Turvapaikkaturisteille syydettävistä tuista (tapauksesta Faiza A)

[kgb]

Otetaan ensimmäisenä huomioon, että A:lla ei ollut kolmea lasta koko tuon ajanjakson aikana. Hän tuli ensin yhden lapsen kanssa, toi sitten toisenkin Etiopiasta ja synnytti sitten kolmannen Suomessa. Sinulla onkin siinä jo suht koht pätevät laskut tehtynä.

A sai siis 1755,82 euroa toimeentulotukea kuukaudessa, tuo on n. 600 euroa enemmän, kuin kolmilapsisen perheen pitäisi saada ja A:lla oli tuona ajanjaksona ensin yksi lapsi tuen piirissä, sitten toinen, ja sitten kolmas.

Totta. Oikaisinkin hieman ja otin tuon "pahimman" mahdollisen tapauksen mukaan. Ja tietenkin nuo tuet on laskettu tämän päivän normien eikä 2001/2002 normien mukaan, jolloin summat ovat olleet varmaankin jonkin verran pienemmät.

Laskuharjoituksiahan nuo ovat ja johtopäätökset sen mukaisia. Jos jostain kätevästi näkisi mitkä ovat olleet normit v. 2001/2002 voisi laskea hieman tarkemmin ja näkisi mitä on mahdollisesti saatu noitten normiminimien lisäksi.

Jotta ei aivan eksyttäisi foorumin aiheesta, voidaan minusta olettaa että turvapaikanhakija saa esim. vaatteet, kengät, hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet yms. ennen kuin toimeentulotukia sunmuita ryhdytään edes hakemaan, joten todellinen hintalappu mamutapauksessa on jonkin verran han-suomalaista sossupummia korkeampi, ellei nyt sitten ole sattunut menettämään koko omaisuuttaan tulipalossa tms.

Tämä nyt kuitenkaan ei ole mikään etuoikeus, vaan kaikki korvaukset jotka tässäkin lueteltiin perustuvat lakiin, jonka Suomen eduskunta on säätänyt.

Aivan, tämä asia on joillekin aiemmin keskusteluun osallistujille tuntunut jääneen hieman hämäräksi.

[Veli Karimies]

Jotta ei aivan eksyttäisi foorumin aiheesta, voidaan minusta olettaa että turvapaikanhakija saa esim. vaatteet, kengät, hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet yms. ennen kuin toimeentulotukia sunmuita ryhdytään edes hakemaan, joten todellinen hintalappu mamutapauksessa on jonkin verran han-suomalaista sossupummia korkeampi, ellei nyt sitten ole sattunut menettämään koko omaisuuttaan tulipalossa tms.

Nokun juuri noista yllä mainitsemista asioista syntyneiden kulujen takia sitä toimeentulotukea maksetaan! Olisi absurdia jos Suomen sosiaalilaitos hommaisi ensin asiat jotka toimeentulotuen pitäisi kattaa ja sitten vielä antaisi sen toimeentulotuen!

Aivan, tämä asia on joillekin aiemmin keskusteluun osallistujille tuntunut jääneen hieman hämäräksi.

Onko?

[Kilgore Trout]

Tämä toimeentulotuen tarkoitus on ylläpitää  minimitasoa. Siitä ei ole tarkoitus säästää tai rahoittaa esim. Pesukoneita,sänkyjä, lastenrattaita, hoitopöytiä, lasten polkupyöriä, sohvia, televisioita, ruokailuvälineitä, mattoja tai muuta vastaavaa. Nämä sosiaalivirasto maksaa harkinnanvaraiselta momentilta, jollei niitä ennestään ole ja mitäpä näillä mamuilla olisi, kun ei ole edes papereita.

Toimeentulotuesta on tarkoitus sitten maksaa. Pesuaineet, bussikortit, ruoka,ja tämän tyyppiset tavarat.

[pelle12]

 Noista sossutuista on kautta aikain liikkunut mitä erilaisimpia huhuja. Sosiaalityöntekijöiden poliittisesti korrekti hokema, ellei peräti mantra, on ollut aina :' Mamut eivät saa mitään ylimääräistä. Saman kuin vastaavassa oloissa elävä kantiskin.' Olisi kiva, jos joku syväkurkku ex-sosiaalityöntekijä tulisi kaapista ja kertoisi 'the truth and nothing but the truth'.

[Kilgore Trout]

Se verran kuitenkin saavat, että alle 1700euron brutto ei kannata harkita mitään töitä, muuta kuin sellaisia "pitzeria" luonteisia töitä.

[kgb]

Nokun juuri noista yllä mainitsemista asioista syntyneiden kulujen takia sitä toimeentulotukea maksetaan! Olisi absurdia jos Suomen sosiaalilaitos hommaisi ensin asiat jotka toimeentulotuen pitäisi kattaa ja sitten vielä antaisi sen toimeentulotuen!

Ei ne vaatteet sunmuut välttämättä sossusta lankea kuin Obamalle Nobel vaan tulevat esim. SPR:ltä, kirkolta, Pelastusarmeijalta... Mahdollisia avunantajia on paljon eivätkä ne välttämättä tiedä toisistaan.

Toimeentulotuesta on tarkoitus sitten maksaa. Pesuaineet, bussikortit, ruoka,ja tämän tyyppiset tavarat.

Niin. Kuten aiemmin kirjoitin;

   * ravintomenot
   * vaatemenot
   * vähäiset terveydenhuoltomenot
   * henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot
   * paikallisliikenteen maksut
   * lehtitilaukset
   * televisiolupa
   * puhelimen käyttö
   * harrastus- ja virkistystoiminta.

[Jiri Keronen]

Mitäköhän etuoikeuksia tämä Husein tarkoitti?

Esimerkiksi oikeutta ympärileikata lapsia uskonnon perusteella vastoin Suomen perustuslakia, oikeutta saada omia puhtaasti uskonnollisiin syihin perustuvia uimavuoroja, oikeutta saada uskonnolleen muita uskontoja vahvempaa lain suojelua. Onhan noita kaikenlaisia.

Olen samaa mieltä Huseinin kanssa siitä, että kaikki nämä etuoikeudet tulisi lakkauttaa välittömästi. Niin pitkään kuin ihmisiä kohdellaan eri tavalla, ihmiset käyttäytyvät eri tavalla.

[Mursu]

Tällä hetkellä[/url] kolmelapsinen yh-vetoinen perhe saisi seuraavasti riihikuivaa tt-tukena:

YH-äiti: 417,45€
1. lapsi: jos 10-17v 292,22€/kk tai jos alle 10v 262,99€/kk
2. lapsi: -""- 271,34€/kk tai -""- 242,12€/kk
3. lapsi: -""- 250,47€/kk tai -""- 221,25€/kk

Oletetaan että kaikki lapset ovat alle 10v, joten: 417,45€+262,99€+242,12€+221,25€ = 1143,81€

Sitten lapsilisät tällä hetkellä:
1. lapsi: 100€/kk
2. lapsi: 110,50€/kk
3. lapsi: 141€/kk

Lapsilisät yhteensä 100€+110,50€+141€ = 351,50€

Tuosta tulee 1143,81€+351,50€ = 1495,31€/kk ja kaikki tämä on nettorahaa.

Hetkinen, eihän lapsilisiä tule toimeentulotuen päälle, vaan ne katsotaan tuloksi toimeentulotukea määrätessä. Ne siis pienentävät toimeentulotukea ja summa on yhteensä 1143,81 euroa.

Vuonna 2001 perusosa oli n. 360 euroa ja koko summa ilmeisesti hieman alle 1000 euroa. Muutenkaan juuri mikään tulo ei tule toimeentulotuen päälle.

Ja tuohon päälle sitten tosiaan ne mahdolliset muut tulot, kotihoidon tuet yms. joitten laskemiseen kompetenssini ei riitä.

Ei tule toimeentulotuen päälle!

