2024-04-25 KU: Diakonissalaitoksen laskelmat lakimuutosten vaikutuksista

[Roope]

Hallituksen maahanmuuttopolitiikka heikentää työllisyysastetta ja vaikeuttaa kotoutumista, varoittaa Diakonissalaitos

Pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallitus on ohjelmansa mukaisesti kiristämässä merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja tekemässä muutoksia maahantulijoiden asemaan.

Hallituksen esityksiä on käsittelyssä kevään 2024 aikana runsaasti, ja lakimuutosten aikataulu on tiukka.

Diakonissalaitoksen mukaan nyt jo vaikuttaa siltä, että esitetyt muutokset tulevat vaikuttamaan merkittävällä tavalla sekä yksilöiden että yhteiskunnan toimintaan, mutta muutosten vaikutuksia on arvioitu huolestuttavan vähän tai ei ollenkaan.

– Diakonissalaitos on työskennellyt maahantulijoiden kanssa yli 30 vuoden ajan, joten kokosimme käsittelyssä olevat esitykset yhteen, ja teimme laskelmia sekä analyysiä esitysten taloudellisista ja inhimillisistä vaikutuksista, kertoo Diakonissalaitoksen maahantulijoiden palveluiden johtaja Anne Hammad.

Taloudelliset laskelmat on tehnyt konsultti ja politiikan asiantuntija Heikki Sairanen, ja ne ulottuvat paikoin jopa viiden vuoden päähän. Tällaiset laskelmat ovat väistämättä karkeita ja suuntaa-antavia, eivätkä voi korvata tarkempaa tasapainotarkastelua, jota lainvalmistelulta tulisi edellyttää.

– Yhteenvetona voi todeta, että kehitys on äärimmäisen huolestuttava sekä työllisyyden, talouden että ihmisten kannalta. Lakimuutokset tulevat heikentämään matalapalkka-alojen työllisyysastetta, lisäämään byrokratiaa, vaikeuttamaan kotoutumista, lisäämään paperittomuutta ja sen myötä monia negatiivisia lieveilmiöitä yhteiskunnassamme, sanoo Hammad.

Kiristykset ajavat jo nyt haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ahdinkoon.

– Tämä on Ruotsin tie, huonolla tavalla.

Kansan Uutiset 25.4.2024

Positiivista tietysti se, että ylipäätään tehdään laskelmia arvioitaviksi, eikä argumentoida pelkällä tunnepuheella ja moralisoinnilla. Negatiivista se, että laskelmissa ei ole yritettykään arvioida kokonaisvaikutuksia kuten Suomen turvapaikkajärjestelmän vetovoimaisuuden vähentymisen taloudellisia seurauksia.

Diakonissalaitos: Hallituksen maahanmuuttoesitykset heikentävät työllisyysastetta ja vaikeuttavat kotoutumista 25.4.2024

Muistio kevään 2024 hallituksen esitysten vaikutuksista (pdf)

1 Ulkomaalaislain oleskelulupasäännösten uudistus (HE 26/2024 vp)

Esitettävässä lainmuutoksessa ehdotetaan, että henkilön tulisi siirtyä kotimaahansa tai
lähtömaahansa odottamaan työperusteisen oleskeluluvan päätöstä. Esityksessä kielletään
kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita vaihtamasta työperäisen maahanmuuton tai
opiskelijoiden oleskeluluvan piiriin.

Taloudelliset vaikutukset:
• Työvoimaa noin 200 henkeä vähemmän per vuosi eli viidessä vuodessa 1000
työntekijää vähemmän. Näiden ihmisten pitäisi nykyään täyttää toimeentulon
turvaamiseen liittyvä ehto tai hallituksen toisen tulevan esityksen mukainen,
tulevaisuudessa 1600 euron / kk, tuloraja.
• Näillä tulotasoilla olevien ihmisten menettäminen on kansantaloudelle selvästi haitallista.
• Vuodessa noin 200 henkeä enemmän on vaarassa ajautua paperittomaksi ja tähän
ryhmään voidaan joutua kohdistamaan viranomaisten toimenpiteitä

Haluaisin nähdä laskelmat ja oletukset, joiden mukaan alle 1600 euroa tienaava on oletusarvoisesti nettomaksaja.

