2009-09-20 US Pian rapsahtaa: 7km/h ylinopeussakot tulevat

[Spinnu]

Mikähän tuon tilaston sarake "sääntörikkomus" pitää sisällään? Se on kuitenkin syynä yli kymmenessä prosentissa onnettomuuksista. Minkä muun sääntöjen kuin nopeusrajoituksen noudattamatta jättäminen tappaa noin paljon ihmisiä?

Ei paljoa tarvi miettiä kun tälläiset löytyy:
1) Ohituskieltoalueen noudattama jättäminen (keltainen sulkuviiva)
2) Väistämäissäännöt (kolmion tai stopin takaa)

[Pliers]

Mihin mahtaa perustua tämä tieto siitä, että kohtaamisonnettomuuksista suurin osa on itsemurhia? Ei tunnu äkkiseltään mitenkään uskottavalta. Osa kyllä on, sen tiedän, mutta ei kyllä varmaan millään suurin osa.

Tieto on tuttavapoliisin suusta. Miksi et pidä sitä uskottavana?
Suomessa vuonna 2008 tilastoitiin noin 1100 itsemurhaa.
Samana vuonna kohtaamisonnettomuuksia oli 90.
Sinusta ei tunnu uskottavalta, että alle 7,5% itsemurhan tehneistä olisi valinnut määränsä pääksi vastaantulevan auton konepellin ilman turvavöitä? Poliisista tuntuu.

Samoista tilastoista löytyy myös, että 2/3 onnettomuuksissa ylinopeus EI ole yksi osatekijä.

[Pliers]

No nyt se sitten alkoi.

85 euron rikesakkoja ylinopeudesta ropisi kymmenittäin

Helsingin alueella on ollut kinkku-kisa käynnissä jo pari viikkoa.

[Pliers]

Keskikaiteella, ohituskaistoilla, lampputolppien uusimisella yms saataisiin varmasti paljon aikaan.

Oikein kovin järkevää tilastoa onnettomuuksien syistä en ole nähnyt, ja harvoinpa yhtä syytä on nimettävissä.

Lukaiseppas nopsaan keskustelu alusta saakka. Tilastoja on kerätty ja keskikaidekin käsitelty. Olen antanut myös kymmenen pisteen vinkin, jolla tieteelliseen tutkimukseen vedoten voitaisiin puolittaa kuolemankolarit, jos oikeasti haluttaisiin.

[Maailmanmies]

No nyt se sitten alkoi.

85 euron rikesakkoja ylinopeudesta ropisi kymmenittäin

Sitten nämä tilastoidaan kaahaajiksi. En ihmettelisi, jos nopeusrajoitukset kautta linjan Suomessa muutaman kymmenen vuoden kuluttua olisivat max 60 km/h ja kaahaajia varmasti riittää.

Eniten tässä jutussa nyppii meikäläisten lammasmaisuuus kaiken sellaisen edessä jota laiksi kutsutaan.

Ja sitten tuollaiset Lintulan tapaiset besserwisserit.

No, ainahan tuollaiset menninkäisen näköiset ruokkoamattomat tyypit ovat kahdehtineet meitä sulavampikäytöksisiä.

[P]

Mihin mahtaa perustua tämä tieto siitä, että kohtaamisonnettomuuksista suurin osa on itsemurhia? Ei tunnu äkkiseltään mitenkään uskottavalta. Osa kyllä on, sen tiedän, mutta ei kyllä varmaan millään suurin osa.

Tieto on tuttavapoliisin suusta. Miksi et pidä sitä uskottavana?
Suomessa vuonna 2008 tilastoitiin noin 1100 itsemurhaa.
Samana vuonna kohtaamisonnettomuuksia oli 90.
Sinusta ei tunnu uskottavalta, että alle 7,5% itsemurhan tehneistä olisi valinnut määränsä pääksi vastaantulevan auton konepellin ilman turvavöitä? Poliisista tuntuu.

Uskoisin, että poliisilla on tutkinnassaan kyky havainnoida ja haastatella törmänneen läheisiä sekä tilanteessa, jossa auto siirtyy hyvissä liikenneoloissa vastaantulevien kaistalle yrittämättä palata takaisin omalleen, ei hirveästi voi arvioida muita syitä.

Yhdessä taustan ja elämäntilanteen kartoittamisen kanssa poliisi on aika hyvässä asemassa arvioimaan itsemurhan todennäköisyyden.

[P]

No nyt se sitten alkoi.

85 euron rikesakkoja ylinopeudesta ropisi kymmenittäin

Helsingin alueella on ollut kinkku-kisa käynnissä jo pari viikkoa.

Itäkeskuksen teollisuusalueella oli aika iso rysä eilen. Oli poliisiautoja kuin varikolla;  4 kpl + yksi mp .

[risto]

Edelleen peräänkuulutetaan tilastoa, jossa ylinopeus on ollut kuolonkolarin SYY, eikä seuraus hilpeästä mielentilasta. Siis tilastoja selvin päin ylinopeutta ajaneiden kolarista, kiitos.

Ole hyvä: http://www.yle.fi/mot/290101/liite2.htm
Selkeä ylinopeus edustaa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista reilusti alle 2%.

Kiitos!

Tässä se oikeastaan tuli aivan tyhjentävästi. Mikäli vuosi 1999 ei ollut joku erikoinen poikkeus ja tilastokummajainen, ylinopeus ei ole millään tavalla merkittävä tekijä liikennekuolemien osalta, vaikka täysin päinvastaista pyritään väittämään (esimerkiksi tuo aiemmin kommentoimani tarkoitushakuinen ja vääristelevä artikkeli).

