2009-09-20 US Pian rapsahtaa: 7km/h ylinopeussakot tulevat

[Sour-One]

Katteltiin tänää tunnilla tuota tieliikenteessä kuolleitten kehittymistä 70 luvulta asti. Sillon kun nuo talvirajoitukset tulivat, niin kuolinmäärät eivät muuttuneet mihinkään.

Kattelkaas muuten samalla liikennemäärien kehittymistä 40 vuoden aikana... voissit vaikka yllättyä Veli hyv.

Tuskin. Minua ei yllätä jo tiedossa olevat asiat.

Milloin muuten alunperin talvinopeudet otettiinkaan käyttöön?

[P]

Katteltiin tänää tunnilla tuota tieliikenteessä kuolleitten kehittymistä 70 luvulta asti. Sillon kun nuo talvirajoitukset tulivat, niin kuolinmäärät eivät muuttuneet mihinkään.

Kattelkaas muuten samalla liikennemäärien kehittymistä 40 vuoden aikana... voissit vaikka yllättyä Veli hyv.

Tuskin. Minua ei yllätä jo tiedossa olevat asiat.

Milloin muuten alunperin talvinopeudet otettiinkaan käyttöön?

90-luvulla? noin puolivälissä muistaakseni?

[Pliers]

Ei saata olla laittomia, vaan ovat laittomia. Kohdalleni on osunut tällainen tapaus ainoastaan kerran, mutten suostunut, enkä joutunut sakkoa maksamaan. Ilmeisesti poliisi ei halunnut tapauksesta ennakkopäätöstä.

Eli kiistit vedoten nimenomaan valvontatavan laittomuuteen?

Vetosin siihen, ettei oltu kyltillä ilmoitettu, kuten laki vaatii.

[Pliers]

Milloin muuten alunperin talvinopeudet otettiinkaan käyttöön?

-91

http://hommaforum.org/index.php?action=search2

[Graerth]

http://www.iltalehti.fi/autot/2011100714515283_au.shtml

Yhden auton hinta oli noin 70 000 euroa. Kameran kanssa paketti maksaisi noin satatuhatta euroa.

- Kameravalvonta-auto maksaisi itsensä takaisin noin kolmessa kuukaudessa. Kameralla varustetun tolpan kuolettaminen kestäisi ehkä kuukauden. Ja näihin vain ei löydy rahaa, poliisitarkastaja Ihalainen päivittelee.

Kuvateksti: TOLPPAPOLIISI Tolppa ja kamera tuottavat vuodessa pelkkinä sakkoina jopa 150 000 euroa. Uusiin laitteisiin ei kuitenkaan ole varaa.

Olenko ainut jolle nuo numerot näyttää oudoilta?
Jos auto maksaa n.100 000€ ja kuolettaisi itsensä kolmeen kuukauteen (mites muuten se ajajien palkka?), se meinaisi että Kameravalvonta-auto tienaa n. 400 000 € vuodessa. Samalla tolppa tienaa "jopa 150 000", ja tolppa on kuitenkin päällä sen 24/7/365. Tuntuu vaan oudolta että auto tienaisi melkein kolme kertaa enemmän.

Ihan näin niinkuin asian sivusta huomioiden tuo hiukan haiskahtaa noiden autojen liian kovalta hehkutukselta.
Samoin kuin tuo "JJA Maaaaailma Pelastuuuu!" hehkutus nopeusrajoituksiin.

Itseä ei periaatteessa tolpat haittaa suurimmilla suorilla mutta kyllä itsellekin kelpaisi hiukan korkeammat rajoitukset monilla monilla teillä.
Jos liikenne turvallisuudesta oltaisiin oikeasti kiinnostuneita eikä vaan rahasta, yritettäisiin autoilussa tehdä halvempaa hommata uudempia autoja eikä nykyisiä kaikkia kuluja autoilijoille.

[Kokoliha]

Yhden auton hinta oli noin 70 000 euroa. Kameran kanssa paketti maksaisi noin satatuhatta euroa.

- Kameravalvonta-auto maksaisi itsensä takaisin noin kolmessa kuukaudessa. Kameralla varustetun tolpan kuolettaminen kestäisi ehkä kuukauden. Ja näihin vain ei löydy rahaa, poliisitarkastaja Ihalainen päivittelee.

Kuvateksti: TOLPPAPOLIISI Tolppa ja kamera tuottavat vuodessa pelkkinä sakkoina jopa 150 000 euroa. Uusiin laitteisiin ei kuitenkaan ole varaa.

Onko tässä lopullinen ratkaisu valtiontalouden alijäämään tai kenties jopa Kreikan avustamiseen - Jutan naarastiikerin lailla taistelemia vakuuksia myöten?

Joku matemattisesti lahjakkaampi voinee äkkiä räknätä, kuinka monta tolppaa ja kamera-autoa tarvitaan, jotta yllämainitut talouden pikku ongelmat saadaan ratkaistua, ja samalla voitaisiin kenties välttää Suomen Puolustusvoimiakin uhkaavat leikkaukset? Poliisejakin tarvittaisiin lisää, nimittäin katupartioihin ilta- ja yöajaksi kaupungeille.

[monokultturisti]

Vetosin siihen, ettei oltu kyltillä ilmoitettu, kuten laki vaatii.

Tätä tietoa kannattaa levittää. Jos ihmiset alkavat kiistää sakkojaan, asiaan alkaa tulla selvyyttä.

