Väestökello

[JiM]

Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038

Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.

Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia. Väestörakenteen muutoksesta ei kuitenkaan aina ole saatavilla ajantasaista tietoa mediasta tai tutkimuksesta.

Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu vastaa tiedontarpeeseen. Sivustolla on mahdollista sekunnin tarkkuudella seurata maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuuden kasvua Suomessa.

Sivun tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen väestörakenteen nopeaan muutokseen ja havainnollistaa ulkomaalaistaustaisen väestön kasvuvauhtia.
..
..

https://www.suomenuutiset.fi/vaestokello-nayttaa-miten-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-osuus-vauhdilla-kasvaa-suomessa-nykytahdilla-joka-neljas-helsinkilainen-on-vieraskielinen-jo-vuonna-2038/

https://vaestokello.fi/

[Phantasticum]

Tässä on mennyt nyt kutakuinkin 15 vuotta, jos aikaa ruvetaan laskemaan Homman perustamisesta. Ja mitä on saatu aikaan maahanmuuton saralla? Ei yhtikäs mitään. Mokutus on vain kiihtynyt tappavaa tahtia ja kiihtyy edelleen. Tämän kaupungin uusi normaali oli maaliskuun lopussa 15,7 %.

Uudelle normaalille on saatu uusia ennusteita kaupungin uudelta tutkimusjohtaja Timo Arolta. Jos ja kun suomalaiset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, muuttovoitto tullee lähes poikkeuksetta vierasmaalaisista. Vuoteen 2040 on aikaa viitisentoista vuotta, Homma on ollut olemassa vuoden 2008 joulukuusta eli suunnilleen yhtä kauan. Uuden ennusteen mukaan avoimesti suomalaisia olisi vuonna 2040 noin neljäsosa kaupungin väestöstä, eli kasvua olisi nykyisestä uudesta normaalista noin 10 %-yksikköä. Tiedotteessa heitä kutsutaan monikielisiksi. Tuntuu aika maltilliselta arviolta ottaen huomioon, kuinka nopeaa kehitys on viime vuosina ollut. Onko tämä nyt sitä haittamaahanmuuttoa vai kenties jotain muuta. Kysyin tätä toisessa ketjussa tosin saamatta vastausta. Kuinka moni uskoo, että kehitys pysähtyy äänestämällä perussuomalaisia.

Turun väestön ennustetaan kasvavan seuraavan 15 vuoden aikana nopeaa vauhtia. Kaupunki tiedotti tuoreesta väestöennusteesta perjantaina.

Ennuste pitää sisällään kolme eri skenaariota väestökehityksestä. Kovimman skenaarion mukaan Turku voisi kasvaa jopa 59 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Maltillisimmassakin näkymässä asukasluku kasvaisi 40 000:lla.

Ennusteen taustalla ovat arviot nykyisen asukaskehityksen jatkumisesta, syntyvyydestä ja maahanmuutosta. Isointa kasvua povaavaa arviota kutsutaan tiedotteessa "maahanmuuttoskenaarioksi".

Sen perusteella Turun asukasluku olisi vuonna 2040 liki kolmanneksen (28,8 prosenttia) nykyistä suurempi. Väestö kasvaisi kaikissa skenaariossa eniten 25–34- ja 35–60-vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseessä ovat työmarkkinoiden kannalta optimaalisimmat ikäryhmät.

Turku myös kansainvälistyy kovaa vauhtia. Ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes joka neljäs turkulainen olisi monikielinen.

Yle: Turun väestöennuste povaa nopeaa kasvua – kovimmassa skenaariossa kolmannes enemmän asukkaita 2040

Turku vetovoimaisempi kuin koskaan – kaupungin kasvuennusteet rikkovat ennätyksiä

Turun ja Turun kaupunkiseudun kasvu jatkuu kovana. Turun kaupungin uuden väestöennusteen mukaan Turun väestö kasvaisi 40 000–59 000 henkilöllä vuosina 2024–2040. Koko maan väestönkasvu keskittyisi entistä vahvemmin pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostaman kasvukolmion kärkiin.

Turun kaupunki julkisti tuoreen väestöennusteen perjantaina 4.10.2024. Ennuste pitää sisällään kolme vaihtoehtoista väestöskenaariota: perusura, syntyvyysskenaario ja maahanmuuttoskenaario.

Maltillisimmankin perusuran skenaarion mukaan Turun kaupungin väestö kasvaisi 40 000 henkilöllä (19,5 %), syntyvyysskenaarion mukaan 41 800 henkilöllä (20,5 %) ja maahanmuuttoskenaarion mukaan 59 100 henkilöllä (28,8 %) vuoteen 2040 mennessä.

Väestö kasvaisi kaikissa skenaariossa eniten 35–64- ja 25–34 -vuotiaiden ikäryhmissä eli alueen työmarkkinoiden ja työvoiman saatavuuden kannalta optimaalisimmissa ryhmissä. Kasvun vahvana ajurina on Turun kansainvälistyminen. Ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes joka neljäs turkulainen olisi monikielinen.

