2009-09-16 Lieksa pohtii vastaanottokeskuksesta saatavaa hyötyä

[Luotsi]

Hyvää esimerkkiä muuntautumiskyvystä on osoittanut Ruovesi. Sinnehän piti vielä viime maaliskuussa keskusta perustettaessa ottaa vain 30-40 iältään 15-17-vuotiasta turvapaikanhakijaa:

Turvapaikkapäätöstä Ruovedelle odottamaan tulevat nuoret ovat kotoisin sota-alueilta Afganistanista, Irakin kurdialueilta ja Somaliasta. He ovat lapsia ja nuoria, joilla ei ole perheitä täällä, ei ehkä enää kotimaassaankaan, maahanmuuttoasiantuntija Pirjo Pajunen valottaa.

Sittemmin vastaanottokeskus on rivakasti laajennettu 150-paikkaiseksi, lähinnä perheille.

Huhhuh, kivi putosi sydämeltäni. Lapsukaisten ja nuorukaisten perheet siis ovat kuin ovatkin löytyneet! "Maahanmuuttoasiantuntijaa" lienee tästäkin kiittäminen.

[Mika]

Tämä kuntien keksimä erinomainen elvytyskeino voitaisiin ottaa käyttöön myös valtiotasolla. Suomi voisi esim. lupautua ottamaan vastaan kaikki EU:n alueelle tulevat pakolaiset ja turvapaikanhakijat, mikäli EU korvaisi mamuista aiheutuvat kulut ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Tämä olisi niin mittava elvytysruiske, että työttömyys poistuisi Suomesta kertaheitoilla. Jokainen voi kuvitella, millainen elvytyspiikki olisi esim. 500 000 kerrostaloasunnon rakentaminen ja miljoonan ihmisen ostovoiman lisäys maan elinkeinoelämän pyörittämisessä.

Täytynee heittää vinkki Matti Vanhaselle ja Astrid Thorsille...

[Roope]

Pakolaiskeskuksesta yleisötilaisuus     

Lieksassa järjestetään yleisötilaisuus pakolaiskeskuksesta. Vastaanottokeskuksen perustaminen Märäjälahteen on ollut julkisessa keskustelussa ja ensi viikon keskiviikkona pohditaan kaikille avoimessa tilaisuudessa mm. pakolaiskeskuksen merkitystä Lieksalle. Mukana keskustelussa ovat mm. kaupunginjohtaja Esko Lehto, sosiaalitoimen osastopäällikkö Soile Syrjäläinen ja Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen.

Vastaanottokeskukseen suunnitellaan aluksi 30 turvapaikanhakijaa, aivan kuin Ruoveden keskuksesta päätettäessä viime maaliskuussa. Saa nähdä onko Lieksassakin ensi keväänä 150 turvapaikanhakijaa kuten Ruovedellä nyt.

Käyttävät ilmeisesti tahallaan joka paikassa termiä "pakolainen" vaikka on kyse turvapaikanhakijoista. Pakolainen tarkoittaa turvapaikan tai oleskeluluvan saanutta.

Saisiko niistä Lieksan lehden jutuista skanneja tai kuvia, niin voitaisiin kunnolla arvioida vastaanottokeskuksen perustamisen puoltamiseen käytetyt argumentit? Aiemman näytteen perusteella ne ovat niin heppoisia, että voitaisiin ennen yleisötilaisuutta kasata kirjelmä, jossa käydään kaikki asiat kohta kohdalta läpi.

[reino]

Aiemman näytteen perusteella ne ovat niin heppoisia, että voitaisiin ennen yleisötilaisuutta kasata kirjelmä, jossa käydään kaikki asiat kohta kohdalta läpi.

Kansakunnan vessanseinällä liikkuu huhuja, että tommonen kirje olis lähteny jokaisen Lieksan kunnanvaltuutetun sähköpostiin:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8488513

[JoKaGO]

Ei huono...

[Roope]

Kulut puhuttivat pakolaiskeskustelussa

Lieksalaisten mielipiteitä voimakkaasti jakava vastaanottokeskus synnytti tiukkaa keskustelua keskuksen kustannuksista

Keskiviikkoiltaiseen paneelikeskusteluun osallistunut Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen saikin kiteyttää useaan kertaan, että vastaanottokeskusaikana sijaintikunnille ei tule kustannuksia turvapaikanhakijoista.

– Poikkeuksen tekevät ainoastaan harvinaiset lasten huostaanottopäätökset, joihin keskus tarvitsee kunnan apua, Kuronen toteaa.

Lieksan kaupunginvaltuuston on määrä ratkaista vastaanottokeskuksen tulo Lieksaan lokakuun lopulla.

Lue lisää torstain Karjalaisesta.

Karjalainen: Kulut puhuttivat pakolaiskeskustelussa

[Simo Hankaniemi]

Rohkeutta, Lieksa! Nyt ei ole aika mamoilla, vaan mamuilla. Mustaa pekkaa vaan kylille ja rahaa tulee kuin rännistä. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Muistakaa, että ihmiset ovat se tärkein voimavara, aina. Ja muuttajat eivät ole numeroita, vaan yksilöitä. Rahan lisäksi lieksalaisia odottavat aivan uudet virikkeet, jopa haasteet. Lieksalla on pian käsissään muutosvoima, joka tempaisee tuppukylän globalisaation aallonharjalle. Tästä se lähtee.

[ikki]

Ilman muuta olisi hyväksi jos hommalaiset laittaisivat vastaanottokeskuksen pystyyn. Hommat toki hoidettaisiin asiallisesti ja hulppea kulurakenne olisi näkyvillä nettisivuilla ehkä jonkin "tämän kaiken te, arvoisat veronmaksajat rahoitatte"-tekstin kera.

Ihmettelen muuten sitä, miten vähän turvapaikka-bisneksessä mukana olevia on hommassa mukana. Onko juuri yhtään? Olisi mielenkiintoista kuulla sisäpiiritietoa ja ruohonjuuritason tietoja asian tiimoilta.

Dual business model.