Tuntuu vaan oudolta että auto tienaisi melkein kolme kertaa enemmän.

Tekijä, joka lisää kamera-auton tuottavuutta, on se että sen sijainti ei ole tolpan tavoin etukäteen tiedossa.

[Lentomestari]

Vetosin siihen, ettei oltu kyltillä ilmoitettu, kuten laki vaatii.

Tätä tietoa kannattaa levittää. Jos ihmiset alkavat kiistää sakkojaan, asiaan alkaa tulla selvyyttä.

Tuntuu vaan oudolta että auto tienaisi melkein kolme kertaa enemmän.

Tekijä, joka lisää kamera-auton tuottavuutta, on se että sen sijainti ei ole tolpan tavoin etukäteen tiedossa.

Tässäkin esimerkissä näkyy se kuinka byrokraattinen tämä maa on, luulisi asian olevan selvä samantien ja poliisin pystyvän soveltamaan liikennevalvonnan jotain pykälää jolla sakot voisi antaa, mutta  eihän se niin mene, sata kokousta ja muutaman eduskuntakierros (rahaa palaa taas)  niin lakiin on saatu lause joka mahdollistaa poliisin liikennevalvonnan näinkin, sitä odotellessa nautitaan tilanteesta.

Kamerat on poliisin pyhiä lehmiä, joilla meitä lypsetään, viis jostain foukantiineista, foukantiine on niin tuttu kaikille että kyllä se löytyy, sanoo poliisi.

[Sour-One]

Katteltiin tänää tunnilla tuota tieliikenteessä kuolleitten kehittymistä 70 luvulta asti. Sillon kun nuo talvirajoitukset tulivat, niin kuolinmäärät eivät muuttuneet mihinkään.

Jostain syystä tieliikenteessä kuolleiden määrä on noussut 1990 lukuun saakka ja siitä eteenpäin on alentunut, vaikka tietty liikennemäärät on kasvanut huomattavasti. Sattumoisin talvinopeusrajoitukset tuli 1991...

Tässä vielä linkki.
http://www.stat.fi/til/ton/2011/10/ton_2011_10_2011-11-24_tie_001_fi.html
Sen verran vielä, että tilasto alkaa vuodesta 1985 eli olis kiva nähdä tilastot aiemmilta vuosilta. Löytääkö joku?

[Jukka Wallin]

Tammi-syyskuussa tapahtui kaikkiaan 4 805 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 215 ja loukkaantui 6 001 ihmistä. Kuolleita oli 8 enemmän ja loukkaantuneita 210 enemmän kuin vuoden 2010 vastaavana aikana. Surmansa saaneista oli liikkeellä henkilöautolla 131, kuorma-autolla 4, pakettiautolla 8, linja-autolla 1, moottoripyörällä 28 ja mopolla 8. Jalankulkijoita kuoli 21 ja polkupyöräilijöitä 9. Lisäksi kuoli 5 muuta tienkäyttäjää.

http://www.stat.fi/til/ton/2011/09/ton_2011_09_2011-10-20_tie_001_fi.html

Nopeusvalvontakamerat rupee puremaan.

Mitähän nuo "muuta tienkäyttäjää" olivat..

[Jukka Wallin]

http://www.iltalehti.fi/autot/2011100714515283_au.shtml

Rahat eivät riitä uusiin kameratolppiin

Uusien nopeusvalvontatolppien pystyttäminen on lopetettu.

Suunnitelmat on hyllytetty: tänä vuonna ei maanteiden varsiin ole tullut eikä tule yhtään uutta kameravalvontatolppaa.

- Ely-keskukset eivät voi kilpailuttaa tolppia, koska poliisilla ei ole varaa kilpailuttaa kameravalmistajia, hymähtää poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.

- Tämä on pattitilanne.

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta oli viime syksynä sopinut, että vuosien 2011-2014 aikana noin tuhat maantiekilometriä varustetaan kameratolpilla.

Täksi vuodeksi oli tarkoitus pystyttää tolpat noin 300 kilometrin matkalle. Pisimmät alueet koskivat nelostietä Keski-Suomessa.

- Jyväskylän pohjois- ja eteläpuolelle oli valmiit suunnitelmat. Samoin Jyväskylän ja Heinolan väliselle tielle, Ihalainen kertoo.

Nyt suunnitelmiin on vedetty henkselit. Eikä tilanteeseen ole odotettavissa muutosta lähivuosille.

Autot joutilaina

Rahapula johti outoon tilanteeseen myös liikkuvassa kameravalvonnassa.

Poliisihallitus osti viime vuonna seitsemän autoa, jotka oli tarkoitus varustaa automaattisilla nopeusvalvontakameroilla.

Autot seisoivat puoli vuotta Kuusankoskella poliisin tekniikkakeskuksessa odottamassa kameralaitteistojen asennusta. Vaan kun ei ollut rahaa hankkia asennettavaa, autot annettiin poliisin sekalaiseen käyttöön eri puolille maata.

Yhden auton hinta oli noin 70 000 euroa. Kameran kanssa paketti maksaisi noin satatuhatta euroa.

Nyt noita kalliita, puolivalmiita autoja käytetäänkin lähinnä lähettityyppiseen ajoon. Varsinaisissa poliisitehtävissä niitä ei rakenteensa vuoksi voi käyttää.