Asukasmäärän kasvaessa Turussa nähdään ennätyksellistä kehitystä myös yritysten, työpaikkojen, investointien, opiskelijoiden ja kansainvälisten matkailijoiden määrissä. 

Turun pormestari Minna Arve muistuttaa, että niin asukasmäärän kuin yritysten kasvun taustalla ovat aina ihmiset.

– Ennätyksellisiä kasvutilastoja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että Turun kasvulla on kasvot. Tilastojen takana on tavallisia ihmisiä, joita Turku vetää puoleensa – heitä, jotka haluavat kutsua Turkua kodikseen, työskennellä, yrittää ja rakentaa elämäänsä täällä yhdessä meidän muiden turkulaisten kanssa. Kaupungin menestys syntyy meistä – turkulaisista, sanoo Arve. 

Viiden viime vuoden aikana Turun kasvu on ollut hyvin kokonaisvaltaista. Turun väestönkasvu on ollut muiden suurten kaupunkien tavoin ennätyksellisen suurta viime vuosina. Viiden vuoden aikana Turku on saanut lisää noin 10 700 asukasta, noin 7 800 työpaikkaa, noin 3 400 yritystä ja noin 2 800 korkeakouluopiskelijaa.

Turku kasvaa kestävästi

Nopea väestönkasvu luo myös paineita ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kaupungin kasvu edellyttääkin kasvuun varautumista niin, että hyvän elämän ja arjen edellytykset säilyvät kaikille.

Turun tutkimusjohtaja Timo Aron mukaan tulevan kasvun hallitseminen ja siihen varautuminen on Turun kannalta positiivinen haaste.

– Turun kasvuun ja vetovoimaan liittyvät tunnusluvut ovat kohentuneet merkittävästi viime vuosina. Kasvu ei ole itseisarvo, mutta sillä on taipumus vahvistaa itse itseään ja lisätä entisestään Turun houkuttelevuutta uusien asukkaiden, opiskelijoiden, yritysten, investointien ja matkailijoiden näkökulmasta, sanoo Aro.

Investoinnit vahvistavat Turun kasvua ja elinvoimaa

Turussa on suunnitteilla ja toteutuksessa ennätyksellinen määrä kaupunkikehitykseen, kulttuuriin, liikenteeseen ja liikkumiseen sekä peruspalveluihin liittyviä investointeja.

Väestönkasvu kertoo Turun elinvoimasta, ja lisää kaupungin houkuttelevuutta myös yritysten silmissä.

– Hyvä esimerkki kasvun vaikutuksesta kaupungin vetovoimaan on Turun Tiedepuisto, joka on kuin Turku pienoiskoossa. Alueen pitkäjänteinen kehittäminen vetää puoleensa investointeja, mikä tukee yritysten sijoittumista alueelle ja uusien työpaikkojen syntymistä, sanoo Turun elinvoimajohtaja Vesa Palander.

Turun Tiedepuiston alueelle kesällä 2024 tehdyn yritysvaikutusten arvioinnin perusteella Kupittaan kärjen asemakaavan muutos ja siihen liittyvät investoinnit tukevat alueen yritystoiminnan edellytyksiä merkittävästi.

Mittava rakentaminen, laajat infrahankkeet sekä alueen muu kehittäminen luovat uusia työpaikkoja ja houkuttelevat osaavaa työvoimaa, jonka saatavuus paranee erinomaiseksi. Samalla alueella jo olemassa olevat oppilaitosten läheisyyteen perustuvat synergiaedut voimistuvat entisestään.

Turku varautuu kasvuun lukuisin toimin, muun muassa uudistamalla joukkoliikennettä. Fölin uudet tiuhaan kulkevat bussien runkolinjastot aloittavat 1.7.2025 ja raitiotien suunnittelu kaupunkiin on käynnissä.

Keväällä 2024 laaditun kaupunkikehityksen viitesuunnitelman mukaan Satama-Varissuo -raitiotielinjan varren rakentamisen potentiaali on kasvanut kiihtyneen väestönkasvun myötä. Raitiotien kaupunkikehitysvaikutus on Turussa samalla tasolla muiden Suomen raitiotiekaupunkien kanssa.

– Reitin suurin rakentamispotentiaali on Linnakaupungin ja Tiedepuiston alueella. Raitiotievaihtoehdossa toteutuvan rakentamisen määrän arvioidaan olevan Varissuolla ja Littoistentien varrella moninkertainen bussivaihtoehtoon verrattuna, sanoo Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. 

Raitiotie yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja yhdistää Turun kasvavat alueet ja merkittävät kaupunkikehityskohteet, kuten merellisen Turun, keskustan ja Tiedepuiston. Se tuo ennakoitavuutta ja vahvistaa luottamusta kaupungin pitkäjänteiseen kehittämiseen. Lisäksi raitiotie palvelee kasvavaa väestöä ja varmistaa, että liikenneyhteydet vastaavat niin uusien kuin nykyistenkin kaupunkilaisten tarpeisiin, mahdollistaen sujuvan liikkumisen Turun eri alueilla.