Kuolonkolareita oli vuonna 1999 siis 302 kpl (vai kuolleita? Ei tosin juuri vaikuta lopputulokseen).

Selkeää ylinopeutta (5kpl, < 2%) huomattavasti merkittävämpi tekijä oli liian suuri tilannenopeus (14kpl, < 5%). Eli kun talvisella 80 km/h:n tiellä tullaan 78 km/h tiukkaan mutkaan, saabi saattaa lähteä lapasesta, vaikka ylinopeutta ei olisikaan.

Pliers & Co:
Itsemurhia tehtiin vuonna 1999 autolla 17 kappaletta. Merkittävä määrä, mutta kuitenkin prosentteina vain < 6%. Kohtaamistilanteissa tapahtuneiden kuolonkolarien kokonaismäärä ei tuosta tilastosta selviä, mutta lienee turvallista olettaa, että näiden osuus on huomattavasti suurempi kuin 6%. 4:n kuolonkolarin kohdalla syy jäi tuntemattomaksi, ja vaikka nämä kaikki oletettaisiin itsemurhiksi, osuus olisi edelleenkin vain 7%.

Merkittävimmät tekijät kuolonkolareissa olivat kuitenkin järjestyksessä:

1. Rattijuopumus (83 kpl, 27%)
2. Ajovirhe tai arviovirhe (54, 18%)
3. Sairaskohtaus tai väsymys (50, 17%)
4. Sääntörikkomus (38, 13%) (tarkoittanee liikennevaloja, kolmioita, sääntöjen vastaista kuormausta jne.)
5. Keli (22, 7%)

Usean vuoden keskiarvo olisi tietysti vielä tarkempi, mutta (satunnais-)otanta (302) on kuitenkin niin laaja, että johtopäätökset voidaan vetää jo tuon tilaston pohjalta.

Aiemmin tässä ketjussa esitetty intuitiivinen peruste "ylinopeuden täytyy olla merkittävä tekijä jo ihan fysiikan lakien mukaan" osoittautuu tilastollisessa tarkastelussa vääräksi. Ylivoimaisesti merkittävin tekijä (44%) on se, ettei kuljettaja ole ajokunnossa, eli on ottanut kuppia (27%) tai on väsynyt tai sairas (17%). Itsekin olen pari kertaa ajellut vaarallisen väsyneenä. Pelti ei ole vielä kolissut, mutta moottoritiellä kerran apukuski käänsi mutkassa rattia ja kyseli olenko hereillä... No tämä oppi on mennyt perille. Väsyneenä ajon voi ehkäistä paremmalla aikataululla.

Ajo- ja arviointivirheet ovat myös yli kymmenen kertaa merkittävämpi syy kuin selkeä ylinopeus. "Autokoulu kaksvuotiseks" sanois tampereenkiälisten uutisten Räikköne vai Olkkonenko se oli.

Ps. kysyin kaverilta äskettäin, kuinka suuri osuus kuolonkolareista johtuu ylinopeudesta. Nopea veikkaus oli 75%, joka on siis ainoastaan n. 4400% tai vaihtoehtoisesti 73%-yksikköä pielessä. Valistus on mennyt perille...

EDIT: tietysti päättelyni ei pidä paikkansa, mikäli ylinopeuden ajajia on hyvin vähän. Jos ajatellaan, että ylinopeuden ajajia olisi vain 100 kpl, näistä 5kpl:n kuolema vuosittain olisi hyvinkin merkittävää. Kuitenkin pääosa autoilijoista näyttäisi ajavan ainakin pientä ylinopeutta ja melkoinen osa välillä myös merkittävääkin ylinopeutta, joten vähäiset kuolonkolarit ylinopeudesta johtuen lienevät varsin epätodennäköisiä.

[Pliers]

Pliers & Co:
Itsemurhia tehtiin vuonna 1999 autolla 17 kappaletta. Merkittävä määrä, mutta kuitenkin prosentteina vain < 6%. Kohtaamistilanteissa tapahtuneiden kuolonkolarien kokonaismäärä ei tuosta tilastosta selviä, mutta lienee turvallista olettaa, että näiden osuus on huomattavasti suurempi kuin 6%. 4:n kuolonkolarin kohdalla syy jäi tuntemattomaksi, ja vaikka nämä kaikki oletettaisiin itsemurhiksi, osuus olisi edelleenkin vain 7%.

En väitä vastaan, kun ei varmaa tietoa ole. Kohtaamisonnettomuuksia oli 1999 noin 100, joista:
( alk.tiehallinto.fi/.../3201016-vkohtaamisonnettomuuksien.pdf )
"Raskas ajoneuvo on toisena osapuolena 50 %:ssa kuolemaan johtaneista kohtaamisonnettomuuksista, mutta vain 30 %:ssa kaikista henkil?vahinkoihin johtaneista kohtaamisonnettomuuksista päätieverkolla."

Aika jännä juttu. Jos itse haluaisin päättää päiväni, valitsisin nimenomaan raskaan vastaantulijan. Toisaalta, samassa tutkimuksessa todetaan:

"Verrattuna 25-44-vuotiaisiin, alle 20-vuotiaat ajautuvat vasemmalle kaistalle 6 kertaa todenn?k?isemmin ja yli 64-vuotiaat 5,5 kertaa todenn?k?isemmin, yli 104 km/h:n nopeus lisää riskiä (?) yli 9-kertaiseksi ja alkoholi 74-kertaiseksi.