"Pelkkä kupla"

- Kameravalvonta-auto maksaisi itsensä takaisin noin kolmessa kuukaudessa. Kameralla varustetun tolpan kuolettaminen kestäisi ehkä kuukauden. Ja näihin vain ei löydy rahaa, poliisitarkastaja Ihalainen päivittelee.

Hän pitää valtiovarainministeriön toimintaa käsittämättömänä.

- Tuhat kilometriä kameravalvonnassa säästää vuodessa noin kymmenen ihmishenkeä ja sata loukkaantumista. Rahallisesti se merkitsee kymmenen miljoonan euron säästöjä. Lisänä tulevat vielä valvonnasta kertyvät sakkotulot, Ihalainen sanoo.

Hän moittii hallituksen hienoja liikenneturvallisuusohjelmia.

- Käytännössä niitä ei ole tarkoituskaan toteuttaa. Ne ovat suuri kupla. Ihmishengillä ei ole muuta merkitystä kuin sana poliitikon puheessa.

RISTO KUNNAS

Kuvateksti: TOLPPAPOLIISI Tolppa ja kamera tuottavat vuodessa pelkkinä sakkoina jopa 150 000 euroa. Uusiin laitteisiin ei kuitenkaan ole varaa.

Lopputulos on oikean suuntainen, mutta ihan väärästä syystä.

Olisi mukava nähdä ne lähteet, joihin Ihalainen EI viittaa kommentissaan.


Huomatkaa kysely!
Ovat kameratolpat hyvä keino nopeuden valvontaan?

Vastaus tähän on tietysti, että kyllä on. Kameravalvonta on loistava ja kustannustehokas ja tuottava tapa valvoa nopeuksia. Oikea kysymys olisi, että nykyisen kaltainen nopeuksien kyttääminen mitenkään moraalisesti, tai mitenkään muuten kuin fiskaalisesti, perusteltua.

Valtioneuvosto asetti liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on avustaa liikenne- ja viestintäministeriötä valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala ja varapuheenjohtajana ministeriön liikenneneuvos Anneli Tanttu.

Jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet:

hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen,
varajäsen yli-insinööri Juha Valtonen, liikenne- ja viestintäministeriö

lainsäädäntöneuvos Lena Andersson,
varajäsen neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen, oikeusministeriö

poliisijohtaja Jorma Toivanen,
varajäsen poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen, sisäasiainministeriö

aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski,
yli-insinööri Petteri Katajisto, ympäristöministeriö

Johtaja, LKT Tapani Melkas,
ylitarkastaja Veli-Matti Risku, sosiaali- ja terveysministeriö

ylijohtaja Sakari Karjalainen,
opetusneuvos Tarja Riihimäki, opetusministeriö

johtaja Aulis Nironen,
liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsberg, Tiehallinto

ylijohtaja Kari Wihlman,
viestintä- ja kehitysjohtaja Riitta-Liisa Linnakko, Ajoneuvohallintokeskus

toimitusjohtaja Matti Järvinen,
tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin, Liikenneturva

Liikkuvan poliisin päällikkö, poliisineuvos Kari Rantala,
liikennepoliisitarkastaja Jarmo Rintanen, Liikkuva poliisi

toimitusjohtaja Ulla Niku - Koskinen,
liikenneturvallisuusjohtaja Pekka Sulander, Liikennevakuutuskeskus

liikenneinsinööri Silja Siltala,
erityisasiantuntija Juha Karvonen, Suomen Kuntaliitto ry

osastopäällikkö Pekka Rintamäki,
erikoissuunnittelija Sonja Heikkinen, Etelä-Suomen lääninhallitus (aluehallinto)

Naurattaa tuo Jyväskylän pohjoispuolen kameravalvonta tarpeellisuuden mainostaminen, koska siellä hyvin harvoin yleensäkään pystyy ajamaan muuta kuin 80km/h, kun rekkoja ei pääse ohittamaan turvallisesti kuin vasta Kirrissä tai Äänekosken pohjoispuolella.

[Pliers]

Katteltiin tänää tunnilla tuota tieliikenteessä kuolleitten kehittymistä 70 luvulta asti. Sillon kun nuo talvirajoitukset tulivat, niin kuolinmäärät eivät muuttuneet mihinkään.

Jostain syystä tieliikenteessä kuolleiden määrä on noussut 1990 lukuun saakka ja siitä eteenpäin on alentunut, vaikka tietty liikennemäärät on kasvanut huomattavasti. Sattumoisin talvinopeusrajoitukset tuli 1991...

Tässä vielä linkki.
http://www.stat.fi/til/ton/2011/10/ton_2011_10_2011-11-24_tie_001_fi.html
Sen verran vielä, että tilasto alkaa vuodesta 1985 eli olis kiva nähdä tilastot aiemmilta vuosilta. Löytääkö joku?

Kurkkaa vaikka tuolta:
http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html

-91 tapahtui tietysti muutakin. Laman myötä liikennemäärät putosivat dramaattisesti. Autojen kehitys on on ollut huiman nopeaa...

[Mika Mäntylä]

Sitten kun tekevät sellaisen kameran, joka sakottaa huonoissa ohituspaikoissa huomattavaa alinopeutta ajavia ja ohituskaistaosuuksilla vähän päälle kattonopeuteen kiihdyttäviä, niin voisi alkaa kannattamaan näitä tolppia. Vaan eipä tuollaiseen haisulipäiseen liikennekäyttäytymiseen juuri voida puuttua ja tuskin muutenkaan puututaan, kun ei kai tuollainen liikennekäytös laissa kiellettyä ole.