Turun kaupungin tiedote: Turku vetovoimaisempi kuin koskaan – kaupungin kasvuennusteet rikkovat ennätyksiä 4.10.2024

[Nikolas]

Kuinka moni uskoo, että kehitys pysähtyy äänestämällä perussuomalaisia.

Kysymyksesi on epätäsmällinen.

Kaikkihan tietävät ettei esimerkiksi eduskuntavaalien tulos hetkahda yhden äänestäjän äänestyspäätöksestä yhtään. Teoriassa jopa yhden äänen muutos saattaisi vaikuttaa, mutta se on niin harvinaista ja ennustamatonta ettei sitä mahdollisuutta tarvitse ottaa huomioon.

Kysymyksen voisi asetella toisin. Esimerkiksi näin: Kuinka monta perussuomalaista kansanedustajaa tarvittaisiin?

Tällä hetkellä Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on 45 kansanedustajaa. Timo Vornanen on erotettuna omassa ryhmässään.
Pääministeripuolue Kokoomuksella on 48 kansanedustajaa.

Tässä on mielestäni reilu vastakysymys: Jos ei perussuomalaisia niin keitäs sitten?

Olisi reilua ja tasapuolista tehdä alkuperäinen kysymys myös kaikista muista puolueista.

[ikuturso]

Kuinka moni uskoo, että kehitys pysähtyy äänestämällä perussuomalaisia.

Kuinka moni uskoo, että kehitys edes hidastuu äänestämättä perussuomalaisia?

Jos parlamentaariset keinot eivät kerran auta, mitä ehdotat? Maalataanko eduskuntatalon pylväät sinisiksi?

-i-

[Phantasticum]

Kuinka moni uskoo, että kehitys pysähtyy äänestämällä perussuomalaisia.

Kysymyksesi on epätäsmällinen. Tässä on mielestäni reilu vastakysymys: Jos ei perussuomalaisia niin keitäs sitten?

Ei ole. Perustan näkemykseni sille, mitä olen näiden vuosien aikana omin silmin nähnyt. Vaikka nuivia perussuomalaisia on äänestetty vuodesta 2011 asti, Halla-ahon antama päivämäärä oli vieläkin kauempana menneisyydessä eli 26.10.2008, maahanmuuttokriittisyyden osalta asiat eivät ole edistyneet lainkaan vaan päinvastoin muuttuneet vain huonompaan suuntaan, mikäli maahanmuuttokriittisyydellä tarkoitetaan ulkomaalaisväestön kasvua (ks. Väestökello). Ennätykset ovat paukkuneet kerta toisensa jälkeen.

Kun nuivat pääsivät hallitukseen, heti ensitöikseen he pudottivat minimipalkan tonni kuuteensataan, vaikka juhlapuheissa se oli ollut noin tuplat. Jos tämä ei ole edistänyt väestönvaihtoa persujen suosiollisella avustuksella, niin mitä se sitten on tehnyt. Persujen hallitustaivalta leimaa kaikessa Ukraina ensin. Eikä se ole jäänyt Ukrainaan. Kaikki se, jolla perussuomalaiset keräsi kannatusta, on jäänyt jonnekin unholaan. Se on toinen peruste, miksi en luota puolueeseen. Kyse ei ole siitä, että tietyt asiat olisivat epärealistisia, koska ne ovat olleet sitä koko ajan, kyse on häpeilemättömästä ja häikäilemättömästä äänien keruusta aiheilla, jotka olivat pelkkä sisäänvetotuote. Kannattaisi tutustua niihin puolueen ohjelmiin.

Vaihtoehtoa ei ole eikä ole tulossakaan niin kauan kuin huomattava osa ihmisistä uskoo ja nimenomaan uskoo perussuomalaisiin, vaikka tähänastinen näyttö on ollut heikkoa. Kuka se taas sanoikaan, että on hulluutta tehdä samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia. Mitä sinulla tai jäsen ikutursolla on esittää oman näkemyksenne tueksi?

[-PPT-]

V2038 joka neljäs helsinkiläinen vieraskielinen? Eikö niin muka ole jo?

Ylipäätään nämä väestöennustukset menevät aina huonolla tavalla väärin. Kehitys on aina arvioitua nopeampaa.

[Eino P. Keravalta]

Nyt on Väestökello.

Se on hyvä asia. Avaa silmiä.

Sitten pitäisi saada Väestökela: mikä osuus Kelan asiakkaista on uutta herrakansaa, joka ihan kohta tekee sen innovaation, mikä pelastaa Suomen talouden ja tulevaisuuden.

[Nikolas]

maahanmuuttokriittisyyden osalta asiat eivät ole edistyneet lainkaan vaan päinvastoin muuttuneet vain huonompaan suuntaan

Koska tämä keskustelu näyttää irtoavan ketjun aiheesta, pistin vastaukseni eri ketjuun.

