Tarja Halonen: tekemiset ja tekemättä jättämiset

[Siili]

Perustin tällaisen, kun Haloseen keskittyvää ketjua ei löytynyt. Modet voivat poistaa, jos katsovat sen olevan vikatikki.

Halosesta ilmestyy vielä ennen presidentinvaaleja kirja:
Meri Valkama kirjoittaa kirjan Tarja Halosen poliittisesta perinnöstä

Perinnönjako – keskusteluja Tarja Halosen politiikasta -nimisen teoksen kirjoittaa toimittaja-kirjailija Meri Valkama. Kirja julkaistaan maaliskuussa, Kustantamo S&S:n tiedotteessa kerrotaan.

Valkaman mukaan Perinnönjako on maailmanpoliittinen keskustelukirja, jossa kaksi eri sukupolven edustajaa käy dialogia siitä, millainen maailma oli Halosen presidenttikauden aikaan ja millainen se on nyt.

Tuli mieleen, että kilpaileeko Halosen poliittisesta perinnöstä kertova kirja maailman ohuimman kirjan tittelistä?

[Golimar]

Virkamiehet avautuvat Tarja Halosen johtamisesta: "Huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi"

X

Salomaan mukaan "ulkopolitiikkaa tuntemattoman ja hallitsemattoman" Halosen tulo Paavo Lipposen (sd) ensimmäisen hallituksen (1995-1999) ulkoministeriksi 1995 oli ulkoministeriön virkamiehille suuri yllätys.

– Uusi ulkoministeri otti käyttöön poikkeuksellisen henkilöstöjohtamisen menetelmän, management by perkele. Useiden virkamiesten kuvausten mukaan Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia, jotka eivät ennen tai jälkeen Halosen kauden olleet sellaista nähneet, Salomaa kirjoittaa.

Halosen toimintaa läheltä seurannut korkea ulkoministeriön virkamies kuvaa Salomaan kirjassa kovia kokemuksiaan seuraavasti:

– Halonen aiheutti jatkuvaa hankausta ulkoministeriön kanssa sivuuttaessaan lähettiläsnimityksissä pätevämpiä (omien) suosikkiensa uran edistämiseksi.

X

– Halonen myös huuti virkamiehille ja nimitteli lahtarin äpäräksi muiden muassa Antti Satulia.

Salomaan mukaan pieni hemmoteltu sisäpiiri oli asia erikseen.

Pinnan palaminen ei katsonut aikaa eikä paikkaa
Kun Haloselta paloi pinna, se ei Salomaan mukaan katsonut aikaa tai paikkaa.

– Siitä saivat osansa ulkoministereiden pitkäaikainen luottosihteeri, kansliahenkilökunta, puhelinvaihteen hoitaja ja muiden puutteessa vaikkapa autonkuljettaja. Halonen katsoi vain, että toimittajia ei ole kuulolla. Kun kamerat eivät olleet paikalla, hän ei kätellyt, hän nousi ja poistui mitään sanomatta kesken virkamiehen selonteon, haukkui syyttömän ja unohti aktiivisesti anteeksipyynnön.

– Entinen diplomaatti muistelee, kuinka Halonen uhosi pienen kirjoitusvirheen puhetekstiinsä kirjoittaneelle virkamiehelle, että tämän ura on ohi, Salomaa kirjoittaa.

Eräs Halosen välittömässä piirissään ollut ulkoministeriön virkailija kuvaa Halosta Salomaan kirjassa seuraavasti:

– Ympärillä olevat pelkäsivät ja olivat varpaillaan. Jos on huono päivä – kaikki pidäkkeittä tulee ulos. Hyviä päiviä taas ei ole. Kun päällikkö harrastaa työpaikkakiusaamista, se säteilee koko organisaatioon.

X

Salomaan mukaan piittaamattomuus diplomaattisesta etiketistä leimasi etenkin Halosen ulkoministerikauden alkua.

– Hän saattoi suorasukaisesti sättiä vieressään istuvia suurvaltojen ministerikollegoita suomeksi ottamatta huomioon, että jo hänen äänensävynsä perusteella saattoi arvata, mistä oli kyse, puhumattakaan siitä, että monien maiden valtuuskunnissa istui Suomessa palvelleita diplomaatteja, jotka osasivat ainakin peruskoulusuomea – myös karkeuksien osalta.

Salomaan mukaan tilanne paineisissa EU-kokouksissa meni toisinaan Halosen paineensietokyvyn yli.

– Lähipiirin kertomuksen mukaan, kun Halosella ei ollut heti kynää kätensä ulottuvilla, presidentti huusi kimeällä falsetilla niin, että koko sali kuuli: "Kynä, kynä, kynäää"!