[requiem]

Katteltiin tänää tunnilla tuota tieliikenteessä kuolleitten kehittymistä 70 luvulta asti. Sillon kun nuo talvirajoitukset tulivat, niin kuolinmäärät eivät muuttuneet mihinkään.

Jostain syystä tieliikenteessä kuolleiden määrä on noussut 1990 lukuun saakka ja siitä eteenpäin on alentunut, vaikka tietty liikennemäärät on kasvanut huomattavasti. Sattumoisin talvinopeusrajoitukset tuli 1991...

Tässä vielä linkki.
http://www.stat.fi/til/ton/2011/10/ton_2011_10_2011-11-24_tie_001_fi.html
Sen verran vielä, että tilasto alkaa vuodesta 1985 eli olis kiva nähdä tilastot aiemmilta vuosilta. Löytääkö joku?

Suomen tieliikennekuolemissa saavutettiin huippu 1970-luvulla, tällöin ihmisiä kuoli jotakuinkin 1000 vuodessa. Alettiin käyttää turvavöitä ja nopeusrajoitusjärjestelmä kehitettiin, 80-luvun alkupuolella kuolinluvut vuotta kohden olivat enää 600. 70-luvulla myös panostettiin paljon tieverkon kehittämiseen, siis kun asiaa mitataan silloisesta bkt:sta.

Tieverkon kehittäminen jatkui aktiivisena myös 80-luvulla, panostukset kasvoivat vuosikymmenen loppua kohden talouskasvun siivittäminä. Toisaalta kuolleisuus kääntyi uudestaan nousuun, osin juuri tuon talouskasvun seurauksena. Yhä useammalla oli varaa ostaa auto, ja sitäkin useammalla oli vielä varaa ostaa silloisen tieinfran ulosmittaava juppiauto. Kuolleisuus saavutti hetkellisen maksimin vuonna 1989, tällöin kuolleita oli vuodessa n. 750.

Sitten tuli lama, pahin juppeilu loppui, tieprojekteja valmistui, tekniikka kehittyi ja niin edelleen. Vuosina 1990-1991 pudotusta kuolleissa oli n. 75, vuosina 1991-1992 n. 110 ja vuosina 1993-1995 n. 80. Vuoden 1995 jälkeen kehitys polki paikallaan, 2000-luvun alusta taas on nähtävissä laskevaa trendiä.

Talvinopeusrajoitusten käyttöönoton aikana on siis tapahtunut muutakin, joten taas ollaan vähän siinä ottia-tuota-tilanteessa, että mikä osa kuolleisuuden laskusta voidaan laittaa talvinopeusrajoitusten piikkiin ja mitä ei - onko se kenties neljännes, puolet vai kolme neljännestä vuosien välissä 1990-1992 tapahtuneesta kuolleisuuden laskusta. Mene ja tiedä, tältä istumalla ja näillä taustatiedoilla tarkka vastaaminen ei onnistu.

Toteutuuko liikenneturvallisuusvisio 2010, 2010 (pdf) ja raporista sitten sivu 15.

[Pliers]

http://www.iltalehti.fi/autot/2011122214984880_au.shtml

Peltipoliisin saaliit viisinkertaistuneet 5:ssä vuodessa
Täällä kärähtää!

Peltipoliisin saaliit ovat viisinkertaistuneet viidessä vuodessa.

Poliisin automaattinen nopeusvalvonta käräyttää vuosi vuodelta enemmän hurjastelijoita.

Viime vuonna poliisi käsitteli 508 000 peltipoliisille kärähtänyttä koko maassa, mikä on yli viisi kertaa enemmän, kuin vuonna 2007.

Jyrkkää ylinopeuksien kasvua selittää osittain myös valvontajärjestelmän tehostuminen.

- Poliisi tekee tehokasta työtä. Henkilökunta on motivoitunutta ja tekniikka on kehittynyt, komisario Dennis Pasterstein Helsingin liikenneturvallisuuskeskuksesta kertoo.

Ylinopeudet lieviä

Vain pieni osa, noin 3,5 prosenttia ylinopeuksista johtaa päiväsakkoihin, lopuista ylinopeuksista puolet johtavat rikesakkoihin ja puolet huomautuksiin.

Isojen ylinopeuksien määrä, joista annetaan päiväsakkoa, on puolittunut viidessä vuodessa. Vielä 2006 päiväsakkoja annettiin 30 000 ja tänä vuonna vain 16 000, vaikka kärähtäneitä kokonaisuudessaan oli 509 000.

- Yli 20 kilometriä tunnissa ylinopeutta ajaneiden määrä on selvästi vähentynyt.

Poliisin antamien huomautusten määrä nousi huomattavasti kun pari vuotta sitten otettiin käyttöön matalampi puuttumiskynnys. Nykyisin puututaan ylinopeuksiin jotka ylittävät kolme kilometriä tunnissa. Päiväsakon saa vasta, kun ylinopeutta on ajanut yli 20 kilometriä tunnissa.