Ensin se keskus, ja päälle karkotusbisnestä. Eli varmistamaan rasismilla etteivät jää kuluttamaan kunnan rahoja
Voisi pistää pystyyn moisen konsulltibisneksen, joka sitten hankkii kiljuskinejä aliurakoijiksi

[Roope]

Keskiviikkoiltaiseen paneelikeskusteluun osallistunut Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen saikin kiteyttää useaan kertaan, että vastaanottokeskusaikana sijaintikunnille ei tule kustannuksia turvapaikanhakijoista.

– Poikkeuksen tekevät ainoastaan harvinaiset lasten huostaanottopäätökset, joihin keskus tarvitsee kunnan apua, Kuronen toteaa.

Kontiolahden vastaanottokeskuksen johtaja puhuu vastoin parempaa tietoaan, koska on aivan varmasti tietoinen kaikista korvaamisen rajoituksista. Esimerkiksi näin kusetettiin keväällä Siikajokea Ruukin vastaanottokeskusta perustettaessa.

Mitä luvattiin:

Siikajoen kunnan osalle jää vain vuokranantajan rooli. Sen lisäksi oppivelvollisuusikäiset lapset tulevat kunna kouluun oppilaiksi. Mahdollisten kouluikäisten lasten koulunkäynnistä saattaa koitua kunnalle ainoat kustannukset, joita ei ehkä korvatakaan.

Kunnan opetustoimelle valtionosuuksia myönnetään oppilasmäärän mukaan, joka lasketaan aina 20. syyskuuta. Ensi syksynä kouluun ehkä tulevat turvapaikanhakijoiden lapset eivät vielä ole laskentaperusteissa mukana, sillä perusteeksi ei riitä pelkkä läsnäolo, vaan lapsella täytyy olla tietty tuntimäärä suoritettuna. Vastaanottokeskuksesta kouluun tulevat ovat mukana vasta 2010 laskennassa, jos he silloin vielä Ruukin koulussa ovat.

– Pahimmillaan - jos vain rahaa ajatellaan - voi käydä niin, että he lähtevät pois ennen laskentapäivää, jolloin heistä ei tule valtionosuuksia, Tuomi pohti.

Tuomi kuitenkin muistuttaa, ettei opetusta toki polkaista tyhjästä käyntiin. Eikä vielä tiedetä, kuinka monta kouluikästä lasta Ruukin vok:een tulee, sillä SPR:n mielestä tilat soveltuvat parhaiten yksin saapuville aikuisille.

Siikkis.fi: Ruukin vok vuokralle omakustannushintaan (30.4.2009)

Mitä oikeasti tapahtui:

– Valmistava opetus olisi loppunut, jos keskusta ei olisi avattu. Meillä olisi ollut nyt syksyllä vain kolme perusopetukseen valmistavaa opetusta tarvitsevaa lasta ja heidän opetuksensa olisi tapahtunut tavallisilla luokilla, kertoo Kemola.

Uusien turvapaikanhakijoiden Ruukkiin tulon johdosta Ruukin koululla aloittaa kolme uutta valmistavan opetuksen ryhmää. Tämän hetkisen tiedon mukaan kouluun on tulossa noin neljäkymmentä uutta lasta.

– Meillä saneerattiin vanhan koulun puolelta valmistavia luokkia varten kolmelle luokalle tilat jo aiemmin, joten tilat ovat olemassa. Ne ovat olleet muussa käytössä, mutta tyhjennetään ne tähän käyttöön.

Luokille tarvitaan kolme uutta opettajaa. Olemassa olevasta opettajakunnasta osa halusi siirtyä valmistavia luokkia opettamaan ja heille on otettu heidän omiin luokkiinsa sijaiset. Iltapäiväkerhotoiminta jatkuu koulun toisessa päädyssä.

Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa, mitä kansallisuuksia uudet oppilaat ovat. Kemolan käsityksen mukaan kansalaisuuksien kirjo on suuri.

Uusien oppilaiden tulo päätti koulunjohtajan kesäloman ennen aikaisesti.

– Se oli hankalaa, kun keväällä tiedettiin, että keskus avaa toimintansa, mutta kukaan ei tiennyt, millainen on väestömäärä ja sen rakenne. Nyt on reilu viikko tehty töitä, että saadaan opetus valmisteltua.

Siikkis.fi: Ruukissa aloittaa kolme mamu-luokkaa (7.8.2009)

40 lasta tuntemattomien kansallisuuksien kirjosta tupsahtaa kolmeksi uudeksi luokaksi, joiden kulut kunta saa maksaa itse. Eihän tässä näin pitänyt käydä, kun tutuksi tulleen fraasin mukaan valtion piti maksaa kaikki kustannukset ja SPR antoi ymmärtää, että keskukseen tulee lähinnä yksin asuvia aikuisia. Hupsista, kunnalla ei ole enää mitään sananvaltaa asiassa, sillä vastaanottokeskusta pyörittää SPR, ei kunta.

Valtio ei korvaakaan esimerkiksi lasten koulunkäynnistä aiheutuneita kustannuksia kuin vasta vuoden päästä. Kun lasten perheiden hakemukset on käsitelty, he siirtyvät yleensä pikkupaikkakunnilta kasvukeskuksiin ja tilalle tulee toisia lapsia, joista ei myöskään makseta korvauksia. Hyvä diili, mutta vain sisäministeriön virkamiehille ja SPR:lle.

Ja tämä oli vain yksi esimerkki, miten hyväuskoisia kuntalaisia voidaan petkuttaa.

http://vastaanottokeskusinfo.wikidot.com/ruukki

Entäs lieksalaiset, mitäs teille saisi olla? Vastaanottokeskusta ei perusteta, vaikka päättäjät olisivatkin sen kannalla, jos kuntalaiset osoittavat tarpeeksi määrätietoisesti vastustavansa sitä. Tästä on näyttöä muun muassa Evitskogista ja Kouvolasta. Sisäministeriö ja SPR kavahtavat kaikkia konflikteja perustamisvaiheessa, mutta taloksi asetuttuaan ne määräävät itsevaltaisesti kaapin paikan.

[Eino P. Keravalta]

"Lieksa pohtii vastaanottokeskuksesta saatavaa hyötyä"

Siinäpä onkin sedille ja tädeille pohtimista. Suomeksi: "Lieksa pohtii raiskauksista, ryöstöistä, häiriköinnistä ja rahanmenosta saatavaa hyötyä."