"Paperittomaksi" eli laittomaksi siirtolaiseksi ei "ajauduta", vaan lain noudattamisesta kieltäytyminen on tietoinen, aktiivinen päätös.

Turvapaikkaprosessin aikana henkilöillä on laillinen työnteko-oikeus. Useimmiten näissä ns.
kaistanvaihtotilanteissa on kyse siitä, että työnantaja on kiinnittänyt huomioita tunnolliseen
ja oma-aloitteiseen työntekijään ja haluaa hänen pysyvän työssä. Työllisyystavoitteisiin
peilaten on ristiriitaista, että työntekijän tulisi siirtyä toiseen maahan odottamaan työperäistä
oleskelulupaa, kun hän voisi jatkaa normaalisti työskentelyä Suomessa.

Ei pidä sekoittaa turvapaikkaprosessin aikaista laillista työntekoa siihen, että lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut yrittää jäädä Suomeen ns. kaistaa vaihtamalla prosessin aikana hankkimansa/ostamansa työpaikan avulla. Tällainen turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön houkuttelu pitää estää.

Sitä paitsi oikeudenmukaisempi lakimuutos olisi turvapaikkahuijareiden maahantulokielto.

Turvapaikkaprosessissa oleville henkilöille työ on usein merkittävä tekijä integroitumisen
edistämisessä. He ovat suorittaneet työhön liittyneet velvoitteet sekä maksaneet veronsa
kuten kuka tahansa muukin työntekijä. Useat näistä työntekijöistä ovat myös matalapalkka-alojen työntekijöitä, joista on kova pula Suomessa.

Diakonissalaitos yrittää parhaansa mukaan sotkea tähän turvapaikkaprosessin aikaisen laillisen työnteon, kun kyse on kielteisen turvapaikkapäätöksen ja käännytyspäätöksen saaneista.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla ei ole mainittavaa vaikutusta tarjolla olevan työvoiman määrään. Sen sijaan on perusteltua olettaa, että juuri heitä käytettäisiin hyväksi, jos Suomeen jääminen turvapaikkaprosessin jälkeen riippuisi työpaikan saamisesta.

Hallitus on painottanut, että tulevat muutokset ovat linjassa muiden Pohjoismaiden ja
Euroopan lainsäädännön kanssa. Luonnoksessa kuitenkin mainitaan, että Ruotsissa
kaistanvaihto olisi mahdollista siinä erityistilanteessa, jossa ulkomaalainen on työskennellyt
Ruotsissa turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana ja aloittanut sijoittautumisen Ruotsin
työmarkkinoille.

Ja Ruotsihan on tunnetusti mokannut turvapaikkapolitiikkansa ja hankkinut sen kautta valtavan määrän maan demografian mullistanutta taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa.

2 Kansainvälistä suojelua, ihmiskaupan tunnistamista ja vastaanottorahaa koskeva hallituksen esitys (HE 28/2024 vp)

Esityksessä pienennetään kansainvälistä suojelua saavan vastaanottorahaa. Lakimuutos
kiristäisi erityisesti kansainvälistä suojelua hakevien toimeentuloa.
Vastaanottorahan reaalinen arvo pienenee kahdella tavalla: tämän päätöksen vuoksi, sekä
indeksijäädytysten vuoksi. Esityksen euromääräinen vaikutus olisi suurin yksin asuvalle henkilölle, joka
majoittuu vastaanottokeskuksessa, joka ei tarjoa aterioita, tai yksityismajoituksessa. Vastaanottorahan
perusosa pienenisi esityksen vaikutuksesta 48,50 eurolla. Vastaanottorahan pienentämisen ja
indeksijäädytyksen yhteisvaikutus toimeentuloon vuoden 2024 aikana olisi yhteensä 68,97 euroa
kuukaudessa ja vuoden 2025 aikana yhteensä 75,34 euroa kuukaudessa.

