Monikulttuurin positiiviset puolet

[AIP]

Yritin kerrankin vakavissani pohtia tätä kysymystä, ja yön yli nukkuminenkaan ei tuonut mieleen yhtään positiivisia piirteitä. Kaikenlaiset pinnalliset pointit kuolivat pian siihen, että ne joko eivät edusta monikultturismia tai eivät tarvitse sitä. Vieraista kulttuureista peräisin olevien ihmisten kohtaaminen ei vaadi sitä, että he kieltäytyvät alueensa ulkopuolella noudattamasta paikallisen kulttuurin tapoja (turistit, integroituneet maahanmuuttajat). Ruokakulttuuri on puhdasta kauppatavaraa, etenkin niille, jotka ovat enemmän makunsa kuin tapojensa orjia, ja se on aina ollut vapaasti liikkuvaa. Sama pätee musiikkiin, kirjallisuuteen ja muihin taiteisiin, jotka syntyvät kulttuurinsa edustajien (tai sen kriitikkojen) käsissä.

Kun oikein kaukaa yritin hakea, niin tulin siihen tulokseen, että monikulttuurin runneltua yhteiskunnan yölliseen kaupunkikuvaan saattaa syntyä tieteiselokuvista tuttuja synkkiä, jänskiä näkymiä. Ja sittenkin toivoin, että sitä ei tarvitsisi elävässä elämässä katsoa.

P.S. Etnisten pizzerioiden toimeentulon ihmettelijöille: pitäkää silmät auki. Henkilökunta saattaa olla sukua keskenään. Firma saattaa vaihtaa nimeä ja omistajaa vuoden välein (esimerkiksi serkulta toiselle), mutta sama henkilökunta jatkaa hommia. Kantasuomalainen henkilökunta saattaa olla muussakin kuin työsuhteessa omistajaväen kanssa. Alan työehto- ja työaikasopimukset voidaan tarvittaessa ohittaa. Kaikki työntekijät eivät välttämättä ole työsuhteessa yrityksen kanssa ja saa palkkaa verotettavana tulona. Maksu ja vaihtoraha saattaa välillä kulkea kassan sijaan isännän oman lompakon välillä. Ääritapauksessa on raaka-ainehankinnoissa syyllistytty myös rikolliseen toimintaan.

[Leon]

Monikulttuurisuuden positiivisia puolia on esillä esim. Japanissa. Japanihan on oikeasti aika monikulttuurinen maa.
Häät pidetään kirkossa, hautajaiset buddhalaisessa temppelissä jne.

Japanilaisten shinto-uskovaisten uskonto on animistinen ja polyteistinen, mukana myös koko lailla synkretistisyyttä.

Japani ei missään tapauksessa ole monikulttuurinen, vaan monokulttuurinen. Viimeksi kun olin siellä vähän isomassa kaupungissa, näin reilun viikon aikana noin 30 ulkomaalaista... Voi olla että missasin muutaman korealaisen, niitä kun on hankala erottaa japanilaisesta, ainakin näin länsimaalaisin silmin.

[Nikopol]

Nähdäkseni monikulttuurisuuden positiiviset ilmiöt - vaihtelu, uudet ajatukset, tavat ja muoti, erilaisuuden kohtaaminen ja sietäminen, ystävyys-, rakkaus- ja liikesuhteet valtion- ja kielirajojen yli, jopa valtioiden keskinäiset apu-, liitto- ja riippuvuussuhteet - edustavat sitä mitä ennen kutsuttiin kansainvälistymiseksi ja -välisyydeksi. Tähän liittyy myös kulttuuri- ja opiskelijavaihtoa, työkomennuksia ja monen tason verkostoitumista joka hyödyttää kaikkia. Jonkun verran ajoittaista tai pysyvää maahanmuuttoa kuuluu ilmiöön luonnollisena ja positiivisena asiana. Ilman kansainvälisyyttä voidaan puhua pohjoiskorealaisuudesta. Kaiken ulkopuolisen vastustaminen on mielisairasta.

Johonkin tällaiseen voi varmaan nuivinkin Homma-henkilö (Hommaaja? Hommisti? Homminidi? Hommo?) suostua. Syytä olisi, koska ilman kansainvälisyyttä ei toimi liiketalous, tutkimus eikä turvallisuus.

