Ruotsi: Asukkaita kehotetaan etsimään ruokaa luonnosta

[Shemeikka]

Näin naapurissa. Eräät ovat puhuneet siirtyvänsä Ruotsiin, kun sota syttyy, mutta eipä taida olla hyvä ratkaisu. Lähinnä ojasta allikkoon. Suomessa on jonkin verran parempi tilanne, mutta kriisitilanteessa ei kannata jäädä yhteikunnan apua odottelemaan. Verkkolehti Kansalainen.fi.

Ruotsi: Asukkaita kehotetaan etsimään ruokaa luonnosta

Suomessa 80% elintarviketeollisuuden raaka-aineista on kotimaista tuotantoa, mutta Ruotsissa noin 50% kaikesta ruuasta on tuotu ulkomailta. Ruotsin viranomaiset eivät välttämättä kriisin tai sodan iskiessä kykene ruokkimaan kaikkia maan asukkaita.

Yhteiskunnan valmiudesta vastaava turvallisuusvirasto MSB kehottaa ruotsalaisia etsimään kriisitilanteissa ruokaa luonnosta. Virasto viittaa erityisesti tavallisiin kasveihin, joita löytyy lähimetsistä.

MSB on julkaissut kriisivalmiusesitteen, jossa kerrotaan elintarvikkeitten keräämisestä luonnossa.

"Luonnossa on paljon, mitä voimme syödä: sieniä, marjoja omenia", kertoo esitettä kirjoittamassa ollut Anna Teljfors turvallisuusvirastosta.

Korona ja Ukrainan sota ovat antaneet esimakua siitä, miten kuljetukset voivat takkuilla kriisin aikana.

"Suurin osa ruuastamme on tuontitavaraa ulkomailta, ja siitä on syytä olla perillä", jatkaa Teljfors. "Jos tulee häiriöitä, tai kuljetusongelmia, se näkyy kauppojen hyllyillä jo parissa päivässä".

Teljforsin mielestä yhteiskunnan apuun ei kannata luottaa.

"Jokaisen täytyy tiedostaa oma vastuunsa kriisivalmiudessa", hän sanoo. "Pitää ylimääräistä ruokaa ja vettä kotona, sekä pohtia, mitä tekisi jos ei pysty käymään kaupassa. Jos vettä ei tulekaan hanasta, ja kännykkä ei toimi? Tarvitsenko apua, tai pystynkö auttamaan naapuria? Yhteisöllisuus on valmiutta", Anna Teljfors summaa.

Pohjoismaisissa metsissä on yli 200 syötävää kasvia. Jopa takapihalla kasvaa vitamiinirikasta rikkaruohoa, jota voi syödä tai käyttää ruuan lisukkeena.

"If you can´t beat them, eat them", sanoo syötävistä villikasveista useita kirjoja kirjoittanut Lisen Sundgren. "Lukekaa kasveista, joita on ympärillänne ja milloin ne ovat parhaimmillaan syötäviksi. Sitten antakaa mielikuvituksen laukata".

Sundgrenin mielestä tärkeintä on oppia, mitkä kasvit ovat syötäviä, ja mitkä myrkyllisiä. On myös syytä pitää mielessä jokamiehenoikeus.

"Lehtiä, kukkia ja sieniä saa poimia, mutta ei juuria eikä oksia", Sundgren sanoo.

Lisen Sundgren antaa vinkkejä yleisistä kasveista saataviin elintarvikkeisiin.

"Voikukka on Välimerenmaissa yleisesti käytetty elintarvike", hän kertoo. "Voikukan lehdet ryöpätään, paistetaan oliiviöljyssä valkosipulin, sitruunan, suolan ja pippurin kera ja syödään kasvisruokalajina".

Männyn neulaset ovat toinen hyvä luonnon elintarvike.

"Männyn neulasia ei ehkä miellä syötäväksi, mutta ne ovat täynnä hyviä aineita ja niistä saa ihanaa juomaa", kehuu Lisen Sundgren. "Neulasia haudutetaan kannen alla, ja neste juodaan virkistävänä juomana".

Eri yhdistyksiltä ja järjestöiltä löytyy kursseja luonnonruuan keräämiseen ja valmistukseen. Oppaita löytyy myös kirjastoista.