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c625c898-54e9-425e-9698-d52495617b71

X

Halonen vastustaa Suomen jäsenyyttä Natossa. Hän on todennut olevansa kansan enemmistön kannalla siitä, ettei Suomella ole tarvetta sotilaalliseen liittoutumiseen, vaan maan uskottavan puolustuksen paras perusta ovat hyvät naapuruussuhteet. Venäjää Halonen ei ole pitänyt Suomen turvallisuudelle uhkana, niin kauan kuin maan demokratiakehitys jatkuu positiivisena. Halonen on tukenut asevelvollisuusarmeijan säilyttämistä Suomen peruspuolustusratkaisuna, mutta halunnut kehittää sen rinnalla siviilipalvelusjärjestelmää.[97]

Halonen on hyväksynyt Suomen puolustusvoimien suunnitelmat varuskuntien lakkauttamiseksi ja muiksi säästötoimiksi. Hän on todennut, että Suomi maksaisi väärille ihmisille palkkaa, jos se ei uskoisi puolustusvoimien johdon sanomaa siitä, mitä tarvitaan poliittisten ja turvallisuuspoliittisten suuntaviivojen toteuttamiseksi. Halonen on myös sanonut, ettei minkään paikkakunnan elinkeinorakenne voi perustua ainoastaan varuskunnan paikallaoloon.[98]

Tarja Halonen tuki voimakkaasti maamiinojen poistamista Suomen armeijan puolustusaseistuksesta. Maamiinat päätettiin kieltää Suomessa Halosen päättäväisen toiminnan seurauksena vuonna 2011[99] Ottawan sopimuksen mukaisesti.[100]

Ulkopolitiikka
Halonen on ollut aktiivinen ulkopolitiikassa erityisesti ihmisoikeuksien puolustajana. Presidenttikausiensa aikana hän on kiinnittänyt kansainvälisesti erityistä huomiota tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin sekä globalisaation haittavaikutuksiin. Hänellä oli presidenttikausiensa aikana useita YK:n alaisia tehtäviä. Hän on todennut ihmisoikeuksien edistämisen olevan tärkeää myös Suomelle, koska kansainvälisesti oikeudenmukainen tilanne on tärkeä erityisesti pienten maiden kuten Suomen kannalta. Toisena ulkopoliittisesti tärkeänä tehtävänä hän on pitänyt suomalaisen kaupan ja teollisuuden viennin edistämistä.[91]

Suomen entinen suurlähettiläs Pasi Patokallio kirjoitti Suomen Kuvalehdessä ja Kanava-lehdessä julkaistussa esseessään, että Suomen turvallisuuspoliittinen linja muuttui Tarja Halosen tullessa ulkoministeriksi vuonna 1995. Patokallion mukaan turvallisuuden ydinsisältö on perinteisesti ollut valtakunnan suojeleminen ulkoisilta uhkilta, joista pahimmat ovat sotilaallisia. Halosen aikakaudella Suomen turvallisuusuhkia ei pidetty enää sotilaallisina, vaan turvallisuusuhkiksi nimettiin globaaleja ilmiöitä, kuten ilmastonmuutos. Patokallion mukaan asevaraisesta turvallisuudesta tuli haukkumasana ja aseidenriisunnasta itseisarvo. Huolta kannettiin lähinnä Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin toimista, mutta Halosen ulkopoliittisessa ajattelussa "ei ollut missään vaiheessa sijaa Venäjän toiminnan kriittiselle arvioinnille saati julkiselle arvostelemiselle". Lisäksi jalkaväkimiinoista luopuminen heikensi merkittävästi Suomen puolustusta.[101]

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen#Turvallisuuspolitiikka

X

Koivisto kirjoittaa, että Suomeen oli saapunut vuoden 1990 alusta marraskuuhun mennessä noin 2000 somalialaista. Oikeampi määrä lienee kuitenkin noin 1500.

Joka tapauksessa Koivisto tapasi 29. marraskuuta - siis päivää ennen hallituksen ulkoasianvaliokunnan kokousta - sisäministeri Rantasen ja ministeriön kansliapäällikkö Juhani Perttusen.

Ote kirjasta:

"Sanoin heille: 'Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään'. Sanoin, että ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan."

Pykäliä ei käytetty

Pääministeri Harri Holkerin virkahuoneessa 30. marraskuuta pidetyssä kokouksessa olivat paikalla Holkerin ja Rantasen lisäksi ministereistä Matti Louekoski, Ilkka Suominen, Pertti Salolainen, Ole Norrback ja Tarja Halonen.

Hallitus päätti varautua järeällä pykälällä, mutta sitä ei koskaan käytetty Koiviston tahdon mukaisesti.