[pelle12]

"Lieksa pohtii vastaanottokeskuksesta saatavaa hyötyä"

Siinäpä onkin sedille ja tädeille pohtimista. Suomeksi: "Lieksa pohtii raiskauksista, ryöstöistä, häiriköinnistä ja rahanmenosta saatavaa hyötyä."

Ei tule noita ongelmia, jos lieksalaiset ottavat opikseen muilla paikkakunnilla tehdyistä virheistä. Parhaassa tapauksessa lieksalaiset voisivat harkita takaisin äidinkohtuun palaamista ja uudelleensyntymistä, että pääsisivät eroon pahimmista geenivirheistään. Tämän jälkeen he voisivat levittää punaisen maton ja ottaa ensimmäisen turvapaikanhakijan vastaan torvisoittokunnan säestäessä kysyen selvällä arabian/somalin tms. kielellä:' Kuinka voimme palvella?'. Jos kuitenkin paikkakunnalla esiintyy rassismia esim. nuivina katseina tms., siihen on puututtava VÄLITTÖMÄSTI, eikä antaa tilanteen pahentua. Lisäksi lieksalaisten tulee muistaa, että vieraiden ihmisten tervehtiminen leveällä hymyllä kuuluu muiden (sivistyneiden) kansojen tapoihin eli koko Lieksan väestö on uudelleenkoulutettava multikultturismia käsittelevillä kursseilla, joihin on pakko osallistua ,ellei halua, että kunnalisveroa korotetaan muutamalla äyrillä.

[Lentomestari]

"Lieksa pohtii vastaanottokeskuksesta saatavaa hyötyä"

Siinäpä onkin sedille ja tädeille pohtimista. Suomeksi: "Lieksa pohtii raiskauksista, ryöstöistä, häiriköinnistä ja rahanmenosta saatavaa hyötyä."

Taidatkos se paremmin sanoa, mikä on raiskauksen listahinta? entä pahoinpitely/anna rööki ja turpaan? Eläimetkin on täällä paremmin suojeltu kun ihmiset.

[Eino P. Keravalta]

"Lieksa pohtii vastaanottokeskuksesta saatavaa hyötyä"

Siinäpä onkin sedille ja tädeille pohtimista. Suomeksi: "Lieksa pohtii raiskauksista, ryöstöistä, häiriköinnistä ja rahanmenosta saatavaa hyötyä."

Taidatkos se paremmin sanoa, mikä on raiskauksen listahinta? entä pahoinpitely/anna rööki ja turpaan? Eläimetkin on täällä paremmin suojeltu kun ihmiset.

No, Valde maksaa raiskauksetkin - sikäli kuin nyt ulkomaalaista raiskaajaa saadaan kiinni kun vain suomalaisten tuntomerkit uskalletaan antaa.

Jos siis lorvipaikanhakija raiskaa, se maksaa Valdelle monta kottikärryllistä rahaa: raiskauksen uhri lääkäriin ja terapiaan sekä puolen vuoden sairaslomalle. Raiskaajaa etsitään ja ihmisiä kuulustellaan. Lopuksi raiskaaja löydetään ja viedään oikeuteen. Lisää rahanmenoa. Rikastuttaja pääsee Valden täysihoitolaan nauttimaan ylläpidosta oheispalveluineen. Lisää tulkkeja ja terapiaa. Tulee yhdelle raiskaukselle hintaa! Mutta Valden rahat eivät lopu. Paitsi loppuvat sitten, kun rikastuttajia on tarpeeksi.

Ja sitten Lieksassa pohditaan otsat rypyssä vastaanottokeskuksesta saatavaa hyötyä! Sama kuin pohtisi naulaan astumisen hyötyjä.

[Lentomestari]

Sama kuin pohtisi naulaan astumisen hyötyjä.

Einolla menee nyt lujaa, hauskoja vertauksia tulee liukuhihnalta

[Jouko]

Tällaisesta rahasammosta vain hölmö kieltäytyy.

Vastaanottokeskuksen arvioidaan tuovan 16-20 pysyvämmän työpaikan ohella
merkittäviä välillisiä työllistäviä vaikutuksia. Esimerkiksi turvapaikan
hakijoiden tuoma ostovoiman lisäys alueelle on yli miljoona euroa vuodessa.
Välillisesti keskus lisäisi toimeliaisuutta mm. kuljetus-, opetus- ja
palvelualoilla.

Ostovoimaa kolmenkymmenen pakolaisen vastaanottamisen arvioidaan lisäävän
reilulla sadalla tuhannella vuodessa. Vuokratuloja kaupungin omistamalle
Lieksan Vuokrataloille kertyy 144 000 €/v. Lisäksi valtion maksama
laskennallinen avustus on 60 000 € vuodessa.

Valtion maksamaa laskennallista avustusta voidaan käyttää esimerkiksi
pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen. Mikäli valtion maksamalla avustuksella (60
000 €) palkattaisiin pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella, niin kaupunki voisi
työllistää 20 henkilöä. Nämä 20 henkilöä pienentäisivät kaupungin valtiolle
maksamaa työmarkkinatuen sakkomaksua ( vuonna 2009 arvio n. 1 milj. euroa) 64
000 €/vuosi. Lisäksi vaikutukset näkyisivät pienenevinä toimeentulotukimenoina.

Koulutuspalvelujen järjestäminen toisi merkittävää toimeliaisuutta useille
paikallisille oppilaitoksille. Koulutuspalvelujen hankinnoista vastaa
TE-toimisto. Esimerkiksi 30 pakolaisen suomen kielen koulutuspaketin
hankintahinta on n. 95 000 € (kolme kurssia). Kurssit työllistävät paikallisia
opetusalan työntekijöitä. On varsin todennäköistä, että TE-toimiston maksamien
erilaisten kurssien tarve kasvaa.