Lähde SVT

https://www.kansalainen.fi/ruotsi-asukkaita-kehotetaan-etsimaan-ruokaa-luonnosta/

[ikuturso]

Näin naapurissa. Eräät ovat puhuneet siirtyvänsä Ruotsiin, kun sota syttyy, mutta eipä taida olla hyvä ratkaisu. Lähinnä ojasta allikkoon. Suomessa on jonkin verran parempi tilanne, mutta kriisitilanteessa ei kannata jäädä yhteikunnan apua odottelemaan. Verkkolehti Kansalainen.fi.

Ruotsi: Asukkaita kehotetaan etsimään ruokaa luonnosta

Suomessa 80% elintarviketeollisuuden raaka-aineista on kotimaista tuotantoa, mutta Ruotsissa noin 50% kaikesta ruuasta on tuotu ulkomailta. Ruotsin viranomaiset eivät välttämättä kriisin tai sodan iskiessä kykene ruokkimaan kaikkia maan asukkaita.
...
"Voikukka on Välimerenmaissa yleisesti käytetty elintarvike", hän kertoo. "Voikukan lehdet ryöpätään, paistetaan oliiviöljyssä valkosipulin, sitruunan, suolan ja pippurin kera ja syödään kasvisruokalajina".

En tiennytkään, että kriisitilanteessa Ruotsi tuottaa oliiveja, valkosipulia, sitruunaa ja pippuria.

-i-

[Bona]

Ruotsalaisten typeryys on typerryttävää. Yhdessäkään mainitussa ruoka-aineessa ei ole nimeksikään energiaa, edes hiilihydraatteja, rasvasta ja proteiinista puhumattakaan. C-vitamiinia niistä toki saa mikä on hyödyllistä tilanteessa, jossa valtion varmuusvarastossa on pelkästään kauraryyniä ja YK:n lentokoneesta pudotettavat avustuspaketit sisältävät lähinnä riisiä.

[ikuturso]

Käsittääkseni voikukanlehtiin ruokana voisi liittyä sama, mitä ilmeisesti jäävuorisalaatista on sanottu.

Jos salaatin käsittelee ruoaksi, valmistaa, pureskelee ja ruoansulatus sen pilkkoo ja lopuksi punnerrat sen kuidut ulos... Kehosi on käyttänyt enemmän energiaa, kuin mitä tuosta vitamiini- ja kuitupommista saat.

Kuten Bona yllä kirjoitti, moni yrttihihhulin luonnonruoka voi sisältää suojaravinteita, vitamiineja, kuituja ja kaikkea mikä on hyvää vastustuskyvyllemme, ruoansulatuksellemme, suolistollemme ja vaikka mielenterveydelle. Mutta silloin kun pitää löytää energiaa jostain muualta kuin omista kylkimakkaroista, niin jonkun heinän ryöppääminen kannattaa jättää väliin.

-i-

[supersankaritar]

Talvella varsinkin kiva niitä voikukkia metsästää. Mun isä kertoi, että kun oli lapsi, heillä ei ollut ruokaa, niin hän joutui metsästämään joutsenia, vaikka rauhoitettu, mutta siihen aikaan sillä ei ollut niin väliä, oli syötävä, mitä sai. Sekin vois olla valkosipulin, sitruunan ja pippurin kanssa ihan hyvää, jos on nälkä.

[Tsuudi]

Mutta silloin kun pitää löytää energiaa jostain muualta kuin omista kylkimakkaroista, niin jonkun heinän ryöppääminen kannattaa jättää väliin.

-i-

Se on juuri noin noiden villiyrttien kanssa. Niissä on ravinteita, mutta ei juuri energiaa. Eläinkunnan tuotteissa on rasvaa, joka on moninverroin energiatiheämpää, ja lihassa on välttämättömiä aminohappoja.
Aivot kuitenkin tarvitsevat toimiakseen hiilihydraattia, joten pelkästään eläinkunnan antimilla hiilihyraatin tuottaminen aivoille kuluttaa myös energiaa.
Järkevissä määrin energiaa ja hilihydraattia sisältäviä kasvikunnan tuotteita ovat: Mustaluppo, eli musta Naava, Järviruo'on juurakot sekä pettu.
Näitä on helppo kerätä ja niiitä löytyy melkein mistä vain. Käsittelyyn menee vain aikaa, paitsi järviruo'on juuret, jotka voi vain keittää. Sokeria liukenee keitinveteen.
Luposta pitää liottaa jäkälähapot pois tuhkalupeällö, huudella ja keittää, sen jälkeen on varsin energiapitoista ravintoa.
Petun voi keittää pari tuntia ja syödä, tai paahtaa uunissa ja hienontaa ja sekoittaa sitten vaikka lihakeittoon.
Lupossa on energiaa 2200 kcal/kg, järviruo'on juurakka 800 kcal/kg ja pettu 1200 kcal/kg.
Horsman juurissa on 800-1200kcal/kg. Horsman juuri vsin on niin kitkerän makuinen, että sitä on hankala syödä paljoa. Sienissä on energiaa  enimmillään 350 kcal/kg.
Vegaaninen soija ja tofu tulee  tuolla luonnossavähän niinkuin se sähkö siitä pistorasiasta.