[Veli Karimies]

Ei ne vaatteet sunmuut välttämättä sossusta lankea kuin Obamalle Nobel vaan tulevat esim. SPR:ltä, kirkolta, Pelastusarmeijalta... Mahdollisia avunantajia on paljon eivätkä ne välttämättä tiedä toisistaan.

Miksi hyväntekeväisyys siis näkyisi maksettujen toimeentulotukien summissa?

[kgb]

Hetkinen, eihän lapsilisiä tule toimeentulotuen päälle, vaan ne katsotaan tuloksi toimeentulotukea määrätessä. Ne siis pienentävät toimeentulotukea ja summa on yhteensä 1143,81 euroa.

Ihan hyvä pointti. Käsitykseni mukaan tt-tukea maksetaan siinä tapauksessa, että käytettävissä olevat tulot eivät riitä kattamaan menoja. Ja kuinkas pitkälle kolmelapsinen YH-perhe tuolla ~350€ summalla porskuttaa. En tiedä, mutta väitän, että minimin norminmukaisen tt-tuen saa vaikka olisikin "tuloja" lapsilisien muodossa. Joku varmaan tuonkin tietäisi / osaisi laskea, itse en löydä mitään selkeää mainintaa siitä, miten laskenta oikeasti suoritetaan.

Näin sitä menee metsään kun ei ole juuri muita faktoja kuin numerot joitten mukaan pelailla

Miksi hyväntekeväisyys siis näkyisi maksettujen toimeentulotukien summissa?

Enhän minä ole niin sanonutkaan että se näkyisi. Sen ehkä pitäisi näkyä.

[siviili2003]

Tänään ilta seitsemän tv uutisissa näytettiin kun Pedersöressä metsässä majaillut romanian romani kolonna oli saanut suomenruattalaiset heltymään niin paljon että nämä ostivat romaneille asuttavaksi maalta ihan oman talon.

romanit ei olleet hakeneet vielä edes turvapaikkaa, kunhan vaan olivat päättäneet muuttaa länsirannikon metsiin, Pedersööreläisille oli tullu sääli, kun romanit asusteli valtaamassaan hylätyn maatilan pihapiirin navetassa (jaa kukahan heidät oli alun pitäen sinne neuvonu muuttamaan) kyllä haiskahtaa pahasti romani mafian järjestelyltä.

Jokohan suomen romanineuvosto hyppää yläpystyyn ja vaatii heille kantaväestö romaneille myös omat talot kaikille, ja jokohan kantaromanit menee vaatimaan maahanmuuttoromaneilta suojelurahaa, tai muuten poismuuttoa.

kantaromanihan on joka paikkakunnalla vaatimassa laittomia lupamenettelyjä, heidän romanivanhoiltaan pitää saada paikkakunnalle muuttoon muka lupa?

[CaptainNuiva]

Onhan se hienoa että Pedersöressä autetaan ihmisiä mutta pelkäänpä pahoin että nyt aukaisivat oman kyläkohtaisen Pandoran lippaan.
Tästä tulevat kuulemaan romaniporukan sukulaiset,ystävät ja tutut...ja edelleen näiden sukulaiset,ystävät ja tutut....jne jne.

Ihmisten salakuljettajatkin tulevat ilahtumaan tästä, nyt on kunnon mainosmateriaalia tuleville asiakkaille.

Veikkaisin että että vuoden kuluttua Pedersöressä kirotaan ja raskaasti.

[P]

ia tuleville asiakkaille.

Veikkaisin että että vuoden kuluttua Pedersöressä kirotaan ja raskaasti.

Kattellaan, kattellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Muuten Talent-Finlandissa TV4:sella vilahti tänään mielestäni ihan saman näköinen romanimies laulamassa, kuin uutisessa Pedersöressä.. Näinkö harhoja vai?

[Virkamies]

Minusta tämä tapaus on ainakin jo kertaalleen käsitelty täällä. Tuo luku ei kuulosta mielestäni mitenkään erityisen ihmeelliseltä.

22 kuukautta ja päälle 55k tukia ei kuulosta siltä, että erityistä "maahanmuuttajalisää" olisi myönnetty. Kuten jo esitetty, niin kolmilapsinen perhe saa melko helposti kaksituhatta euroa kuussa tekemättä mitään jo perusosien ja vuokran kautta. En nyt muista, kuinka paljon on Helsingin kaupungin vuokran kohtuullisuusraja 4 ihmiselle, mutta oletetaan vaikka 900e/kk:

Perusosat 417,45 + 262,99 + 242,12 + 221,25 + 900e vuokra = 2043,81e/kk

Mitä me emme tiedä tapauksesta on kuinka paljon terveydenhuoltoon on tarvittu toimeentulotukea. Ainakin yksi lapsi on syntynyt ja otaksuisin, että terveydenhuoltoon on voinut mennä rahaa lääkkeisiin ja vastaaviin kun perheessä on ollut pieniä lapsia.

Lisäksi täydentävää toimeentulotukea lienee myönnetty pitkäaikaisasiakkuuden nojalla lasten harrastuksiin ja sen sellaisiin.

En näe, että 2500e/kk välttämättä sisältäisi sen erityisempää erityiskohtelua. Tapaus pitäisi tietää yksityiskohtaisemmin, jotta voisi sanoa varmuudella. Sikäli kun kyseinen persoona lienee moraalisesti suurpiirteinen, niin epäilemättä täydentävän toimeentulotuen hakemisessa on saatettu käyttää luovuutta, mutta suuruusluokkana tuo ei kuulosta vielä hälyttävältä.

Näkisin, että tapaus enemmänkin kertoo siitä, että etnisyydestä riippumatta meille on luotu järjestelmä, jossa työnteko ja joutilaisuus tietyissä tilanteissa ovat täysin vertailukelpoiset palkkiojärjestelmiltään. Eduskuntavaaleissa ymmärtääkseni saa äänestää, jos haluaa muutoksia nykyiseen järjestelmään.

[oikea suora]

Tapaus Pedersöre on hyvä esimerkki siitä miten eu-maan alueelta tuleva pääsee heti käsiksi suomalaiseen sosiaaliturvaan ilman sen kummallisempia lupamenettelyitä. Nyt kun vakituinen osoite kunnan alueella on oikeutettu tähän tässä puheena olevaan toimeentulotukeen.

Eli rantaruotsalaiset ovat vuokranneet mökin näille romaaneille ja saavat vuokrarahat kunnalta, joka saa ne sitten valtiolta. Millonkohan virolaiset huomaavat, että vuokraamalla talviasuttavan mökin suomesta pääsevät heti Suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Vuokran hoitaa kunta ja antaa päälle 417 euroa kuussa + nämä muut edut jotka tässä on lueteltu.

Eli täysimääräiseen suomalaiseen sosiaaliturvaan riittää se, että on ihmiseksi luokiteltu ja on kirjoilla jonkin kunnan alueella. Sillä onko asunut Suomessa päivän tai satavuotta ei ole mitään merkitystä. Vuokrasopimuksen saanti riittää.

[Virkamies]

Eli täysimääräiseen suomalaiseen sosiaaliturvaan riittää se, että on ihmiseksi luokiteltu ja on kirjoilla jonkin kunnan alueella. Sillä onko asunut Suomessa päivän tai satavuotta ei ole mitään merkitystä. Vuokrasopimuksen saanti riittää.

Ei riitä. Asumisen pitää olla tosiasiallista. Kirjoillaolo ei itsessään riitä.

[Martti Munne]

Tukien määrän lisäksi tässä on seuraava kohta mihin pitäisi mielestäni kiinnittää huomiota:

10. Syyksilukeminen alemmissa oikeuksissa on perustunut perustelujen kohdassa 2 todettuihin A:n sosiaalietuuksien hakemisen yhteydessä ilmoittamiin virheellisiin tietoihin. Ulkomaalaislaissa (378/1991) ei ollut säännöstä, jonka mukaan virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa olisi mitätön, eikä A:lle myönnettyä oleskelulupaa ole hallintolainkäyttömenettelyssä tai muutoinkaan todettu mitättömäksi. Oleskelulupaa ei ole myöskään ulkomaalaislain 21 §:n (378/1991) nojalla peruutettu. A:lla on näin ollen ollut tekohetkellä voimassa oleva oleskelulupa.

