2009-09-17 HBL: Halpaa pisteidenmetsästystä budjettikeskustelussa

[-gentilhommehki-]

http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/9/17/d32221.php

17.9 HBL:n pääkirjoitus haukkuu Benin puheet populismiksi. Johanna Westmanin mielestä olisi pitänyt keskustella siitä, miksi 350 luvan saanutta mokua joutuu odottamaan kuntapaikkaa!

Billig poängjakt i budgetdebattenPublicerad: 17/09 00:00 ›uppdaterad: 17/09 00:00
Ben Zyskowicz fortsatte att häckla migrationsministern. Riksdagen hade hellre kunnat diskutera den tröga flyktingmottagningen. (-->pitäisi keskustella kankeasta pakolaisvastaanotosta)
 
Första dagen av riksdagens budgetdebatt fick mot slutet en märklig slagsida av utlänningsfientlighet(-->keskustelu sai oudon kallistuman ulkomaalaisvihamielisyydestä). Samlingspartiets Ben Zyskowicz utsatte Europa- och migrationsminister Astrid Thors (SFP) för opåkallat hård kritik, i ett uppenbart försök att samla billiga poäng bland den allmänhet som helst skulle se att Finland stängs för allt vad asylsökande heter. (-->Ben keräsi halpoja pisteitä sen väestön keskuudessa, joka haluaa sulkea Suomen kaikelta pakolaisuudelta ja siihen liittyvältä)

Det gick så långt att oppositionen fick anledning att göra sig lustig över regeringens svaga inbördes solidaritet. Som Eero Heinäluoma (SDP) påpekade är det orimligt att låta en enskild minister ensam bära hundhuvudet, också om det skulle ligga någonting i kritiken. (-->Heinäluoma piti kohtuuttomana yhden ministerin syyllistämistä)


Många helt omotiverade asylansökningar från medborgare i ett annat EU-land, Bulgarien, var den förmenta orsaken till Zyskowicz utfall. Thors hade svar på tal:

Negativa beslut fattas i försnabbad ordning och verkställigheten har med polisens hjälp varit snabb. Men det finns ett EU-direktiv som säger att EU-medborgare har fyra veckor på sig att bestämma sig för att avlägsna sig frivilligt. Innan det EU-direktivet har ändrats går det inte att kasta ut bulgariska "asylsökande" på bara ett par dagar, som Zyskowicz vill. Ibland visar sig lagstiftningen vara föråldrad och måste ändras. Det tar i så fall den tid det måste ta. Men gällande lag måste alltid följas; undantag kan inte göras för vår bekvämlighets skull.


Thors tvingades upprepa sig flera gånger. I den vevan påminde hon bland annat om att utlänningslagen är under omarbetning. Riksdagen får redan i höst ett förslag som bland annat skärper villkoren för de asylsökandes utkomst.


Avsikten är att eliminera alla de guldkanter som i fattiga och förtryckta bulgarers - och rumäners - ögon kan vara förknippade med att ens under kort tid vara asylsökande i Finland. Det är visserligen motiverat, men måste göras på ett genomtänkt sätt med normalt grundlig beredning.

Ärligt talat skulle riksdagens tid ha utnyttjats bättre om diskussionen i stället hade handlat om varför 350 personer som redan har beviljats asyl fortfarande väntar på att få flytta till en ny hemkommun, för att på allvar börja sina nya liv. Om det beror på att statens kommunersättningar för flyktingmottagning har varit för låga finns det nu nytt hopp, eftersom budgetförslaget medger en förhöjning med tio procent.


Dessutom ingår två miljoner euro för integration av flyktingar i huvudstadsregionen. Därmed kan staten underteckna det intentionsavtal som förhandlades fram redan för något år sedan.

Frågan är förstås fortfarande om detta räcker för att höja Finlands flyktingpolitik till en rimlig nivå. (riittävätkö panostukset saamaan Suomen pakolaispolitiikan kohtuutasolle)



EU kämpar med många "spontana" asylsökande men tar emot relativt få personer med erkänd flyktingstatus. Nu förbereds en ändring på den punkten. Medelhavsländer som översköljs av papperslösa immigranter ska få hjälp av andra EU-länder. Fler flyktingar än hittills ska tas emot från lägren utanför Europa.Över 200 000 har pappren i skick.


Finland är ett av de tio EU-länder som redan tar emot så kallade kvotflyktingar. Om man ska ta finansminister Jyrki Katainens (Saml) budgetprat om kärleken till nästan på allvar bör kvoten nog vara större än hittills, men till att börja med måste hela kvoten på 750 per år uppfyllas.