Voin kertoa monen maan kansainväliseen väestönosaan kuuluneena että se viba ja dynaamisuus, jota monikultturistit palvovat, löytyy luonnostaan kansainvälisestä yhteisöstä. Se syntyy siitä kun jokainen tuo yhteisöön oman kulttuurisen panoksensa jotakin yhteistä, positiivista tavoitetta varten.

Olen ollut islamilaisissa maissa bisnesasioissa, uinut intialaisen miljonäärin uima-altaassa, juonut teetä rutiköyhän pakistanilaisen siirtotyöläisen hökkelissä, käynyt lääkärissä amerikkalaisen itseoppineen liikemiehen kustannuksella, moikannut kädestä kuningashuoneen jäseniä, keskustellut huvipurjehduksella Namibiaan emigroituneiden buurien kanssa, etc. Omalla tavallani olen näissä tilanteissa ilmentänyt paitsi (etupäässä) omaa persoonaani ja agendaani, myös omaa kulttuuriani. Uskon että näillä eväillä voin puhua kansainvälisyyden rikkaudesta ja siunauksellisuudesta.

Olen silti ritisevän nuiva.

Kansainvälisyys syntyy siis siitä että yhteisen edun nimissä jokainen tuo vuorovaikutustilanteeseen omaa kulttuuriaan (partitiivi). Monikulttuurisuus on sitä että joku tuo yhteisöön tuo vieraan kulttuurin (akkusatiivi). Etu ei ole yhteinen.

En tiedä kuka korvasi kansainvälisyysihanteen monikulttuurin kuvatuksella, mutta voin kuvitella kyllä miksi. Ollaanpa tarkkana käsitteiden kanssa!

Kypsyttelen blogiini kirjoitusta aiheesta.

[ämpee]

Ajatellaanpa vaikka jotakin työyhteisöä.

Eräs mokuttaja on todennut näin: "Suomalainen työkulttuuri on aivan omanlaisensa. Maahanmuuttajilla henkilösuhteet menevät meikäläisen tehtäväkeskeisyyden edelle." Jos työyhteisö on tällä tavoin monikulttuurinen - eli yhdet keskittyvät työn tekoon, ja toiset lähinnä seurusteluun - niin onko tuon kaltainen työyhteisö toimiva?

Ei ole toimiva !

Itselläni on paljonkin kokemuksia monikulttuurisista projekteista, ja yhteistä niille oli se, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, sooloilijat saavat kenkää pikavauhtia.

Mikään projekti ei valmistu ikinä, jos siellä aletaan toteuttamaan jotain kulttuureita, projekti ajaa kaiken tuollaisen puuhastelun edelle.

Eli kansainvälisissäkin ympyröissä, se työkeskeisyys on ainoa oikea menetelmä!

Mokuttajien ongelmana on se, että he nielevät kaikkea paskaa mitä heille tarjotaan monikulttuurisuuden nimissä.

Jos joku näyttää työssään laiskalta, niin se myös tarkoittaa sitä, että siinä vain laiskotellaan, kyse ei voi olla mistään "toisenlaisesta asenteesta" kun niitä tuloksia ei synny.
Noin yksinkertaista se vain on.

[HaH]

Itselläni on paljonkin kokemuksia monikulttuurisista projekteista, ja yhteistä niille oli se, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä, sooloilijat saavat kenkää pikavauhtia.

Eli itse asiassa työyhteisö oli tällöin monokulttuurinen, koska siellä pelattiin yksillä säännöillä.

[nevahood]

Niinpä. Samalla kun vaaditaan tasa-arvoa niin pitäisi myös vastustaa moni- eli eriarvoisuutta. Ruokailutottumukset, rukousajat, pukeutuminen ym. tottumukset ovat vain yksi osa kulttuuria. Moraalikäsitys ja arvot ovat myös kulttuuria. Tämä tahtoo unohtua "aitoa monikulttuuria" haluavilta.