Eli käräjäoikeus oli määrännyt virheellisin perustein (hakija oli valehdellut olevansa avioliitossa, ja että A:n 3 lasta olisivat heidän yhteisiään) myönnetyn oleskeluluvan perusteeella myöännetyt tuet takaisinmaksettavaksi. Yllä olevan kohdan perusteella KKO ei pitänyt päätöstä voimassa, ja tukia ei tarvitse maksaa takaisin.

Luin äsken läpi nykyisen voimassaolevan ulkomaalaislain (Ulkomaalaislaki 30.4.2004/301) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/2004030...%5Bpika%5D=ulkomaalaislaki, enkä ainakaan siinä huomannut pykälää, joka mitätöisi jälkikäteen perusteettomasti myönnetyn oleskelulupapäätöksen.

Jos voimassa olisi ollut laki, jonka mukaan harhautustarkoituksessa annettujen virheellisten tietojen perusteella myönnetty lupa on mitätön, ei asianomaisella olisi ollut oikeutta mihinkään tukiin, ja korvausvelvollisuus olisi jäänyt voimaan.

Tulevaisuuden varalle (joku muukin olla saanut väärin perustein oleskeluluvan + tukia) lainsäädäntöä olisi siis muutettava.

Boldaus minun

[Elastiikan asisstentti]

Tässä hyvää ajanvietettä: etsi teksistä mahdollisimman monta asia virhettä, valhetta ja tekstin sisäistä ristiriitaa. Tässä linkki:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/undp-maahanmuuttoa-pitaa-helpottaa

Tämän Rajalan pitäisi tosiaan tutkituttaa päänsä.

[Mursu]

Ihan hyvä pointti. Käsitykseni mukaan tt-tukea maksetaan siinä tapauksessa, että käytettävissä olevat tulot eivät riitä kattamaan menoja. Ja kuinkas pitkälle kolmelapsinen YH-perhe tuolla ~350€ summalla porskuttaa. En tiedä, mutta väitän, että minimin norminmukaisen tt-tuen saa vaikka olisikin "tuloja" lapsilisien muodossa. Joku varmaan tuonkin tietäisi / osaisi laskea, itse en löydä mitään selkeää mainintaa siitä, miten laskenta oikeasti suoritetaan.

Toimeentulotuki takaa tietyn tason. Siinä lasketaan tulot ja menot ja jos menot (ml. perusosa) ovat suuremmat kuin tulot, maksetaan erotus toimeentulotukena. Periaatteessa siis toimeentulotukiasiakkaalla toimeentulotuki määrittää tulotason. Muilla tuloilla ei ole merkitystä.

Tähän on toki tiettyjä poikkeuksia. Työvoimakoulutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa ym maksettava ylläpitokorvaus (8 euroa / työpäivä) tulee täysin päälle. Toisissa sosiaalitoimistoissa mahdollinen palkka lasketaan tuloiksi vain osittain (esim. 85 %:sesti). Tämän idea on estää tilanne, ettei työ ollenkaan lisää elintasoa.

[Virkamies]

Toisissa sosiaalitoimistoissa mahdollinen palkka lasketaan tuloiksi vain osittain (esim. 85 %:sesti). Tämän idea on estää tilanne, ettei työ ollenkaan lisää elintasoa.

Ne toimistot, jotka eivät noudattaisi lakiin kirjoitettua palkkatulojen tuloiksi laskemista, tekisivät kyllä laittomasti. 20% palkkatuloista ja maksimissaan 150e ei oteta huomioon laskelmassa.

[Repacked race]

Tässä kaikessa kulminoituu se muutama ikuinen tosiasia:

1. Tasapuolisuuden nimissä, miksi joku joutuu tekemään töitä elääkseen ja miksi jonkun toisen ei tarvitse tehdä mitään elääkseen?

2. Jos pääosa kansasta osaisi ajatella omilla aivoillaan, se olisi noussut jo aika päiviä sitten kapinaan tai vähintään äänestäisi eritavoin.

3. Kaikkein vaikeinta maailmassa on ymmärtää ansiotuloveroa

[N]

Tässä kaikessa kulminoituu se muutama ikuinen tosiasia:

1. Tasapuolisuuden nimissä, miksi joku joutuu tekemään töitä elääkseen ja miksi jonkun toisen ei tarvitse tehdä mitään elääkseen?

2. Jos pääosa kansasta osaisi ajatella omilla aivoillaan, se olisi noussut jo aika päiviä sitten kapinaan tai vähintään äänestäisi eritavoin.

3. Kaikkein vaikeinta maailmassa on ymmärtää ansiotuloveroa

1. Koska kaikki eivät pysty tekemään töitä, tai niitä ei aina löydy kaikille. Jotain tukiverkkoa täytyy olla näihinkin tilanteisiin. Se, onko nykyinen systeemi kovin järkevä on sitten eri asia, ainakin minä teen töitä sen takia, että saisin paremman elintason kuin mitä saisin tekemättä mitään. Näiden kahden tilanteen välinen ero on usein turhan pieni, jos sitä on ollenkaan (tai joutenolo vie voiton), siihen pitäisi saada korjausta.

2. Kapinaan nouseminen vaatisi nykyistä huonompia oloja, pääosin elämä Suomessa on useimmille kuitenkin kivutonta. Eritavalla äänestäminen puolestaan olisi suotavaa ja niin varmaan tapahtuisikin jos ihmiset äänestäisivät muunkin perustella kuin vain pärstäkertoimen.

3. En tiedä, ehkä uskonnot vievät voiton

[Repacked race]

Tässä kaikessa kulminoituu se muutama ikuinen tosiasia:

1. Tasapuolisuuden nimissä, miksi joku joutuu tekemään töitä elääkseen ja miksi jonkun toisen ei tarvitse tehdä mitään elääkseen?

2. Jos pääosa kansasta osaisi ajatella omilla aivoillaan, se olisi noussut jo aika päiviä sitten kapinaan tai vähintään äänestäisi eritavoin.

3. Kaikkein vaikeinta maailmassa on ymmärtää ansiotuloveroa

1. Koska kaikki eivät pysty tekemään töitä, tai niitä ei aina löydy kaikille. Jotain tukiverkkoa täytyy olla näihinkin tilanteisiin. Se, onko nykyinen systeemi kovin järkevä on sitten eri asia, ainakin minä teen töitä sen takia, että saisin paremman elintason kuin mitä saisin tekemättä mitään. Näiden kahden tilanteen välinen ero on usein turhan pieni, jos sitä on ollenkaan (tai joutenolo vie voiton), siihen pitäisi saada korjausta.

2. Kapinaan nouseminen vaatisi nykyistä huonompia oloja, pääosin elämä Suomessa on useimmille kuitenkin kivutonta. Eritavalla äänestäminen puolestaan olisi suotavaa ja niin varmaan tapahtuisikin jos ihmiset äänestäisivät muunkin perustella kuin vain pärstäkertoimen.

3. En tiedä, ehkä uskonnot vievät voiton

Varsinaisesti nämä esittämäni kolme seikkaa eivät olleet kysymyksiä vaan toteamuksia, mutta kun juttu tästä nyt jatkui niin osallistun vielä täydentämällä.

1. Koska kaikki eivät pysty tekemään töitä, tai niitä ei aina löydy kaikille. Jotain tukiverkkoa täytyy olla näihinkin tilanteisiin. Se, onko nykyinen systeemi kovin järkevä on sitten eri asia, ainakin minä teen töitä sen takia, että saisin paremman elintason kuin mitä saisin tekemättä mitään. Näiden kahden tilanteen välinen ero on usein turhan pieni, jos sitä on ollenkaan (tai joutenolo vie voiton), siihen pitäisi saada korjausta.