X

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/salaiset-arkistot-1990-hallituksella-oli-jarea-somalipykala-valmiina/4781296

X

Stasi-listan nimet

Ilkka-Christian Björklund, SKDL/SDP, kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeri
Jouko Jokisalo, SKDL, tutkija, Stasin värvätty agentti "Boris" 1979–87
Jorma Kalela, SDP, tutkija
Osmo Kock, SKDL, kansanedustaja, Suomen suurlähettiläs Berliinissä 1974–79
Jaakko Tapani Laakso, SKP/VAS, Tiedonantajan toimittaja, kansanedustaja, KGB:n "Jan" ja Stasin "Mantel" 1973–89
Marjatta Laires, diplomaatti DDR:ssä 1978–80
Riitta Myller, SDP:n kansanedustaja
Veijo Olavi Puhjo, SKP, lääkäri, opiskellut DDR:ssä
Johannes Pakaslahti, SKP, Tiedonantajan Berliinin kirjeenvaihtaja 1972–79, Maailman rauhanneuvoston pääsihteeri 1986–89.
Irma Anneli Nurmela
Ulf. L. Sundqvist, SDP, STS:n pääjohtaja
Ilkka Taipale, SDP, kansanedustaja
Pentti Tiusanen, SKP, Stasin värvätty "Timur"
Rauno Viemerö, SDP, diplomaatti
Pirkko Saisio, SKDL, kirjailija
Jouko Kajanoja, SKP, SKP:n puheenjohtaja 1980-luvulla
Kaisa Korhonen, SKP, laulaja
Vappu Taipale, SDP, virkamies
Eero Heinäluoma, SDP, SAK:n toimitsija
Kalevi Sorsa, SDP, pää- ja ulkoministeri, puoluejohtaja
Ulpu Iivari, SDP:n puoluesihteeri
Kirsti Lintonen, SDP, diplomaatti
Arto Mansala, SDP, diplomaatti
Jaakko Laajava, LKP, diplomaatti
Paavo Lipponen, SDP, kansanedustaja
Jaakko Blomberg, SDP, diplomaatti
Erkki Tuomioja, SDP, apulaiskaupunginjohtaja, kansanedustaja
Matti Ahde, SDP, Suomi–DDR-seura, kansanedustaja, ministeri
Esko-Juhani Tennilä, SKP, kansanedustaja
Tarja Halonen, SDP, kansanedustaja
Taisto Sinisalo, SKP-y:n puheenjohtaja
Ilkka Kanerva, Kok., kansanedustaja, ministeri

X

https://suomensotilas.fi/2022/03/24/stasi-lista/

[Emo]

Halosen moukkamainen käytös useampaankin otteeseen presidentti Martti Ahtisaaren kuoltua on Halosen poliittinen perintö. Hirveä akka ja Sanna "kokkelinokka" Marin toinen samanmoinen haahka.

[Caucasian]

Perustin tällaisen, kun Haloseen keskittyvää ketjua ei löytynyt. Modet voivat poistaa, jos katsovat sen olevan vikatikki.

Halosesta ilmestyy vielä ennen presidentinvaaleja kirja:
Meri Valkama kirjoittaa kirjan Tarja Halosen poliittisesta perinnöstä

Perinnönjako – keskusteluja Tarja Halosen politiikasta -nimisen teoksen kirjoittaa toimittaja-kirjailija Meri Valkama. Kirja julkaistaan maaliskuussa, Kustantamo S&S:n tiedotteessa kerrotaan.

Valkaman mukaan Perinnönjako on maailmanpoliittinen keskustelukirja, jossa kaksi eri sukupolven edustajaa käy dialogia siitä, millainen maailma oli Halosen presidenttikauden aikaan ja millainen se on nyt.

Tuli mieleen, että kilpaileeko Halosen poliittisesta perinnöstä kertova kirja maailman ohuimman kirjan tittelistä?

Luin jo jostain, että Valkama ehti ihailla jotakin Halosen ominaisuutta... että lieneekö kovinkaan objektiivinen? Onko Halonen suostunut haastateltavaksi kirjaa varten? Jos niin oletan, että Haloseen myönteisesti suhtautuva.

[Muuttohaukka]

Haloska, en halua edes sanoa presidentti Halonen, on yksi kaikkein vastenmielisimmistä poliitikoista ikinä.
Tuota valintaa maan johtavalle paikalle en ole ikinä ymmärtänyt.
Nyt tuli Xäilyt esiin kaikkine haloskamaisine idiotismeineen. Haloska sai kovaa kyytiä kirjoittaessaan Ahtisaaren hautaamispäivänä tuon twiittinsä.
En ollut tiennyt Haloskan twiitistä Ukrainan hyökkäyspäivänä. Liukasta laskiaista oli toivotustwiitti tänä päivänä.

En halua nähdä saatika kuulla tuota yhtään missään. Professoriukkonsa on ihan samaa kaliberia.

[Keza]

No kirjan kirjoittaja on Meri Valkama, joka työskenteli Vasemmistoliiton puoluetoimiston politiikka- ja viestintätiimin vetäjänä 2019–2020. Sitä ennen työskenteli Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmän viestintäpäällikkönä vuosina 2017–2019, Hän oli ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 2021 ja valittiin varavaltuutetuksi. Hän oli naimisissa Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modigin kanssa 2019–2023 puoleenväliin. Lisäksi hänellä sekä Halosella on DDR yhteys. Joten aika "täydellinen" valinta Haloskan poliittisen perinnön arvioijaksi.

