siirtyvät maahanmuuttopalveluiden asiakkuudesta kunnan peruspalveluiden asiakkaiksi.

Turvapaikan hakemisen syitä on monia, mm. poliittisesta mielipiteestä johtuva vaino kotimaassa, köyhyys, sota ja ympäristökatastrofit. Turvapaikanhakijaksi ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti Suomeen saavuttaessa. Turvapaikkaa tai oleskelulupaa haetaan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella tai jollakin muulla oleskelulupaperusteella. Päätöstä odottaessaan turvapaikanhakija asuu yleensä vastaanottokeskuksessa ja muuttaa asuinkuntaansa vasta oleskeluluvan saatuaan.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n maailman köyhimmillä seuduilla sijaitsevilta pakolaisleireiltä vastaanotetaan Suomeen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuosittain 750 pakolaista, tästä nimitys kiintiöpakolainen. Heille on jo UNHCR:n pakolaisleireillä haastattelujen ja taustatutkimusten perusteela määritelty kansainvälinen pakolaisstatus ja lähtövaiheessa heille haetaan oleskeluluvat Suomeen. He muuttavat Suomeen suoraan pakolaisleiriltä ja asettuvat asumaan ennalta sovittuun kuntaan. 

Janakkala on kesäkuussa 2010 tehnyt Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen 10 - 15 pakolaisen vastaanottamisesta vuosittain. Vuonna 2010 lokakuussa vastaanotamme kaksi pakolaisperhettä Kongosta.

Palvelumme maahanmuuttajille

Kunnan palvelut kuuluvat kaikille asukkaille. Maahanmuuttajien palveluihin liittyy lisäksi erityisiä toimintaa ohjaavia lakeja. Maahanmuuttotyöntekijät työskentelevät kunnanvirastolla. Maahanmuuttajien virallisten asioiden hoitoon tarvitaan usein myös tulkkipalveluita.

Maahanmuuttotyöntekijät etsivät yhdessä maahanmuuttajien kanssa ratkaisuja heidän arkeensa liittyviin ongelmiin. Työhön kuuluvat keskustelut, ohjaus, neuvonta, taloudellisen tuen arviointi ja palvelukartoitukset. Maahanmuuttajia palvelevat myös mm. Kansaneläkelaitos (Kela), TE-toimisto ja terveydenhuollon eri alueet.

Janakkalan kunta

[Iloveallpeople]

Pakolaiset tulevat pian

Pakolaisperheet saapuvat Janakkalaan keskiviikkona 14.9. Kaksi perhettä, yhteensä 13 ihmistä, tuodaan myöhään ensi keskiviikkoiltana Janakkalaan suoraan pakolaisleiriltä Ruandasta. Perheet ovat Kongon pakolaisia, ja he ovat viettäneet telttaleirissä pakolaiselämää jo vuosikausia.

Perheiden lapset ovat 1–15 -vuotiaita. Nuorin heistä on juuri täyttänyt vuoden. Perheet saavat vuokra-asunnot kerrostaloista Turengin Paturilta ja Tapailasta.

Suomen Punaisen Ristin väkeä on kentällä tulokkaita vastassa. Janakkalasta maahanmuuttokoordinaattori Pirkko Raunisto sekä maahanmuuttajien ohjaaja Andy Koski-Semmens lähtevät hekin lentokentälle vastaanottamaan uusia janakkalalaisia.

Perheet majoitetaan Turenkiin heti samana iltana. Heillä on asunnoissaan vain patjat, peitot, tyynyt, ruokatarpeet yhden yön yli sekä vaatimaton ruokailuvälinesetti jokaiselle perheenjäsenelle. Torstaiaamuna kaikki tulijat saatetaan Hämeenlinnan maistraattiin, jossa heidän henkilöpaperinsa laitetaan ajan tasalle ja jossa heille annetaan sosiaaliturvatunnus. Swahilinkielen taitoinen tulkki on mukana, ja tulee olemaan vielä pitkän aikaa monissa kohtaamisissa.