Pakolaiskeskuksesta pakolaiset sijoittuvat oleskeluluvan saatuaan kuntiin eri
puolille Suomea. Jos Lieksan kaupunki tarjoaa kuntapaikan tietylle määrälle
pakolaisstatuksen saaneista, valtio korvaa kolmen vuoden ajan heidän
kustannuksensa. Terveydenhuollon kuluja voidaan korvata maksimissaan 10 vuoden
ajalta. Lisäksi valtio maksaa laskennallista avustusta aikuisesta n. 2000
euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaasta n. 6000 euroa/vuosi.

http://www.radiorex.fi/pages/2?newsid=22430

Jo vaahtosammuttimen kokoisena tuli opittua että pakkasella kusi ja paska lämmittää jonkin aikaa kun ne tekee housuun. Mutta sitten tulee entistä kylmempi.
Jotkut varmaan luottavat että Rysseli tulee apuun kun se routa iskee. Itse uskon että siinä vaiheessa kaikki EU-maat vetäytyvät asemiinsa. Toivottavasti irlantilaiset näyttävät perjantaina 2.10.2009 taas kyntensä ja hylkäävät EU-perustuslain, jota Lissaboniksikin sanotaan.

[rankka]

Kyllä Eino taas laittoi aika väkevästi
Muistuttaisin kuitenkin ettei kunniakansalaiset joudu moisesta "sukupuolielimen lievästä luvattomasta käyttöönotosta" lusimaan.

[Lentomestari]

Tietäen millaisia on tilastot raiskauksien osalta, (kantaväestö vs. maahanmuuttajat) ei tarvitse arvailla jos.........

[Roope]

Pakolaiskeskustelu Lieksassa     
19.10.2009 06:44
Pakolaiskysymyksestä keskustellaan tänään Lieksassa. Tilaisuuteen keskuskoulun auditorioon on kutsuttu kaikki Lieksan kaupunginvaltuutetut. Mukana on myös Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen. Lieksassa suunnitellaan pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamista entisen Märäjälahden emäntäkoulun tiloihin.

[AkateeminenPätkätyöläinen]

Jatketaan aiheesta samaan ketjuun:

Karjalainen 2009-10-19

Pakolaiskeskustelu roihahti Lieksassa

"Muuallakin heiluttu puukoilla jo ensimmäisenä päivänä."

Lieksa
Karjalainen

Keskustelu Lieksaan kaavaillusta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta sai maanantai-iltana jo etukäteenkin ennakoitua kielteistä lisäväriä, kun Lieksan kaupunginvaltuutetut pohtivat maahanmuuttoasioita valtuuston iltakoulussa.

Osa valtuutetuista näki pakolaiskeskuksen Lieksalle myönteiseksi, mutta maanantain tilaisuudessa kuului erityisesti vastustajien ääni.

– Vastaanottokeskuksen perustaminen ei ole millään tavalla lieksalaisten edun mukaista. Uskon, että tämä tulisi maksamaan kaupungille kymmenkertaisesti sen, minkä vaikka jäähallin remontti, Mika Tirkkonen (sd.) linjasi.

– Olen kuullut puheita, että esimerkiksi Pohjanmaalla maahanmuuttajilla ja paikallisilla väestöllä puukot heiluivat jo ensimmäisenä iltana, Veijo Ikonen (kesk.) maalaili turvallisuuden heikentymistä maahanmuuttajien myötä.

Valtuuston on määrä käsitellä pakolaisasiaa vielä loppuvuoden aikana. Mikäli kunnan kanta muovautuu positiiviseksi, Lieksan vastaanottokeskus voisi tämänhetkisen aikataulun mukaan käynnistyä alkuvuodesta.

[Roope]

Ja tämä oli vasta valtuuston keskustelutilaisuus...

Ihan turhaan nuo vastustajat huolestuivat, sillä Pyykkösen Veikko sanoi Parikkalassa, että vastaanottokeskuksille ei ole nyt tarvetta. Ja Veikko on rehellinen mies, sanovat monet.

[Nuivanlinna]

– Vastaanottokeskuksen perustaminen ei ole millään tavalla lieksalaisten edun mukaista. Uskon, että tämä tulisi maksamaan kaupungille kymmenkertaisesti sen, minkä vaikka jäähallin remontti, Mika Tirkkonen (sd.) linjasi.

Mika Tirkkonen (sd.) Valonpilkahdus SDP:stä!

[Invictus]

Lainaten Halla-ahon ideaa. 50% Suomen työttömistä kaivamaan kuoppaa, ja toiset 50% täyttämään sitä. Ei vahingoita luontoa, koska kuoppa täytetään, 100% työllisyys. Kuoppa ei haittaa Suomea kansantaloudellisesti, ja Valde maksaa palkan.

[ikuturso]

Lainaten Halla-ahon ideaa. 50% Suomen työttömistä kaivamaan kuoppaa, ja toiset 50% täyttämään sitä. Ei vahingoita luontoa, koska kuoppa täytetään, 100% työllisyys. Kuoppa ei haittaa Suomea kansantaloudellisesti, ja Valde maksaa palkan.

Ja kansa pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa kun saa liikuntaa.

Käsillä kävelevät ja voimailevat adonikset palaavat kesiksi hiekkarannoille kuin suomi-filmeissä ikään.

-i-

[PetethePerkele]

Karjalainen 2009-10-19

Mikäli kunnan kanta muovautuu positiiviseksi, Lieksan vastaanottokeskus voisi tämänhetkisen aikataulun mukaan käynnistyä alkuvuodesta.

Ja kuinkahan tätä kantaa aiotaan muovata? Aivopesu ja uhkailu tulee lähinnä mieleen. Eiku... rahaarahaa ja resursseja valtion puolelta... niinhän se menikin. 

[JPU]

Tuossa on tullut varmaankin virhe:

Valtuuston on määrä käsitellä pakolaisasiaa vielä loppuvuoden aikana. Mikäli kunnan kanta muovautuu positiiviseksi, Lieksan vastaanottokeskus voisi tämänhetkisen aikataulun mukaan käynnistyä alkuvuodesta.

Tarkoitettiin varmaankin että:

Valtuuston on määrä käsitellä pakolaisasiaa vielä loppuvuoden aikana. Mikäli kunnan kanta muovautuu lieksalaisten ja Suomen kannalta negatiiviseksi, Lieksan vastaanottokeskus voisi tämänhetkisen aikataulun mukaan käynnistyä alkuvuodesta.