I fortsättningen kräver kärleken till nästan bland annat att stigande kostnader för omotiverade asylansökningar inte leder till att budgetanslagen för utvecklingsbistånd krymper. Det har biståndsminister Paavo Väyrynen (C) helt rätt i.

Johanna Westman

09-1253 254, johanna.westman@hbl.fi

[Kallioinen Käsi]

Kyseessähän on sama valopää joka keväällä teki näppärän loogisen silmänkääntötempun ja väitti lapsiavioliittoja  olevan lasten työpanoksen hyväksikäyttämistä ei muuta...

"För övrigt handlar äktenskap med 9- eller 14-åriga flickor om sexuellt utnyttjande av barn, eventuellt barnarbete, inte om pedofili som Jussi Halla-aho hävdar. Men det är också straffbart" -Johanna Westman, Hbl 5.4.2009

[Roope]

(käännös)
Halpaa pisteidenkeruuta budjettikeskustelussa

Ben Zyskowicz jatkoi maahanmuuttoministerin ahdistelua kysymyksillään. Eduskunta olisi mieluummin voinut keskustella pakolaisten vastaanoton hitaudesta.

Eduskunnan budjettikeskustelun ensimmäinen päivä sai loppua kohti kummallisen maahanmuuttajavihamielisen luonteen. Kokoomuksen Ben Zyskowicz esitti Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (RKP) kohtuuttoman kovaa kritiikkiä, ilmeisessä yrityksessään kerätä halpoja irtopisteitä niiden keskuudesta, jotka mieluimmin sulkisivat Suomen kaikelta pakolaisuuteen liittyvältä.

Se meni niin pitkälle, että oppositio sai aihetta tehdä pilaa hallituksen heikosta keskinäisestä solidaarisuudesta. Kuten Eero Heinäluoma (SDP) totesi, on kohtuutonta antaa yhden ministerin kantaa vastuu yksinään, vaikka kritiikki olisi perusteltuakin.

Monet täysin perusteettomat turvapaikkahakemukset toisesta EU-maasta, Bulgariasta, olivat oletettavasti syy Zyskowiczin sanomisiin. Thorsilla oli vastaus tähän:

Kielteiset päätökset tehdään nopeutetussa käsittelyssä ja toteutus on poliisin avulla ollut nopeaa. Mutta EU-direktiivin mukaan EU-kansalaisella on neljä viikkoa aikaa valmistautua vapaaehtoiseen lähtöön. Ellei tätä EU-direktiiviä muuteta, ei bulgarialaisia "turvapaikanhakijoita" voida poistaa parissa päivässä, kuten Zyskowicz haluaa. Joskus lainsäädäntö osoittautuu vanhentuneeksi ja sitä täytyy muuttaa. Se kestää siinä tapauksissa niin kauan kuin kestää. Voimassaolevaa lakia on noudatettava; poikkeuksia ei voida tehdä pelkästään meidän mukavuutemme tähden.  

Thorsin täytyi toistaa itseään muutaman kerran. Samaan hengenvetoon hän muistutti muun muassa, että ulkomaalaislakia ollaan tarkistamassa. Eduskunta saa jo syksyllä esityksen joka muun muassa tiukentaa turvapaikanhakijoiden toimeentulon ehtoja.

Tarkoitus on poistaa vetovoimatekijät, jotka köyhien ja sorrettujen bulgarialaisten - ja romanien - silmissä saattavat houkutella edes lyhyeen turvapaikanhakuun Suomessa. Tämä on toki oikeutettua, mutta se täytyy tehdä harkitulla tavalla normaalein perusteellisin valmisteluin.

Rehellisesti sanottuna eduskunnan ajan olisi voinut käyttää paremmin, jos keskustelu olisi käsitellyt sitä, miksi 350 henkilöä, jotka jo ovat saaneet oleskeluluvan, edelleen odottavat muuttamista uuteen kotikuntaan, aloittaakseen uuden elämänsä. Jos se on johtunut valtion liian pienistä kuntakorvauksista, niin nyt on uutta toiveikkuutta, kun budjettiehdotus myöntää kymmenen prosentin tasokorotuksen.

Sitä paitsi kaksi miljoonaa euroa menee pakolaisten kotouttamiseen pääkaupunkiseudulla. Lisäksi valtio voi allekirjoittaa aiesopimuksen, joka oli esillä jo vuosia sitten.

Kysymys on tietysti edelleen siitä, riittääkö tämä nostamaan Suomen pakolaispolitiikan riittävälle tasolle.