Naiset ajautuvat väärälle kaistalle useammin, ja henkilöautojen välisissä kuolonkolareissa useammin erityisesti lumisilla tai jäisillä teillä. Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat ovat analyyseissään päätyneet
siihen, että kohtaamisonnettomuuksissa onnettomuuden keskeinen syy on itsemurha 10 %:ssa tapauksista, nukahtaminen 12 %:ssa, virheellinen ajolinja 15 %:ssa, havainto-tai ennakointivirhe 19 %:ssa ja k?äsittelyvirhe 36 %:ssa tapauksista."

Tämän mukaan tuttavapoliisin arvio olisi siis varsin synkkä. Kiinnostava tutkimus muutenkin, joten kannattaa tutustua. Huomattavaa kuitenkin, ettei ylinopeus ole onnettomuuteen johdattava tekijä, ei pieni, eikä iso (?).

EDIT: Jos itsemurhia oli 17 ja kohtaamisonnettomuuksia oli 100, tulee siitä elon laskuopin mukaan 17%. Tämän selittää vain se, että osa on ajanut siihen kallionleikkaukseen?

[Focalor]

Luettuani tämän ketjun läpi, päällimmäisenä nousi esiin vain ajatus "minäminäminä"-asenteesta. "Minulla on kiire, ei pieni ylinopeus haittaa". "Nopeuksissa (ja valvonnassa) pitää käyttää järkeä". "Ei minulle mitään satu". "Syy on niissä hitaasti ajavissa jos perään ajetaan / joudutaan ohittelemaan".
Sanon suoraan, simpuran hattivatit!
Näitä perusteluja kun on katsellut, niin kyllä sieltä paistaa ihan läpi että siellä fysiikan tunnilla on nukuttu... aina.

Omasta mielestä sakot on pienempi paha kuin esim. hirvi tuulilasissa.
Tässä pätkässä näkyy aika selkeästi, rautalangasta väännettynä, mitä merkitsee 5 km/h nopeus ero. wipe off 5 - kampanja
Se on ihan valinnoista kiinni, kyllä tässäkin asiassa on ihan selvä syy-seuraus suhde.
Itse mieluummin pudotan hieman nopeutta, kuin selittelen seurauksia.
Aikaahan ei voi kääntää taaksepäin, vaan tehtyjen tekojen kanssa on elettävä.

Ja sitten pieni kysymys, moniko teistä on ollut liikenneonnettomuuspaikalla? Siis ihan oikeasti joutunut pelastustöihin.

Liikenteessä on muitakin kuin sinä itse. Ja eri muuttujia kymmeniä, jopa satoja, mutta vain yhteen voit vaikuttaa. Nimittäin omaan asenteeseen.


-- Ota iisisti.

[mmm]

Omasta mielestä sakot on pienempi paha kuin esim. hirvi tuulilasissa.
Tässä pätkässä näkyy aika selkeästi, rautalangasta väännettynä, mitä merkitsee 5 km/h nopeus ero.

Puhut siihen malliin että sakkojen maksaminen olisi ikäänkuin tae sille että et normaalinopeudella voi törmätä hirveen.

Ja sitten pieni kysymys, moniko teistä on ollut liikenneonnettomuuspaikalla? Siis ihan oikeasti joutunut pelastustöihin.

Liikenteessä on muitakin kuin sinä itse. Ja eri muuttujia kymmeniä, jopa satoja, mutta vain yhteen voit vaikuttaa. Nimittäin omaan asenteeseen.

Tunnepohjaista selittelyä. Vähän kuten lainsäädäntökin on nykyään tunnepohjaista räpeltelyä.Tupakka on paha, kriminalisoidaan tupakka. Odotan jännityksellä koska rikoksista tehdään laittomia.

Mitä asenteeseen tulee, noi numerot on aika karuja. Suurin kuolonkolareiden ajajista oli(ja on) kännissä tai muuten vaan ei niin täydessä ajokunnossa. Jos kuolemaan johtavat kolarit ovat oikeasti ongelma, normaali ihminen luulisi että establishmentti puuttuisi siihen ongelman syyhyn eikä selittelisi satuja siitä kuinka ylinopeus tappaa talossa ja puutarhassa.
Jäätelön syönti kasvaa kesällä. Hukkumiskuolemat kasvavat kesällä. Jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia. Jäätelönsyönnistä tehdään rangaistavaa. Valtakunnassa kaikki hyvin.

[Pliers]

Kiitos asiallisesta otteestasi. Kyllä meilläkin on oikeus mielipiteeseen, vaikka olemmekin eri mieltä kanssasi. Valitettavasti kirjoituksestasi näkyy läpi, että et ole lukenut ketjua läpi. Jos olisit, olisit taatusti ottanut kantaa myös esitettyihin tilastoihin ja tutkimuksiin. Voihan toki olla, että vahvuutesi on nimenomaan fysiikan puolella, eikä niinkään luetun ymmärtämisen ja kokonaisuuksien hallinnan puolella.

Toistan vielä pointtimme yhdellä lauseella. Suomen maanteillä rajoitukset ovat liian matalat, joka suoraan kannustaa ajamaan lievää ylinopeutta,  jolla taas on Suomelle suuri fiskaalinen vaikutus ja siksi kannattavaa, vaikka sitä turvallisuudella yritetään perustella.

Nykyiset nopeusrajoitukset ovat olleet voimassa 1970-luvulta saakka. Jos niitä on muutettu, on niitä muutettu alaspäin (poliitisista syistä), vaikka tieverkko ja autot ovat kehittyneet ajan myötä huomattavasti.