Jos työpaikalla "kaikki pelaavat samoilla säännöillä" niin kyseessä on oikeasti lähempänä monokulttuuria. Se että Repe polttaa röökiä ja Pera ei, ei tarkoita vielä eriarvoista työpaikkaa. Tai että Repe käy viikonloppuna kirkossa ja toista kiinnostaa enemmän baarit. Jos Repe pelaa täysin omilla säännöillään laista piittaamatta, niin sitten päästään lähemmäksi sitä monikulttuuria; Aamulla Repe toivottaa sihteerille hyvät huomenet sanomalla tätä huoraksi ja kahvitunnilla sylkäisee Peraa naamaan kun loukkaantuu Peran otettua puheeksi aamuinen huorittelu.

[Jouko]

Monenlainen kuttuuri on hienoa ja rikkautta, kun sitä on eri puolillaa maailmaa puhtaana ja erillään. Mutta tarvitsemme jonkin paikan oman kulttuurimme suoja- ja lepopaikaksi. Ja sen paikan nimi on Suomi jota Suomenniemeksikin sanotaan. Pakkomonikulttuuri tuputettuna tekee vain vahinkoa.

[Crommower]

Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi noudattaa epäilemättä ideatasolla hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia.
Vaihtelevalla menestyksellä myös suvaitsevaisuuden lisäämiseen tähtäävät lateraalisesti vaikutusvaltaiset toimenpiteeton kiteytetty aatteeseen, jossa pohditaan hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä.
Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että resistanssi-identiteettien tukeminen aidosti monikulttuurisessa ympäristössä kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannettaessa liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.

Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.

Kuulostaa oikein hienolta, mutta sisällössä onkin pieni juju. Tuo massa tekstiä ei tarkoita hevonpaskaakaan. Näin nämä "monikulttuuritutkijat" kommentoivat ja puolustelevat tätä hömppää ja pyrkivät pitämään työpaikkansa.
Mitään oikeaa hyvää pitemmällä aikavälillä ei länsimaisessa monikulttuurissa ole.

[jiipik]

Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi noudattaa epäilemättä ideatasolla hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia.
Vaihtelevalla menestyksellä myös suvaitsevaisuuden lisäämiseen tähtäävät lateraalisesti vaikutusvaltaiset toimenpiteeton kiteytetty aatteeseen, jossa pohditaan hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä.
Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että resistanssi-identiteettien tukeminen aidosti monikulttuurisessa ympäristössä kuvaa hyvin toimintamenetelmiä parannettaessa liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.

Vaikka osaltamme onkin saatettu syyllistyä laiminlyönteihin, voidaan taholtamme kuitenkin todeta, että monikulttuuriseen kasvatukseen sitoutuminen globaalisti kulttuurisen diversiteetin ongelman ymmärtämiseksi näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.

Tuon kyllä nappasit suoraan puppulausegeneraattorista  tuollaista ei edes oikea mokututkija saa aikaan...

[Crommower]

Heh, ihan oikeassa olet. Suoraan puppulausegenellä tehty, mutta kun lueskelee noita hallituksen ja "ns virallisten tahojen" höpötyksiä monikulttuurista ja munikulttuurisuudesta niin omilla aivoillaan ajatteleva huomaa ensimmäisen kappaleen jälkeen tekstin olevan pelkkää sanahelinää, ilman päätä tai häntää, mutta kumminkin oikein virallisen ja hienon kuuloista tekstiä.

Pöljä menee lankaan ja viisas miettii mikä piru tekstissä X on se jutun juoni.

[acc]

Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Hypoteesi. Veroakiertävä ruokapaikka laittaa vain osan myynnistään kirjanpitoon. Silloin mahdollistuu palkanmaksu käteen. Ehkä myös raaka-aineiden laadusta tingitään.

[jiipik]

Heh, ihan oikeassa olet. Suoraan puppulausegenellä tehty, mutta kun lueskelee noita hallituksen ja "ns virallisten tahojen" höpötyksiä monikulttuurista ja munikulttuurisuudesta niin omilla aivoillaan ajatteleva huomaa ensimmäisen kappaleen jälkeen tekstin olevan pelkkää sanahelinää, ilman päätä tai häntää, mutta kumminkin oikein virallisen ja hienon kuuloista tekstiä.