Työtä tekevillä, sinulla ja minulla on olemassa optio; irtisanoutua työstä ja pystyisimme silti elättämään itsemme. Ei tällaista optiota pitäisi olla olemassa! Tämähän aiheuttaa sen, että työtä tehdään ns. huvikseen. Parempi elintaso ainoastaan antaa pääosin viihdearvoa elämään. Työn kuuluisi olla pakollinen paha, koska muuten sen tekemiseen osallistuu liian harva. Laiskat ja vaatimattomammin viihtyvät jättäytyvät ulkopuolelle, kun ei huvita, eikä ole pakko.
Mielestäni yhteiskunta ei ole oikeasti yhteiskunta, sen oikeassa merkityksessään, ellei kaikkien jäsenten tule osallistua sen ylläpitoon.

2. Kapinaan nouseminen vaatisi nykyistä huonompia oloja, pääosin elämä Suomessa on useimmille kuitenkin kivutonta. Eritavalla äänestäminen puolestaan olisi suotavaa ja niin varmaan tapahtuisikin jos ihmiset äänestäisivät muunkin perustella kuin vain pärstäkertoimen.

Kapinajuttu oli pelkkä toteamus, kuten näistä kaikista kohdista totesin ylempänä. En haaveile kapinasta, enkä yllytä siihen. Ratakadulla voidaan taas nollata ip-trackerit.

3. En tiedä, ehkä uskonnot vievät voiton

Melkeinpä, mutta kuitenkin, jos näistä kahdesta saisi valita niin minä liittyisin mieluummin kirkkoon, kuin maksaisin ansiotuloveroa 

[N]

Varsinaisesti nämä esittämäni kolme seikkaa eivät olleet kysymyksiä vaan toteamuksia, mutta kun juttu tästä nyt jatkui niin osallistun vielä täydentämällä.

Työtä tekevillä, sinulla ja minulla on olemassa optio; irtisanoutua työstä ja pystyisimme silti elättämään itsemme. Ei tällaista optiota pitäisi olla olemassa! Tämähän aiheuttaa sen, että työtä tehdään ns. huvikseen. Parempi elintaso ainoastaan antaa pääosin viihdearvoa elämään. Työn kuuluisi olla pakollinen paha, koska muuten sen tekemiseen osallistuu liian harva. Laiskat ja vaatimattomammin viihtyvät jättäytyvät ulkopuolelle, kun ei huvita, eikä ole pakko.
Mielestäni yhteiskunta ei ole oikeasti yhteiskunta, sen oikeassa merkityksessään, ellei kaikkien jäsenten tule osallistua sen ylläpitoon.

Eiväthän ne olleet kysymyksiä, mutta kun oli niin mukavasti luetteloitu, kirjoitin omat vastineeni niille

Mutta tosiaan, en näe itse pahana että tuollainen optio on olemassa, vaan enemmänkin sen, että se on liian houkutteleva vaihtoehtoihin nähden. Parempi olisi, että kyseinen optio mahdollistaisi elämisen (katto + ruoka), mutta ei kovin paljoa sen kummoisempaa, ellei sitten ole todella painavaa syytä siihen (ei pysty tekemään töitä vaikka haluaisikin). Toinen vaihtoehto on, että muuttuisi taloustilanteen mukaisesti, silloin kun menee muutenkin huonosti, niin "Ei huvita" optio läsähtäisi kuin pannukakku, toisaalta parempina aikoina voisi puolestaan jonkin verran nousta. Kuitenkin niin, että ero työssäkäyviin pysyy selkeänä, kyllä se oma napa useimmille on sen verran tärkeä, että kiinnostaa se työntekokin. Ellei sitten satu kiinnostamaan oman navan asiat rikoksen kautta.

Kapinajuttu oli pelkkä toteamus, kuten näistä kaikista kohdista totesin ylempänä. En haaveile kapinasta, enkä yllytä siihen. Ratakadulla voidaan taas nollata ip-trackerit.

Tuskimpa täällä kukaan ottaa vakavissaan kapinapuheita satunnaislauseista Paitsi tietenkin jos ihan etsimällä haluaa etsiä todisteita tämän paikan pahuudesta, silloin voikin tarttua oikeastaan kaikkeen mitä sanotaan.

Melkeinpä, mutta kuitenkin, jos näistä kahdesta saisi valita niin minä liittyisin mieluummin kirkkoon, kuin maksaisin ansiotuloveroa 

Jos olisi mahdollista, niin luopuisin minäkin arvonlisäverosta omalta osaltani mielelläni, mutta noin muuten koko verotuksen uudelleenmiettiminen tuon takia on hieman turhan iso urakka tähän hätään, joten josko ei siitä sen enempää

[Pertti_Ruha]

(Tämä löytyy myös blogistani http://perttiruha.blogs.fi )

KKO:n päätös tässä http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090014

KKO:n päätös sisältöineen ja lopputulemineen hämmästyttää, eikö petos olekaan petos ulkomaalaisen tekemänä? Jos antaa itsestään virheellisiä tietoja toiselle rahallisesti tai muuten konkreettisesti hyötyäkseen, petos on tapahtunut.

Puuttumatta juridiikkaan menen itse mamu-politiikkaan. Olen suominut riittävästi oikeuslaitostamme – sehän on länsimaiden huonoin. Ks. tuomiot Suomelle, http://www.echr.coe.int .

Oikeuslaitos ei voi enää lyödä minua, sillä en luota siihen enää, vain löyly tai toinen ihminen voi täräyttää minua.

Etiopialaisen äidin Faiza A:n saamat tuet


Faiza A haki yhdessä Abdullah B:n kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti:

Kansaneläkelaitokselta
• 1.4.2000 - 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,
• 3.4.2000 - 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,
• 20.2.2001 - 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä

Helsingin kaupungilta
• 3.4.2000 - 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.

Analysoidakseni tilanteen havainnollisimmin piirsin aikajanan pisimpään saadulle tuelle lapsilisät. Siihen janaan aikasuhteissa piirsin muut janat sen alle. Faiza sai perheelleen 22 kk ajan lapsilisiä, keskiarvo 258 euroa.

Kodinhoidon tukea lirisi 21 kk ajan, kuussa keskimäärin 415 euroa. Äitiysrahaa hän sai reilun 10 kk, pyöristin hänen keskimääräiseksi saannokseen 265 euroa/kk.

Faiza A:n saadessa kaikki yllä mainitut neljä tukea hän sai nettona noin 2614 euroa kuussa. Tämä vastaa ansiotulona noin 4500 - 5000 euroa kuussa, 54 000 - 60 000 euroa vuodessa ennen verotusta.

KKO ei käsitellyt Faizan mahdollisesti saamaa Kelan maksamaa asumistukea, jonka määrä olisi lähes 700 euroa kuussa asuntoon 1 k + 4-5 h, vuokra tasolla 1100 e kuussa tai enemmän Stadissa.

Kysymyksiä pohdittavaksi

Oliko tämä sitä työperäistä maahanmuuttoa?

Perheen yhdistämisperusteella Faiza sai jäädä maahan Abdullahin kanssa, vaikka avioliittoa ei sitten ollutkaan näiden välillä. Mikä on petos, jos ei ole tämä?

Onko Faiza nyt työssä? Tuskin, lapset ovat pieniä. Töihin ei edes kannata mennäkään näillä tuilla.

Onko Faiza huomannut kannattavaksi hankkia lapsia lisää, onko uusia lapsia syntynyt?

Onko Abdullah töissä? Onko koskaan ollutkaan?

Tuottavatko Faizan lapset koskaan tämän perheen kuluja takaisin verotaloudelle vai oppivatko he suomalaisen sosiaalijärjestelmän hyväksikäytön ja jatkavat sitä uraa?

Miksi Suomi tekee ekonomista ja väestöllistä itsemurhaa? Eivätkö kokemukset muista maista ole riittävän pelottavia, opettavia?

Jos suuri enemmistö ei kannata Astrid Thorsia ja hänen politiikkaansa, miksi sitä harjoitetaan?