[Caucasian]

No kirjan kirjoittaja on Meri Valkama, joka työskenteli Vasemmistoliiton puoluetoimiston politiikka- ja viestintätiimin vetäjänä 2019–2020. Sitä ennen työskenteli Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmän viestintäpäällikkönä vuosina 2017–2019, Hän oli ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 2021 ja valittiin varavaltuutetuksi. Hän oli naimisissa Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modigin kanssa 2019–2023 puoleenväliin. Lisäksi hänellä sekä Halosella on DDR yhteys. Joten aika "täydellinen" valinta Haloskan poliittisen perinnön arvioijaksi.

Jaa no sisällönhän tietää lukemattakin. Esim. tiuskiminen kulisseissa on "määrätietoista tiukkuutta ja jämäkkää johtamista, jota eivät kaikki halunneet ymmärtää oikein"

[ikuturso]

Tämä ketju onkin hyvä puida läpi, kun Tarja on vielä hengissä.

Itseäni hieman harmitti kritisoida Ahtisaarta tämän kuoleman jälkeen, mutta kun rupesi ärsyttämään se, että kun riittävä vaikutusvaltainen henklö kuolee, hänestä tulee pyhimys ja hänen tekojaan ei saisi edes kritisoida, vaikkei edes mustamaalaisi häntä.

Että ryöpyttäkää Tarjaa nyt oikein kunnolla, niin voidaan sitten kaikki joskus hänen poistuttuaan muistella miten uraauurtava ja hieno naisten oikeuksien ajaja hän oli. Pienen maailmamme ensimmäinen naispresidentti, joka keräsi naisten äänet taakseen yli puoluerajojen.

-i-

[HDRisto]

Sitten kun Halosesta aika jättää niin on mukava seurata millaisia reaktioita hautajaisissa / vieraita sitten on. Ja millaista juhlaa katujen varrella vietetään, kun noidasta on päästy eroon.
Tuskin yhtä harrasta menoa kuitenkaan kuin Koiviston ja Ahtisaaren tapauksissa.

[Roope]

Maailma ei pysähdy siihen, että Eurooppaan tuli sota

Nyt ei ole kovin kiva aika olla maailmanparantaja, sanoo 80 vuotta täyttänyt presidentti Tarja Halonen.

Helsingin Sanomat 7.1.2024

Ei varmaan etenkään sellainen, joka ei suostu vieläkään myöntämään virheitään.

Tarja Halosen asema julkisuudessa on ollut viime vuodet toinen. Jalustalle nostamisen sijaan hän on ollut tiukankin kritiikin kohteena. Etenkään sosiaalisessa mediassa presidenttiä ei ole säästelty.

Sen ovat ehkä haistaneet myös presidenttiehdokkaat, joista kukaan ei ole erityisesti hakenut Halosesta nostetta kampanjaansa.

Tarja Haloseen assosioituu nyt asioita, joihin ehdokkaat ehkä haluavat pitää hajurakoa: kritiikki liian hyvästä suhteesta Venäjään ja Vladimir Putiniin, Nato-jäsenyyden vastustus.

Monet Halosen syntymäpäivähaastattelut ovat keskittyneet lähihistoriaa helpompiin aiheisiin, tämän lapsuuteen ja uran alkuvaiheisiin.

Myös monet teemat, joissa Tarja Halonen on profiloitunut, tuntuvat olevan vähän toisenlaiselta ajalta. Kestävä kehitys, rauha tai naisten oikeudet eivät ole olleet ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun kärjessä, eivät presidentinvaaleissa oikein edes asialistalla.

Sen tunnistaa myös Halonen itse. Hänestä syy on täysin ilmeinen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

"Meneillään on sota Euroopassa, ja se on meille sukupolvikokemus."

Sota oli valtavan iso muutos ja šokki, Halonen sanoo.

"Mutta se ongelma, tai sanotaanko huoli, mikä koskee nyt Suomea ja Eurooppaa, on se, että Eurooppa on käpertymässä itseensä."

Hyvä, suorastaan erinomaista, jos se tarkoittaisi halosmaisen moraalisäteilyn lopettamista, mutta valitettavasti se on vain pintaa.

"Tuntuu, ettei meillä ole nyt mitään huolta kansainvälisestä, sääntöihin perustuvasta järjestelmästä. Mutta meidän maailmamme ei lopu Pietarin-junaan."

Kansainvälisen järjestelmän merkitystä kestävän kehityksen edistäjänä ei juuri nyt Suomessa nähdä, Halonen sanoo ja osoittaa toimistonsa fläppitaululla olevaa julistetta.

Siihen on listattu YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet.

Nyt vallalla on realistinen, voimapolitiikkaa korostava kansainvälisen politiikan suuntaus. Halonen sen sijaan tuntuu pitävän tiukasti kiinni idealistisesta tai liberalistisesta kansainvälisen politiikan teoriasta.

Myös YK:n synnyn takana ollut teoria uskoo, että suurvaltojen toimintaa voidaan rajoittaa kansainvälisin sopimuksin.

Nyt suurvallat tuntuvat kuitenkin tekevän, mitä haluavat.