[Suurmestari]

Ehdotan myös koulukello.fi (humamu osuus nyt ja tulevaisuudessa) ja vankilakello.fi (matuvankien osuus, nyt ja tulevaisuudessa, esim ruotsista voinee hakea osviittaa kehittelyyn)

[FadeAway]

Ei ehkä kuulu aiheeseen.
Eikö PS ole johtavia hallituspuolueita?
Milloin massamaahanmuutto oli aiheena , yhtään missään. Viime vuonna rikottiin ennätykset matuksessa. Tänä vuonna olemme saaneet tutkimustietoa "tuloksista".

Totta työvoimapula on nyt -43000 työpaikkaa.
Tarvitsemme " Huippuosaajia".
72000 oleskelulupaa (2023)
60% mamulapsista ei osaa lukea, eikä laskea (15v)

15 vuotta sitten jo nämä perusteesit käytiin läpi.

[Nikolas]

Milloin massamaahanmuutto oli aiheena , yhtään missään.

Suomessa on hirveä läjä lakeja. Yhdenkään nimi ei ole massamaahanmuutto.

Tarkoitan tällä kommentillani sitä että kaikkia niitä lakeja, jotka koskettavat maahanmuuttoa jollain tapaa, on suuri määrä. Jokaisesta laista keskustellaan ja päätetään erikseen.

Muistatko sen hallituksen, joka sanoi hallitusohjelmassaan että Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etni­sestä taustasta riippumatta? Se hallitus toteutti lakeja, jotka noudattavat tuota hallitusohjelman kirjausta. Siinä hallituksessa oli myös mukana RKP ja Kokoomus. Ai niin, ne ovat mukana myös nykyisessä hallituksessa. Kuinkahan paljon intoa niillä on kumota lakeja joita ovat joskus olleet itse säätämässä?

[Mäntymetsä]

Väestökello pitäisi rakentaa paikkakuntakohtaiseksi. Eli millainen on esim. Pohjois-Karjalan kello seuraavan 20v aikana.

Ja miten väestömäärän muutos korreloi esim. kiinteistöjen hintojen ja palveluiden määrän kanssa.

[capitalist artist]

Väestökellossa voisi tosiaan olla myös tieto kuinka monta aborttia tehdään.

[Phantasticum]

Itseään Euroopan kansanedustajaksi kutsuva perussuomalainen Sebastian Tynkkynen mainostaa Euroopan muuttoliikepolitiikan tiukentumista Helsingin Sanomien etusivulla. Mainoksen on maksanut hänen eurooppalainen puolueensa ECR. En tiedä enkä jaksa etsiä, onko ECR maksanut jokaisen edustajan oman maan pääsanomalehden etusivulle samanlaisen mainoksen.

Mainoksessa todetaan näin: "Kannatamme järkevää ja laillista muuttoliikettä. Suomea hyödyttävä osaaminen on tervetullutta ja teemme myös maaohjelmia tarvittavan työvoiman rekryämiseksi. Mutta halpatyövoiman kriteereitä tiukennamme, jotta välttäisimme sosiaaliturvan varaan tipahtavan tulijavirran."

Millaista mahtaa olla Suomea hyödyttävä osaaminen tonni kuudensadan palkalla, jos halpatyövoima on suljettu laskuista pois. Millaista on ja mihin ja mille aloille tarvitaan työvoimaa, jota tavoitellaan maaohjelmien kautta. Paljonko sitä rekrytoidaan, ja mistäpäin maailmaa tulijoiden on ajateltu tulevan? Tuleeko raja jossain kohtaa vastaan niin, että laiva tullut täyteen. Vieläkö tarveharkinta on voimassa?

Onko järkevä ja laillinen muuttoliike perussuomalainen ratkaisu väestökehitykselle? Lakkaako naaman värin vaihtuminen järkevällä ja laillisella muuttoliikkeellä? Pysähtyykö väestökello, jos muuttoliike on järkevää ja laillista.

Mainos löytyy täältä (linkki) sekä kuvallisena että kirjallisena versiona.

[Phantasticum]

Tämän kaupungin uusi normaali oli maaliskuun lopussa 15,7 %.

Kai tähän ketjuun voi raportoida myös yksittäisten kaupunkien tilanteesta. Turku on nimittäin taas saanut muuttovoittoa sitten kevään jälkeen ja väestökello raaka-ainetta. Nyt tämän kaupungin uusi normaali on 16,7 %. Jos vauhti kiihtyy samaa tahtia, avoimesti suomalaisia on vain muutaman vuoden kuluttua viidesosa kaupunkilaisista. Melko haipakkaa menoa sanoisin. Ja se näkyy myös katukuvassa. Samaan aikaan veroprosenttia nostetaan ja kaupungin työntekijöille jaetaan potkuja. Kaavoituksessa on rakenteilla paljon uusia asuntoja. Onnea Turku! Vapise Helsinki!