Niin. 96,5% sakon saaneista on ajanut alle 20 km/h ylinopeutta. Tarkoittaa sitä, etteivät he ainakaan nopeuden takia ole liikennettä vaarantaneet. Yli 490 tuhatta ihmistä on rangaistu perusteettomasti. Tämä taas tarkoittaa, että autoilijat ovat rahoittaneet julkista taloutta yli 56 miljoonalla eurolla vastikkeetta kaiken muun vastikkeettoman rahastuksen lisäksi. Liikenne ei ole 2011 viisi kertaa turvallisempaa kuin 2007. Kuten jo on tuhanteen kertaan todistettu, että kameravalvonta on olemassa ainoastaan sen fiskaalisen vaikutuksen johdosta.

[Marko Parkkola]

Kohtuullinen aivopieru jos lukee kuin piru raamattua. Ihmiset ajaa siis kovempaa, kun valvontaa on tehostettu.

Jyrkkää ylinopeuksien kasvua selittää osittain myös valvontajärjestelmän tehostuminen.

[kaneh_bosm]

Kannatan tiukkaa sakotusta. Sain tänään elämäni ensimmäiset sakot ylinopeudesta ja herätti vähän miettimään onko järkeä ajaa ylinopeutta kun tuntipalkalla on liikenteessä. En huomannut 40-nopeusrajoitusta ja mielestäni tiellä pystyi ihan turvallisesti ajamaan kovempaakin, joten pamautin tutkaan 61km/h. Poliisi oli todella asiallinen, ei sanonut turvavyöttömyydestä mitään ja piirturinkiekkojen puutteista antoi vaan huomautuksen. Pudotti sakkoon nopeuden 58km/h koska niin kuulemma tehdään kameratolppienkin kanssa, meni vähän ohi että miksi. 115€ kuitenkin mätkäisi.

[Pliers]

http://www.iltalehti.fi/autot/2011123015020155_au.shtml

Tieliikenteen kuolemat kääntyivät nousuun

Tieliikenteessä on kuollut tänä vuonna hieman enemmän ihmisiä kuin viime vuonna.

Kuolleiden määrä kasvoi 272:sta 288:aan.

Loukkaantuneiden luku kasvoi noin kolmella prosentilla, kertovat Liikenneturvan keräämät ennakkotiedot.

Liikennekuolemat laskivat vuonna 2009 peräti viidenneksen ja vuonna 2010 määrä pysyi samalla tasolla. Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen on tyytymätön hyvän kehityksen katkeamiseen.

- Ennakoivalla käyttäytymisellä ja liikennesääntöjen noudattamisella yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asiaan. Yhteiskunnalta odotamme turvallisuutta tukevia ratkaisuja liikenneympäristössä, Tarvainen linjaa.

Vuoden valopilkku olivat polkupyöräilijät. Pyöräilijöitä kuoli 15, kun viime vuonna vastaava luku oli 26.

Vähenevä linja on jatkunut kymmenen vuotta.

- Pyöräteitä on rakennettu lisää, taajamien nopeusrajoituksia on laskettu ja pyöräilykypärän käyttö on kasvanut tasaisesti.

STT

Onko tiukentunut sakotuskäytäntö ja lisääntynyt kameravalvonta siis epäonnistunut? Ei, koska sakkotulot ovat lisääntyneet. Viis turvallisuudesta...

[Sour-One]

http://www.iltalehti.fi/autot/2011123015020155_au.shtml

Tieliikenteen kuolemat kääntyivät nousuun

Tieliikenteessä on kuollut tänä vuonna hieman enemmän ihmisiä kuin viime vuonna.

Kuolleiden määrä kasvoi 272:sta 288:aan.

Loukkaantuneiden luku kasvoi noin kolmella prosentilla, kertovat Liikenneturvan keräämät ennakkotiedot.

Liikennekuolemat laskivat vuonna 2009 peräti viidenneksen ja vuonna 2010 määrä pysyi samalla tasolla. Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen on tyytymätön hyvän kehityksen katkeamiseen.

- Ennakoivalla käyttäytymisellä ja liikennesääntöjen noudattamisella yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asiaan. Yhteiskunnalta odotamme turvallisuutta tukevia ratkaisuja liikenneympäristössä, Tarvainen linjaa.

Vuoden valopilkku olivat polkupyöräilijät. Pyöräilijöitä kuoli 15, kun viime vuonna vastaava luku oli 26.

Vähenevä linja on jatkunut kymmenen vuotta.

- Pyöräteitä on rakennettu lisää, taajamien nopeusrajoituksia on laskettu ja pyöräilykypärän käyttö on kasvanut tasaisesti.

STT

Onko tiukentunut sakotuskäytäntö ja lisääntynyt kameravalvonta siis epäonnistunut? Ei, koska sakkotulot ovat lisääntyneet. Viis turvallisuudesta...

Annat ymmärtää, että tiukentunut sakotuskäytäntö ja lisääntynyt kameravalvonta selittää nuo lisääntyneet liikennekuolemat. Selittäisitkö miten?

[Veli Karimies]

Implikoit, että kuolemia olisi vielä enemmän, jos tiukentunutta sakotuskäytäntöä ja lisääntynyttä kameravalvontaa ei olisi.

Selitätkös hieman.

[nuiv-or]

Vuoden valopilkku olivat polkupyöräilijät. Pyöräilijöitä kuoli 15

Nuo fillaristit, kansakunnan syöpä. Onneksi saatiin poistettua niitä.

Itsehän jos/kun ajan, ajan alinopeutta. Mutta kun ei ole autoa. Kohta vievät ajokortinkin.

Silti resurssien tuhlausta nämä ratsiat.

