Onko perussuomalainen kansalaisvaikuttaminen mahdollista?

[Pihlaja]

Suomessa on jaossa vain 200 kansanedustajan paikkaa, ja kunnallissektorilla, hyvinvointialueilla yms. instansseillakin on vain hyvin rajallinen määrä varsinaisia "päättäjän paikkoja". Jos tavallinen kansalainen ei itse asetu ehdolle vaaleissa tai asettuu, muttei ei tule valituksi, onko hänellä käytännössä vaikuttamismahdollisuuksia siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään?

Toisin sanoen, onko perussuomalaisilla (tai ellei, niin onko muilla puolueilla) olemassa käytännössä toimivia kansalaisvaikuttamisen kanavia, joita pitkin valtaan vaaleilla valitut (ja/tai heidän avustajansa) tosiasiallisesti kuuntelevat kansalaisten ajatuksia, ideoita ja kysymyksiä siten, että niillä olisi oikeasti jotakin käytännön merkitystä?

Tässä yhteydessä ajattelen nyt lähinnä valtakunnan tason asioita, en niinkään esim. kunnallissektoria tai hyvinvointialueita – niin tärkeitä kuin nekin ovat.

Onko jollakin tietoa esimerkiksi siitä, miten suuri prosenttiosuus perussuomalaisten ministerien ja kansanedustajien saamista sähköpostiviesteistä päätyy tosiasiallisesti heidän luettavakseen, ja kuinka suuren osan näistä he lopulta lukevat ajatuksella? Lukeeko ylipäänsä kukaan esim. ministerien eduskunta- tai gov-sähköposteja; millainen avustajakaarti heillä mahdollisesti on suodattamassa "jyvät akanoista" heidän saamastaan sähköpostitulvasta; keskustelevatko heidän avustajansa heidän kanssaan mahdollisista "jyvistä"; edistävätkö avustajat mahdollisesti hyväksi havaittuja "jyviä" jollain tavalla konkreettisesti jne.

Tai lukevatko jotkut perussuomalaiset poliitikot oikeasti vaikkapa lakiluonnoksiin tulleet lausunnot läpi ajatuksella, vai jätetäänkö tällainen kokonaan asianomaisen virkakunnan tehtäväksi? Yhtenä konkreettisena esimerkkinä voisi ajatella vaikka parhaillaan käsittelyssä olevaa käännytyslakia: Ketkä kaikki perussuomalaiset ministerit, kansanedustajat tai heidän avustajansa mahtoivat lukea ajatuksella läpi kaikki noin 60 lausuntoa, joita hallituksen lakiesitysluonnokseen tuli, ja seurasiko tuosta lukemisesta jotakin todellista poliittista ohjausta ja seurantaa sisäministeriön virkamieskunnalle lakiluonnoksen viimeistelyyn?

Entä onko perussuomalaisilla (tai ellei, niin onko muilla puolueilla) olemassa muita käytännössä toimivaksi todettuja (tai puoluerajat ylittäviä, tai puolueisiin kiinteästi liittymättömiä) kanavia, joilla foorumilaiset ovat itse konkreettisesti todenneet valtakunnan tason kansalaisvaikuttamisen onnistuvan ainakin jossain määrin?

Itselleni on tullut jostakin vähän sen suuntainen käsitys, että puolueisiin kyllä houkutellaan jäseneksi, mutta sielläkin toiminta keskittyisi lähinnä eri tason vaalikampanjoihin, ja lisäksi eri paikkakuntien paikallissektorit olisivat varsin kaukana valtakunnan poliitikoista – puhumattakaan, että jollakin puolueeseen kuulumattomalla "hangaround-henkilöllä" olisi jotakin käytännön mahdollisuuksia esim. ideoida tai kommentoida sitä, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon erilaisiin ilmiöihin suhtautumisessa (vaikkapa joidenkin lakien valmistelussa). Käsitykseni on myös, että puolueeseen rivijäsenenä kuuluminenkaan ei käytännössä juuri parantaisi vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Olisi mukava kuulla tähän liittyen erityisesti ihan konkreettisia toimivaksi todettuja käytännön kokemuksia ja vinkkejä, jos jollakin vain on sellaisia esittää.