Taloudelliset vaikutukset:
• Vastaanottorahan leikkaaminen säästää julkisia menoja, mutta on mahdollista, että
majoittumisen kustannukset kuitenkin kasvavat jonkin verran.
• Vaikutukset vastaanottorahan saajille ovat merkittäviä ja taloudellisia vaikeuksia
todennäköisesti syntyy. Vaikutukset yksittäisten ihmisten taloudelle voivat olla huomattavan
riippuvaisia henkilön sukupuolesta. Esimerkiksi naisten erilaiset välttämättömät
hygieniatuotteet (mm. kuukautistuotteet ja muut intiimisuojat) ovat kalliita, kuten myös
pienten lasten vaipat sekä imetysikäisten mahdolliset korvikkeet ja erilliset ruuat.
Vaikutukset kotoutumiseen voivat olla hyvin negatiivisia, jos esimerkiksi asumisratkaisu
vaihtuu taloudellisten vaikeuksien vuoksi passivoivaksi.

Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset koskevat tietysti vetovoimavaikutusta, kun käteisen rahan leikkaamisen (Suomessa ainakin jossain vaiheessa Pohjoismaiden korkein) oletetaan vähentävän Suomen vetovoimaa turvapaikanhakumaana. Pienikin vaikutus toisi suhteessa suuret säästöt.

Suomeen turvapaikanhakijaksi tuleva ei Diakonissalaitoksen kokemuksen mukaan ole
pääsääntöisesti ole kiinnostunut saatavista etuisuuksista. Vastaanottorahan pienentäminen
ei vaikuta kansainvälistä suojelua tarvitsevien turvan tarpeeseen.

Oliko tämä vitsi?

Jos turvapaikanhakijat eivät ole kiinnostuneita saatavista etuuksista, niin sittenhän ei ole Diakonissalaitoksenkaan mukaan estettä laskea etuisuuksien tasoa vielä reilummin ja rajoittaa käteinen pariin euroon kuten joissain muissa EU-maissa.

Kansainvälistä suojelua hakevan oikeus tehdä töitä välittömästi viranomaisille jätetyn
turvapaikkahakemuksen jälkeen mahdollistaa turvapaikanhakijan nopeamman
integroitumisen yhteiskuntaan, mikä on myös valtion talouden tuottavuudelle kannattava
vaihtoehto.

Välitön työlupa olisi ilmeisistä syistä turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön houkutteleva poikkeuksellinen vetotekijä, eikä tällaisia nopeasti työpaikan saavia ole tiettävästi ollut jonoksi asti.

Pitkittynyt asuminen vastaanottokeskuksissa on erityisen vaikeaa jo valmiiksi
haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten ihmiskaupan uhreille. Hallituksen
esityksessä ratkaisu yksityismajoituksessa olevien pärjäämiseen pienemmällä
vastaanottorahalla, on siirtyminen asumaan vastaanottokeskuksiin. Tämä ei tue
turvapaikanhakijoiden pyrkimystä ottaa itse vastuuta omasta elämästään. Laitosasuminen
tuottaa turhautumista, jolla on vaikutusta sekä yksilön että yhteiskunnan turvallisuuteen.

Siirtyminen oman vuokra-asunnon tarjoamiseen turvapaikanhakijoille on ollut Suomelta taas yksi vetotekijä. Lisäksi sillä on ollut kaupungeissa vaikutusta vuokrien tasoon ja asuntojen hintoihin, ja tätä on pidetty jopa haittamaahanmuuttoa puoltavana argumenttina.

3 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta(HE 29/2024 vp)

Esityksessä esitetään oleskelulupien kestoa lyhennettäväksi neljästä vuodesta kolmeen ja että
jatkolupa toissijaisen suojelun perusteella myönnettäisiin neljän vuoden sijaan kahdeksi
vuodeksi.

Taloudelliset vaikutukset:
• Maahanmuuttoon liittyvä byrokratia lisääntyy. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että
kansainväliseen suojeluun perustuvien lupien pituuden lyheneminen ja aseman aiempaa
tarkemman uudelleenarvioinnin arvioidaan aiheuttavan 3 miljoonan euron vuotuiset
lisäkustannukset Maahanmuuttovirastolle. Julkinen talous rasittuu muutoksesta viidessä
vuodessa yhteensä 15 miljoonaa euroa.