[Mika Mäntylä]

Näitä eri paikkakuntien touhuja seuratessa en voi todeta muuta kuin sen, että tulipa muutettua tolkulliseen paikkaan. Täälläkin väestörakenteen kehitys näyttää huonolta, mutta siihen vastataan kaavoittamalla omakotitalotontteja lapsiperheille, satsaamalla elinkeinoelämän hankkeisiin ja nyt uusimpana hankkeena on madaltaa vastavalmistuneiden tai vielä opiskelevien kynnystä elinkeinon harjoittamiseen ja siten houkutella nuorta väkeä asukkaiksi. Aamulehti hiljattain kysyi Ikaalisilta, että meinataanko tänne ottaa pakolaisia ja vastaus oli luokkaa "mitään tällaista ei ole suunnitelmissa".

[Ari-Lee]

Tämä kuntien keksimä erinomainen elvytyskeino voitaisiin ottaa käyttöön myös valtiotasolla. Suomi voisi esim. lupautua ottamaan vastaan kaikki EU:n alueelle tulevat pakolaiset ja turvapaikanhakijat, mikäli EU korvaisi mamuista aiheutuvat kulut ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Tämä olisi niin mittava elvytysruiske, että työttömyys poistuisi Suomesta kertaheitoilla. Jokainen voi kuvitella, millainen elvytyspiikki olisi esim. 500 000 kerrostaloasunnon rakentaminen ja miljoonan ihmisen ostovoiman lisäys maan elinkeinoelämän pyörittämisessä.

Täytynee heittää vinkki Matti Vanhaselle ja Astrid Thorsille...

Pudasjärvestä saataisiin kerralla suurkaupunki! Euroopan pääkaupunki! Nythän se ei ole kuin kuihtuva kirkonkylä. Voi mikä rikkaus se olisikaan. Kerropa Vanhaselle terveisiä.

[Octavius]

Jos Pyykkönen tai SPR:n tyypit ilmoittavat pitävänsä jonkin tiedotustilaisuuden Lieksassa, niin varatkaa muutama sata kananmunaa sinne auditorion aulaan.

Olen varma, että Homman kautta saadaan keräys pystyyn, jolla Veikon Dressman-puvun tai SPR:läisten villapaitojen pesulamaksut saadaan kuitatuksi. Tomaatti taitaa jättää kuitenkin pahemmin väriä?

Muistaakseni tasvallan presidenttikin on oikein toivonut lisää suoraa kansalaisvaikuttamista.

[Ari-Lee]

Muistaakseni tasvallan presidenttikin on oikein toivonut lisää suoraa kansalaisvaikuttamista.

Pressakortti vilautettu! Halonen on suopea kaikelle suoralle toiminnalle, se on totta. Nytkin hän on "Uskalla" -projektin suojelija. 

[Roope]

Olin ymmärtänyt suunnitelman suuruusluokan hieman alakanttiin. Lieksaan aiotaan peräti 240 hengen vastaanottokeskusta ja sen lisäksi 30 vuosittaisen pakolaisen sijoittamista. Tuohan on Suomen suurin uusi vastaanottokeskus, sillä Kristiinankaupungin 250 hengen keskus oli vielä huhtikuussa suunnittelu- ja perustamisvaiheessaan vain reilun sadan paikan suuruinen.

Lieksan sivistystoimi suhtautuu varovaisuudella kaupunkiin suunniteltuun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen.

Omaa lausuntoaan asiasta keskiviikkona käsitelleen varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Kari Pippola (sd.) toteaa lautakunnan olevan huolissaan erityisesti talouskysymyksistä, sillä sivistyspuolella valtion maksamat korvaukset ei nykyisessä muodossaan kata menoja täysimääräisesti.

–?Kannamme erityishuolta siitä, ettei meidän toimintoihimme saa syntyä väliinputoajia. Meidän on pystyttävä myös huolehtimaan heistä, jos pakolaiskeskus lopulta tänne perustetaan, Pippola toteaa.

Myös vastaanottokeskuksen vaikutuksia sivistystoimeen selvittänyt sivistysjohtaja Jarkko Määttänen kiinnitti lautakunnan nyt hyväksymässä selvityksessään erityishuomiota resurssien riittävyyteen.

Turvapaikanhakijalasten koulutuksen järjestäminen olisi hänen mukaansa varsin haasteellista ja vaatisi myös henkilökunnan koulutusta.

Karjalainen: Pakolaiskeskuksen menoista huolta Lieksassa

Taustaa

Kaupunginjohtaja on pyytänyt varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa mahdollisen pakolaiskeskuksen perustamisesta Lieksaan. Alustavasti pakolaiskeskuksen perustamispaikaksi on suunniteltu Märäjälahden kiinteistöä. SPR on arvioinut, että Lieksan Märäjälahteen olisi kannattavaa avata 240 henkilön vastaanottokeskus. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt asiaa 20.8.2009 § 151. Lautakunta on todennut suhtautuvansa asiaan myönteisesti. Lisäksi lautakunta on todennut, että Lieksa voisi antaa kuntapaikan 30 pakolaiselle vuosittain. Lieksan kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 19.10.2009 § 408. Kaupunginhallituksen esittelytekstissä on selvitetty pakolaisia ja maahanmuuttajia koskevia päätöksiä Lieksassa.
[...]
Vastaanottokeskus

Vastaanottokeskuksen ylläpitäjänä voivat olla valtio, kunnat ja järjestöt (yleensä SPR). Myös yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus sellainen perustaa. Tällä hetkellä valtion ylläpitämiä keskuksia on 2, kuntien ylläpitämiä 9 ja SPR:n 4.

Vastaanottotoiminnan tavoitteena on ylläpitää turvapaikanhakijan oman elämän hallintaa ja aktiivisuutta, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja luoda turvapaikanhakijalle kotouttamisen välineitä (suomen kieli ja työnteko), joilla hänen mahdollista kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan.