Turun väestönkasvu jatkuu ennätyksellisenä

Tilastokeskuksen tänään julkaisemien väestötilastojen ennakkotietojen mukaan Turun vuoden 2024 väestönlisäys on korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1972, josta alkaen on saatavissa vertailukelpoista tilastotietoa nykyisellä kuntaluokituksella. Turku sai väestönlisäystä yhteensä noin 4170 henkilöä vuonna 2024​, ja väestö kasvoi 2,1 prosenttia vuodesta 2023. Turun väestönlisäys on perustunut vuodesta 2018 saakka kotimaiseen ja ulkomaiseen muuttoliikkeeseen.

Turussa syntyvyys on kääntynyt negatiiviseksi vuodesta 2017 alkaen, joten Turun väestönlisäys perustuu muuttovetovoimaan: noin 36 prosenttia tuli kotimaasta ja 64 prosenttia ulkomailta vuonna 2024. Kotimaan muuttovoitto nousi suuremmaksi kuin kertaakaan noin 30 vuoteen. Turun muuttovoitto ulkomailta nousi tilastohistorian toiseksi korkeimmaksi, mutta jäi hieman vuoden 2023 tasosta.

Turun väestönlisäyksestä vuonna 2024 eri väestönkehityksen osatekijöiden osuus oli seuraava: luonnollinen väestönlisäys yhteensä -275 henkilöä, kuntien välinen nettomuutto yhteensä +1 611 henkilöä sekä nettomaahanmuutto yhteensä +2 893 henkilöä. Vuoden 2024 lopussa 16,7 prosenttia turkulaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

– Turun kasvun ja vetovoiman jatkuminen ennätyksellisellä tasolla on lievästi yllättävää. Turku oli viime vuonna ainoa suurista kaupungeista, jossa väestönlisäys ylitti edellisen vuoden tason. Itse pidän merkittävimpänä yksittäisenä huomiona ja myönteisenä käänteenä työllisistä muuttajista saatua muuttovoittoa. Työllisten muuttotase on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen avainmuuttujista sen laaja-alaisten kerrannaisvaikutusten ansiosta, sanoo Turun strategiajohtaja Timo Aro.

Turku hyvällä tasolla muiden kuutoskaupunkien seurassa

Turun väestönkehityksen kannalta hyviä verrokkeja vuosina 2000–2024 ovat suurista kaupungeista Tampere ja Oulu. Turun väestönlisäys on ollut määrällisesti vähäisempää kuin Tampereella koko ajanjakson ajan, mutta ero on kaventunut vuodesta 2022 alkaen. Ouluun verrattuna Turun väestönlisäys on ollut määrällisesti hitaampaa lähes koko ajanjakson 2000–2021, mutta se on noussut korkeammaksi vuosina 2022–2024. Turun suhteellinen väestönlisäys on ollut Oulua suurempaa vuosina 2022–2024 ja Tampereen tasolla vuosina 2023–2024.

Turku sai maan sisältä suurta muuttovoittoa 15–24-vuotiaista nuorista vuosina 2022–2023. Lisäksi vastaavalla ajanjaksolla Turku sai ulkomailta muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä. Ulkomaiden muuttovoitot painottuvat vahvasti työmarkkinoiden kannalta optimaalisiin 20–39-vuotiaiden ikäryhmiin, ja noin neljännes ulkomaiden muuttovoitosta tulee muista Pohjoismaista tai EU-maista.

Turkuun muutetaan töihin lähes kaikilta seuduilta

Vuosina 2022–2024 Turku sai muuttovoittoa 62 seudulta 69:stä eli lähes kaikilta seuduilta viimeisen kolmen vuoden aikana. Turku sai eniten muuttovoittoa seuduittain Varsinais-Suomen ja Satakunnan seuduilta. Eniten muuttotappiota Turku kärsi muille Turun seudun kunnille ja vähäistä muuttotappiota Helsingin seudulle.

Turku sai muuttovoittoa työllisistä +442 henkilöä vuosina 2023–2024. Työllisten nettomuutto on yksi muuttoliikkeen rakenteen avainmuuttujista taloudellisesta näkökulmasta: yhden työllisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat noin nelinkertaiset työvoiman ulkopuolella oleviin tai työttömiin työnhakijoihin verrattuna. Muutos on merkittävä, sillä Turku kärsi työllisistä muuttotappiota vielä yli tuhat henkilöä (-1 147) vuonna 2021.

Turun kaupungin tiedote: Turun väestönkasvu jatkuu ennätyksellisenä 23.1.2025

[DuPont]

Ai vain 64% väestönlisäyksestä ulkomailta 2024... 

[Ari-Lee]

Väestökellossa voisi tosiaan olla myös tieto kuinka monta aborttia tehdään.

Voisi olla. Myös itsemurhat. Kuten tiedetään mt-ongelmat ovat kasvaneet rajusti ja syytkin tiedetään.