Vuoden 1975 suosituin ja halutuin auto oli 65-heppainen Saab 96, vauhtisämpylä. Se oli aikansa turvallisin auto. Huippunopeus 140km/h, kiihtyvyys 0-100km/h oli 19 sek. Manuualiaskissa vaihteita oli kolme. Jokainen, joka tuolla on ajanut, tietää, ettei 120 km/h ylitys moottoritiellä tulisi ihan nopeasti mieleen. Sen verran poukkoilevaa meno on.

2008 myydyin auto taisi olla Skoda Octavia. Vaikken Skodillakkia itselleni ostaisi, on se kuitenkin pirun hyvä ajettava. (niin on ollut Saapaskin omana aikanaan, mutta vertailu vuoden 2008 autoon on kyllä todella epäreilu)

Noh... sinä fysiikkaa tuntevana sinähän voisit kertoa mitkä seikat vaikuttavat näiden kahden auton turvallisuuden eroihin. Oula varmaan osaisi myös kertoa sinulle, miten tiestö on kehittynyt vuodesta 1975. ...siis kuinka paljon asfalttia on Suomi-neito saanut kupeilleen tänä aikana.

Ymmärrätkö nyt mitä yritämme sanoa? Nopeuksien kyttäämisellä ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. Jos turvallisuutta haluttaisiin parantaa, on siihen muut keinot huomattavasti tehokkaampia.

[Focalor]

*klip* *klip*
Toistan vielä pointtimme yhdellä lauseella. Suomen maanteillä rajoitukset ovat liian matalat, joka suoraan kannustaa ajamaan lievää ylinopeutta,  jolla taas on Suomelle suuri fiskaalinen vaikutus ja siksi kannattavaa, vaikka sitä turvallisuudella yritetään perustella.

Omasta mielestä ei ole liian matalat.
80 km/h yleisrajoituksena on pätevä suurelle osalle Suomen teistä. Ja moottoriteiden kattonopeutena 120 km/h on myös hyvä ja riittävä.
Tähän tietenkin tulee sitten se perinteinen Saksan autobahn "nopeusrajoituskortti". Mikäli tänne halutaan myös sama meininki, niin kannattaa samalla varautua siihen "stau"-ilmiöön.
Nyt tuota ei ole, koska nopeudet on suurin piirtein kaikilla sama ja pumppaavaa liikennettä ei tule niin paljoa hitaampaa ajavien vuoksi. Tämä kiihdytys-jarrutus vaikutus vain voimistuu letkan perälle ja parhaiten tätä ehkäistään turvavälillä ja sopivalla nopeusrajoituksella. Tämän takia ruuhka-aikaan muuttuvia nopeusrajoituksia lasketaan.

Nykyiset nopeusrajoitukset ovat olleet voimassa 1970-luvulta saakka. Jos niitä on muutettu, on niitä muutettu alaspäin (poliitisista syistä), vaikka tieverkko ja autot ovat kehittyneet ajan myötä huomattavasti.

Eli mielestäsi autoissa tapahtunut turvallisuuden kehitys voidaan huoletta ulosmitata korottamalla nopeuksia.

Vuoden 1975 suosituin ja halutuin auto oli 65-heppainen Saab 96, vauhtisämpylä. Se oli aikansa turvallisin auto. Huippunopeus 140km/h, kiihtyvyys 0-100km/h oli 19 sek. Manuualiaskissa vaihteita oli kolme. Jokainen, joka tuolla on ajanut, tietää, ettei 120 km/h ylitys moottoritiellä tulisi ihan nopeasti mieleen. Sen verran poukkoilevaa meno on.

2008 myydyin auto taisi olla Skoda Octavia. Vaikken Skodillakkia itselleni ostaisi, on se kuitenkin pirun hyvä ajettava. (niin on ollut Saapaskin omana aikanaan, mutta vertailu vuoden 2008 autoon on kyllä todella epäreilu)

Noh... sinä fysiikkaa tuntevana sinähän voisit kertoa mitkä seikat vaikuttavat näiden kahden auton turvallisuuden eroihin.

"Vauhtisämpylän" kosketus tiehen on pinta-alaltaan noin neljän kämmenen verran (renkaan leveys 16,5 mm). Skodalla puolestaan hieman enemmän (rengas 19,5 mm).

Sitten hieman matematiikkaa paljonko nopeuden nosto 80 km/h:sta 100 km/h:iin vaikuttaa.
Saab: massa 930 kg, nopeus 22,2 m/s, (1/2mv^2) saadaan liike-energiaksi 243 kJ.
Skoda: massa 1500 kg, nopeus 27,8 m/s, -> liike-energia 579 kJ.
Toisin sanoen, siinä vaiheessa kun Saab on jo pysähtynyt (liike-energia 0 J), niin Skodalla liike-energiaa on vielä 336 kJ, nopeudeksi muutettuna (v=(E/((1/2)m))^0,5 = (336 kJ / 750 kg)^0,5 = 21,16 m/s eli 76 km/h.
Ja tämä pätee oli sitten asfalttia tahi ei.
Ja nyt pyydän että todistat minulle että renkaan leveyttä nostamalla 16,5 mm:stä 19,5 mm:iin saadaan niin paljon suurempi hidastuvuus että nopeuden nosto kannattaa. Ai niin, muista ottaa huomioon että ABS-jarrut lisää jarrutusmatkaa.

Tokihan voit aina sanoa että toisessa on parempi ajettavuus ja turvalaitteet on kehittynyt. Eihän se tarkoita muuta kuin että voit ajaa äärirajalla helpommin ja pitempään. Mutta siinä vaiheessa kun kuskista tulee matkustaja, ei niillä ole merkitys. Fysiikka hoitaa lopun.