[Pliers]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012010515041343_uu.shtml

Liikenneministeri raivostui:
"Tämä ei ole tervettä"

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) vaatii järeämpiä keinoja rattijuoppojen taltuttamiseksi.

1. Millaisia ajatuksia tiistain traagiset tapahtumat ovat teissä herättäneet, liikenneministeri Merja Kyllönen?

- Erittäin murheellisia ja huolestuneita mietteitä. Varsinkin se, että tapaukseen liittyi vielä valitettava liikennepako.

2. Ovatko rattijuoppojen rangaistukset liian lieviä?

- Veikkaisin näin, että rangaistukset eivät välttämättä ole lieviä, mutta käytetäänkö rangaistusasteikkoja niin kuin se olisi mahdollista? Onko meillä käytössä sellaisia rangaistusmuotoja, jotka estäisivät henkilön liikkeellelähdön? On spekuloitu paljon sillä, että joku muu voi puhaltaa alkolukkoon humalaisen puolesta. Mutta olemmeko me oikeasti niin tyhmiä, että humalaiselle ihmiselle annetaan auto?

3. Minkälaisia muunlaisia rangaistuksia pitäisi ottaa käyttöön?

- Törkeiden rattijuopumusten torjumisessa pitäisi kehittää alkolukkoa yhtenä tuomiomuotona. Jos on tuomittu törkeistä rattijuopumuksista eikä ole hyväksynyt alkolukkoa, ei missään nimessä pitäisi olla mahdollisuutta päästä liikenteeseen. Pitäisi käyttää myös enemmän sitä mahdollisuutta, että rattijuopon ajoneuvo tuomittaisiin valtiolle, olipa se sitten rattijuopon oma tai jonkun muun. Se antaisi selkeän viestin siitä, että rattijuopumus ei ole hyväksyttävää.

4. Kannatatteko nollatoleranssia?

- Periaatteessa 0,2 tarkoittaa nollatoleranssia. Meidän analyysilaitteillamme raja ei voi olla täysin nolla. En halua ihmisten yhtä ruokaviiniä tuomita, mutta nykyään ihmiset laskevat, kuinka paljon kärsii ottaa, että voi lähteä liikenteeseen. Se ei ole tervettä kehitystä. Ei pitäisi päästää sellaista moraalia vallalle, että aina saa ottaa jonkin verran.

5. Onko nykyinen promilleraja (0,5) siis mielestänne liian korkea?

- Kyllä. Se antaa vääränlaisen viestin. Se on tie siihen, että alkuun voi ottaa vähemmän. Sitten otetaan vähän enemmän ja sitten onkin mopo karannut käsistä.

6. Aiheuttavatko tiistain tapahtumat jonkinlaisia erityistoimia?

- Olemme jo aikaisemmin oikeus- ja sisäministeriöiden kanssa miettineet esimerkiksi promillerajaa. Ensimmäinen tapaaminen oli ennen joulua ja kokoonnumme pian uudestaan, varsinkin nyt, kun tämä ikävä tapaus sattui.

7. Muutetaanko promillerajaa teidän ministeriaikananne?

- Kyllä ja toivottavasti myös alkolukon käyttö muuttuu. Promilleraja-asia kuuluu oikeusministeriölle, mutta toivon, että oikeusministeriön puolella asiaa harkittaisiin vakavasti.

Jos ministeriltä lähtee yhden viinin jälkeen lapasesta, niin tuskin kaikkilla on samanlaisia ongelmia alkoholinkäytön suhteen.

Miten 0,2 promilleraja olisi pitänyt 25-vuotiaan seitsenkertaisen 2,5 promillea puhaltaneen rattijuopon pois liikenteestä. Voisiko ministeri hieman selittää?

[elukka]

Miksi kutsutaan naisen logiikkaa?

Se on kuulemma sitä korkeampaa tunneälyä!

[Pliers]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/119170-poliisi-suomalaisilla-on-huono-asenne-%E2%80%93-%E2%80%9Dviela-yksi%E2%80%9D

Poliisi: Suomalaisilla on huono asenne – "Vielä yksi"

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero vaatii rattijuopumusrajan laskemista 0,2 promilleen. Paateron mielestä rattijuoppojen keskimääräisiä rangaistuksia tulisi koventaa, ajokieltoja pidentää ja alkolukot määrätä pakolliseksi tuomituille.

Nykyinen 0,5 promillen raja antaa Paateron mielestä väärän viestin.

–Tosiasia on, että ihmiset koko ajan laskevat, että voisiko vielä ottaa yhden, sanoo Paatero Uudelle Suomelle.

–Tästä pitää päästä eroon. Viesti pitää olla, että alkoholin nauttiminen ja liikenne eivät kerta kaikkiaan sovi yhteen.

Paateron mukaan suomalaisten suhtautuminen autoiluun alkoholia nauttineensa "ei ole kovin jyrkkä". Ulkopuoliset puuttuvat humalassa ajamiseen liian harvoin.

0,2 promillea on käytännössä nollatoleranssi. Nollaan rajaa ei kannata laskea, koska nollalukema saattaa ylittyä, vaikka alkometriin puhaltava ei olisi juonut tippaakaan alkoholia.

Promillerajan laskemisen kannalla on myös liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) Iltalehden haastattelussa. Tällä hetkellä poliittista tahtoa muutokseen saattaa siis löytyä.

–Toivottavasti poliittinen ilmapiiri on muuttunut. Aiemmin tätä ei ole haluttu tehdä, sanoo Paatero viitaten muun muassa vuonna 2010 tekemäänsä esitykseen rajan laskemisesta.