Vastaanottokeskuksen palvelut ovat seuraavat:

-väliaikainen majoitus

-välttämätön sosiaaliturva (toimeentulotuki)

-akuutti välttämätön sairaanhoito (sairaanhoitaja vastaanottokeskuksessa, lääkäri-, neuvola- ja hammashoito sekä erikoissairaanhoito ostopalveluina)

-tulkkipalvelut ja oikeusapu; vastaanottokeskus järjestää

-lapsille koulu (oppivelvollisuusikäiset alueen kouluissa)

-työ- ja opiskelutoiminta; vastaanottokeskus järjestää

Tilojen kunnostuksesta tarkoitukseen on mahdollisuus saada korvaus. TE-keskus korvaa hyväksytyn talousarvion puitteissa myös kohtuulliset kustannukset vastaanottokeskuksen kalustuksesta (irtaimisto) ja tarvikkeista.

Vastaanottokeskuksen ylläpitäjälle korvataan toiminnasta aiheutuvat palkka-, sosiaali-, matka-, työterveyshuolto ym. henkilöstökustannukset sekä koulutuskustannukset hyväksytyn talousarvion mukaisesti.

Taloudelliset korvaukset

Pääperiaate kustannusten jaosta ja korvaamisesta kunnille on seuraava: Valtio maksaa turvapaikanhakijoiden vastaanotosta koko turvapaikkaprosessin ajan ja maksaa vastaanottokeskuksen kulut täysimääräisesti. Poikkeuksen muodostavat turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset, jotka jäävät kunnalle. Kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, voivat kunnat tehdä TE-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta kotouttamislain mukaan.

Valtio maksaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle kustakin oleskeluluvan saaneesta turvapaikanhakijasta valtioneuvoston vahvistaman korvauksen. Valtio maksaa laskennallista korvausta yli 7-vuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisäksi kunnalle korvataan mm. tulkkipalvelun kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden kustannuksia, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan.

Kustannusten korvaukset ovat pysyneet samoina vuodesta 1993, eivätkä enää kata kustannuksia. Lisäksi korvausaika, 3 vuotta, on osoittautunut liian lyhyeksi. Vuonna 2010 pakolaisten vastaanoton laskennallisia kustannuksia nostetaan 10 prosentilla. Esimerkiksi yli 7-vuotiaan henkilön osalta laskennallinen korvaus on jatkossa 2090,5 euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaista maksettava korvaus 6845 euroa/vuosi. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat kuitenkin nousseet vuodesta 1993 45,6 %, joten korotus ei kata kustannusten nousua kokonaisuudessaan.

Kaikki pakolaiset eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkään. Kotouttamisohjelman laatiminen on edellytys sille, että kunta voi saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen

Kunnan velvollisuus on järjestää jokaiselle kunnassa asuvalle oppivelvollisuusikäiselle lapselle perusopetusta. Turvapaikanhakijalapset ovat oppivelvollisia ja käyvät koulua turvapaikkaprosessin aikana. Turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset jäävät kunnan vastuulle, niitä valtio ei korvaa erikseen.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus ovat osa kunnan normaalia palvelua, joka rahoitetaan yleisen valtionosuuden kautta. Vuoden 2006 alusta perusopetuksen valtionosuudessa on huomioitu vieraskieliset oppilaat. Valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan vieraskielisten oppilaiden osalta määrällä, joka on 20 % perusopetuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Lisäksi kunnat voivat järjestää maahanmuuttajalapsille perusopetukseen valmistavaa opetusta, johon suoritetaan valtion määrärahoista valtionosuutta, nykyään puolen vuoden ajalta, mutta se on esitetty nostettavaksi vuoteen. Epäkohtana on maahanmuuttajan asuinkunnan vaihtuessa valmistavan opetuksen valtionosuuden menetys kummankin kunnan osalta, koska opetusministeriön tulkinnan mukaan valtionosuus myönnetään vain siinä tapauksessa, että koko oppimäärä on suoritettu yhdessä ja samassa kunnassa. Omaa uskonnonopetusta on järjestettävä maahanmuuttajakoululaisille kolmen oppilaan järjestämisvelvollisuuden mukaan, mikä lisää opetuksen järjestämiskustannuksia. Hangossa on arvioitu, että maahanmuuttajille annettavan tukiopetuksen ja erilaisten ryhmien kieltenopetuksen valtionosuus on noin 80 % todellisista kustannuksista.

Sivistyspalveluiden näkökulmasta maahanmuuttajien koulutustarpeen selvittäminen ja valmistavan opetuksen yleisten edellytysten järjestäminen on mahdollista joskin haasteellista. Lieksa joutuu järjestämään koulunkäyntimahdollisuuden kaikille kouluikäisille, joita voi olla n. 50 - 60, jos koko pakolaiskeskuksen asiakkaiden määrä on yhteensä 240 turvapaikanhakijaa ja pakolaista. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt Lieksan kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman 18.2.2009 § 36, jonka mukaisesti opetusta voidaan perusopetusikäisille lapsille järjestää.

Punkalaitumella toiminnassa on erikoistuttu alaikäisten lasten ja nuorten sekä perheiden vastaanottoon. Punkalaitumen pakolaiskeskuksen asiakkaiden opetuksesta vastaavan koulun johtaja Kai Lindvall toteaa, että pakolaiskeskuksen perustaminen vaikuttaa perusopetuksen järjestämiseen paikkakunnalla. Erityisiä ponnisteluja vaatii aloitusvaihe, kun kerralla on tulossa suuri joukko oppilaita valmistavaan opetukseen. Valmistavan opetuksen järjestämisen kannalta pakolaiskeskuksen lasten jatkuva vaihtuvuus on ongelma, jos valmistavaa opetusta varten perustetaan oma luokkansa. Aloitusvaiheeseen kannattaa kuitenkin panostaa. Esimerkiksi Punkalaitumella parhaiten on onnistuttu silloin, kun lapset on integroitu mahdollisimman paljon suomalaisten lasten koulun toimintaan ja arkeen.

Kai Lindvallin mukaan perusperiaate on, että valmistavan opetuksen ryhmässä ei voi olla yli kymmentä oppilasta ja ala- ja yläkoululaisia ei voi opettaa samassa ryhmässä. Opetushallitus suosittaa, että ryhmissä olisi enintään kahdeksasta kymmeneen oppilasta. Integrointia kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa taito- ja taideaineissa, muissa aineissa vasta sitten, kun riittävä alkeiskielitaito on saavutettu eli noin vuoden valmistavan opetuksen jälkeen. Noin 60 oppilaan opetuksen järjestäminen vaatisi arviolta seitsemän opettajan työpanoksen.