Vaarallista tuossa mokutuspupussa on se, että sitä syötetään kaikissa mahdollisissa terveys-, sosiaali- ja opetustoimen toimissa olevien päähän niin, että tietty ennaltamääritelty arvovalinta (monikulttuurisuus) naamioidaan faktaksi, ja vielä yhteiskunnan heikommassa asemassa oleville eli juuri humanitaarisista syistä maahan tulleille ja kouluissa lapsille.

[Crommower]

Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Hypoteesi. Veroakiertävä ruokapaikka laittaa vain osan myynnistään kirjanpitoon. Silloin mahdollistuu palkanmaksu käteen. Ehkä myös raaka-aineiden laadusta tingitään.

Tästä onkin henkilökohtaista kokemusta. Muutamissa oulun känkkypaikoissa kun olen käynyt niin pitsasta olen saanut kuitin about joka neljännellä kerralla. Vuoden verran paikat ovat auki nimellä X ja sitten yks kaks nimi vaihtuukin Y:ksi. Silti samat naamat töissä ja kerran kysäisinkin pitsanpyörittäjältä paikan uudesta omistajasta niin kaveri totesi vain, että "joo, nimi vaihtui kun paikan omistaja möi paikan serkullensa." (Tympäisi kun pitsan hinta nousi 3.50 => 4.50)

Miten nuo yrittäjän tuet muuten menevät? Saako aina paikan omistaja tukia, joilla pitää paikkaa pystyssä tappiolla ja sitten kun tuet loppuu niin omistaja vaihtuu ja taas on tuet uudella omistajalla?

[jiipik]

Positiivisista puolista: juuri tuo suuri työllistämisen määrä. Riistopalkalla sukulaisia duuniin ja asutaan kaikki yhdessä kämpässä -> monet ihmiset tulevat toimeen vähällä. Tosin huoltosuhteen ja verotulojen kannalta.... no joo...

[gefa]

Miten nuo yrittäjän tuet muuten menevät? Saako aina paikan omistaja tukia, joilla pitää paikkaa pystyssä tappiolla ja sitten kun tuet loppuu niin omistaja vaihtuu ja taas on tuet uudella omistajalla?

Minulla on joku sellainen muistikuva, että maahanmuuttajat saavat alkuun jotakin veroalennuksia, jos työllistävät itsensä, voihan tietty olla, että muistelen väärin?

[M.E]

Koko monikulttuurisuuden ongelma on, että kukaan ei tunnu täsmälleen tietävän, mitä ihmettä se oikein on. Kysyt eri henkilöiltä tai eri aikoina ja saat tyystin erilaiset vastaukset.

Tästä seuraa se, että jokainen määrittelee monikulttuurisuuden omalla tavallaan - mikä yleisimmin on sitten sellainen omaa haavemaailmaa edustava määritelmä.

Kun tarkastellaan maailman eri kulttuureja, poikkeuksetta sellaiset, jotka tukevat taloudellista tehokkuutta ovat olleet menestyksekkäimpiä. Taloudellinen tehokkuus puolestaan vaatii tehokasta ongelamanratkaisukykyä, vahvaa työmoraalia, selkeitä sisäisiä sääntöjä ja ryhmän siäsistä solidaarisuutta.

Jos otetaan monikulttuurisuuden määritelmäksi se, että samalla hallinnollisella alueella asuu useita eri kulttuureja, joista yhdenkään ei voida katsoa olevan toista parempi, niin on selvää, että edellytykset vahvalle talouskasvulle ovat melko heikolla pohjalla.

Kuten Nikopol aiemmin sanoikin, niin kansainvälisyys pitää jo sisällään ne tyypillisimmät "monikulttuurin hyvät puolet".

Käytetään analogiaa. Kansainvälisyys on sitä, että asut kylässä, jossa asuu useita eri kulttuureja. Kansainvälisyttä on se, että et eristäydy majaasi vaan vierailet muiden luona, teet yhteistyötä ja vaihdat ajatuksia. Päivänpäätteeksi menet kuitenkin kotiisi. Monikulttuuri puolestaan on sitä, että kutsut kaikki kyläläiset asumaan luoksesi ja toivot parasta.