Eivätkä suomalaisetkaan pidä kansainvälisiä sopimuksia kovin tärkeinä: esimerkiksi HS:n gallupissa joulukuussa noin kolme neljästä suomalaisesta ajatteli, että Suomi voi jättää kansainvälisiä sopimuksia noudattamatta, jos Suomen turvallisuus sitä vaatii.

Halonen on siis jäänyt vähemmistöön.

Silti hän sanoo pitävänsä tiukasti kiinni ajatuksesta, että juuri sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on Suomen etu.

"Suomi on pieni maa. Isoillekin maille tämä maapallo on yhteinen. Mutta globaaliin päätöksentekoon kannattaa osallistua juuri pienten maiden, joiden ääntä ei muuten kuultaisi."

Halonen ja toimittaja kiertävät asian, mutta kansainvälisten sopimusten noudattamisella viitattiin HS:n gallupissa Suomen itärajan sulkemiseen turvapaikanhakijoilta, ei johonkin abstraktiin periaatteeseen sääntöpohjaisuuden kannatuksesta.

Suomella ei ole mitään voitettavaa siitä, että se hirttäytyisi absoluuttiseen turvapaikanhakuoikeuteen. Suomi ei oman turvallisuutensa vaarantamalla edistä mitenkään muiden EU-maiden turvallisuutta, päinvastoin, tai "sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää", eikä Suomella tai EU:lla ole oikeutta vaatia sitä muiltakaan mailta.

KANSAINVÄLISEN politiikan idealistinen koulukunta pitää myös kansainvälistä kauppaa rauhaa edistävänä yhteistyön muotona.

Myös Suomessa ajateltiin aiemmin laajalti, että kaupankäynti Venäjän kanssa tukisi maan myönteistä kehitystä.

Toisin kävi. Nyt riippuvuudesta venäläiseen energiaan maksetaan Suomessa ja etenkin Saksassa kovaa hintaa.

"Muistuttaisin, mistä Venäjä-riippuvuus tuli. Oli herätty ilmastonmuutokseen ja siihen, että fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon. Silloin ajateltiin, että kivihiili ja öljy olivat pahimpia ja maakaasu vähemmän paha välivaiheen ratkaisu."

Ei alunperin ollut kyse ilmastonmuutoksesta kuin ehkä sivulauseessa, vaan Venäjän kaasulla oli tarkoitus korvata Neuvostoliiton Keski-Euroopassa onnistuneesti demonisoima ydinvoima, jota vihreät vaativat lakkautettavaksi, kuten tapahtuikin. Halonen ja toimittaja sivuuttavat tämänkin.

Tätä hullua vaihtokauppaa perusteltiin sitten hullulla ajatuksella "keskinäisriippuvuudesta", joka muka sitoisi Venäjän rauhaan ja yhteistyöhön.

Suunnitelma olisi voinut toimia, mutta sen sotki "presidentti Putinin ajattelumaailma", Halonen sanoo.

Olisi voinut toimia ideaalimaailmassa, mutta ei toiminut reaalimaailmassa, vaan vähätellyt riskit toteutuivat täysimääräisinä. Tehtiin siis vakava virhe. Yksi monista, joita Halonen ei myönnä virheeksi.

AINAKAAN Tarja Halonen ei selvästi pelkää puhua aiheista, jotka eivät ole juuri nyt kaikkein suosituimpia.

Hän ei piilottele sitäkään, että toivoisi presidenttiehdokkaiden olevan näissä teemoissa nykyistä äänekkäämpiä.

"Tämä ei ole objektiivinen kannanotto. Mutta toivon tästä lisää puhetta. Jutalta [Urpilainen], mutta myös [Pekka] Haavistolta, [Alexander] Stubbilta, [Olli] Rehniltä."

Halonen on järjestämässä Hanasaaressa seminaarin, jossa on tarkoitus puhua tässäkin haastatteluissa keskustelluista teemoista, siis kestävästä kehityksestä, tasa-arvosta ja rauhasta.

"Olen ajatellut, että näitä kysymyksiä ei varmaan kysytä muuten missään."

Hanasaareen hän on kutsunut ehdokkaista Jutta Urpilaisen ja Pekka Haaviston.

"Myös Haaviston, vaikka hän sanoikin, ettei ole yhtään punainen."

Onko Tarja Halonen pettynyt, etteivät presidenttiehdokkaat puhu hänelle tärkeistä aiheista enempää?

Täytyy muistaa, että on kaksi eri asiaa, mitä ehdokkaat puhuvat ja mikä on heidän toimintansa pitkä linja, Halonen miettii.

"Mutta ne, jotka uskaltavat vielä puhua globaalista tilanteesta, kestävästä kehityksestä, sukupuolten tasa-arvosta, ovat ihmisiä, joihin voi luottaa siinä, että he myös vaikeina aikoina puhuvat näistä asioista. Eivätkä vain silloin, kun sitä myötäillään ja siitä saa lisäpisteitä."

Haavisto on paljastanut olevansa tässä suhteessa täysin tuuliviiri. Urpilainen taas voi puhua edelleen täysin läpiä päähänsä, koska hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia toiselle kierrokselle.