[supersankaritar]

Pettu leivästä oli joku tovi sitten keskustelua mun Facebookissa ja kaveri linkkasi tän mulle, tässä sanotaan, että yhdestä männystä saa kilon pettu jauhoa. Jotenkin ihan absurdia ajatella, että miten kamala nälkä ihmisellä on, kun on keksinyt, että hei, tätä aletaan syömään. https://yle.fi/a/3-10839365?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR0l1XtUfzEPC3WXNlAmucxciF1383fJtHKyUydxR3nguZ-YdR-CKp4FGzU_aem_UKeJry3g_s9nC1n0ZQ2YOg

[KamalaJari]

Ehkä on syytä varastoida ruokaa sen verran että pärjää hyvän aikaa , aiheellista on myös hommata haulikko ja panoksia riittävä määrä ja vähän sen ylikin jos tarvetta ilmenee metsästykseen ja muuhun .

Kriisitilanteet tulevat olemaan hankalia , apua ei tule ja on selvittävä omin neuvoin.
Toki yhteistyössä ja yhteisössä on voimaa ja turvaa jos sellaisen verkoston on onnistunut saamaan.

Marjat sun muut heinät eivät pitkälle elätä ihmistä joka on tottunut saamaan kunnollista ravintoa säännöllisesti.

[Skeptikko]

En tiennytkään, että kriisitilanteessa Ruotsi tuottaa oliiveja, valkosipulia, sitruunaa ja pippuria.

Oliiveista ja pippurista en tiedä, mutta valkosipulin viljely onnistuu hyvin Suomen oloissa ulkona ja tuottaa helposti suuria satoja, jos sitä vain alkaa viljellä. Omasta kokemuksesta tiedän myös erilaisten sitrushedelmienkin viljelynkin onnistuvan suhteellisen hyvin talvella ikkunalaudalla, kunhan lämmitys vain toimii. Kesällä toki voi kasvattaa ulkonakin.

Käsittääkseni voikukanlehtiin ruokana voisi liittyä sama, mitä ilmeisesti jäävuorisalaatista on sanottu.

Jos salaatin käsittelee ruoaksi, valmistaa, pureskelee ja ruoansulatus sen pilkkoo ja lopuksi punnerrat sen kuidut ulos... Kehosi on käyttänyt enemmän energiaa, kuin mitä tuosta vitamiini- ja kuitupommista saat.

Muuten, Finelin mukaan voikukan lehdissä olisi energiaa 38 kcal sataa grammaa kohden (ja jäävuorisalaatissa 13 kcal). Proteiinia 3,1 grammaa (jäävuorisalaatissa 1,1 grammaa):

Voikukka, lehti, voikukan lehti Taraxacum spp.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/35586

             
               
                 
                 
                 
                 

Ravintotekijä	Määrä	Menetelmä	Tietolähde	Julkaisu
energia, laskennallinen	159 kJ  (38  kcal)	summattu osatekijöistä	THL:n tuottama
rasva	0.2 g	analysoitu	riippumaton laboratorio	1655
hiilihydraatti imeytyvä	2.2 g	summattu osatekijöistä	THL:n tuottama
proteiini	3.1 g	summattu osatekijöistä	riippumaton laboratorio	1655

Jäävuorisalaatti, rapea keräsalaatti, amerikansalaatti Lactuca sativa var. capitata
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/331

                 
                 
                 
                 

Määrä	Menetelmä	Tietolähde	Julkaisu
energia, laskennallinen	54 kJ (13  kcal)	summattu osatekijöistä	THL:n tuottama
rasva	0.2 g	muu arvon tyyppi	elintarvikekoostumustaulukko	391
hiilihydraatti imeytyvä	1.0 g	summattu osatekijöistä	THL:n tuottama
proteiini	1.1 g	summattu osatekijöistä	THL:n tuottama

Kuten Bona yllä kirjoitti, moni yrttihihhulin luonnonruoka voi sisältää suojaravinteita, vitamiineja, kuituja ja kaikkea mikä on hyvää vastustuskyvyllemme, ruoansulatuksellemme, suolistollemme ja vaikka mielenterveydelle. Mutta silloin kun pitää löytää energiaa jostain muualta kuin omista kylkimakkaroista, niin jonkun heinän ryöppääminen kannattaa jättää väliin.