Oula varmaan osaisi myös kertoa sinulle, miten tiestö on kehittynyt vuodesta 1975. ...siis kuinka paljon asfalttia on Suomi-neito saanut kupeilleen tänä aikana.

Ymmärrätkö nyt mitä yritämme sanoa? Nopeuksien kyttäämisellä ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. *klip* *klip*

Jos et havainnut (pelti-)poliisia, niin olisitko havainnut tielle tulleen hirven tai pihalta juosseen lapsen. Tai jos et havainnut puna-keltaista nopeusrajoitus liikennemerkkiä, niin olisitko havainnut tummiin pukeutuneen jalan kulkijan?

Sitten loppuun bonuskysymys. Joitamia vuosia sitten sattui se surullisen kuuluisa 500 auton ketjukolari. Miten sinä olisit ehkäisyt sen?

[Veli Karimies]

Omasta mielestä ei ole liian matalat.

Suurin osa näyttää kuitenkin ajavan ylinopeutta sekä maanteillä kuin moottoriteillä joten yleinen mielipide näyttäisi olevan, että nopeusrajoitukset ovat liian matalat.

"Vauhtisämpylän" kosketus tiehen on pinta-alaltaan noin neljän kämmenen verran (renkaan leveys 16,5 mm). Skodalla puolestaan hieman enemmän (rengas 19,5 mm).

Sitten hieman matematiikkaa paljonko nopeuden nosto 80 km/h:sta 100 km/h:iin vaikuttaa.
Saab: massa 930 kg, nopeus 22,2 m/s, (1/2mv^2) saadaan liike-energiaksi 243 kJ.
Skoda: massa 1500 kg, nopeus 27,8 m/s, -> liike-energia 579 kJ.
Toisin sanoen, siinä vaiheessa kun Saab on jo pysähtynyt (liike-energia 0 J), niin Skodalla liike-energiaa on vielä 336 kJ, nopeudeksi muutettuna (v=(E/((1/2)m))^0,5 = (336 kJ / 750 kg)^0,5 = 21,16 m/s eli 76 km/h.
Ja tämä pätee oli sitten asfalttia tahi ei.
Ja nyt pyydän että todistat minulle että renkaan leveyttä nostamalla 16,5 mm:stä 19,5 mm:iin saadaan niin paljon suurempi hidastuvuus että nopeuden nosto kannattaa. Ai niin, muista ottaa huomioon että ABS-jarrut lisää jarrutusmatkaa.

Tokihan voit aina sanoa että toisessa on parempi ajettavuus ja turvalaitteet on kehittynyt. Eihän se tarkoita muuta kuin että voit ajaa äärirajalla helpommin ja pitempään. Mutta siinä vaiheessa kun kuskista tulee matkustaja, ei niillä ole merkitys. Fysiikka hoitaa lopun.

Kyllähän tuossa katsos on muuttunut pari muutakin seikkaa kuin pelkkä renkaiden leveys. Ja mieleeni tulee vaikka näin heti ensimmäisenä luistonesto ja lukkiutumattomat jarrut, lukkiutumattomat jarrut eivät juu lyhennä jarrutusmatkaa, mutta auto pysyy silloin hanskoissa eikä kuljettajasta tule matkustajaa. Ja kyllä se vaan niin on, että 30 vuotta sitten oli asfalttia aika paljon vähemmän ja auton jarrutusmatka on eri asfaltilla ja soratiellä. Sillä todellakin on väliä.

Ymmärrätkö nyt mitä yritämme sanoa? Nopeuksien kyttäämisellä ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. *klip* *klip*

Jos et havainnut (pelti-)poliisia, niin olisitko havainnut tielle tulleen hirven tai pihalta juosseen lapsen. Tai jos et havainnut puna-keltaista nopeusrajoitus liikennemerkkiä, niin olisitko havainnut tummiin pukeutuneen jalan kulkijan?

Sitten loppuun bonuskysymys. Joitamia vuosia sitten sattui se surullisen kuuluisa 500 auton ketjukolari. Miten sinä olisit ehkäisyt sen?

Et näköjään ymmärtänyt.

[Focalor]

Kyllähän tuossa katsos on muuttunut pari muutakin seikkaa kuin pelkkä renkaiden leveys. Ja mieleeni tulee vaikka näin heti ensimmäisenä luistonesto ja lukkiutumattomat jarrut, lukkiutumattomat jarrut eivät juu lyhennä jarrutusmatkaa, mutta auto pysyy silloin hanskoissa eikä kuljettajasta tule matkustajaa. Ja kyllä se vaan niin on, että 30 vuotta sitten oli asfalttia aika paljon vähemmän ja auton jarrutusmatka on eri asfaltilla ja soratiellä. Sillä todellakin on väliä.

Luistonesto parantaa ajoneuvon liikkeelle lähtöä estämällä renkaiden sutimisen. Ajonvakautus on taas erikseen.
Lukkiutumattomista jarruista ei ole mitään hyötyä, jos renkaissa ei ole pitoa. Entä sen jälkeen kun on onnistuttu väistämään ensimmäinen este?

Kyllä, on totta että jarrutusmatka on eri asfaltilla kuin soralla. Mutta se ei edelleenkään poista sitä faktaa että suuremmalla nopeudella tulee pitempi jarrutusmatka.

Otetaan ihan käytännön esimerkki. Sanoit ketjun alussa että ajavasi 10% ylinopeutta. Oletko koskaan miettinyt mitä se tarkoittaa onnettomuustilanteessa?