Opetuksen järjestämisen kannalta haasteena voidaan nähdä oppilaiden siirtäminen perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntien täyttyessä. Erityisen haastava tilanne on 10-16 vuotiaiden lasten kohdalla, joilla ei ole aiempaa koulutaustaa.

Valmistavan opetuksen ryhmissä kielten opetuksen järjestäminen on haasteellista. Punkalaitumella somalin ja kurdin kielet opetetaan etäopetuksena. Opetus ostetaan Tampereen kaupungilta. Henkilökunnan koulutusta on ostettu OPEKO:sta, TE-keskuksesta ja SPR:stä.

Positiivisena asiana voidaan pitää sitä, että suomalaiset lapset oppivat suhtautumaan luontevasti maahanmuuttajiin ja oppivat jo peruskoulussa monikulttuurisuustaitoja. Kansainvälisyyskasvatuksesta tulee osa koulun tavallista toimintaa. Todennäköisesti opittuja monikulttuurisuustaitoja tarvitaan myöhemmin työelämässä.

Ammatillinen koulutus ja lukio

Mahdollisen pakolaiskeskuksen toiminnan vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen on keskusteltu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksan ammattiopiston rehtorin Jari Jolkkosen kanssa 20.10.2009. Keskustelussa todettiin, että pakolaiskeskuksen sijoittuminen Lieksaan voisi olla ammattiopiston ja aikuisopiston kannalta taloudellisesti hyvä asia, jos keskuksen asiakkaat saadaan ohjattua nopeasti koulutukseen. Esimerkiksi 30 uutta opiskelijaa tuottaisi 270 000 € vuodessa lisää tulorahoitusta vuoden 2009 yksikköhinnoilla. Tutkintoperusteiseen ammatilliseen koulutukseen pääseminen edellyttää kielitestin läpäisemistä, minkä takia suomen kielen opetuksen tehokas alkaminen välittömästi turvapaikan hakijan saavuttua on ensiarvoisen tärkeää. Myös valmistava koulutus pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. Kun kielitaito on saavutettu, tulisi pakolaiskeskuksen asiakkaiden ja kuntaan sijoitettujen pakolaisten hakeutuminen koulutukseen varmistaa. Ellei koulutukseen sijoittuminen onnistu, on työpaikan saaminen tulevaisuudessa erittäin haasteellista. Tämä voi johtaa maahanmuuttajien syrjäytymiseen, josta seuraa kustannuksia erityisesti kunnan sosiaalitoimelle.

Pakolaisten osallistuminen lukiokoulutukseen on mahdollista. Esimerkiksi Kemissä maahanmuuttajat voivat suorittaa lukio-opintoja ja saada lukiosta päästötodistuksen sekä ylioppilastutkinnon. Lukiokoulutukseen osallistuvan henkilön valtionosuus vuonna 2009 on 5395 euroa/opiskelija. Lukiokoulutukseen osallistuminen edellyttää hyvää kielitaitoa kuten ammatillinen kouluttautuminenkin.

Sivistyspalvelukeskuksen ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä koulutustarpeet

Maahanmuuttajien tukipalveluiden kehittämisen tarve tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa Lieksassa. Maahanmuuttopalveluiden keskittäminen osaksi kaupungin palvelua on tarkoituksenmukaista. Maahanmuuttajien erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat asettavat hallinnolle uuden haasteen. Näin ollen pakolaiskeskuksen tulevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen toteuttamista mietittäessä olisi syytä huomioida myös muut maahanmuuttajat kuten esimerkiksi työperäiset maahanmuuttajat. Ohjaus- ja neuvontapalvelut voisivat palvella kaikkia maahanmuuttajia.

Sivistyspalvelujen näkökulmasta maahanmuuttokoordinaattori tulisi palkata maahanmuuttajien koulutustarpeen selvittämistä ja valmistavan opetuksen yleisten edellytysten järjestämistä varten. Tehtävä olisi eri kieli- ja uskontoryhmien opettajarenkaan kokoaminen ja ylläpito. Koordinaattorin tehtäväkenttään kuuluisi koulujen tulkkipalvelujen järjestäminen ja yhteistyö koulun moniammatillisten ryhmien kanssa.

Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio vuodelle 2010 ei mahdollista osallistumista koordinaattorin palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Kai Lindvallin mielestä haasteellisena asiana voidaan pitää ensi vaiheessa sopivan henkilökunnan rekrytoimista maahanmuuttajien opettamiseen ja ohjaamiseen. Tarvitaan ihmisiä, jotka eivät pelkää uusia outoja tilanteita ja jotka pystyvät löytämään luovia ratkaisuja ongelmatilanteissa.

Lieksalaisten ja pakolaiskeskuksen asiakkaiden mahdollisten ristiriitatilanteiden ennaltaehkäiseminen ja selvittäminen vaatii osaavaa työvoimaa sekä molempien osapuolten suvaitsevaisuutta ja joustavuutta.

Nuorisotoimen painopistealueena on monimuotoisen nuorisotyön vahvistaminen. Se tarkoittaa muun muassa panostusta maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa tehtävään työhön. Lieksan kaupungin nuorisotoimen näkökulmasta haasteeksi nousee monikulttuuristen kohtaamispaikkojen luominen lieksalaisten ja Lieksaan sijoitettujen nuorten kohtaamisille. Nuorisotyöntekijöille ja nuorten parissa työskenteleville on järjestettävä em. nuorten kanssa monikulttuurisen toiminnan koulutusta. Vapaa-ajantoiminnalla on suuri merkitys nuoren persoonallisuuden ja ystävyyssuhteiden muodostumiselle. Liikunta- ja kulttuuriseurojen toimintaan osallistuminen helpottaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Aikuisille kansalaisopiston kurssit ja niiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet sekä kontaktit luovat mahdollisuuksia mielekkäälle asumiselle uudessa kotikunnassa.