Onko se poliittisesti korrektia, kenen pemppaa nyt nuolemme? Neukkujen mielistely oli pragmaattista, niin oli hyvä tehdä ainakin yhden miehen, Urkin. Mutta ketä peläten suostumme näiden musulmaanien erityisvaatimuksiin?

Muistutan, että Hesassa on ainakin yksi uimahalli, jossa on järjestetty uima- ja peseytymisvuoro vain musliminaisille, halli on suljettu muille käyttäjille tuona aikana.

Miksi vikistään huoltosuhteen vääristymisestä, eläkepommista ja samaan aikaan otetaan vastaan ja asutetaan jopa 10-henkisiä lähinnä muslimiperheitä, joiden naiset ainakaan eivät osallistu mihinkään veronmaksuun?

Eikö jo saatana herätä näkemään, että Suomi ei kykene elättämään kaikkia, julkishallinto on ollut kassakriisissä 1991 lähtien välillä eletystä korkeasuhdanteesta huolimatta?

Se saatanan Thors on tuholainen, joka pitäisi pysäyttää. Mielenvikainen ihminen. Lehtiuutinen päivän lehdessä kertoi 29-vuotiaan naisen tulleen hengiltä kivitetyksi 'aviorikoksen' takia Somalian pääpaikassa Mogadishussa. Mies sai 100 raipaniskua, ei kuollut kuitenkaan?

Onko tässä kulttuuri, joka on omaamme ylempi, josta meidän tulee ottaa opiksi, joka rikastuttaa puutteellista omaamme?

[Nissemand]

Tästä aiheesta taitaakin olla jo ainakin neljä ketjua.

[jore]

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_885_2009_p.shtml

Sosiaalietuuksien ja toimeentulotuen epääminen valheellisin oleskeluluvan perustein
Eduskunnan puhemiehelle

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO:2009:14 annettiin ratkaisu asiassa, jossa henkilö A oli hakenut itselleen ja lapselleen oleskelulupaa Suomeen perustellen hakemustaan perheen yhdistämisellä. Oleskelulupaa hakiessaan hän oli ilmoittanut, että on avioliitossa henkilö B:n kanssa, jolla oli entuudestaan pysyvä oleskelulupa Suomessa, ja että heillä oli yhteisiä lapsia. Oleskeluluvan saatuaan A oli hakenut yhdessä B:n kanssa Kansaneläkelaitokselta ja Helsingin kaupungilta sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea, joita heille oli myös maksettu. Sittemmin A ja B olivat ilmoittaneet viranomaisille, etteivät he tosiasiassa olleet avioliitossa eikä B ollut A:n lasten oikea isä ja että A:n aviopuoliso ja lasten isä asui edelleen Etiopiassa.

A on tuomittu alemmissa oikeuksissa rangaistukseen syytteen mukaisesti kahdesta törkeästä petoksesta. Syyksilukemisen mukaan A oli yksissä tuumin B:n kanssa hankkiakseen itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä esiintymällä valheellisesti aviopuolisoina ja ilmoittamalla valheellisesti A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta myöntämään heille lapsilisää, kotihoidon tukea ja äitiys- ja vanhempainrahaa sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirastoa myöntämään heille toimeentulotukea. A:lle ja hänen lapsilleen myönnetyt oleskeluluvat olivat perustuneet edellä todettuihin virheellisiin perhetietoihin, eikä A:lla olisi ollut oikeutta kyseisiin etuuksiin. A on tuomittu suorittamaan perusteetta maksetuista etuuksista vahingonkorvauksia Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille.

Korkein oikeus päätyi äänestyspäätöksellään kumoamaan hovioikeuden tuomion ja hylkäämään Kansaneläkelaitoksen ja Helsingin kaupungin korvausvaatimukset, vaikka ratkaisun perusteluissa todettiin: "Asiassa on riidatonta, että Kansaneläkelaitos ja Helsingin kaupunki ovat erehtyneet maksamaan virheellisten tietojen perusteella edellä perustelujen kohdassa 2 tarkoitetut sosiaalietuudet ja toimeentulotuen." Näin ollen hallituksen tulisi pikaisesti ryhtyä toimiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että lainsäädännössä määrättäisiin, kuten KKO:n päätöksen eri mieltä olleen jäsenen lausunnossakin todetaan: "Oleskeluluvat eivät poista petosrikosten rangaistavuutta eivätkä vahingonkorvausvelvollisuutta, kun on ilmeistä, että lupien myöntäminen on perustunut vääriin ilmoituksiin ja perättömään perheen yhdistämisperusteeseen." Näin voitaisiin nykyistä paremmin estää avustusten ja tukien väärinkäytöksiä, joiden kustannukset tulevat kuitenkin veronmaksajien maksettaviksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

    Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että oleskeluluvat eivät poista petosrikosten rangaistavuutta eivätkä vahingonkorvausvelvollisuutta, kun on ilmeistä, että lupien myöntäminen on perustunut vääriin ilmoituksiin ja perättömään perheen yhdistämisperusteeseen (korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:2009:14), jolloin voidaan nykyistä paremmin estää julkisista varoista maksettavien avustusten ja tukien väärinkäytöksiä?

Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2009
Raimo Vistbacka /ps
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 885/2009 vp:

    Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että oleskeluluvat eivät poista petosrikosten rangaistavuutta eivätkä vahingonkorvausvelvollisuutta, kun on ilmeistä, että lupien myöntäminen on perustunut vääriin ilmoituksiin ja perättömään perheen yhdistämisperusteeseen (korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:2009:14), jolloin voidaan nykyistä paremmin estää julkisista varoista maksettavien avustusten ja tukien väärinkäytöksiä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Oleskeluluvan hakemista ja peruuttamista koskevia ulkomaalaislain säännöksiä ja niihin liittyviä hallintomenettelyjä on selostettu maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin 26.5.2009 kirjalliseen kysymykseen KK 388/2009 vp antamassa vastauksessa, josta ilmenee, että ulkomaalaislain 58 §:n 4 momentin mukaan määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen. Oleskelulupahakemuslomakkeessa mainitaan, että väärien tietojen antaminen voi johtaa rikoslain nojalla rangaistukseen.

Oleskelulupa voidaan siis ulkomaalaislain nojalla peruuttaa myöhemmin ilmenneiden tosiseikkojen perusteella, jos esimerkiksi ulkomaalainen on antanut vääriä tietoja perhesuhteistaan ja oleskelulupa on myönnetty perhesiteen perusteella. Asia on kuitenkin ensin tutkittava ja siitä on tehtävä päätös. Oleskelulupa raukeaa suoraan lain nojalla vain poikkeustapauksissa. Ulkomaalaislain 59 §:n mukaan tällaisia tilanteita ovat maasta karkottaminen tai Suomen kansalaisuuden saaminen.

Ulkomaalaislain 149 § 1 momentin 1 kohdan mukaan maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa esimerkiksi oleskeluluvan peruuttamisen johdosta. Oleskeluluvan peruuttamista ja maasta karkottamista koskevassa asiassa on ulkomaalaislain 146 §:n mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan. Muita huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin ulkomaalaisen maassa oleskelun pituus ja tarkoitus sekä ulkomaalaiselle myönnetyn oleskeluluvan luonne, hänen siteensä Suomeen sekä hänen perheeseensä liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Käytännössä 146 §:n mukainen kokonaisharkinta tulee tehdä jo harkittaessa oleskeluluvan peruuttamista.

Kansaneläkelaitoksen myöntämien asumisperusteisten sosiaaliturvaetuuksien saamisen edellytyksenä on, että henkilön oleskelu maassa on laillista. Tällöin edellytetään, että Suomeen muuttaneella henkilöllä on pääsääntöisesti vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttava oleskelulupa, milloin sellainen lupa häneltä vaaditaan ulkomaalaislain mukaan. Näin ollen oikeus sosiaaliturvaetuuteen, kuten esimerkiksi lapsilisään ja äitiysrahaan, ratkaistaan vasta, kun oleskelulupa on myönnetty.