Tässäkin suurimmat taloudelliset vaikutukset tulevat tietysti vetovoimavaikutuksesta ja lähtömaahan palauttamisesta, mutta niitä ei arvioida. Jo muutaman turvapaikanhakijan tulematta jääminen kuittaa lisääntyneet menot, kun Suomella on nykyään kyseenalainen maine helpon oleskeluluvan maana.

Lupien lyhentäminen lisää viranomaistyötä ja käsittelyaikojen venymistä. Riskinä on, että
lyhyet luvat luovat epätietoisuutta ja turhaa kuormitusta valmiiksi haastavassa
elämäntilanteessa, ja siksi hidastavat kotoutumisen prosessia.

Turvapaikanhakijan luulisi palaavan kotimaahansa innolla heti, kun se on mahdollista.

On ilmeistä, että tihentyvä lupien tarkistus lisää kielteisiä päätöksiä. Työvoiman määrän
kannalta vaikutus on negatiivinen, mutta kvantitatiivinen arvio olisi syytä tehdä.

Suomi kestää urhoollisesti työvoiman palauttamisen rakentamaan omaa maataan.

5 Ulkomaalaislain 72 § ja 72 a § muuttaminen (arvioitu esittely vko 23)

Esityksessä ehdotetaan lisättävän työntekijän oleskelulupaan erillinen 1600 €/kk tuloraja, jonka
taso määritellään valtioneuvoston asetuksella. Nykyään ehtona on ollut varmistaa, että
ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Uusi ehto tulee tämän päälle.

Taloudelliset vaikutukset:
• Lain voimaantulon ensimmäisenä vuonna Suomessa on noin 2000 työllistä vähemmän, sen
jälkeen 1000 per vuosi. Tämä tarkoittaa viidessä vuodessa 6000 työllistä vähemmän.
• Hallituksen työllisyystoimien logiikan vastaisesti maahanmuuttajien työmarkkina jäykistyisi,
kun palkkojen olisi oltava vähintään 1600€/kk.
• Sosiaali- ja terveyspalveluissa on mahdollista päästä työelämään jopa ilman koulutusta ja
suomenkielentaitoa muuan muassa henkilökohtaiseksi avustajaksi. Henkilökohtaisten
avustajien palkka on alle 12 € tunnilta, joten heidän tulonsa tulee jäämään alle vaaditun
tulorajan. Lisäksi esimerkiksi Palvelualojen ammattiliiton kiinteistöpalvelualan minimipalkka
on 1700 euroa kuukaudessa. Verojen ja muiden pakollisten vähennysten jälkeen palkka jää
reilusti alle 1600 euroon kuukaudessa.

Jos maahanmuuttajien vähimmäispalkka ei kelpaa, niin poistetaan heiltä sitten tulonsiirrot. Ei verovaroin subventoitua halpatyöläisten maahanmuuttoa voi puolustaa sillä, että tuloraja "jäykistää" työmarkkinoita tai että Suomeen jää muuttamatta kouluttamattomia ja kielitaidottomia, jotka voisivat toimia henkilökohtaisina avustajina.

Riistävien työolosuhteiden ja ihmiskaupan uhriksi joutumisen riski lisääntyy, kun
maahantulijat kokevat, että heidän oleskelunsa maassa on uhattuna. Naisille vaaditun
tulotason saavuttaminen on vielä haasteellisempaa. Tämän seurauksena naiset saattavat
joutua hakemaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella siinäkin tapauksessa, että
perhetilanteessa on vaikeita ongelmia.

Tällaiset tapaukset olisi pitänyt karsia jo alunperin nostamalla tuloraja paljon ylemmäs.

• Hallituksen esityksessä esitettyjen elinkaarivaikutusten vuosiarvioiden virherajat ovat
valtavat. Niidenkin sisällä herää suuri epäilys siitä, miten tuloraja on määritetty.
• On myös merkillepantavaa, että virherajojen etumerkki on kuitenkin jo nyt selvä: kaikki
poissuljettavat tuloluokat ovat nettomyönteisiä tällä vaillinaisella tarkastelulla.
Yleishyödykkeet (sote, puolustus jne.) pitäisi vielä huomioida, mutta silti samoilla
argumenteilla rajaksi olisi voitu valikoida esimerkiksi 1400 e/kk.