[junakohtaus]

Miten nuo yrittäjän tuet muuten menevät? Saako aina paikan omistaja tukia, joilla pitää paikkaa pystyssä tappiolla ja sitten kun tuet loppuu niin omistaja vaihtuu ja taas on tuet uudella omistajalla?

Minulla on joku sellainen muistikuva, että maahanmuuttajat saavat alkuun jotakin veroalennuksia, jos työllistävät itsensä, voihan tietty olla, että muistelen väärin?

Tää kuuluu näihin ikivanhoihin legendoihin, joista kukaan ei koskaan ole osoittanut mitään evidenssiä, mutta jotka eivät suostu kuolemaan.

[ämpee]

Se mikä eniten ihmetyttää noissa heikäläisten pizzerioissa on , se että kuinka pienet putkat pystyvät työllistämään monta henkeä. Meikäläisen järjellä pähkäiltynä jossain kohtaa jotain jää johonkin tilittämättä.

Hypoteesi. Veroakiertävä ruokapaikka laittaa vain osan myynnistään kirjanpitoon. Silloin mahdollistuu palkanmaksu käteen. Ehkä myös raaka-aineiden laadusta tingitään.

Kyllä niissä aivan oikeasti kierretään veroja, ja työntekijät nostavat korvauksia samaan aikaan kun pyörittelevät siellä taikinaa.
Kovinkaan moni pitzeria ei läpäisisi kunnon syyniä, jos yksikään.

Hämeenlinnan kinuskipaikan tapahtumat nostivat hieman tuota asiaa esille.

Perusteellinen tarkastus kuitenkin tarvitaan, tai sitten olemme menossa kohti Paskastania kovaa vauhtia.

[Alpo]

Koko monikulttuurisuuden ongelma on, että kukaan ei tunnu täsmälleen tietävän, mitä ihmettä se oikein on. Kysyt eri henkilöiltä tai eri aikoina ja saat tyystin erilaiset vastaukset.

Tästä seuraa se, että jokainen määrittelee monikulttuurisuuden omalla tavallaan - mikä yleisimmin on sitten sellainen omaa haavemaailmaa edustava määritelmä.

Aivan totta. Vähän sama ongelma kuin Thorsin ulkomaalaislaissa: liikaa ilmaa ja tulkinnanvaraa. Vähän sama kuin ilmaisi jonkin asian mahdollisimman neutraalisti ja laaja-alaisesti, jolloin vastaanottajan vastuulle jää sen tulkinta. Ja sitten, kun sitä (mitä tahansa kokonaisuutta) toitotetaan joka puolella hyvänä asiana kerta toisensa jälkeen, ihmiset ajattelevat sen juuri siltä kantilta, mikä heidän mielestään on ideaalisinta. Samoin kuten viittaukset missä tahansa asiassa historiaan: historia osoittaa, mitä sen kulloinkin toivotaan osoittavan.

Noh, eiköhän se oikea luonne vahvalla rikastamisella jokaiselle jossain välissä valkene. En haluaisi olla pessimisti ja haluaisin löytää monikultuurisuudesta hyviä puolia, mutta kriittisenä tuohon ideologiaan haksahtamattomana negatiivisia puolia on aivan liikaa, että sitä voisi kannattaa.

[Taavitsainen]

Mitäköhän, mitäköhän... ruokakulttuurin monipuolistuminen olisi varmaan yksi ehdottoman hyvä puoli
Ja sanottakoon näin muuallakin asuneena ja reissanneena, suomalaiset voisivat oppia vähintäänkin nyrkillisen uusia tapoja mitä käyttäytymiseen ja sosiaaliseen elämään tulee. Ihan liian paljon jurotusta.

Tosin sanoisin mieluummin että matkustelkaa hyvät ihmiset ja oppikaa uusia positiviisia seikkoja, kuin että hankitaan koppakaupalla kultamunia ja sopeutukaa pakolla.

[weekendsoldier]

Mitäköhän, mitäköhän... ruokakulttuurin monipuolistuminen olisi varmaan yksi ehdottoman hyvä puoli
Ja sanottakoon näin muuallakin asuneena ja reissanneena, suomalaiset voisivat oppia vähintäänkin nyrkillisen uusia tapoja mitä käyttäytymiseen ja sosiaaliseen elämään tulee. Ihan liian paljon jurotusta.