Siitä pääseekin alkamaan Janakkalaan kotoutuminen. Kulttuurishokki on varmasti kova, kun saapuu Afrikasta pohjoiseen Eurooppaan, syksyiseen säähän vähäpuheisten ihmisten ja kauppojen vauraan tavarapaljouden keskelle, kielitaidottomana. Pakolaisleirillä he ovat saaneet kolmepäiväisen Suomi-tietoiskun, mutta todellinen elämä on toista.

Asuntoa ei kalusteta tai kalusteita makseta näille perheille valmiiksi, perushankintojen tekokin on osa kotiutumista ja kodin rakentamista. Pirkko Raunisto toteaa, että kiintiöpakolaiset odottavat turvaan pääsyä usein niin kauan ja hartaasti, että materia on heille toissijaista. Tärkeintä on, kun ympärillä on rauha ja mahdollisuus turvalliseen elämään.

Toimeentulo on niukkaa, pakolaisille ei tipu sen enempää rahaa kuin vaikkapa suomalaiselle toimeentulotuen saajalle.

Kouluikäiset lapset aloittavat koulunkäynnin todennäköisesti jo kahden tai kolmen viikon päästä saapumisesta. Päiväkoti-ikäisten kanssa odotetaan vähän kauemmin. Suomen kielen opetus alkaa kurssimuotoisena myös aikuisille, Vanajaveden Opiston kanssa yhteistyössä järjestetään kotouttamiskoulutusta, johon monen muun asian rinnalla kuuluu kieliopetusta.

Turengin kouluissa ja päiväkodeissa on etukäteen kerrottu lapsille pakolaislasten saapumisesta, ja kunnan henkilöstölle on koulutuksen avulla annettu valmiuksia kohdata tulijat.

Nyt vedotaan jokaiseen janakkalalaiseen ihmiseen ja yhdistykseen: pakolaiset tarvitsevat ystäviä. Erityisesti toivotaan ystäväperheitä.

Auttamisapua haetaan myös. Koti, ja erityisesti suomalaisessa yhteisössä sijaitseva koti, on vuosia surkeassa teltassa asuneille pakolaisille uusi juttu: heille pitää kertoa ja näyttää, kuinka hellaa käytetään, kuinka roskat viedään taloyhtiön jäteastiaan, kuinka tien ylitykseen käytetään suojatietä, miten asunnon ovi lukitaan ja kuinka marketissa toimitaan. Suomen säähän pukeutuminen on oma juttunsa varsinkin näin talven kynnyksellä.

Ystävien ja auttajien toivotaan puhuvan perheenjäsenten kanssa suomea, kieli tarttuu parhaiten oikean arjen askareita tehdessä.

Janakkalan MLL, Janakkalan seurakunta ja SPR Janakkalan osasto ovat jo suunnitelleet monenlaista yhteistoimintaa pakolaisten kotouttamisen edistämiseksi. Esimerkiksi MLL kutsuu perheet Seppäläntien valkoiseen taloon Paaperoiset -perhekerhoon. Muitakin yhdistyksiä on lähdössä talkoisiin.

Kokemus on osoittanut, ettei auttaminen ole taakka. Kulttuurien kohtaaminen luo innostusta ja oppimisen kokemuksia puolin ja toisin. Törmäyksiäkin varmasti sattuu ja väärinymmärryksiä, mutta heti ei pidä suomalaisen kimpaantua, sillä tulijoilla on valtava määrä opittavaa uudessa elämässään.

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua vaikkapa netissä, Janakkalan kunnan sivuilta löytyy maahanmuutto-osio, jossa on sähköinen lomake yhteystietojen antamiseen.

Janakkalassa toivotaan, että myös maaseutu olisi tulijoille auki. Pakolaisleirillä olijoista valtaosa on kotoisin maaseudulta, ja heille olisi tärkeää nähdä, mistä kasvikset, lihat ja maidot päätyvät kauppojen pitkille hyllyille.