[Phantasticum]

Itseään Euroopan kansanedustajaksi kutsuva perussuomalainen Sebastian Tynkkynen mainostaa Euroopan muuttoliikepolitiikan tiukentumista Helsingin Sanomien etusivulla. Mainoksessa todetaan näin: "Kannatamme järkevää ja laillista muuttoliikettä. Suomea hyödyttävä osaaminen on tervetullutta ja teemme myös maaohjelmia tarvittavan työvoiman rekryämiseksi. Mutta halpatyövoiman kriteereitä tiukennamme, jotta välttäisimme sosiaaliturvan varaan tipahtavan tulijavirran."

Perussuomalainen järkevyys on saanut jatkoa. Nyt asialla on kunnostautunut edustaja Nieminen, jonka mielestä "maahanmuutto voi auttaa ratkaisemaan ongelmia, mutta vain, jos se on toteutettu hallitusti ja järkevästi". Hallittua, järkevää ja laillista sekä maaohjelmia. Siitä on perussuomalainen väestönvaihto-operaatio rakennettu. Avoin suomalaisuus ja silleen niin.

Simo, irrota väestökellosta patterit, ettei se mene rikki. Koneisto hajoaa, jos viisarit eivät pysy vauhdissa mukana.

Euroopan neuvosto keskusteli maahanmuutosta vastauksena Euroopan ikääntymiseen

Euroopan neuvoston (EN) yleiskokous keskusteli keskiviikkona 29. tammikuuta maahanmuutosta keinona vastata Euroopan väestön ikääntymiseen. Keskustelun pohjana oli muuttoliikettä, pakolaisia ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tilannetta käsittelevän valiokunnan raportti (pace.coe.int). Suomen valtuuskunnasta keskusteluun osallistuivat Mira Nieminen (ps.) ja Petri Honkonen (kesk.).

Raportin mukaan väestön ikääntymisellä sekä nuoren ja työikäisen väestön vähenemisellä on perustavia vaikutuksia erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmiin, työmarkkinoihin, julkiseen talouteen ja eläkeoikeuksiin.

Mira Niemisen mukaan maahanmuutto voi auttaa ratkaisemaan ongelmia, mutta vain, jos se on toteutettu hallitusti ja järkevästi. Hallitsematon maahanmuutto voi sitä vastoin muuttua yhteiskuntaa kuormittavaksi kustannukseksi.

"On varmistettava, että maahanmuuttajat integroituvat yhteiskuntaan, oppivat kielen, saavat työtä ja osallistuvat aktiivisesti yhteisön toimintaan", Nieminen sanoi.

Nieminen painotti myös valtioiden velvollisuutta huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta.

"Meidän tulee olla tarkkoja siinä, kenet päästämme maahan, ja samalla panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn."

"Onnistunut maahanmuuttopolitiikka edellyttää tasapainoa inhimillisyyden, taloudellisten realiteettien ja turvallisuuden välillä", Nieminen tiivisti viestinsä yleiskokoukselle.

Honkonen: Maahanmuutto ei ole yksinkertainen ratkaisu työvoimapulaan

Petri Honkosen mukaan maahanmuuttoa ei tule esittää yksinkertaisena ratkaisuna työvoimapulaan. Hän muistutti, että turvapaikkajärjestelmä ja pakolaiskiintiöt ovat tarkoitettu suojelemaan apua tarvitsevia, eivätkä ratkaisemaan työvoimapulaa.

"Meidän on ymmärrettävä, että huonon sopeutumisen ja kulttuurierojen aiheuttama eriytyminen ja sosiaaliset ongelmat eivät katoa, vaikka sulkisimme niiltä silmämme ja perustelisimme tilannetta väestönkehityksellä."

Työperäiset maahanmuuttajat soputuvat yhteiskuntaan ja kulttuuriin nopeammin, Honkonen totesi. Maahanmuuttajien aktiivinen integrointi, erityisesti kielikoulutuksen kautta, on välttämätöntä. Valtioiden on tärkeä tukea sopeutumista ja hyödyntää uusia keinoja, kuten tekoälyä, prosessien tehostamiseksi.

"Maanosamme ikääntyminen on tosiasia ja suurin kohtaamamme yhteiskunnallinen haaste. Ratkaisujen on kuitenkin oltava yhteiskunnallisesti kestäviä", Honkonen sanoi.

Maahanmuutto ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu väestönkehityksen haasteisiin, Honkonen toteaa, vaan tärkeää on myös syntyvyyden ja nuorten perheiden tukeminen.

Eduskunta tiedotteet: Euroopan neuvosto keskusteli maahanmuutosta vastauksena Euroopan ikääntymiseen 30.1.2025

[Phantasticum]

maahanmuuttokriittisyyden osalta asiat eivät ole edistyneet lainkaan vaan päinvastoin muuttuneet vain huonompaan suuntaan

Koska tämä keskustelu näyttää irtoavan ketjun aiheesta, pistin vastaukseni eri ketjuun.