Jos etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus peritään takaisin saajalta. Jos aiheeton maksaminen on johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä, takaisinperinnästä ei voida myöskään kohtuussyistä luopua, kuten muissa liikamaksutilanteissa. Jos toimeentulotuki on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai toimeentulotukilaissa säädetyn tietojen- ja ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin, kunta voi laissa säädetyin edellytyksin periä tuen takaisin näiden tietojen antajalta. Sosiaaliturvalainsäädännössä on siten takaisinperintää koskevat säännökset.

Viranomaisyhteistyö ja viranomaisten välisen tiedon vaihdon parantaminen on avainasemassa väärinkäytösten ehkäisemisessä, jotta muiden viranomaisten havainnot esimerkiksi henkilöllisyyteen liittyvistä epäselvyyksistä tulisivat tarvittaessa myös oleskelulupaviranomaisten tietoon ja he voisivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Yhteistyötä pyritään tältä osin kehittämään.

Etuuksien väärinkäytösten estämiseen sekä muun muassa oleskelun laillisuuden ja etuuksien myöntämisen väliseen yhteyteen tullaan myös kiinnittämään huomiota sosiaali- ja terveysministeriön tänä vuonna asettaman maahanmuuttoon ja maastamuuttoon liittyvää sosiaaliturvasäännöstöä selvittävän työryhmän työssä.

Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2009
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä


http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090014

etos  - Törkeä petos
Diaarinumero:    R2007/349
Esittelypäivä:    30.9.2008
Antopäivä:    24.2.2009
Taltio:    350

A oli vääriä tietoja esittämällä saanut itselleen ja lapsilleen oleskeluluvan Suomeen. Maahan tultuaan hän oli samat tiedot esittäen hakenut kaupungilta toimeentulotukea sekä Kansaneläkelaitokselta lapsilisää, kotihoidon tukea ja äitiysrahaa. Kysymys siitä, oliko A sanottuja etuuksia hakiessaan syyllistynyt törkeisiin petoksiin. (Ään.)

RL 36 luku 1 §
RL 36 luku 2 §
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Taustatiedot

Faiza A haki oleskelulupaa itselleen ja yhdelle lapselleen Suomen Etiopian suurlähetystöön 28.4.1998 jättämällään hakemuksella perheenyhdistämisperusteella. Hakemus perustui siihen, että A oli solminut 6.4.1998 avioliiton Abdullahi B -nimisen miehen kanssa, jolla oli pysyvä oleskelulupa Suomessa, ja että lapsi oli heidän yhteinen.

Ulkomaalaisvirasto myönsi päätöksellään 14.2.2000 oleskeluluvat ajalle 14.2.2000 - 14.2.2001 ja jatkoi niitä 28.4.2002. Oleskeluluvan voimassaoloaikana A nouti toisen lapsensa Etiopiasta Suomeen ja synnytti kolmannen lapsensa.

A haki yhdessä B:n kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti:
Kansaneläkelaitokselta

    * 1.4.2000 - 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,
    * 3.4.2000 - 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,
    * 20.2.2001 - 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä

Helsingin kaupungilta

    * 3.4.2000 - 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.

A ja B ilmoittivat viranomaisille vuonna 2002, ettei heidän avioliittonsa ollut todellinen eikä B ollut lasten oikea isä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 19.11.2003 antamallaan tuomiolla A:n sakkorangaistukseen 13.4.1998 - 1.2.2002 tehdystä rekisterimerkintärikoksesta. Käräjäoikeus katsoi A:n aiheuttaneen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin ilmoittaessaan totuudenvastaisesti solmineensa avioliiton 6.4.1998 B:n kanssa ja ilmoittaessaan valheellisesti B:n olevan hänen kolmen lapsensa isä.
Syyte Helsingin käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä esitti A:ta vastaan seuraavan syytteen:

Syytekohta 2: A oli yksissä tuumin B:n kanssa itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä hankkiakseen esiintymällä valheellisesti aviopuolisoina ja ilmoittamalla valheellisesti A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen erehdyttäneet Kansaneläkelaitoksen myöntämään A:lle lapsilisää, kotihoidon tukea sekä äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 18 850,85 euroa. A:lle ja hänen lapsilleen myönnetyt oleskeluluvat olivat perustuneet edellä todettuihin virheellisiin tietoihin, eikä A:lla olisi ollut oikeutta kyseisiin etuuksiin. A oli aiheuttanut yhdessä B:n kanssa Kansaneläkelaitokselle 18 850,85 euron suuruisen vahingon. Petoksessa oli aiheutettu huomattavaa vahinkoa ja petos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Syytekohta 3: A oli yksissä tuumin B:n kanssa itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä hankkiakseen esiintymällä valheellisesti aviopuolisoina ja ilmoittamalla virheellisesti A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen erehdyttäneet Helsingin kaupungin sosiaaliviraston myöntämään heille toimeentulotukea 3.4.2000 - 31.1.2002 yhteensä 36 872,27 euroa. A oli yhdessä B:n kanssa aiheuttanut Helsingin kaupungille 36 872,27 euron suuruisen vahingon. Petoksessa oli aiheutettu huomattavaa vahinkoa ja petos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Syyttäjä vaati, että A tuomitaan rangaistukseen kahdesta törkeästä petoksesta.

Kansaneläkelaitos ja Helsingin kaupunki yhtyivät osaltaan syytteisiin.
Käräjäoikeuden tuomio 23.9.2004

Käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A ja B olivat virheellisesti ilmoittaneet tukia hakiessaan olevansa aviopuolisoita ja A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen, ja että A:n sekä lasten oleskeluluvat olivat perustuneet syytteessä tarkoitettuna aikana näihin virheellisiin perhetietoihin.

Käräjäoikeus totesi, että lapsilisälain 1 §:n, lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuesta annetun lain 3 §:n, sairausvakuutuslain 1 §:n sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 §:n perusteella oikeus syytekohdassa 2 tarkoitettuihin Kansaneläkelaitoksen myöntämiin etuuksiin oli edellyttänyt voimassa olevaa oleskelulupaa. Koska A:n ja lasten oleskeluluvat olivat perustuneet todettuihin virheellisiin perhetietoihin, käräjäoikeus katsoi, ettei heillä ollut ollut lainkohtien edellyttämää oleskelulupaa.

Toimeentulotuen osalta käräjäoikeus totesi, että toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jota lain 2 §:n mukaan ei ole oikeutta saada, mikäli tuen tarpeessa oleva ei voi saada toimeentuloa sitä turvaavien muiden etuuksien avulla. Koska turvapaikanhakijan toimeentulo turvattiin ennen oleskeluluvan myöntämistä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetuin tavoin, ei A:lla ja hänen lapsillaan ollut ollut oikeutta saada toimeentulotukea Helsingin kaupungilta.

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A:n oli täytynyt ymmärtää, ettei hänellä ollut ollut oikeutta syytekohdissa 2 ja 3 tarkoitettuihin etuuksiin.

Näillä ja muutoin lausumillaan perusteilla käräjäoikeus tuomitsi A:n syytteen mukaisesti kahdesta törkeästä petoksesta yhteiseen 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä velvoitti hänet yhteisvastuullisesti B:n kanssa maksamaan vahingonkorvaukseksi Kansaneläkelaitokselle 18 850,85 euroa ja Helsingin kaupungille 36 872,27 euroa.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Pekka Jantunen ja lautamiehet.
Helsingin hovioikeuden tuomio 6.2.2007

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A saattoi jutun, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pentti W. Korhonen, Markus Nikolainen ja Susanne Möller. Esittelijä Juhani Paiho.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati, että syyte ja vahingonkorvausvaatimukset syytekohtien 2 ja 3 osalta jätetään tutkimatta tai hylätään taikka hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta tai toissijaisesti että hänen katsotaan syyllistyneen enintään petokseen ja rangaistus lievennetään sakoksi sekä että vahingonkorvausvelvollisuutta ainakin sovitellaan.