Suomalaisista moni on niin lihava, että ensimmäisenä ongelmaksi ei välttämättä näillä muodostu riittävä energian saanti, vaan esimerkiksi riittävä proteiinin ja vitamiinien saanti yms... Suuret määrät soijarouhetta, öljyä ja jotain kuivaa hiilihydraattia, kuten makaronia tai spagettia (joka on varsin tiiviisti pakattua) - sekä monivitamiinipillereitä. Näiden pitäisi säilyä kohtuullisen hyvin, myös ilman sähköä, toisin kuin vaikkapa lihan.

PS, näköjään pippurinkin kasvattaminen onnistuu suhteellisen helposti ((oliivikin on näköjään mahdollinen, mutta ehkä vähän vaativampi), joskin aikaahan sekin vie. Kannattaisi varmaankin jo valmiiksi viljellä kotona ja puutarhassa nimenomaan sellaisia kasveja, joita voi myös syödä:

Helena kasvatti pippurista liki kaksimetrisen puun – katso kuva
https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/helena-kasvatti-pippurista-liki-kaksimetrisen-puun/

Huonekasvien kylväminen onnistuu monesta erikoisesta asiasta, kuten popcornista tai vaikkapa  mangon tai avokadon siemenestä.
...
Helena kylvi noin kymmenen roseepippuria mullalla täytettyyn ruukkuun. Projektin hän aloitti keväällä valon määrän lisääntyessä. Ruukku oli idätyksen ajaksi sijoitettuna ikkunalaudalle lämpimään paikkaan, muuten hän säilytti sitä keittiön pöydällä valoisalla paikalla.

Helena neuvoo, että aluksi ruukku on syytä pitää jatkuvasti hieman kosteana – mutta ei kuitenkaan märkänä.

Itämiseen kului Helenan muistikuvien mukaan viikko, ellei jopa kaksikin.

"Aluksi oli vähän epätoivoinen olo, että tuleekohan tästä mitään. Mutta sitten kun itäminen tapahtui, kasvu oli todella nopeaa", Helena sanoo.

Lopulta kymmenestä pippurista kaksi lähti itämään.
...
Kun puu alkoi kasvamaan, Helena antoi mullan kuivahtaa välissä niin, että lehdet olivat jo nuukahtamaisillaan. Lannoitteita, lisävaloja tai muita vippaskonsteja pippuripuu ei kaipaa menestyäkseen.
...
Aluksi pippuripuu kasvoi kapeana kohti kattoa, mutta sitten Helena hoksasi katkaista osan latvasta. Latvomisen seurauksena puu lähti haarautumaan ja tuuheutumaan kauniisti.

"Ja se osan minkä katkaisee, kannattaa laittaa vesilasiin juurtumaan. Se juurtuu todella hyvin."

Ehkä on syytä varastoida ruokaa sen verran että pärjää hyvän aikaa , aiheellista on myös hommata haulikko ja panoksia riittävä määrä ja vähän sen ylikin jos tarvetta ilmenee metsästykseen ja muuhun .

Joku jousiase voisi ehkä olla ainakin pidemmän päälle hyvä olla metsästykseen. Siitä ei samalla tavalla panokset lopu ja jousiaseen saa kai hankkia laillisesti ilman lupaakin. Tosin isompien eläinten metsästäminen voi olla jousiaseella haastavaa.

[Pöhisijä]

Aivot kuitenkin tarvitsevat toimiakseen hiilihydraattia,

Eivät tarvitse, tuo myytti elää jostain syystä vahvasti, glukoneogeneesi tuottaa tarvittavan glukoosin.

Kriisiä varten kannattaa heittää komeroon vaikka virveli eikä noudattaa Sundgrenin kuolemaan johtavia ohjeita rehujen keräilystä. Itse en pidä mitään valmiusvarastoja, paastoamalla selviää todella kauan (ellei ole jo valmiiksi luuranko) kunhan syö suolaa ja mieluiten muitakin elektrolyyttejä. Jos siinä ajassa ei tilanne parane on päällä maailmanloppu.