Itseään Euroopan kansanedustajaksi kutsuva perussuomalainen Sebastian Tynkkynen mainostaa Euroopan muuttoliikepolitiikan tiukentumista Helsingin Sanomien etusivulla. Mainoksessa todetaan näin: "Kannatamme järkevää ja laillista muuttoliikettä. Suomea hyödyttävä osaaminen on tervetullutta ja teemme myös maaohjelmia tarvittavan työvoiman rekryämiseksi. Mutta halpatyövoiman kriteereitä tiukennamme, jotta välttäisimme sosiaaliturvan varaan tipahtavan tulijavirran."

Perussuomalainen järkevyys on saanut jatkoa. Nyt asialla on kunnostautunut edustaja Nieminen, jonka mielestä "maahanmuutto voi auttaa ratkaisemaan ongelmia, mutta vain, jos se on toteutettu hallitusti ja järkevästi". Hallittua, järkevää ja laillista sekä maaohjelmia. Siitä on perussuomalainen väestönvaihto-operaatio rakennettu. Avoin suomalaisuus ja silleen niin.

Simo, irrota väestökellosta patterit, ettei se mene rikki. Koneisto hajoaa, jos viisarit eivät pysy vauhdissa mukana.

Euroopan neuvosto keskusteli maahanmuutosta vastauksena Euroopan ikääntymiseen

Euroopan neuvoston (EN) yleiskokous keskusteli keskiviikkona 29. tammikuuta maahanmuutosta keinona vastata Euroopan väestön ikääntymiseen. Keskustelun pohjana oli muuttoliikettä, pakolaisia ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tilannetta käsittelevän valiokunnan raportti (pace.coe.int). Suomen valtuuskunnasta keskusteluun osallistuivat Mira Nieminen (ps.) ja Petri Honkonen (kesk.).

Raportin mukaan väestön ikääntymisellä sekä nuoren ja työikäisen väestön vähenemisellä on perustavia vaikutuksia erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmiin, työmarkkinoihin, julkiseen talouteen ja eläkeoikeuksiin.

Mira Niemisen mukaan maahanmuutto voi auttaa ratkaisemaan ongelmia, mutta vain, jos se on toteutettu hallitusti ja järkevästi. Hallitsematon maahanmuutto voi sitä vastoin muuttua yhteiskuntaa kuormittavaksi kustannukseksi.

"On varmistettava, että maahanmuuttajat integroituvat yhteiskuntaan, oppivat kielen, saavat työtä ja osallistuvat aktiivisesti yhteisön toimintaan", Nieminen sanoi.

Nieminen painotti myös valtioiden velvollisuutta huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta.

"Meidän tulee olla tarkkoja siinä, kenet päästämme maahan, ja samalla panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn."

"Onnistunut maahanmuuttopolitiikka edellyttää tasapainoa inhimillisyyden, taloudellisten realiteettien ja turvallisuuden välillä", Nieminen tiivisti viestinsä yleiskokoukselle.

Honkonen: Maahanmuutto ei ole yksinkertainen ratkaisu työvoimapulaan

Petri Honkosen mukaan maahanmuuttoa ei tule esittää yksinkertaisena ratkaisuna työvoimapulaan. Hän muistutti, että turvapaikkajärjestelmä ja pakolaiskiintiöt ovat tarkoitettu suojelemaan apua tarvitsevia, eivätkä ratkaisemaan työvoimapulaa.

"Meidän on ymmärrettävä, että huonon sopeutumisen ja kulttuurierojen aiheuttama eriytyminen ja sosiaaliset ongelmat eivät katoa, vaikka sulkisimme niiltä silmämme ja perustelisimme tilannetta väestönkehityksellä."

Työperäiset maahanmuuttajat soputuvat yhteiskuntaan ja kulttuuriin nopeammin, Honkonen totesi. Maahanmuuttajien aktiivinen integrointi, erityisesti kielikoulutuksen kautta, on välttämätöntä. Valtioiden on tärkeä tukea sopeutumista ja hyödyntää uusia keinoja, kuten tekoälyä, prosessien tehostamiseksi.

"Maanosamme ikääntyminen on tosiasia ja suurin kohtaamamme yhteiskunnallinen haaste. Ratkaisujen on kuitenkin oltava yhteiskunnallisesti kestäviä", Honkonen sanoi.

Maahanmuutto ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu väestönkehityksen haasteisiin, Honkonen toteaa, vaan tärkeää on myös syntyvyyden ja nuorten perheiden tukeminen.

Eduskunta tiedotteet: Euroopan neuvosto keskusteli maahanmuutosta vastauksena Euroopan ikääntymiseen 30.1.2025

Lainaukset eivät näy.

[kgb]

maahanmuuttokriittisyyden osalta asiat eivät ole edistyneet lainkaan vaan päinvastoin muuttuneet vain huonompaan suuntaan

Koska tämä keskustelu näyttää irtoavan ketjun aiheesta, pistin vastaukseni eri ketjuun.