[Lalli IsoTalo]

Onko kansalaisvaikuttaminen mahdollista?

On. Ei ole kukaan koskaan sanonut "ei", kun olen tarjoutunut ilmaiseksi vaaliavustajaksi. Olen myös saanut omia ajatuksia läpi.

Pidempi vastaus: Aloitin "urani" ennen Hommaa lähettämällä kaikille kaikille ei-sosialistisille kansaedustajille - jokaiselle erikseen, ei siis ryhmäpostituksena - ajatuksen siitä, että perintövero on marxilainen ajatus. Havaitsin tällä olleen selkeästi mitattavissa olevaa vaikutusta julkisessa keskustelussa.

Kun perustuslakia uudistettiin - siis puukotettiin - lähetin kaikille perustuslakivaliokunnan jäsenille meiliä ja monet vastasivatkin, etenkin Pekka Haavisto. Tästä oli se hyöty, että sillanrakennusaikoinani sain hänet suostumaan Homman presidenttiehdokashaastattaluun, ja sen jälkeen dominot kaatuilivat siten, että monet muutkin suostuivat, esim. Sauli Niinistö.

Kysymyksiä haastateltaville tehty kimpassa hommalaisten kanssa.

Matias Turkkilalle ilmoittauduin kakkoskuvaajaksi, kun hän oli JH-a:n vaalipäällikkö. Sittemmin kuvasin ja haastattelin Jussia useastikin.

Jari Leinoa ykkösavustin voimallisesti. Turkkilaa ihan pikkasen, samoin Teemu Lahtista aivan snadisti.

Mikko Pauniota avustin aika paljon. Eija-Riitta Korholaa yritin avustaa, mutta hänellä oli jo videokuvaaja, ja kihti esti kävelyn koko toukokuun ajan.

Hommabannereita on tullut duunailtua jonkin verran.

Sähköposteista kansanedustajille sanoisin sen verran, että niiden pitää olla erittäin ytimekkäitä, hyvin perusteltuja, ja keskittyä vain yhteen asiaa. Mitään kimppapostituksia ei pidä lähettää.

Lopuksi: kokemukseni avustamisesta ovat pelkästään positiivisia.

[kgb]

Kyllä jäsenenä mukanaolo paikallispolitiikassa kannattaa vaalien ulkopuolellakin ja tietoa kulkee molempiin suuntiin, koska paikallisyhdistyksillä on edustajansa piireissä jonka kautta voi vaikuttaa puolueneuvostoon jne. Vaatii tietenkin hieman viitseliäisyyttä ja ahkeruutta lähteä mukaan sekä ennen kaikkea sellaista asennoitumista, että ymmärtää kaikkien hienojen omien ideoitten olevan mahdottomia saada läpi tai ylipäätään nopeasti toteutukseen. Politiikka on kestävyyslaji eikä pikavoittoja useinkaan ole saatavilla.

Ja lisäksi täytyy muistaa, että luottamus on ansaittava ja 'sitoutumattoman hangaroundin' kuullen ei mitään keskeneräisiä asioita puhuta.

[Lalli IsoTalo]

Kyllä jäsenenä mukanaolo paikallispolitiikassa kannattaa vaalien ulkopuolellakin ja tietoa kulkee molempiin suuntiin, koska paikallisyhdistyksillä on edustajansa piireissä jonka kautta voi vaikuttaa puolueneuvostoon jne. Vaatii tietenkin hieman viitseliäisyyttä ja ahkeruutta lähteä mukaan sekä ennen kaikkea sellaista asennoitumista, että ymmärtää kaikkien hienojen omien ideoitten olevan mahdottomia saada läpi tai ylipäätään nopeasti toteutukseen. Politiikka on kestävyyslaji eikä pikavoittoja useinkaan ole saatavilla.

Ja lisäksi täytyy muistaa, että luottamus on ansaittava ja 'sitoutumattoman hangaroundin' kuullen ei mitään keskeneräisiä asioita puhuta.

Jeps. Ja jos ei aio julkisesti ilmoittautua persuksi, niin ne jotka ovat sen ovat tehneet, tuskin arvostanevat korkealle niitä, jotka eivät sitä tee. Ja se on ihan oikein. Itselläni on saattanut olla ongelmia tämän asian sisäistämisessä.