"Toivottavasti poliittinen ilmapiiri on muuttunut"
Poliisin kannalta muutoksen tekeminen tosin edellyttäisi rangaistusmenettelyn helpottamista. Alkometrit ja muu tekniikka olisi saatava sille tasolle, että partio pystyisi jo tapahtumapaikalla todentamaan rattijuopumuksen, kirjoittamaan sakot sekä ottamaan kortin pois.

Jos promillerajaa lasketaan ja nykyinen raskas menettely tarkkuusalkometreineen ja verikokeineen jatkuu, kertyy poliisille liikaa töitä.

Rattijuopumusten ehkäisy nousi julkiseen keskusteluun, kun koululaistyttö jäi toistuvasti rattijuopumuksista tuomitun autoilijan alle Helsingin Herttoniemessä. Kansalaisia tapaus on järkyttänyt.

–Todella surullinen tapaus, sanoo Paatero.

Ilta-Sanomien mukaan 25-vuotias yliajaja oli saanut vuosina 2002–2009 yhteensä seitsemän rattijuopumustuomiota. Viimeisin oli vuodelta 2009, jolloin mies tuomittiin 4 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Keväällä 2009 tuomittu ajokielto päättyi syksyllä 2010.

Paateron mielestä ajokortit pitäisi ottaa pois nykyistä pidemmiksi ajoiksi.

–Ajokortin poisto on uskoakseni kaikkein suurin rangaistus rattijuopoille. Ajokieltoja pitäisi pidentää, hän sanoo.

Ajokiellon keston määrittelyn hän jättää lainsäätäjille. Nykyisin ajokielto voi olla enintään viiden vuoden pituinen. Myös rattijuopumuksen rangaistuksia voisi Paateron mielestä tiukentaa, kunhan tuomiot ovat suhteessa muihin rikoksiin.

Liikenneturva esitti eilen alkolukon säätämistä pakolliseksi seuraamukseksi törkeään rattijuopumukseen ja rattijuopumuksen uusimiseen syyllistyneelle kuljettajalle. Poliisissa ollaan ehdottomasti samaa mieltä ja Paatero toivoo, että jonain päivänä alkolukko on vakiovaruste kaikissa autoissa.

Sen sijaan poliisiylijohtaja epäilee autojen takavarikointia, jonka lisäämistä on myös ehdotettu. Lainsäädännön mukaan takavarikointi on mahdollista jo nyt.

–Sitten käytetään muiden autoja ja niin edelleen. Mutta voihan sitä harkita.

Kyllä noita hommia voi hoitaa näköjään ihan mutu-pohjaltakin. Miksipä rangaista vain syyllistä, kun rangaista ihan kaikkia yms.

[sunimh]

Miten 0,2 promilleraja olisi pitänyt 25-vuotiaan seitsenkertaisen 2,5 promillea puhaltaneen rattijuopon pois liikenteestä. Voisiko ministeri hieman selittää?

Sama. Taas kerran (kuten vaikkapa aselain tapauksessa) kaikkia asiansa kunnolla hoitavia kyykytetään sen takia, että jotkut, jotka eivät kuitenkaan noudata mitään rajoja tai järkeä, aiheuttavat ongelmia. Minusta on muutenkin kyseenalaista, kannattaako jotain mittarin antamaa promillelukemaa (tai nopeutta) kytätä tällaisella hurmoksella, kun jokainen ymmärtää, että toiminta(kyky) liikenteessä ei mitenkään yksiselitteisesti määrity sen mukaan, onko se lukema nyt jollakin tietyllä hetkellä 0.49 tai 0.51 promillea. Tai 50 vs. 55 km/h. Zeniläisittäin: jos ajan tyhjällä moottoritiellä kahtasataa, vaarantuuko joku oikeasti?

Ennemmin keskittyisin valvomaan ja rankaisemaan oikeasti liikennettä vaarantavaa käytöstä, kuten punaisia päin ajamista, suojatien eteen pysähtyneiden ohittamista, kaistanvaihtorulettia jne.

[Pliers]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011815083264_uu.shtml

Kansalaisilta halutaan rahat poliisiautoihin

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ehdottaa kansalaiskeräystä Niilo Tarvajärven malliin.

Poliisin rahatilanne on jo niin vaikea, että poliisiylijohtaja Mikko Paatero esittää kansalaiskeräyksen järjestämistä uusien poliisiautojen hankkimiseksi.

Niilo Tarvajärvi masinoi 1960-luvulla kansalaiskeräyksen, jonka tuotolla poliisille hankittiin lähes 60 uutta autoa.

Paatero teki ehdotuksensa blogissaan viime vuoden lopulla.


Hätähuuto

Paatero sanoo suoraan, että hänen esityksensä on hätähuuto.

- Kansa voisi tällaisen keräyksen yhteydessä ilmaista kantansa poliisin määrärahoihin ja poliisien määrään, Paatero perustelee ehdotustaan Iltalehdelle.

Poliisin autokanta on Paateron mukaan erittäin vanhaa.

- Se on yksi heikoista kohdistamme. Emme pysty uudistamaan autokalustoa ollenkaan siinä vauhdissa kuin pitäisi. Se tarkoittaa, että autojen korjaus- ja huoltokustannukset kasvavat.

Paatero sanoo, että osalla poliisiautoista on ajettu yli 500 000 kilometriä, mikä on aivan liian paljon.