Syyttäjä, Kansaneläkelaitos ja Helsingin kaupunki vaativat vastauksissaan, että valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

1. A oli hakenut itselleen ja lapselleen oleskelulupaa Suomeen perustellen hakemustaan perheen yhdistämisellä. Oleskelulupaa hakiessaan hän oli ilmoittanut olevansa avioliitossa B:n kanssa, jolla oli entuudestaan pysyvä oleskelulupa Suomessa, ja että heillä oli yhteisiä lapsia. Oleskeluluvan saatuaan A oli hakenut yhdessä B:n kanssa Kansaneläkelaitokselta ja Helsingin kaupungilta sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea, joita heille oli myös maksettu. Sittemmin A ja B olivat ilmoittaneet viranomaisille, etteivät he tosiasiassa olleet avioliitossa eikä B ollut A:n lasten oikea isä ja että A:n aviopuoliso ja lasten isä asui edelleen Etiopiassa.

2. A on tuomittu alemmissa oikeuksissa rangaistukseen syytteen mukaisesti kahdesta törkeästä petoksesta. Syyksilukemisen mukaan A oli yksissä tuumin B:n kanssa hankkiakseen itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä esiintymällä valheellisesti aviopuolisoina ja ilmoittamalla valheellisesti A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen erehdyttänyt Kansaneläkelaitoksen myöntämään heille lapsilisää, kotihoidon tukea ja äitiys- ja vanhempainrahaa sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston myöntämään heille toimeentulotukea. A:lle ja hänen lapsilleen myönnetyt oleskeluluvat olivat perustuneet edellä todettuihin virheellisiin perhetietoihin, eikä A:lla olisi ollut oikeutta kyseisiin etuuksiin. A on tuomittu suorittamaan perusteetta maksetuista etuuksista vahingonkorvaukseksi Kansaneläkelaitokselle 18 850,85 euroa ja Helsingin kaupungille 36 872,27 euroa.

3. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko syyte jätettävä tutkimatta sen vuoksi, että A on jo tuomittu rekisterimerkintärikoksesta sillä perusteella, että hän oli hakenut oleskelulupaa Suomeen virheellisin perustein viranomaisia erehdyttämällä. A on vedonnut siihen, että oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan vastaista tuomita hänet rangaistukseen uudelleen oleskeluluvan saamiseen perustuvasta erehdyttämisestä sillä perusteella, että hän oli saamansa oleskeluluvan perusteella hakenut sosiaalietuuksia. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko syyte törkeistä petoksista jätettävä tutkimatta tai hylättävä sen vuoksi, että A on pakolaisten oikeusasemaa koskevassa Geneven yleissopimuksessa (pakolaissopimus) tarkoitettu pakolainen. Tältä osin A on vedonnut siihen, että pakolaissopimuksen 31 artikla kieltää rankaisemasta kansainvälistä suojelua hakeneita ulkomaalaisia laittoman maahan saapumisen tai oleskelun johdosta. Kolmanneksi asiassa on kysymys vielä siitä, onko syyte törkeistä petoksista hylättävä sen vuoksi, ettei A:n menettely hänen hakiessaan sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea ole täyttänyt petosrikoksen tunnusmerkistöä.

Onko A jo tuomittu samasta rikoksesta?

4. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kysymystä samasta rikoksesta rankaisemisesta arvioidaan tarkastelemalla sitä, sisältävätkö rikokset samoja olennaisia tunnuspiirteitä (Gradinger v. Itävalta, tuomio 23.10.1995, Oliveira v. Sveitsi, tuomio 30.7.1998, Fischer v. Itävalta, tuomio 29.5.2001, W.F. v. Itävalta, tuomio 30.5.2002, Sailer v. Itävalta, tuomio 6.6.2002).

5. Rekisterimerkintärikosta koskevan rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin säännöksen tarkoituksena on suojata viranomaisten pitämien yleisten rekisterien luotettavuutta ja niiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta (HE 6/1997 vp s. 72). Rikoslain 36 luvun mukaisten petosrikosten rangaistavuudella puolestaan pyritään luomaan edellytykset luottamukselle oikeuselämässä ja siten turvaamaan tavaroiden ja palveluiden vaihdantaa sekä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden hoitamista (HE 66/1988 vp s. 128). Rangaistussäännöksillä on siten olennaisesti erilaiset tarkoitukset ja niillä suojataan eri asioita.

6. Syytteen mukaan A on erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta ja Helsingin kaupunkia ilmoittamalla väärät aviopuolisoaan ja lastensa isää koskevat tiedot sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea koskevissa hakemuksissaan. A oli myös maahantulonsa yhteydessä antanut samat virheelliset tiedot perhesuhteistaan saadakseen oleskeluluvan, ja tästä häntä on erikseen rangaistu. Ilmoitukset perhesuhteista on kuitenkin annettu eri tarkoituksessa, eri viranomaisille ja eri ajankohtina. Petoksissa, joista A:ta on syytetty, on siten ollut kysymys kokonaan eri teoista ja olennaisilta tunnuspiirteiltään eri rikoksista kuin siinä rekisterimerkintärikoksessa, josta A:ta on jo rangaistu. Näin ollen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklasta johtuvaa estettä törkeitä petoksia koskevan syytteen tutkimiselle ei ole ollut.

Pakolaissopimus

7. Pakolaissopimuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltiot eivät ryhdy rankaisutoimenpiteisiin laittoman maahan saapumisen tai oleskelun johdosta niitä pakolaisia kohtaan, jotka tulevat suoraan maasta, missä heidän elämänsä tai vapautensa on ollut uhattuna 1 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja jotka ovat luvatta tulleet tai luvatta oleskelevat sopimusvaltion alueella.

8. Korkein oikeus toteaa, ettei A:lle ole vaadittu rangaistusta edellä mainitussa sopimusmääräyksessä tarkoitetusta laittomasta maahan saapumisesta tai oleskelusta vaan hänen maassa oleskellessaan tekemikseen väitetyistä petosrikoksista. Asiassa esitetty selvitys ei myöskään osoita A:n joutuneen lähtömaassa Etiopiassa ennen Suomeen saapumistaan pakolaissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun vainon tai muun uhkauksen kohteeksi, eikä häntä sen vuoksi ole pidettävä sopimuksessa tarkoitettuna pakolaisena. Näin ollen pakolaissopimuksen 31 artikla ei ole estänyt törkeitä petoksia koskevan syytteen tutkimista.

Petoksen tunnusmerkistön täyttyminen

9. Rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan petoksesta tuomitaan se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan petos on törkeä, jos sillä tavoitellaan huomattavaa hyötyä ja se myös kokonaisuutena arvostellen on törkeä.

10. Syyksilukeminen alemmissa oikeuksissa on perustunut perustelujen kohdassa 2 todettuihin A:n sosiaalietuuksien hakemisen yhteydessä ilmoittamiin virheellisiin tietoihin. Ulkomaalaislaissa (378/1991) ei ollut säännöstä, jonka mukaan virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa olisi mitätön, eikä A:lle myönnettyä oleskelulupaa ole hallintolainkäyttömenettelyssä tai muutoinkaan todettu mitättömäksi. Oleskelulupaa ei ole myöskään ulkomaalaislain 21 §:n (378/1991) nojalla peruutettu. A:lla on näin ollen ollut tekohetkellä voimassa oleva oleskelulupa.

11. Oikeus syytteessä tarkoitettuihin sosiaalietuuksiin on sairausvakuutuslain 1 §:n (364/1963) ja lapsilisälain 1 §:n (796/1992) nojalla Suomessa asuvalla henkilöllä, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 §:n (1291/1999) nojalla tosiasiallisesti Suomessa asuvalla lapsella sekä toimeentulotuesta annetun lain 14 §:n (1412/1997) nojalla kunnan alueella vakinaisesti oleskelevalla henkilöllä tai perheellä.