Valtio maksaa pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvat kulut kolmen vuoden ajan.

Maailmassa on jopa 30 miljoonaa ihmistä, jotka voidaan luokitella pakolaisiksi. Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista pakolaisleireitä: kongolaisia, irakilaisia, myanmarilaisia ja afganistanilaisia. Näin ainakin periaatteessa. Käytännössä tälläkin hetkellä maailman pakolaisleireissä on 400 henkilöä, jotka Suomi on luvannut ottaa vastaan, mutta joille ei ole löytynyt kuntapaikkaa. Janakkalan päätös ottaa noin 15 pakolaista vuodessa on pisara meressä, mutta leireistä pois pääseville ihmisille se suunnattoman arvokas asia.

Maahanmuutosta, muuttajien kohtaamisesta ja vapaaehtoistuen mahdollisuuksista pidettiin keskiviikkoiltana 8.9. kuntalaiskeskustelutilaisuus kunnantalolla. Tilaisuuteen löysi muutama kunnanvaltuutettu, joitakin yhdistysihmisiä ja kourallinen asiasta kiinnostuneita rivikansalaisia.

Janakkalan Sanomat

Asuntoa ei kalusteta tai kalusteita makseta näille perheille valmiiksi, perushankintojen tekokin on osa kotiutumista ja kodin rakentamista.

Voisiko olla näin, että he joutuvat elämään ilman kalusteita. Mitä nyt kympin-pari ehkä voivat säästää kuukaudessa perus toimeentulotuesta. Ensimmäisenä kuukautena ostetaan käytetty kattila ja paistinpannu, toisena keittiön pöytä, kolmantena joku jakkara, vuoden päästä on saatu säästettyä rahat vanhaan sänkyyn jne.

[mikkoR]

Varmaankin perhe joka on oikeasti avuntarpeessa mutta silti eikö heitä voisi lähemmäksi kotimaataan majoittaa?

Tuo perhekoko taas, kaksi perhettä, 15 ihmistä.

Mutta voisin veikata että tämä porukka on oikeasti onnellisia ja vähään tyytyväisiä, ainakin hetken.

[Late]

Asuntoa ei kalusteta tai kalusteita makseta näille perheille valmiiksi, perushankintojen tekokin on osa kotiutumista ja kodin rakentamista.

Voisiko olla näin, että he joutuvat elämään ilman kalusteita. Mitä nyt kympin-pari ehkä voivat säästää kuukaudessa perus toimeentulotuesta. Ensimmäisenä kuukautena ostetaan käytetty kattila ja paistinpannu, toisena keittiön pöytä, kolmantena joku jakkara, vuoden päästä on saatu säästettyä rahat vanhaan sänkyyn jne.

Entä apeat verhot? Milloin ne saadaan hankittua? Voiko oikeanlaisen lehtijutun tehdä näistä pakolaisista ilman apeita verhoja?

No eipä vitsailla vielä.

Pääsivät pois leiriltä, sen heille kyllä suo. Toivottavasti ei mene yli se kurjuuden ja sankaruuden ylistys. Lehtijuttua ei tarvitse tehdä siitä että osaa lajitella jätteet tai käydä kaupassa. Liika hyysääminen totuttaa nämäkin ihmiset väärille tavoille eikä varmaankaan herätä innostusta kantaväestön keskuudessa. Alusta asti vastuuta tulijoille itselleen, ei kohtuuttomia vaatimuksia tarvitse asettaa, mutta motivaatiota ja intoa huolehtia itse itsestään pitää löytyä.

[Roope]

Janakkalan pakolaiset tarvitsevat ystäviä

Ensimmäiset pakolaiset saapuvat Janakkalaan todennäköisesti ensi viikolla. Näin ollen kunnan maahanmuuttotyön tekijöillä Pirkko Raunistolla ja Andy Koski-Semmensillä alkaa olla kiire.

Pakolaisten tukihenkilöiksi ja ystäviksi tarvitaan kuitenkin myös vapaaehtoisia kuntalaisia.