EU kamppailee monien "spontaanien" turvapaikanhakijoiden kanssa, mutta ottaa samaan aikaan vastaan suhteellisen vähän henkilöitä, joilla on tunnustettu pakolaisstatus. Nyt valmistellaan muutosta tähän asiaan. Välimerenmaat joihin tulvii paperittomia siirtolaisia saavat apua muilta EU-mailta. Aiempaa useampia pakolaisia otetaan vastaan Euroopan ulkopuolisista maista. Yli 200 tuhannella on paperit käsittelyssä.

Suomi on yksi kymmenestä EU-maasta, jotka jo ottavat vastaan ns. kiintiöpakolaisia. Jos valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) puheet lähimmäisenrakkaudesta otetaan edes osaksi vakavissaan, pitäisi kiintiön olla suurempi kuin aiemmin, mutta ensi alkuun koko 750 pakolaisen vuosikiintiö pitäisi saada täytettyä.

Jatkossa lähimmäisenrakkaus vaatii muun muassa sitä, että perusteettomien turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kohoavat kustannukset eivät johda kehitysapuvarojen vähennykseen budjetissa. Tässä kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) on täysin oikeassa.

Johanna Westman

Minäkin toivoisin, että eduskunnassa keskusteltaisiin siitä, miksi vastaanottokeskuksiin kertyy satamäärin (kohta tuhansittain) oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Se johtuu ulkomaalaislaista, joka on lisännyt turvapaikanhakijoiden määrää sellaisista maista, joista tulevat saavat Suomesta automaattisesti oleskeluluvan.

Jos Westman luulee kuntakorvausten tasokorotuksen vaikuttavan kuntien halukkuuteen ottaa vastaan pakolaisia tai heidän kotoutumiseensa, niin hän erehtyy. Ruotsissa kuntakorvaukset ovat kaksinkertaiset (pienille kunnille vieläkin enemmän), mutta julkisessa keskustelussa ongelmat ovat täsmälleen samat. Jotkut kunnat välttelevät sielläkin pakolaisten vastaanottoa ja kotouttamisen tulokset ovat surkeat. Viisastenkivi on siellä toki sama kuin Suomessakin: vaaditaan lisää rahaa ja lisää resursseja. Myös kuntien pakkokiintiöitä on Ruotsissa esitetty ja luultavasti jotain vastaavaa esitetään ennen pitkää Suomessakin.

Westman muuten hieman sävelsi omiaan Thorsin vastauksena esittämäänsä. Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja keskustelusta ei sisältänyt tuollaisia Thorsin sanamuotoja lainmuutoksesta. Sinänsä EU-direktiivin neljän viikon vapaaehtoiseen poistumisaikaan vetoaminen on potaskaa. Olennaista on se, tarjotaanko turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille majoitusta ja toimeentulotukea. Siihen ei direktiivi velvoita. Romanien tapa väärinkäyttää turvapaikkajärjestelmää on tuttu jo aiemmilta kesiltä, mutta Thors on ollut haluton puuttumaan siihen.

Westmanin peräänkuuluttama kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen samaan aikaan kun Suomeen oleskeluluvalla jäävien turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten määrä on moninkertaistumassa ja kuntien vastaanottokyky jo nyt tapissa, ei ole ainakaan rationaalisen mielen tuotos. Vuoden aikana turvapaikanhakijoita on saapunut 6 000. Heistä ehkä puolet saa oleskeluluvan ja myöhempien perheenyhdistämisten kautta maahan saapuu arviolta vielä 10 000 heidän omaistaan. Kunnilla on kapasiteettia vain noin 1 500 pakolaisen vastaanottoon. Jos turvapaikkamaahanmuuttoa ei saada nopeasti rajoitettua, voi kuntapaikkojen tarve kohta olla kymmenkertainen. Tämä on alakoulun matematiikkaa, mutta poliitikot teeskentelevät tyhmää ja väittävät, että kaikki tällainen muka tulee yllätyksenä.

Lisäksi läheskään kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei saada poistettua maasta:

Poliisi tarvitsee resursseja myös kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamiseen. Ulkomaalaispoliisin arvio on, että tämän vuoden aikana jo tehdyistä täytäntöönpanokelpoisista päätöksistä noin 500-600 ovat sellaisia, joita ei vastaavana aikana ole pystytty panemaan toimeen.

Toisin sanoen noin 40 prosenttia kielteisen päätöksen saaneista ei voida poistaa maasta. Osa heistä piileskelee poliisilta tai on siirtynyt johonkin toiseen EU-maahan onneaan koittamaan. Kun tällainen karkotettu piileskelijä jää viimein kiinni, nostetaan metakka ihmisoikeuksien loukkauksesta ja pidetään maassa laittomasti vietettyä aikaa osoituksena vahvoista siteistä Suomeen.