Ei taida olla helppoa olla tässä ajassa maailmanparantaja?

"No, ei se kyllä kivaa ole."

Se on yksi syy, miksi Halonen on mielissään siitä, että häntä on yhä kutsuttu kansainvälisiin tehtäviin.

Koetteko kansainvälisen ilmapiiriin kotoisammaksi tai helpommaksi hengittää?

"Joo, se on helpompi."

Varmasti helpompaa olla samanmielisten seurassa turvassa kritiikiltä.

Joissain ulostuloissa Halonen on viime vuosina vaikuttanut olevan puolustuskannalla. Nyt hän tuntuu suhtautuvan saamaansa kritiikkiin levollisesti.

Tunnettu piikikkyyskin on poissa.

Mutta kun haastattelun loppu lähenee, Halonen alkaa puhua presidenttikaudestaan tavalla, joka muistuttaa jo sävyltään hieman puolustautumista.

"Ja kun on puhuttu suhteestani Venäjään... Haluaisin painottaa, että samanaikaisesti tein suuret YK:n komissiopuheenjohtajuudet, joista Agenda 2030 rakentui."

Ja mitä näkymättömämpi on Suomessa, sitä helpompi on toimia kansainvälisesti, Halonen lisää.

Sitten Halonen alkaa hieman puhua yllättäen Saksan entisestä liittokanslerista Angela Merkelistä.

"Hän on Saksassa varsin eristettynä vanhan DDR:n alueella, omassa talossaan, eikä ole julkisuudessa."

Halonen pitää hyvin lyhyen tauon.

"Ja niin... Kyllä edelleen sanon, että me yritettiin. Me yritettiin hyviä asioita."

Te teitte suomalaisia, saksalaisia ja Eurooppaa vahingoittavia asioita, ettekä kumpikaan edes myönnä niitä virheiksi.

[Paawo]

Kyllä lipun vedän ylös asti salkoon ja kakkukalaasit järjestän sinä kirkkaana päivänä kun yön varjo on poissa.

Siihen asti puren vaan hammasta.

[Betonikostaja]

Kyllä lipun vedän ylös asti salkoon ja kakkukalaasit järjestän sinä kirkkaana päivänä kun yön varjo on poissa.

Siihen asti puren vaan hammasta.

Itse olen sanonut monille, että sinä päivänä kun Halonen siirtyy ajasta ikuisuuteen, avaan shampanjapullon. Se on suuri juhlapäivä.

Toivottavasti Tavja pääsee Kremlin muuriin Otto-Villen seuraksi.

[Caucasian]

Kyllä lipun vedän ylös asti salkoon ja kakkukalaasit järjestän sinä kirkkaana päivänä kun yön varjo on poissa.

Siihen asti puren vaan hammasta.

Itse olen sanonut monille, että sinä päivänä kun Halonen siirtyy ajasta ikuisuuteen, avaan shampanjapullon. Se on suuri juhlapäivä.

Minä esitän VIRALLISESTI kohteliaan osanoton. 
Halosen hulluudet kyllä historia sitten tuomitsee.
Toisin kuin mm Sanna Marinkin kuvittelee, niin haloslaiset olivat, ovat ja tulevat olemaan historian väärällä puolella.
Woke-historian kirjoitus on vääristelyä eli valetta eikä jää pysyvästi historiaksi.

[Jorma M.]

Tuon tietoisesti niljakkaan ja harhaanjohtavan Halos-haastattelun tekijä on Hesarin politiikan toimituksen ns esihenkilö. Veera Luoma-aho, pyrki 2004 Hgin kaupunginvaltuustoon Vihreiden listalta.

Hesarin journalismiin kuuluu pääkirjoituksia, pääartikkeleita, kolumneja ja kirja-/elokuva-arvosteluita myöden sääntö:

kiistanalaisia asioita (esim Halosta) käsittelee toimittaja, joka on asiaan liittyen profiloitunut Neuvosto-/Eurostoliittolaiseen äärilaitaan. 

[Roope]

Fiksu oppii virheistään, Tarja Halonen taas...

Pentti Arajärvi puhui suunsa puhtaaksi Tarja Halosen saamasta "sikamaisesta kritiikistä" – "Tuomioita tulisi"

PRESIDENTTI Tarja Halonen ja hänen puolisonsa tohtori Pentti Arajärvi kertoivat tiistaina IS:n vaalimessujen paneelikeskustelussa siitä, mitä elämä presidenttinä tarkoittaa virallisten kulissien takana.

Paneelikeskustelussa esiin nousi myös presidenttiä kohtaan osoitettu kritiikki ja sosiaalinen media.

Arajärveltä kysyttiin, kuinka tämä luonnehtisi presidentti Halosen saamaa kritiikin määrää ja laatua nykyisin.

– Määrä on valtava ja laatu on huono, Arajärvi totesi.

Hänen mukaansa "aivan tyhjästä kehitetään mitä vaan".