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ollessa sivistyspalvelukeskuksen asiakkaina muun muassa kansalaisopiston, kirjaston, nuorisotoimen ja uimahallin palveluissa palveluiden käyttäjien määrä lisääntyy. Tämä on myönteinen asia palvelun järjestäjälle. Haasteena asiakaspalveluissa ovat kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat sekä ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestäminen. Asiakkaiden palvelu vie aikaa 1,5 - 2 kertaa enemmän kuin suomenkielisen asiakkaan palvelu, mikä johtanee lisähenkilöstöresurssitarpeisiin, jos kielitaidottomien asiakkaiden määrä merkittävästi lisääntyy.

Yhteenveto taloudellisista seikoista

Pakolaisten vastaanottokeskuksen kulut korvataan sopimuksen mukaan täysimääräisesti, kunhan keskuksen toiminnan kustannusarvio on etukäteen hyväksytetty valtionviranomaisella. Turvapaikanhakijalasten koulunkäynnin kustannukset jäävät kunnan vastuulle.

Kun turvapaikkaprosessi on ohi, ja turvapaikka myönnetty, vastaanottokeskuksesta muutetaan TE-keskuksen kanssa sopimuksen tehneisiin kuntiin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esittää 30 pakolaisen ottamisesta Lieksaan vuosittain. Kun pakolainen on muuttanut kuntaan, valtio maksaa kolmen vuoden ajan laskennallista korvausta yli 7-vuotiaasta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa, mikä on Kuntaliiton laskelmien mukaan vajaat 50 % todellisista kustannuksista. Tämän lisäksi valtio maksaa kolmelta vuodelta pakolaisten toimeentulotukimenot sekä rajoittamattomalta ajalta pitkäaikaisen sairauden kustannuksia, mikäli henkilö on ollut hoidon tarpeessa jo Suomeen tullessaan. Lisäksi maksetaan tarpeelliset tulkkikustannukset. On huomattava, että kotikuntaoikeuden saaneiden korvausten maksun päätyttyä kustannukset jäävät kokonaisuudessaan kaupungin maksettaviksi.

Tämä tullee kuormittamaan ja aiheuttamaan kustannuksia erityisesti sosiaali- ja terveystoimelle, jos kotouttamisessa, koulutukseen ohjaamisessa ja työllistämisessä ei onnistuta.

Oppivelvollisuusikäisten osalta valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan vieraskielisten oppilaiden osalta määrällä, joka on 20 % perusopetuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Vastaanottokeskus tuo paikkakunnalle noin 20 uutta työpaikkaa. Jos työntekijät ovat Lieksan kaupungin asukkaita, olisi verotulokertymä kaupungille noin 78 000 euroa. Lieksan kaupunki hyötyisi myös siitä, että pakolaiskeskuksen asiakkaille toimeentulotukena maksettu raha jäisi paikkakunnan palveluntuottajille ja liikkeisiin. Kristiinankaupungissa on arvioitu, että 150 paikan pakolaiskeskus toisi paikkakunnalle noin 840 000 euroa vuodessa (kh 22.06. § 255). Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen arvioi 19.10.2009 järjestetyssä pakolaiskeskustelussa, että 240 pakolaisen keskuksen budjetti on noin 3 miljoonaa euroa, josta noin 80 % jäisi paikkakunnalle.

Kaupunginjohtaja Esko Lehto esitti 19.10.2009 mahdollisuutta selvittää pakolaisten sijoittamista Lieksan keskustan alueella sijaitseviin kiinteistöihin, jotka ovat Lieksan kaupungin omistamia ja nykyisin vajaakäytössä. Näin pakolaiskeskuksen toiminnasta saatavat vuokratulot tulisivat suoraan Lieksan kaupungille. Kiinteistöjen kunnostamiseen voitaisiin käyttää valtion rahoitusta, mikä nostaa huoneistojen arvoa. Kristiinankaupungissa pakolaiskeskuksen vuokratuloiksi on arvioitu 162 000 euroa vuodessa.

Sivistystoimeen tulisi palkata maahanmuuttokoordinaattori selvittämään maahanmuuttajien koulutustarpeita sekä valmistavan opetuksen yleisten edellytysten luomista varten. Palkkauskustannus on noin 30 000 - 40 000 euroa vuodessa. Jos oletetaan, että perusopetuksen asiakkaiksi tulee 60 lasta, joudutaan palkkaamaan seitsemän opettajaa lisää. Tällöin opetushenkilöstön palkkakustannukset olisivat noin 280 000 euroa vuodessa. Yhteensä lisäkustannuksia tulisi opetustoimelle 320 000 euroa vuodessa. Huomattava osa kustannuksista saataisiin valtiolta korvauksena kahden vuoden kuluttua pakolaiskeskuksen toiminnan aloittamisesta. Valmistavan opetuksen ja perusopetuksen kustannukset on huomioitava sivistystoimen talousarviota laadittaessa, jos pakolaiskeskus sijoittuu Lieksaan.

Lieksan väestörakenteen kannalta olisi hyvä, että kuntaan sijoitettaisiin ensisijaisesti lapsiperheitä. Jos lapsiperheitä sijoitetaan Lieksaan, lapsiperhepalvelujen tarve tulee lisääntymään pakolaisstatuksen saaneiden siirtyessä asumaan kuntaan. Sivistyspalvelukeskuksen toiminnoista tällä on vaikutusta päivähoitopalvelujen kysyntään ja kustannuksiin.

Muiden sivistystoimen palvelujen lisääntyvä ohjaus- ja neuvontatarve tulee ottaa huomioon palvelujen resurssoinnissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus sekä valtion viranomaiset arvioinevat mahdollisen vastaanottokeskuksen vaikutuksia toimintaansa ja talouteensa erikseen.

Sivistysjohtaja:
Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää lausuntonaan todeta, että

-pakolaiskeskuksen toiminnasta sivistystoimelle aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon sivistyspalvelukeskuksen talousarviota laadittaessa, jos pakolaiskeskus sijoittuu Lieksaan

-hyväksyä sivistysjohtajan lausunnon pakolaiskeskusasiassa

-maahanmuuttajien perusopetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaukset valtiolta ovat liian pienet. Valtion tulisi korottaa korvaukset vastaamaan todellisia kustannuksia.

Esityslista 18.11. Lieksan Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta: Pakolaiskeskus