Itseään Euroopan kansanedustajaksi kutsuva perussuomalainen Sebastian Tynkkynen mainostaa Euroopan muuttoliikepolitiikan tiukentumista Helsingin Sanomien etusivulla. Mainoksessa todetaan näin: "Kannatamme järkevää ja laillista muuttoliikettä. Suomea hyödyttävä osaaminen on tervetullutta ja teemme myös maaohjelmia tarvittavan työvoiman rekryämiseksi. Mutta halpatyövoiman kriteereitä tiukennamme, jotta välttäisimme sosiaaliturvan varaan tipahtavan tulijavirran."

Perussuomalainen järkevyys on saanut jatkoa. Nyt asialla on kunnostautunut edustaja Nieminen, jonka mielestä "maahanmuutto voi auttaa ratkaisemaan ongelmia, mutta vain, jos se on toteutettu hallitusti ja järkevästi". Hallittua, järkevää ja laillista sekä maaohjelmia. Siitä on perussuomalainen väestönvaihto-operaatio rakennettu. Avoin suomalaisuus ja silleen niin.

Simo, irrota väestökellosta patterit, ettei se mene rikki. Koneisto hajoaa, jos viisarit eivät pysy vauhdissa mukana.

Euroopan neuvosto keskusteli maahanmuutosta vastauksena Euroopan ikääntymiseen

Euroopan neuvoston (EN) yleiskokous keskusteli keskiviikkona 29. tammikuuta maahanmuutosta keinona vastata Euroopan väestön ikääntymiseen. Keskustelun pohjana oli muuttoliikettä, pakolaisia ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tilannetta käsittelevän valiokunnan raportti (pace.coe.int). Suomen valtuuskunnasta keskusteluun osallistuivat Mira Nieminen (ps.) ja Petri Honkonen (kesk.).

Raportin mukaan väestön ikääntymisellä sekä nuoren ja työikäisen väestön vähenemisellä on perustavia vaikutuksia erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmiin, työmarkkinoihin, julkiseen talouteen ja eläkeoikeuksiin.

Mira Niemisen mukaan maahanmuutto voi auttaa ratkaisemaan ongelmia, mutta vain, jos se on toteutettu hallitusti ja järkevästi. Hallitsematon maahanmuutto voi sitä vastoin muuttua yhteiskuntaa kuormittavaksi kustannukseksi.

"On varmistettava, että maahanmuuttajat integroituvat yhteiskuntaan, oppivat kielen, saavat työtä ja osallistuvat aktiivisesti yhteisön toimintaan", Nieminen sanoi.

Nieminen painotti myös valtioiden velvollisuutta huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta.

"Meidän tulee olla tarkkoja siinä, kenet päästämme maahan, ja samalla panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn."

"Onnistunut maahanmuuttopolitiikka edellyttää tasapainoa inhimillisyyden, taloudellisten realiteettien ja turvallisuuden välillä", Nieminen tiivisti viestinsä yleiskokoukselle.

Honkonen: Maahanmuutto ei ole yksinkertainen ratkaisu työvoimapulaan

Petri Honkosen mukaan maahanmuuttoa ei tule esittää yksinkertaisena ratkaisuna työvoimapulaan. Hän muistutti, että turvapaikkajärjestelmä ja pakolaiskiintiöt ovat tarkoitettu suojelemaan apua tarvitsevia, eivätkä ratkaisemaan työvoimapulaa.

"Meidän on ymmärrettävä, että huonon sopeutumisen ja kulttuurierojen aiheuttama eriytyminen ja sosiaaliset ongelmat eivät katoa, vaikka sulkisimme niiltä silmämme ja perustelisimme tilannetta väestönkehityksellä."

Työperäiset maahanmuuttajat soputuvat yhteiskuntaan ja kulttuuriin nopeammin, Honkonen totesi. Maahanmuuttajien aktiivinen integrointi, erityisesti kielikoulutuksen kautta, on välttämätöntä. Valtioiden on tärkeä tukea sopeutumista ja hyödyntää uusia keinoja, kuten tekoälyä, prosessien tehostamiseksi.

"Maanosamme ikääntyminen on tosiasia ja suurin kohtaamamme yhteiskunnallinen haaste. Ratkaisujen on kuitenkin oltava yhteiskunnallisesti kestäviä", Honkonen sanoi.

Maahanmuutto ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu väestönkehityksen haasteisiin, Honkonen toteaa, vaan tärkeää on myös syntyvyyden ja nuorten perheiden tukeminen.

Eduskunta tiedotteet: Euroopan neuvosto keskusteli maahanmuutosta vastauksena Euroopan ikääntymiseen 30.1.2025

Lainaukset eivät näy.

Jep, 10 pikselin edestä näkyvää lainattua tekstiä on aika vähän

[Phantasticum]

No niin. Nyt näkyy.