– Minulla on semmoinen tunne aina ajoittain, että Tarja ei voi sanoa tai tehdä mitään, etteikö sitä jotenkin päin väännettäisi negatiiviseksi, Arajärvi perusteli.

Hänen vieressään istuva Halonen nyökytteli ja naurahti.

– Ja aivan perusteettomasti. Ja sellaisella tavalla, että jos niistä lähtisi oikeusjuttua tekemään, niin tuomioita tulisi. Sanotaan suomeksi, että sikamaista, Arajärvi sanoi.

[...]

HALONEN muistutti, että tulevan presidentin on otettava huomioon, että tämä on loppuikänsä eräänlaisena silmätikkuna.

– Kai siinä sitten voi itsekin aika paljon päättää, että mitä tekee. Olen itse sanonut hyvin selkeästi, että virasta jäädään eläkkeelle. Mutta niille, jotka eivät ole tyytyväisiä, niin valitettavasti aion olla koko loppuikäni aktivisti, Halonen sanoi.

Hän kertoi aikovansa toimia edelleen niiden asioiden puolesta, joita hän ajoi ennen presidenttikauttaan ja sen jälkeen.

Ilta-Sanomat 9.1.2024

Aikansa lapsi ja presidentti

Tarja Halosen mielestä on epäreilua jälkiviisautta syyttää häntä sinisilmäisyydestä Venäjän suhteen. Hänen mielestään yhteistyön yrittäminen Putinin kanssa ei ollut virhe. Mikä oli?

[...]

Kuohua ja kovaakin kritiikkiä Halonen on saanut osakseen viime vuosina etenkin Venäjä-suhteestaan. Häntä on syytetty sinisilmäisestä Putin-mielisyydestä ja USA-suhteiden väheksymisestä jopa siihen malliin, että koko presidenttikausi uhkaa joissakin aikalaisarvioissa mitätöityä.

"Rähmällään olo" kiteytyy kriitikoiden mielestä kuuluisaan valokuvaan, jossa Halonen pitää ystäväkseen kutsumaansa Vladimir Putinia kädestä Allegro-junassa. Lisää ärsytystä on nostattanut se, ettei Halonen ole julkisuudessa lähtenyt katumaan "syntejään", tehtyjä Venäjä-virheitä.

Nyt Halonen sanoo, että hänestä kritiikki tuntuu epäreilulta jälkiviisaudelta. Hänen mielestään vaikeisiin kysymyksiin yritetään etsiä helppo ratkaisu eli syntipukki.

– Totta kai se turhauttaa. Itse ajattelen, että se on väärin. Mietin, miksi minä olen kaikesta vastuussa, kun kymmenen vuotta Niinistön kautta oli tässä välissä, Halonen sanoo.

Halosen mukaan Natoon olisi menty yhtä lailla hänenkin johdollaan, kun kansan kanta muuttui yhdessä yössä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.

[...]

Halosen mukaan virhe oli, että yhden kortin varaan rakennettiin liikaa. Itämeren Nord Stream -kaasuputki on hänen mukaansa esimerkki liiallisesta Venäjä-riippuvuudesta. Taustalla oli Halosen mukaan kuitenkin hyvä ajatus saastuttavampien fossiilisten polttoaineiden vähentämisestä ja kaikkia hyödyttävästä yhteistyöstä.

– Ajatus oli, että suhde integroisi Venäjän Eurooppaan niin, että se tajuaisi saaneensa kumppanin, jota ei kannata pettää.

Venäjän Ukrainassa aloittama täysimittainen sota oli Haloselle "iso yllätys ja sokki niin kuin useimmille koko Euroopassa", vaikka vaaranmerkkejä olikin ollut näkyvissä. Halonen myös sanoo, että tajusi kyllä kymmeniä kertoja tapaamansa Putinin pimeänkin puolen koko ajan.

[...]

Hän sanoo oppineensa Koivistolta hyvät naapurisuhteet ja eurooppalaistumisen. Martti Ahtisaarelta Halonen puolestaan oppi "globalisaation, sen, ettei maailma lopu Eurooppaan".

– Itse olen koittanut tukea sääntöpohjaista globaalia järjestelmää, hän sanoo.

Hänen mielestään demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja hyvinvointivaltio ovat pohjoismaisia arvoja, joita kannattaa puolustaa myös tänä sotaisana poteroitumisen aikana – ja erityisesti juuri silloin.

– Huoleni myös on, että Eurooppa käpertyy itseensä ja sulkee silmänsä muulta maailmalta. Ei ilmastonmuutos odota, että saadaan Ukrainan sota ensin alta pois. Meidän pitää oppia siihen, mistä olemme aina saarnanneet muille, että useita ongelmia pitää oppia ratkaisemaan yhtä aikaa.

[...]

Ilkeät somekommentit menevät ihon alle, Halonen myöntää. Miten kohtuuttomalta tuntuvan ryöpytyksen silmässä pystyy olemaan sinut itsensä kanssa?

– Opettelen sitä vasta itsekin, Halonen sanoo.

