Noitavainot jatkuvat vielä 2020-luvulla

[Shemeikka]

Noitavainot elävät ja voivat hyvin, muun muassa Intiassa ja Saharan eteläpuolella. Tuhansia lynkataan noidiksi syytettynä, ja pienemmät rikokset siihen päälle. Nippelitietona, että Suomi poisti noituuden rikoslaista niinkin myöhään, kuin vuonna 1998. Tietysti se siihen aikaan oli rikoslain kuollut kirjain, jonka perusteella ketään ei vuosikymmeniin oltu tuomittu sakkoihin tai vankeuteen.

Noitavainot jatkuvat vielä 2020-luvulla

Läntisessä maailmassa noituudesta syytettyjen vainot ovat olleet historiaa jo 200-300 vuotta, ja noituus on länsimaissa lähinnä teinityttöjen leikkiä. Niin kutsutuissa "kehittyvissä maissa" noitavainot ovat arkea ja kuolemanvakavaa toimintaa.

Pelkästään Intiassa surmattiin vuosina 2010-2022 yli 1 600 ihmistä noitina. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä kaikki Intian osavaltiot eivät tilastoi noituutta henkirikoksen motiivina, tai noituudesta syytettyjen pahoinpitelyjä ja eristämistä yhteisöstä.

2000-luvun noitavainoja on tutkittu vain vähän. Tiettävästi vain yksi tutkimusryhmä tilastoi, lähinnä uutislähteistä, eri maissa noituudesta syytettyihin kohdistuneita rikoksia. Ryhmä on löytänyt 60 eri maasta, ajanjaksolla 2009-2019, noin 20 000 noituudesta syytettyihin kohdistettuja henkirikoksia, väkivaltaa, syrjintää sekä asiatonta kohtelua.

Luvussa ovat mukana vain uutisiin päätyneet, noitasyytöksistä johtuneet rikokset. Todellinen luku on paljon suurempi, sanoo noitasyytöksiä tutkinut australialainen professori Miranda Forsyth.

"Kun maat kiinnittävät asiaan huomiota, ja alkavat laskea tapauksia, huomataan nopeasti, että niitä on paljon enemmän, kuin on tajuttu", sanoo professori Forsyth Australian kansallisesta yliopistosta.

Noitasyytöksiä ja niistä johtuvia rikoksia tapahtuu professori Forsythin mukaan eri puolilla maailmaa, mutta eniten Intiassa, osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa, sekä Papua-Uudessa- Guineassa.

Noitavainojen laajuutta on vaikea arvioida, sillä monet tapaukset jäävät pimentoon. Noitasyytösten aiheuttamia rikoksia ei aina ilmoiteta poliisille, ja vaikka ilmoitettaisiin, poliisit usein itse uskovat noituuteen, ja katsovat noidan saaneen ansionsa mukaan.

Professori Miranda Forsythin mukaan 2000-luvulla noitavainoja tapahtuu niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Otollisen kasvualustan noitavainoille luo muun muassa heikko lainvalvonta, epävakaus, epävarmuus sekä köyhyys. Noitavainon kohteeksi joutuvat useimmiten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat miehet, naiset, lapset, lesket ja vanhukset.

Joskus noidaksi syyttämisellä on taloudellinen motiivi. Esimerkiksi aviomiehen kuoltua leskeä syytetään noidaksi, ja aviomiehen surmaamisesta noituudella, ja miehen suku pääsee näin käsiksi perintöön.

Usein noituussyytösten taustalla on kuitenkin aito taikausko.

"Jos uskoo taikuuteen – kuten suurin osa maailman ihmisistä – on ihmisellä taipumus etsiä syntipukki", pohtii professori Forsyth.

Noidaksi epäiltyjä syytetään ihmisten surmaamisesta noituudella, mutta myös niinkin arkisesta asiasta kuin auton rikkoutumisesta. Omista vastoinkäymisistä halutaan syyttää jotakuta muuta, usein henkilöä, jonka kanssa on jo valmiiksi huonot välit.

Noidiksi syytettyjen sukupuoli vaihtelee paikan mukaan. Joillain alueilla noidiksi syytetään miehiä, ja toisilla naisia.

Naisiin kohdistuvissa noitasyytöksissä on usein seksuaalinen elementti, ja noidiksi syytetyiltä naisilta silvotaan sukuelimet tai rinnat.

Professori Miranda Forsyth näkee myös valoa noitavainojen torjumisessa. YK on jo vuonna 2021 hyväksynyt päätöslauselman, jossa järjestö vaatii jäsenmaita tuomitsemaan noitavainoihin liittyvät haitalliset käytännöt, ja käyttämään kaikki keinot niitten torjumiseksi.

Professori Forsythin mukaan YK:n päätöslauselma on toistaiseksi jäänyt sanahelinäksi, josta ei ole seurannut käytännön toimia. Hänen mukaansa erityisesti Papua-Uudessa-Guineassa katolinen kirkko on toiminut tehokkaammin noitavainoja vastaan. Yhteisöstä on tullut esiin noituudesta syytettyjä puolustavia esitaistelijoita, jotka kuitenkin tarvitsevat tukea.

Moni "kehittyvä maa" on säätänyt noitavainoja torjuvia lakeja, mutta niitä toteutetaan lähinnä tapauskohtaisesti, sanoo Forsyth.

Suomi poisti noituuden rikoslaista vuonna 1998.

Lähde Maaseudun Tulevaisuus-lehti

https://www.kansalainen.fi/noitavainot-jatkuvat-viela-2020-luvulla/