- Tämä on myös työturvallisuuskysymys. Autoja pyritään tietysti huoltamaan niin, ettei riskiä olisi, mutta ilman muuta autoilla joudutaan ajamaan liian pitkään, Paatero huomauttaa.

Ylitarkastaja Pekka Holopainen poliisihallituksesta sanoo, että ajoittain poliisiautoja hajoaa kesken ajon.

- Se on tietysti kiusallista.

Poliisi pystyy Holopaisen mukaan hankkimaan noin 150 uutta autoa vuodessa, kun tarve olisi vähintään noin 250. Esimerkiksi täysin varusteltu miehistöauto maksaa lähes 80 000 euroa.


Kuka sopiva?

Paatero ei ole vielä miettinyt, kuka voisi olla tämän päivän Tarvajärvi, joka saisi kansan liikkeelle.

- Se on hyvä kysymys. Otan ilmoittautumisia vastaan, Paatero naurahtaa.

Miten luulet, miten kansa tarttuisi syöttiin?

- Sitä on erittäin vaikea arvioida. Nykyään tietenkin ajatellaan, että rahoituksen pitää tulla budjettirahoituksen kautta. Tämä on tällainen koepallo. Yhdessä tilaisuudessa todettiin, että mukana oltaisiin, jos sellainen (kansalaiskeräys) tulisi.

Millaista apua lähes 60 autosta poliisille olisi tänä päivänä?

- Kaikki apu tässä tilanteessa olisi loistavaa.

Paatero korostaa kansalaiskeräysehdotuksensa kuvastavan enemmän sitä, kuinka huolestuttava tilanne on.

- Poliisi ei voi jatkossa näillä kehyksillä tehdä kaikkea sitä, mitä se on aikaisemmin tehnyt ilman että myös lainsäädäntöä tarkistetaan. Sen tähden olen puhunut poliisien tehtävien vähentämisestä.

Joopa joo... Sitä osallistuisi aika paljon iloisemmalla mielellä, jollei veronmaksajan rahoja oltaisi käytetty niihin kameroihin. Poliisit saavat syyttää ihan itseään epäsuosiostaan.

[sunimh]

...

Harvoin olen suhtautunut poliisiin negatiivisesti, mutta tuon osalta pitää kyllä sanoa, että ei paljon kiinnosta Paaperon "hätähuudot". Jos on varaa pystytellä kameratolppia, lähetellä sakkoja 3 km/h "ylinopeuksista" ja olla huolissaan "vihapuheista" niin siinähän ajavat vaikka miljoona kilometriä ajetuilla mosseilla. Sen kun ottaa puhelun hallitukselle, siellähän niitä päätöksiä rahankäytöstä tehdään. Nyt vain Kreikan tukeminen ja hallitsemattoman maahanmuuton ylläpitäminen on arvostettu korkeammalle kuin poliisin toiminta, joten sitä saa mitä tilaa.

[Veli Karimies]

Voihan haukotus taas tätä samaa. Paljostako vetoa, että arvoisa idioottimme, korjaan ministerimme Kyllönen tulee runnomaan tämän läpi?
http://www.hs.fi/kotimaa/Neuvottelukunta+rattijuoppouden+raja+02+promilleen/a1305555865946

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta esittää rattijuoppouden rajan laskemista 0,2 promilleen.

Oikeusministeriö jätti suunnitelmaan eriävän mielipiteen. Oikeusministeriö pitäisi rajan edelleen 0,5 promillessa.

Oikeusministeriön mielestä vähäisiä voimavaroja ei kannata suunnata suhteellisesti pieneen riskiin.

Turvallisuussuunnitelman vastaanottanut liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on alemman rajan kannalla.

...

Tässä kommenttini. Ei lisättävää.
http://deduco.wordpress.com/2011/07/07/faktaa-rattijuopoista-merja-kyllonen-kuulolla/

[Mika.H]

Poliisin menot 2002, 540 miljoonaa euroa
Tuolloin ei ollut lamasta hajuakaan.

Poliisin menot 2012, 768 miljoonaa.
Lama päällä.

Mitä viddua taapero oikein puhuu?!

[Pliers]

Kameratolppien lisäykset ja tiukentunut toleranssi osoittavat tehonsa:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012061515710993_uu.shtml

Tieliikenteessä kuoli viime vuonna lähes 300 ihmistä

Tieliikenteen onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 292 ihmistä. Tilastokeskuksen mukaan kuolemia oli 20 enemmän kuin toissa vuonna.

Eniten lisääntyivät iäkkäiden liikennekuolemat. Yli 74-vuotiaita kuoli 46, mikä on 18 enemmän kuin toissa vuonna. Kaksi kolmesta uhrista oli yli 64-vuotiaita.

Myös moottoripyöräilijät saivat surmansa onnettomuuksissa toissa vuotta selvästi useammin.

Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui lähes 8 000 ihmistä.

STT

Miten yhteiskunta tulee tähän vastaamaan?
1. Lasketaan nopeusrajoituksia.
2. Lisää kameratolppia.
3. Madalletaan sakotuskynnystä entisestään.

Sitten oon taas tehty jotain, joka tuottaa valtiolle lisää rahaa, muttei lisää turvallisuutta. Seuraavana vuonna voimmekin lukea, että liikennekuolemat ovat taas lisääntyneet ja aiemmat ehdotukset voidaan uusia...