Hallituksen esityksen elinkaarivaikutusarvioissa oli tosiaan käytetty OECD:n muutaman vuoden takaisten maahanmuuton elinkaariarvioiden uutisoinnista tuttua huiputusta, että valitaan sellainen elinkaarimalli (OECD:llä neljä mallia), jossa maahanmuuttajilta on poistettu kustannuksista erinäisiä menoja, jolloin jopa 1400 euroa tienaava halpatyöläinen saadaan näyttämään muka nettomaksajalta. Kaikesta päätellen tulonsiirrot oli muutenkin arvioitu mekaanisesti tuon tuloluokan keskimääräisten suomalaisten mukaan, ei ryhmään kuuluvien keskimääräisten maahanmuuttajien mukaan, eikä maahanmuuttajien palvelujen käyttöä arvioitu lainkaan.

Eli on totta, että hallituksen esityksen löperöiden laskelmien perusteella tuloraja olisi voinut olla nykyinen noin 1400 euroa siinä missä uusi 1600 euroa. Kunnollisilla elinkaarilaskelmilla nettomaksamisen raja olisi kuitenkin ihan toista tasoa.

[FadeAway]

Pakolaismaista tulleiden mediaaniansio on 0€ ja keskitulot 8400€ vuodessa.
Edes jonkinlainen tuloraja estää turvapaikanhakin siirtymisen työperäiseksi parin kuukauden pitsa/kebab duunilla. (Minipalkalla)
Tai kikkailun, jossa mamu on työperäinen, mutta saa asumistukea, soviteltua työttömyyskorvausta , esim. 700€/kk palkkaa.(loput pimeänä)

[Golimar]

Tuolla on enemmän sitä potaskaa!

Tämän muistion ovat koonneet konsultti ja politiikan asiantuntija Heikki Sairanen sekä
Diakonissalaitoksen asiantuntijat Anne Hammad ja Miinukka Tuominen-Hakoila.

https://www.hdl.fi/blog/hallituksen-maahanmuuttoesitykset-heikentavat-tyollisyysastetta-ja-vaikeuttavat-kotoutumista/

https://www.hdl.fi/wp-content/uploads/2024/04/Diakonissalaitos-Kiristyva-turvapaikka-ja-maahanmuuttopolitiikka_Analyysi-kevaan-2024-hallituksen-esitysten-vaikutuksista.pdf

[F1nka]

Pistän ilolla merkille, että Diakonissalaitos on vihdoin aloittanut (hapuilevat) yritykset laskea humanitaarisen maahanmuuton kustannuksia 

[Roope]

Pistän ilolla merkille, että Diakonissalaitos on vihdoin aloittanut (hapuilevat) yritykset laskea humanitaarisen maahanmuuton kustannuksia 

Kumman ujoja ovat, kun eivät ole laskeneet edes sitä, mitä tuon kuvan "1200 kielteistä oleskelulupapäätöstä vuodessa" (lukua ei perustella missään itse tekstissä) tarkoittaisi kustannuksina. Siis 900 turvapaikkahuijaria lähtisi Suomesta (toteutumatta jäävät elinkaarikustannukset luokkaa satoja miljoonia euroja) ja 300 jäisi laittomasti, kun vaihtoehto olisi, että 1200 jäisi laillisesti (elinkaarikustannukset luokkaa miljardi euroa).

Samoin olisin toivonut tarkempaa arviota tulorajan vaikutuksesta halpatyöalojen palkkoihin, yhteiskunnan kustannuksiin ja työllisyysasteeseen, kun nyt vain väitetään, että "työllisyysaste heikkenee" ja että vuodessa on 1000 työllistä vähemmän. Oletuksena ilmeisesti, että kyseisiä töitä tekevät enää vain maahanmuuttajat, mikä viittaa tietoiseen maahanmuuttajien halpatyöalojen ja kahden kerroksen työmarkkinoiden luomiseen.