[beauharlan]

Ehkä on syytä varastoida ruokaa sen verran että pärjää hyvän aikaa , aiheellista on myös hommata haulikko ja panoksia riittävä määrä ja vähän sen ylikin jos tarvetta ilmenee metsästykseen ja muuhun .

Kriisitilanteet tulevat olemaan hankalia , apua ei tule ja on selvittävä omin neuvoin.
Toki yhteistyössä ja yhteisössä on voimaa ja turvaa jos sellaisen verkoston on onnistunut saamaan.

Marjat sun muut heinät eivät pitkälle elätä ihmistä joka on tottunut saamaan kunnollista ravintoa säännöllisesti.

Tästä näkökulmasta samaa mieltä. Ruoan löytäminen metsästä tai ruokakriisistä selviytyminen vaatii tiettyjä elämäntaitoja, eikä se ole helppoa. Jokaisen tulee varastoida ja valmistautua tarvittavilla taidoilla.

[Lalli IsoTalo]

Tervetuloa mukaan, @beauharlan !

[HDRisto]

Ehkä on syytä varastoida ruokaa sen verran että pärjää hyvän aikaa , aiheellista on myös hommata haulikko ja panoksia riittävä määrä ja vähän sen ylikin jos tarvetta ilmenee metsästykseen ja muuhun .

Kriisitilanteet tulevat olemaan hankalia , apua ei tule ja on selvittävä omin neuvoin.
Toki yhteistyössä ja yhteisössä on voimaa ja turvaa jos sellaisen verkoston on onnistunut saamaan.

Marjat sun muut heinät eivät pitkälle elätä ihmistä joka on tottunut saamaan kunnollista ravintoa säännöllisesti.

Tästä näkökulmasta samaa mieltä. Ruoan löytäminen metsästä tai ruokakriisistä selviytyminen vaatii tiettyjä elämäntaitoja, eikä se ole helppoa. Jokaisen tulee varastoida ja valmistautua tarvittavilla taidoilla.

Kyllä vaan. Pari miljoonaa umpikaupunkilaista (eivät ole koskaan "maalla ja metsässä" käyneetkään) kun lähtee samaan aikaan marjoja poimimaan niin kaaos senkun pahenee. Varmaan puolet jää taipaleelle.

[dothefake]

Sehän se varmaan on tarkoituskin, vähemmän huollettavia.

[Saturnalia]

Se on juuri noin noiden villiyrttien kanssa. Niissä on ravinteita, mutta ei juuri energiaa. Eläinkunnan tuotteissa on rasvaa, joka on moninverroin energiatiheämpää, ja lihassa on välttämättömiä aminohappoja.
Aivot kuitenkin tarvitsevat toimiakseen hiilihydraattia, joten pelkästään eläinkunnan antimilla hiilihyraatin tuottaminen aivoille kuluttaa myös energiaa.
Järkevissä määrin energiaa ja hilihydraattia sisältäviä kasvikunnan tuotteita ovat: Mustaluppo, eli musta Naava, Järviruo'on juurakot sekä pettu.
Näitä on helppo kerätä ja niiitä löytyy melkein mistä vain. Käsittelyyn menee vain aikaa, paitsi järviruo'on juuret, jotka voi vain keittää. Sokeria liukenee keitinveteen.
Luposta pitää liottaa jäkälähapot pois tuhkalupeällö, huudella ja keittää, sen jälkeen on varsin energiapitoista ravintoa.
Petun voi keittää pari tuntia ja syödä, tai paahtaa uunissa ja hienontaa ja sekoittaa sitten vaikka lihakeittoon.
Lupossa on energiaa 2200 kcal/kg, järviruo'on juurakka 800 kcal/kg ja pettu 1200 kcal/kg.
Horsman juurissa on 800-1200kcal/kg. Horsman juuri vsin on niin kitkerän makuinen, että sitä on hankala syödä paljoa. Sienissä on energiaa  enimmillään 350 kcal/kg.

Tuossa vuosi sitten tuli luettua muutama teos Suomen 1600-luvun historiasta ja sain sen käsityksen, että yleisin hätäruoka oli vehkajuuri. Petusta puhutaan ja petulla on maine, mutta yleisimpiä taisivat olla nuo juuret. Niissä oli energiaa eniten. Maku oli tietojen mukaan epämiellyttävä, mutta parani keittämällä ja muilla keinoin. On se ollut aikaa.