Tosin sanoisin mieluummin että matkustelkaa hyvät ihmiset ja oppikaa uusia positiviisia seikkoja, kuin että hankitaan koppakaupalla kultamunia ja sopeutukaa pakolla.

No jos haluaa eksottisia ruokia, kuten esim. beduiinien häissään tarjoamaa munilla täytetyillä kanoilla täytetyllä lampaalla täytettyä kamelia, niin sen ohjeen ehkä saattais löytää netistä. Tarviiko sitä varten tuodä tänne se 200 000 - 2000 000 moniosaajaa? Sori, olen tänään tosi nuiva.

[Pöllämystynyt]

Monikulttuurin hyvät puolet riippuvat tietysti siitä, mitä monikulttuurilla tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan monikultturismi-aatteen moninaisia vaikutuksia politiikassa ja yhteiskunnassa, niin siitä ei ole juuri hyvää koitunut. Jopa ruokakulttuuri monipuolistuisi ilmankin, joidenkin ammattitaitoisten kokkien tullessa työn perässä (eikä monikulttuurin rikastuttamisen perässä) ja perustaessa ravintoloita, ja tietysti jo pelkästään kaupankäynnin ja tavanomaisen kulttuurinvaihdon välityksellä.

Jotenkin monikultturisteilta tuntuu aina unohtuvan monta olennaista seikkaa.

Ensinnäkin Suomen kulttuuri on aina ollut moninaista. Täällä on lappalaista, suomalaista, hämäläistä, savolaista, pohjalaista, karjalaista ja ruotsalaista, venäläistäkin, viime aikoina myös tataareita ja mustalaisia. On alakulttuureita ja yhteiskuntaluokkien hyvinkin erilaisia kulttuureita, kuten sivistyneistön "korkeakultturi" ja rahvaan kansankulttuuri. Suomalaiset eivät ole koskaan yksin, maailma on täynnä kulttuureita, ja mitä enemmän suomalaiset säilyttävät omaleimaiset piirteensä, sitä monimuotoisempi on maailman kulttuurien kirjo.

Toiseksi Suomi on aina käynyt rikastuttavaa ja arvokasta kulttuurinvaihtoa muun maailman kanssa. Jo kivikaudella ajatukset ja teknologiat levisivät pitkienkin matkojen päähän. Keskiajalla kaukomaiden ihmeisiin alettiin päästä käsiksi kirjallisuuden avulla, ja pian astuivat myös kuvioon matkat kaukaisille maille. Kirjallisuus onkin rikastuttanut suomalaista kulttuuria suunnattomasti. Nykyisinkin ehdottomasti suurin osa miellyttäväksi koetusta kulttuurivaihdosta käydään muulla tavalla kuin ihmisjoukkojen asettumalla asumaan Suomeen. Ihmiset saavat kulttuurivaikutteita matkoilta, medioista, kirjallisuudesta, internetistä.

Sen sijaan muslimimaahanmuuttajien ja suomalaisten väliset kulttuurierot kärjistyvät, kulttuuria aletaan torjua, kun ne väkisin asetetaan asemaan, jossa ne uhkaavat omaa kulttuuria. Tämä torjunta näkyy paljon selvemmin muslimimaahanmuuttajien keskuudessa, mutta sitä on myös suomalaisten keskuudessa.

[Ernst]

Mitäköhän, mitäköhän... ruokakulttuurin monipuolistuminen olisi varmaan yksi ehdottoman hyvä puoli
Ja sanottakoon näin muuallakin asuneena ja reissanneena, suomalaiset voisivat oppia vähintäänkin nyrkillisen uusia tapoja mitä käyttäytymiseen ja sosiaaliseen elämään tulee. Ihan liian paljon jurotusta.

Tosin sanoisin mieluummin että matkustelkaa hyvät ihmiset ja oppikaa uusia positiviisia seikkoja, kuin että hankitaan koppakaupalla kultamunia ja sopeutukaa pakolla.

Eikös se ole toisinkin päin? Että muiden maiden ihmisten tulisi käydä täällä opissa. Minusta me emme ole maailman huonoin kansa, jolla olisi kovasti opittavaa muilta. Sanoisin, ja kirjoitankin, että muilla kansoilla olisi meiltä hyvinkin paljon oppimista.