Esim. 1.
Nopeus 80 km/h ja keskiverto mieshenkilö 85 kg.
Liike-energia 80 km/h nopeudessa 20 570 J.
Liike-energia 88 km/h nopeudessa 25 399 J.
Erotus ei kuulosta suurelta, mutta se vastaa hyppyä 5,8 metristä.
Niin, miltä kuulostaisi hyppy 5,8 metristä pelkästään turvavöiden ja airbagin päälle?

Esim. 2.
Nopeus 100 km/h ja massa 85 kg.
Liike-energia 100 km/h nopeudessa 33 320 J.
Liike-energia 110 km/h nopeudessa 39 680 J.
Erotus vastaa hyppyä 7,6 metristä. Vastaanottavan alustana toimii edelleen turvavyöt ja airbag.

On ihan sama mistä onnettomuus johtuu tai mikä sen aiheuttaa. Onnettomuudessa syntyviä vammoja voidaan helpoiten ja halvimmin vähentää pudottamalla hieman sitä nopeutta.


Ai, niin... aikaisemmassa Saab vs. Skoda esimerkissä erotukseksi jäävä nopeus 76 km/h, vastaa hyppyä 22,5 metristä. Noh, onneksi Skodassa on airbag, niin ei satu pahasti.



Edit. Pahoittelen, muistin väärin. Se olikin Turha Jätkä, joka ajoi 10 % ylinopeutta

[mmm]

Otetaan ihan käytännön esimerkki. Sanoit ketjun alussa että ajavasi 10% ylinopeutta. Oletko koskaan miettinyt mitä se tarkoittaa onnettomuustilanteessa?

Kukaan ei varmasti ole kanssasi eri mieltä siitä että tiiliseinään ajaminen satasen nopeudella sattuu enemmän kuin big brotherin katselu, mutta mitä tekemistä sillä on nopeusrajoituskeskustelun kanssa? Yllä esitetyn mukaan, ylinopeuksilla ei ole merkittävää osuutta kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa, joten miksi asiaa pitää demonisoida(muun kuin itsestäänselvän syyn, rahastuksen takia)? Muutenkin, jos olisit johdonmukainen esittäisit nopeusrajoitukseksi 0 km/h koska millä tahansa nopeudella yli nollan, sattuu enemmän vahinkoa törmäystilanteessa kuin nopeudella 0km/h. Vai onko nykyiset nopeusrajoitukset jotenkin jumalallista alkuperää että niitä ei voi muuttaa, koska ne on kerran ylhäältä annettu?

[Pliers]

Tokihan voit aina sanoa että toisessa on parempi ajettavuus ja turvalaitteet on kehittynyt. Eihän se tarkoita muuta kuin että voit ajaa äärirajalla helpommin ja pitempään. Mutta siinä vaiheessa kun kuskista tulee matkustaja, ei niillä ole merkitys. Fysiikka hoitaa lopun.

Hienoa. Olet jo jäljillä. Nyt, kun vielä osaat tehdä sen johtopäätöksen, että ääriraja löytyy uudesta skodillakista ihan jollain toisella nopeudella, kuin sämpyläsaapista, niin ehkä ymmärrät, mitä yritämme sanoa.

[Veli Karimies]

Kyllä, on totta että jarrutusmatka on eri asfaltilla kuin soralla. Mutta se ei edelleenkään poista sitä faktaa että suuremmalla nopeudella tulee pitempi jarrutusmatka.

Noniin, kun asfaltin määrä teillä on lisääntynyt on teistä tullut turvallisempia. Nopeusrajoituksia ei silti ole nostettu, vaan laskettu. Ja miten niin mitä sitten kun este on väistetty? No sitten jatketaan matkaa ja pyyhkästään otsalta hiki ja todetaan kävipä täpärällä onneksi on ABS.

Otetaan ihan käytännön esimerkki. Sanoit ketjun alussa että ajavasi 10% ylinopeutta. Oletko koskaan miettinyt mitä se tarkoittaa onnettomuustilanteessa?

En ole näin sanonut. Olen sanonyt ajavani 10km/h ylinopeutta. Se mitä tapahtuu onnettomuustilanteessa riippuu pitkälti siitä mitä autoa ajan ja mikä on onnettomuustilanne. En katso ylinopeutta mitenkään merkittävänä onnettomuustilanteeseen johtavana tekijänä koska se on syynä vain 2% onnettomuuksissa.

On ihan sama mistä onnettomuus johtuu tai mikä sen aiheuttaa.

Miksi sitten puutut juuri ylinopeuteen kaikkien muiden vakavempien syiden lomassa?

Onnettomuudessa syntyviä vammoja voidaan helpoiten ja halvimmin vähentää pudottamalla hieman sitä nopeutta.

Oletat, ettei ennen onnettomuutta tapahdu mitään reagointia tilanteeseen joka johtaa onnettomuuteen.

Ai, niin... aikaisemmassa Saab vs. Skoda esimerkissä erotukseksi jäävä nopeus 76 km/h, vastaa hyppyä 22,5 metristä. Noh, onneksi Skodassa on airbag, niin ei satu pahasti.

Oletat taas, ettei ennen onnettomuutta tapahdu mitään reagointia tilanteeseen joka johtaa onnettomuuteen. Uskonpa, että Skoodassa on paremmat jarrut joten se myös pysähtyy nopeammin jopa ABS päällä.

[Focalor]

Hienoa. Olet jo jäljillä. Nyt, kun vielä osaat tehdä sen johtopäätöksen, että ääriraja löytyy uudesta skodillakista ihan jollain toisella nopeudella, kuin sämpyläsaapista, niin ehkä ymmärrät, mitä yritämme sanoa.

Ääriraja löytyy valitettavasti renkaan ja tien välisestä pidosta.