12. Edellä mainittujen sairausvakuutuslain ja lapsilisälain mukainen asuin- tai kotipaikka määräytyy asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 §:n 2 momentin (1573/1993) mukaisesti. Sanotun lainkohdan mukaan Suomeen muuttavan henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa jo maahan tulosta lukien, edellyttäen, että hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja että hänellä on lisäksi yhden vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa, milloin sellainen lupa häneltä vaaditaan. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain nojalla maksettavien sosiaalietuuksien saajan kotipaikka määräytyy kotikuntalain (201/1994) nojalla. Sanotun lain 2 ja 4 §:n mukaan Suomeen tulleen henkilön kotikunta määräytyy sen kunnan mukaan, jossa hän asuu, jos hän asuu Suomessa ja hänellä on tarkoitus jäädä tänne vakinaisesti asumaan ja jos hänellä on lisäksi vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa, milloin sellainen häneltä vaaditaan.

13. Korkein oikeus toteaa, että A:lla on ollut syytteessä tarkoitettujen sosiaalietuuksien ja toimeentulotuen maksamisen edellyttämä oleskelulupa. Voimassa olleen oleskeluluvan perusteella A:n hakemat ja saamat sosiaalietuudet ja toimeentulotuet eivät ole olleet oikeudettomia pelkästään sen vuoksi, että oleskeluluvan saadakseen A oli maahantulonsa yhteydessä antanut viranomaisille virheellisiä tietoja perhesuhteistaan.

14. Jotta teko olisi petos, edellytetään, että erehdyttämisen kohde erehdyksen seurauksena tekee tai jättää tekemättä jotakin, johon hän muuten olisi ryhtynyt, ja tästä aiheutuu hänelle vahinkoa tai ainakin vahingon vaara. Asiassa on riidatonta, että Kansaneläkelaitos ja Helsingin kaupunki ovat erehtyneet maksamaan virheellisten tietojen perusteella edellä perustelujen kohdassa 2 tarkoitetut sosiaalietuudet ja toimeentulotuen.

15. Syyksilukeminen syytekohdissa 2 ja 3 on perustunut siihen, että A on aiheuttanut Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille vahinkoa, koska ne olivat A:n hakemuksiin tekemiensä myönteisten päätösten nojalla maksaneet hänelle lapsilisää, kotihoidontukea, äitiys- ja vanhempainrahaa sekä toimeentulotukea. A on puolestaan väittänyt, että hänellä on joka tapauksessa ollut oikeus hakemiinsa sosiaalietuuksiin sekä toimeentulotukiin siitä riippumatta, että hän oli ilmoittanut etuudet myöntäville viranomaisille vääriä tietoja perhesuhteistaan. Syyttäjä on ilmoittanut, että asiassa ei ollut selvitetty, mitä etuuksia A:lle olisi oikeilla perhetiedoilla myönnetty.

16. A:n hakemuksissaan ilmoittamat virheelliset tiedot ovat koskeneet hänen puolisoaan ja lastensa isyyttä. Muutoin tiedot ovat olleet oikeita. Kysymys on siten siitä, onko Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille aiheutunut vahinkoa aviomiestä ja lasten isyyttä koskevien tietojen virheellisyydestä ja onko A:n täytynyt tämä käsittää.

17. A:lle maksetut sosiaalietuudet ja toimeentulotuki ovat määräytyneet kutakin etuutta ja tukimuotoa koskeneen, kyseiseen aikaan voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti (sairausvakuutuslaki 364/1963, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996, lapsilisälaki 796/1992 ja laki toimeentulotuesta 1412/1997). Niiden mukaan avioliitto, avoliitto ja huoltajuus vaikuttavat maksettavan tuen määrään, mutta oikea tieto avioliitosta, aviopuolisosta tai lasten isyydestä ei ole minkään kyseessä olevan tukimuodon osalta tuen myöntämisen edellytys. Näin ollen kyseisten sosiaalietuuksien ja toimeentulotukien maksaminen ei sellaisenaan ole ollut seurausta A:n antamien perhetietojen virheellisyydestä, vaan hän mainittujen lakien mukaan olisi ollut virheellisistä tiedoista riippumattakin oikeutettu lakien mukaisiin etuuksiin.

18. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, minkä suuruisina sanotut sosiaalietuudet A:lle olisi oikeiden perhetietojen perusteella myönnetty. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille olisi aiheutunut vahinkoa A:n ilmoittamien virheellisten tietojen seurauksena. Näyttämättä on jäänyt sekin, että A olisi virheellisiä perhetietoja ilmoittamalla pyrkinyt saamaan suurempia etuuksia kuin mihin hän olisi ollut oikeutettu tai että hänen on pitänyt käsittää aviopuolisonsa henkilöllisyyttä koskevalla oikealla tiedolla voivan olla merkitystä hakemiensa etuuksien määrän kannalta. Näin ollen A ei ole syyllistynyt niihin petoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.

19. Kansaneläkelaitoksen ja Helsingin kaupungin vahingonkorvausvaatimukset ovat perustuneet A:n syytteen teonkuvauksen mukaiseen menettelyyn. Ottaen huomioon edellä mainitut perusteet, joilla syyte hylätään, ei myöskään vahingonkorvausten tuomitsemiselle ole perusteita.
Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan A:n osalta.

A:han kohdistetut syyte sekä Kansaneläkelaitoksen ja Helsingin kaupungin korvausvaatimukset hylätään ja hänet vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudesta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas (eri mieltä), Kari Kitunen, Pertti Välimäki, Juha Häyhä ja Jukka Sippo. Esittelijä Anu Juho.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Tulokas: Korkeimman oikeuden enemmistön tavoin katson, että törkeää petosta koskevat syytekohdat 2 ja 3, jotka perustuvat väärien henkilötietojen antamiseen sosiaalietuuksien saamiseksi, poikkeavat olennaisissa suhteissa siitä rekisterimerkintärikoksesta, josta A:ta on jo rangaistu. Petossyytteet on siten tutkittava. Yhdyn enemmistön kantaan myös siinä, ettei pakolaissopimus ole esteenä A:han kohdistettujen petossyytteiden tutkimiselle.

Rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimusten osalta en muuta hovioikeuden tuomiota. Oleskeluluvat eivät poista petosrikosten rangaistavuutta eivätkä vahingonkorvausvelvollisuutta, kun on ilmeistä, että lupien myöntäminen on perustunut vääriin ilmoituksiin ja perättömään perheen yhdistämisperusteeseen, mihin syyttäjä on käräjäoikeudessa viitannut.

[monokultturisti]

http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=69053&c=5&suurennos

[RP]

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_885_2009_p.shtml

Sosiaalietuuksien ja toimeentulotuen epääminen valheellisin oleskeluluvan perustein
Eduskunnan puhemiehelle

[pääosa kysymyksestä tilansäästön nimissä leikattu pois]

    Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että oleskeluluvat eivät poista petosrikosten rangaistavuutta eivätkä vahingonkorvausvelvollisuutta, kun on ilmeistä, että lupien myöntäminen on perustunut vääriin ilmoituksiin ja perättömään perheen yhdistämisperusteeseen (korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:2009:14), jolloin voidaan nykyistä paremmin estää julkisista varoista maksettavien avustusten ja tukien väärinkäytöksiä?

Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2009
Raimo Vistbacka /ps
Eduskunnan puhemiehelle

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

[Vastauksessa pitkä selitys nykytilanteesta, johon siis pyydettiin korjausta, ja sitten:]

Etuuksien väärinkäytösten estämiseen sekä muun muassa oleskelun laillisuuden ja etuuksien myöntämisen väliseen yhteyteen tullaan myös kiinnittämään huomiota sosiaali- ja terveysministeriön tänä vuonna asettaman maahanmuuttoon ja maastamuuttoon liittyvää sosiaaliturvasäännöstöä selvittävän työryhmän työssä.

Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2009
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Vakuuttavaa, eikö totta?

[Veli Karimies]

Kyllä. Vähä niinku aina välillä töissäki pomo sanoo, että käykää kattomassa jokin kohde.

No minähän kävin katomassa.. oli se kohde sielä.