[ekto]

Huomasin kerran taksia odotellessa, että keskustassa liikkuu paljon maahanmuuttajia autolla, yksinään, viikonloppuiltaisin. Kerran kun olin liikkeellä muutaman naisen kanssa, keksittiin kysyä tälläiseltä yksin liikkuvalta mamulta kyytiä ja saimmehan me. Ei maksanut mitään.

Samana iltana takaisin tullessa otettaan maxi (mamutaxi) rautatieaseman pääovilta, siitä pieneltä parkkipaikalta. Heitti meidän pariin osoitteeseen vain 20 euron hinnalla, eikä tarvinnut jäätyä toista tuntia taxijonossa.

Tätä on nyt kokeiltu parisen kertaa ja hyvin kokemuksin. Tosin sellaiseen en ole uskaltanut jossa on kaksi mamua. Suunnittelee reitin silleen, että itse jää viimeisenä pois, niin silloin ei tarviste jättää yhtäkään neitosta autoon yksin...

[Kalle]

Uusien kulttuurien mukana tulee meille uusia taitoja ja ajattelutapoja. Ne voidaan omaksua jos ne ovat hyviä tai muuten kannatettavia. Jos ne taas ovat haitallisia ja vahingollisia niin niitä ei tarvitse täällä hyväksyä. Jos yhdentekeviä, niin niitä pitää suvaita. Se on aitoa rikkautta.

Positiivinen monikulttuurisuus on vaikka sitä, että Kiinalainen perustaa ravintolan. Jos ruoka on hyvää ja edullista niin ihmiset käyvtä syömässä sitä, koska he pitävät siitä. Jos ruoka ei mene kaupaksi se on viesti siitä, että tälle kulttuuriselle taidolle ei ole tarvetta ja silloin ravintolanpitäjän tulee siirtyä muihin hommiin.

"Aito" monikultuurisuus taas taitaa enemmänkin olla sitä, että etno perustaa ravintolan ja riippumatta siitä onko ruoka hyvää vai pahaa ihmisten on käytävä syömässä halusivat he tai eivät.

Tämä on nykyisen monikulttuurisuuden ongelma. Meille tulee paljon tapoja/ajatuksia, jotka eivät sovi Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon vaan aiheuttavat ongemia niin tulijalle kuin meillekkin ja sitten niihin ei voida puuttua koska "se olisi rasismia".

[Timo Hellman]

Itse pidän japanilaisista manga sarjakuvista sekä animesta.

Kiinalaisista ravintoloista saa hyvää ruokaa edullisesti.

Siinä pari hyvää puolta  

Manga ja anime eivät vaadi japanilaisten muuttoa maahan. Yleensäkään vieraat vaikutteet ovat nopeasti leviäviä ilman monikulttuurisuusagendan vaatimaa etnis-uskonnollista sillisalaattia.

Kinuskiravintolat ovat kyllä pääosin positiivinen ilmiö.

[Mindy]

Nähdäkseni monikulttuurisuuden positiiviset ilmiöt - vaihtelu, uudet ajatukset, tavat ja muoti, erilaisuuden kohtaaminen ja sietäminen, ystävyys-, rakkaus- ja liikesuhteet valtion- ja kielirajojen yli, jopa valtioiden keskinäiset apu-, liitto- ja riippuvuussuhteet - edustavat sitä mitä ennen kutsuttiin kansainvälistymiseksi ja -välisyydeksi. Tähän liittyy myös kulttuuri- ja opiskelijavaihtoa, työkomennuksia ja monen tason verkostoitumista joka hyödyttää kaikkia. Jonkun verran ajoittaista tai pysyvää maahanmuuttoa kuuluu ilmiöön luonnollisena ja positiivisena asiana. Ilman kansainvälisyyttä voidaan puhua pohjoiskorealaisuudesta. Kaiken ulkopuolisen vastustaminen on mielisairasta.