[Focalor]

Otetaan ihan käytännön esimerkki. Sanoit ketjun alussa että ajavasi 10% ylinopeutta. Oletko koskaan miettinyt mitä se tarkoittaa onnettomuustilanteessa?

En ole näin sanonut. Olen sanonyt ajavani 10km/h ylinopeutta. Se mitä tapahtuu onnettomuustilanteessa riippuu pitkälti siitä mitä autoa ajan ja mikä on onnettomuustilanne. En katso ylinopeutta mitenkään merkittävänä onnettomuustilanteeseen johtavana tekijänä koska se on syynä vain 2% onnettomuuksissa.

Muistin väärin ja tämän jo korjasinkin.

On ihan sama mistä onnettomuus johtuu tai mikä sen aiheuttaa.

Miksi sitten puutut juuri ylinopeuteen kaikkien muiden vakavempien syiden lomassa?

Onnettomuudessa syntyviä vammoja voidaan helpoiten ja halvimmin vähentää pudottamalla hieman sitä nopeutta.

Oletat, ettei ennen onnettomuutta tapahdu mitään reagointia tilanteeseen joka johtaa onnettomuuteen.

Ai, niin... aikaisemmassa Saab vs. Skoda esimerkissä erotukseksi jäävä nopeus 76 km/h, vastaa hyppyä 22,5 metristä. Noh, onneksi Skodassa on airbag, niin ei satu pahasti.

Oletat taas, ettei ennen onnettomuutta tapahdu mitään reagointia tilanteeseen joka johtaa onnettomuuteen. Uskonpa, että Skoodassa on paremmat jarrut joten se myös pysähtyy nopeammin jopa ABS päällä.

Auton kontakti tiehen tapahtuu vain renkaiden kautta. Hätäjarrutuksessa auton jarruilla ei ole muuta merkitystä kuin se onko ne ABS:t vai ei. Renkaat on lukossa tai ei.

[Veli Karimies]

Auton kontakti tiehen tapahtuu vain renkaiden kautta. Hätäjarrutuksessa auton jarruilla ei ole muuta merkitystä kuin se onko ne ABS:t vai ei. Renkaat on lukossa tai ei.

Totta, ABS-jarruissakin tosin on eroa. On myös muita seikkoja, esim alustan automaattinen säätö jarrutustilanteissa ja esim rengaspaine.

[Pliers]

Hienoa. Olet jo jäljillä. Nyt, kun vielä osaat tehdä sen johtopäätöksen, että ääriraja löytyy uudesta skodillakista ihan jollain toisella nopeudella, kuin sämpyläsaapista, niin ehkä ymmärrät, mitä yritämme sanoa.

Ääriraja löytyy valitettavasti renkaan ja tien välisestä pidosta.

Olet siis sitä mieltä, ettei auton alustassa ole tapahtunut merkittävää kehitystä?

Miksi olet sitä mieltä, että kaikki onnettomuudet olisi vältettävissä ainoastaan mahdollisimman nopean hidastuvuuden turvin? Vilkaise nyt vihdoin niitä tilastoja, ettei tarvitse jankata.

[Veli Karimies]

Olet siis sitä mieltä, ettei auton alustassa ole tapahtunut merkittävää kehitystä?

Miksi olet sitä mieltä, että kaikki onnettomuudet olisi vältettävissä ainoastaan mahdollisimman nopean hidastuvuuden turvin? Vilkaise nyt vihdoin niitä tilastoja, ettei tarvitse jankata.

Siis Focalorinhan argumentti on se, että pienemmällä nopeudella tulee vähemmän damagee. Hän ei ota mitenkään kantaa onnettomuuksien syihin tai tekniikan ja teiden ja turvallisuuden parantumiseen vaan on vaan sitä mieltä, että pienemmällä nopeudella sattuu vähemmän.. .. ..

[Focalor]

Olet siis sitä mieltä, ettei auton alustassa ole tapahtunut merkittävää kehitystä?

En kiellä etteikö autojen alustoissa olisi tapahtunut kehitystä. Ja tämä kehitys vaikuttaa ajettavuuteen. Toisin sanoen, voi tulla ajettua nopeampaa kuin keli ja pito edellyttää.
Vanha auto ja huono alusta, tulee automaattisesti vähennettyä nopeutta koska huonot olosuhteet vaikuttaa välittömästi ajettavuuteen. Kyllä?
Hyvällä autolla ja alustalla, ei välttämättä tule pudotettua nopeutta, koska ajaminen... ns. "tuntuu edelleen nautinnolta".
Kitkan katoaminen voikin tulla yllätyksenä ja vielä kovemmassa nopeudessa.
Kuten aikaisemmin sanoin, voidaan ajaa helpommin ja kauemmin siellä äärirajalla.

Miksi olet sitä mieltä, että kaikki onnettomuudet olisi vältettävissä ainoastaan mahdollisimman nopean hidastuvuuden turvin? Vilkaise nyt vihdoin niitä tilastoja, ettei tarvitse jankata.

Itse itseäni lainaten.

On ihan sama mistä onnettomuus johtuu tai mikä sen aiheuttaa. Onnettomuudessa syntyviä vammoja voidaan helpoiten ja halvimmin vähentää pudottamalla hieman sitä nopeutta.

[Focalor]

Siis Focalorinhan argumentti on se, että pienemmällä nopeudella tulee vähemmän damagee. Hän ei ota mitenkään kantaa onnettomuuksien syihin tai tekniikan ja teiden ja turvallisuuden parantumiseen vaan on vaan sitä mieltä, että pienemmällä nopeudella sattuu vähemmän.. .. ..