Ainakin MLL:n paikallisosasto aikoo kantaa kortensa kekoon ja perustaa perhekahvilan, jonne olisivat tervetulleita niin pakolaiset, muut maahanmuuttajat kuin janakkalalaisetkin.

Keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa Miska Keskinen SPR:n Spirit-hankkeesta korosti, että pakolaisten tulon jälkeen vaikutteet kulkevat molempiin suuntiin.

-Ei ole vain niin, että heistä tulee janakkalalaisia, vaan heidän mukanaan tulee tuulahdus kongolaisuutta Janakkalaan.

Hämeen Sanomat

[HDRisto]

"Asuntoa ei kalusteta tai kalusteita makseta näille perheille valmiiksi, perushankintojen tekokin on osa kotiutumista ja kodin rakentamista" tarkoittanee sitä, että toimiston muija tulkin kanssa lähtee kaupoille tulijoiden kanssa, jotta saavat mieleiset sohvat ynnä pöydät(väri ja koko) ja tarpeeksi suuren telkkarin. Eihän sitä sovi valmiiksi kalustella, saattaisi olla väärän väriset ne etukäteen hankitut matot ja verhot.

[dothefake]

Muistakaa, että nämä ovat Muutoksenkin hyväksymiä kiintiöpakolaisia
(approved by Muutos). Lisäksi, jos ovat Kongon kristittyjä, niin tilanne
ei ole kovin paha, ei ainakaan ennen kuin heidät mokutetaan pilalle.
Meillä päin Kongolaisille kelpasivat ruosteiset mummopyörät, ennenkuin
Satu meni ja osti heille vaihdepyörät (ainakin lapsikongolaisille).
No, ehkä hyvä niin, koska muuten heitä olisi muiden lasten taholta
syrjitty pyöriensäkin takia. Tuntuvat oppimishaluisilta ja nöyriltä
hyvässä mielessä. Tummissakin on eroja, kuten vesissä.
On tavallista ja pyörteistettyä.

[Roope]

Pirkko Raunisto toteaa, että kiintiöpakolaiset odottavat turvaan pääsyä usein niin kauan ja hartaasti, että materia on heille toissijaista. Tärkeintä on, kun ympärillä on rauha ja mahdollisuus turvalliseen elämään.

Materia, raha ja oman statuksen osoittaminen on kiintiöpakolaisille aivan yhtä tärkeää kuin kaikille muillekin ihmisille. Kun Janakkalan maahanmuuttokoordinaattori luulee pakolaisleiriä joksikin henkistymisretriitiksi, niin tuskin suhtautuminen maahanmuuttajiin on muutenkaan kovin realistisella pohjalla. Jos "materia on heille toissijaista", niin Raunistohan voi yrittää neuvotella pakolaiset laskemaan elintasonsa lahtömaan oloja vastaavaksi. Palautteeksi tulee luultavasti sellaista sanomista, jonka välittämiseen ei tulkkia tarvita.

[Suomitalon renki]

Pakolaiset tulevat pian

he ovat viettäneet telttaleirissä pakolaiselämää jo vuosikausia.

Perheiden lapset ovat 1–15 -vuotiaita. Nuorin heistä on juuri täyttänyt vuoden. Perheet saavat vuokra-asunnot kerrostaloista Turengin Paturilta ja Tapailasta.

Neekerimammat siis pusertavat pikkuänkerin joka jeesuksen vuosi vaikka elellään sitten jossain leirillä armopalojen varassa vailla mitään tietoa tulevaisuudesta..

Oliskohan vähän hei hiomista ihan sellaisten peruselämänhallintaan liittyvien asioiden kanssa?

Juuri tämä porukka ihan varmasti poistaa sen huutelevan työvoimapullan..

Niin poistaakin. Suomalainen VHM joutuu tekemään kaksinverroin työtä, jotta heidät saadaan elätettyä. Palkasta käteenjääväosuus vain pienenee.