Nyt osuit Nikopol todella hyvin naulan kantaan. Tällainen kansainvälisyys on juuri sitä, mitä olen aina kannattanutkin. Olen kiinnostunut kulttuureista ja kielistä (puhun 6 kieltä ja ymmärrän jollakin tasolla 4 muuta) ja siksi työskentelen mielelläni kansainvälisessä ympäristössä. Minusta on ihanaa voida puhua saman päivän aikana 2-4 kieltä työkavereiden kanssa ja kertoa toisillemme omista kulttuureistamme ja kotimaittemme tavoista. Kulttuurivaihtoa yksilötasolla, joka kasvattaa kaikkien tietoisuutta maailman menosta. Mutta kansainvälisessä työympäristössä ei ollakaan monikulttuurisuuden kanssa tekemisissä.

Kansainvälistä työympäristöä leimaa usein muutto toiseen maahan perheen takia. Yleisin muuton syy on kohdemaasta kotoisin oleva puoliso tai vanhempi. Esim. tunsin saksalaisen miehen, joka hakeutui Suomeen töihin oppiakseen paremmin suomea, koska hänen äitinsä on suomalainen. Koska kyseessä on työyhteisö, siihen on jo valmiiksi siivilöitynyt porukkaa, joka tekee parhaansa integroituakseen yhteiskuntaan tuottavana jäsenenä. Kukaan ei vaadi erioikeuksia, koska saman yrityskulttuurin sisällä toimitaan kaikki samoilla pelisäännöillä.

Positiivisista kansainvälisyyskokemuksista puhuttaessa haluaisin sanoa, että 70-luvun puolivälissä syntyneenä kotkalaisena muistan ajan, jolloin Kotkan kadulla neekerin perään katsottiin ujosti ihaillen. Lapsena en kysynyt neekerin nähdessäni isältäni "onks toi neekeri?" vaan "Oliks toi Larry Pounds?". Ei se aina "Lauri" ollut, mutta järjestään mustat miehet katukuvassa olivat KTP:n korisjoukkueen jenkkivahvistuksia ja kotkalaiset ovat aina rakastaneet koris- ja futissankareitaan. Eri rotuisiin ja ulkomaalaisiin ihmisiin suhtauduttiin periaatteessa positiivisen uteliaasti. Niihin aikoihin muuten maahantulosäännökset olivat niin tiukkoja, että ammattilaisurheilija ei saanut oleskelulupaa, ellei hänellä ollut siviiliammattia urheilun ohessa. Larry Pounds työskenteli vuosia korishallin vahtimestarina ja muutkin vahvistukset olivat samantapaisissa tehtävissä. Sillä tavalla sitä ennen sitoutettiin ja kotoutettiin tilapäisetkin tulijat yhteiskuntaan...

[Peltirumpu]

Niihin aikoihin muuten maahantulosäännökset olivat niin tiukkoja, että ammattilaisurheilija ei saanut oleskelulupaa, ellei hänellä ollut siviiliammattia urheilun ohessa. Larry Pounds työskenteli vuosia korishallin vahtimestarina ja muutkin vahvistukset olivat samantapaisissa tehtävissä. Sillä tavalla sitä ennen sitoutettiin ja kotoutettiin tilapäisetkin tulijat yhteiskuntaan...

Tuo malli olisi tänäänkin hyvä ja toimiva ja lienee vieläkin käytössä monissa maissa. Miksi ihmeessä sitä ei voisi ottaa käyttöön uudelleen?

[Nikopol]

Kiitos Mindy noteeraamisesta, olet ihan samoilla jäljillä.

Mielestäni kansainvälisyys siis kattaa kaikki ne hyvät puolet joilla monikulttuurisuutta markkinoidaan, ja tuottaa minimaalisesti mo.ku:n reaalisia ja todennettavia haittoja.

Ei monikulttuurille - kyllä kansainvälisyydelle!

[IDA]

Larry Pounds oli todellinen huippuosaaja ja siinä mielessä tietysti poikkeusihminen. Mutta varmasti hieno esikuva siinäkin, kuinka integroidutaan.

Nykyään koris menee uhkaavasti suuntaan jossa puoli joukkuetta vaihdetaan kesken kauden ja kokonaan uusi joukkue ostetaan aina seuraavaksi kaudeksi, joten tuollaisia esikuvia ei oikein senkään kautta synny. Mikä on valitettavaa.