Kyllä, juuri näin. En ymmärrä sitä kitinää mikä tulee tuosta rikesakosta. Tuossahan on aika simppeli syy-seuraus suhde. Rikot sääntöä, saat sakon.
Tämän jälkeen alkoikin puhe siitä että ei pieni ylinopeus ketään haittaa. Noilla esimerkeillä mitä olen laittanut, olen koittanut näyttää että jopa sillä 5 km/h nopeus erolla voi olla merkitystä kun paska iskee tuulettimeen.
En ole vieläkään saanut vastausta miksi pitäisi ajaa lujempaa. Vain siksikö että se on mahdollista?
Ja mitä te teette käytännössä niillä muutamalla säästyneellä minuutilla, jotka se pieni ylinopeus toi? Poltatte tupakin? Istutte wc:ssä hieman kauemmin ja luette lehteä?

[Veli Karimies]

Kyllä, juuri näin. En ymmärrä sitä kitinää mikä tulee tuosta rikesakosta. Tuossahan on aika simppeli syy-seuraus suhde. Rikot sääntöä, saat sakon.
Tämän jälkeen alkoikin puhe siitä että ei pieni ylinopeus ketään haittaa. Noilla esimerkeillä mitä olen laittanut, olen koittanut näyttää että jopa sillä 5 km/h nopeus erolla voi olla merkitystä kun paska iskee tuulettimeen.
En ole vieläkään saanut vastausta miksi pitäisi ajaa lujempaa. Vain siksikö että se on mahdollista?
Ja mitä te teette käytännössä niillä muutamalla säästyneellä minuutilla, jotka se pieni ylinopeus toi? Poltatte tupakin? Istutte wc:ssä hieman kauemmin ja luette lehteä?

No tuossahan joku työkseen ajava ja paljon ajava sanoi, että tähän mennessä pienellä ylinopeudella on säästänyt jo pari vuotta elämästään.

Ei ne pienet säästöt kerta-ajoilla vaan niiden yhteenlaskettu suuruus.

[Focalor]

No tuossahan joku työkseen ajava ja paljon ajava sanoi, että tähän mennessä pienellä ylinopeudella on säästänyt jo pari vuotta elämästään.

Ei ne pienet säästöt kerta-ajoilla vaan niiden yhteenlaskettu suuruus.

Mutta eipä ole tainnut nuorentua.
Ja kuten aikaisemmin sanoin, niin mikä on se käytännön merkitys? Mihin se säästetty aika menee? Kai se jossain näkyy kun se on niin tärkeä.

[Veli Karimies]

Mutta eipä ole tainnut nuorentua.
Ja kuten aikaisemmin sanoin, niin mikä on se käytännön merkitys? Mihin se säästetty aika menee? Kai se jossain näkyy kun se on niin tärkeä.

No tämäkin lukee jo tuola aikasemmin.

Mikäpä olisi esimerkiksi taloudelinen vaikutus vaikka USA:ssa jos kaikkien rekkojen nopeutta rajoitettaisiin vaikka 10km/h allemmaks? Tarvittaisiin kymmeniä tuhansia rekkoja ja rekkakuskeja lisää teille ja tuotteiden hinnat kasvaisivat koronneiden kustannusten takia.

[Pliers]

Olet siis sitä mieltä, ettei auton alustassa ole tapahtunut merkittävää kehitystä?

En kiellä etteikö autojen alustoissa olisi tapahtunut kehitystä. Ja tämä kehitys vaikuttaa ajettavuuteen. Toisin sanoen, voi tulla ajettua nopeampaa kuin keli ja pito edellyttää.
Vanha auto ja huono alusta, tulee automaattisesti vähennettyä nopeutta koska huonot olosuhteet vaikuttaa välittömästi ajettavuuteen. Kyllä?
Hyvällä autolla ja alustalla, ei välttämättä tule pudotettua nopeutta, koska ajaminen... ns. "tuntuu edelleen nautinnolta".
Kitkan katoaminen voikin tulla yllätyksenä ja vielä kovemmassa nopeudessa.
Kuten aikaisemmin sanoin, voidaan ajaa helpommin ja kauemmin siellä äärirajalla.

Siis vanhalla katiskalla ajo olisi siis mielestäsi turvallisempaa, koska sillä ei uskalla ajaa kovempaa kuin rajoitus näyttää  

Alustan tehtävä on pitää renkaat tiessä, se siis parantaa ajettavuutta, pitoa (kitkaa) ja siten turvallisuutta. Auton käytös on myös ennakoitavampaa (äärirajan tunnistaa helpommin) ja jos kitka hetkeksi katoaa (uudella autolla täytyy ajaa jo todella lujaa normaaliolosuhteissa(voin vakuuttaa, ettei tunnu enää nautinnolliselta)) saattaa sievän pepun vielä pelastaa luistonesto.

[Focalor]

Mikäpä olisi esimerkiksi taloudelinen vaikutus vaikka USA:ssa jos kaikkien rekkojen nopeutta rajoitettaisiin vaikka 10km/h allemmaks? Tarvittaisiin kymmeniä tuhansia rekkoja ja rekkakuskeja lisää teille ja tuotteiden hinnat kasvaisivat koronneiden kustannusten takia.

Päteekö tuo väite myös kääntäen? Nostetaan 10 km/h:lla nopeuksia, niin tarvitaan kymmeniä tuhansia rekkoja ja rekkakuskeja vähemmän.
En kannata nykyisten rajoitusten laskemista tahi korottamista, vaan yksinkertaisesti niiden noudattamista. Siksi olenkin puhunut ylinopeuksista.