Ilta-Sanomat 14.1.2024

[Eino P. Keravalta]

Halonen ei ole saanut niskaansa kuin prosentin tai pari siitä sonnasta, mitä Halla-ahon päälle on valutettu.

Jussi ei ole sanallakaan valittanut, mutta tämä tuholaispresidentti itkee nyt lehdissä.

Muistetaan vielä, että Halonen on ollut lehdistön suosiossa kaikki nämä vuodet kun taas Halla-aho on ollut paskalehdistön vainoama, kaikki on ymmärretty tahallaan väärin, sanomisia on vääristelty, henkilöä demonisoitu ja lapsellisia oikeusjuttujakin nostettu. Haloska on saanut olla täysin rauhassa tällaiselta, vaikka onkin Suomen paskin presidentti kautta aikojen eikä hänen paskuusennätystäänkään olla ihan heti uhkaamassa.

Joten älä itke, Tarja.

[Siili]

Saakohan Halonen tänä vuonna kovasti Liukkaan Laskiaisen toivotuksia?

https://twitter.com/TarjaHalonen/status/1497944400625819654

Tosin tänä vuonna laskiainen (13.2.) on selkeästi ennen "sotilaallisen erikoisoperaation" vuosipäivää.

[Viimeinen linja]

Voiko näin paskaa presidenttiä tulla enää koskaan, vaikea uskoa koska halonen veti riman tosi korkealle.
Kumpikaan näistä nyt valittavasta henkilöstä ei ole likimainkaan yhtä kammottava, naiskortti ei tähän toimi, tarja vaan oli yksinkertaisesti paska.

[Pentecost]

– Itse olen koittanut tukea sääntöpohjaista globaalia järjestelmää, hän sanoo

Voisiko joku kerto, mikä tälläinen sääntöpohjainen globaali järjestelmä on? En ole koskaan mistään lukenut tälläisestä.

[Keza]

Minua ihmetyttää, miksi Maikkari fanittaa Haloskaa niin kovasti, niiden ehdokkaiden kaksintaisteluunkin oli hankittu muumimamma tekemään ilmastokysymyksen. Ja aikaisemmin olen huomannut, että mkä se heidän Porin tapahtuma olikaan, niin sen mainoksessa Haloska vilahtaa lavalla.

[Pallopääkissa]

En äänestänyt Tarja Halosta 2000 enkä 2006. 2000 vaaleissa äänestin ekalla kierroksella Riitta Uosukaista ja tokalla kierroksella Esko Ahoa. 2006 vaaleissa äänestin ekalla kierroksella Matti Vanhasta ja tokalla kierroksella Sauli Niinistöä.

Ahon hallitus 1991-1995 leimasi Ahoa joten siksi osa äänesti Halosta 2000 vaalissa.

Osan mielestä Niinistö oli liian NATO-myönteinen 2006 vaalissa joten äänestivät siksi Halosta.

Olisiko Ahtisaari päässyt demarien ehdokkaaksi jos olisi istuvana presidenttinä suostunut demarien järjestämään esivaaliin? Miten hyvin Mara olisi pärjännyt 2000 vaalissa?

[Lalli IsoTalo]

– Itse olen koittanut tukea sääntöpohjaista globaalia järjestelmää, hän sanoo

Voisiko joku kerto, mikä tälläinen sääntöpohjainen globaali järjestelmä on? En ole koskaan mistään lukenut tälläisestä.

Maailmanhallitus, jossa kansallisvaltioilla ei ole mitään valtaa päättää omista asioista. NWO.

[Muuttohaukka]

Halonen on vielä vastenmielisempi ilmestys kuin Haavisto. En halua kuulla tuon suusta yhtään mitään lässyttystä.
Jos valtiopäivien avajaisissa ei ole muuta päällepantavaa kuin T-paita, niin samaa kategoriaa on tuon vastenmielinen vävvytys. Puheopettajaa olisi tarvittu ja ajat sitten ajatteluopettajasta puhumattakaan.

Mikä merkki tuon T-paidan rinnassa on? Joku väriympyrä? Ylen vaalikeskustelussa tuo esitti niin kertakaikkisen huippukysymyksen. En nyt enää muista sitä kysymystä mutta joku kiinalainen merenalainen hyökkäys se oli, että mitä tekisit.

Painukoot sinne Hakaniemen veronmaksaajien maksamaan toimistoonsa paistamaan vaikka lättyjä.

[ikuturso]

Mikä merkki tuon T-paidan rinnassa on? Joku väriympyrä? Ylen vaalikeskustelussa tuo esitti niin kertakaikkisen huippukysymyksen. En nyt enää muista sitä kysymystä mutta joku kiinalainen merenalainen hyökkäys se oli, että mitä tekisit.

Haastavinta Halosen kysymyksessä oli saada selvää mitä hän sanoo. Huono ilmeisesti teamsin tms videoyhteyden kautta äänitetty kysymys, joka tuli nauhalta, eli ei voi sanoa "anteeksi voisitteko toistaa". Halosen puhevika, joka on pahentunut hänen ikääntyessään ja lisäksi puhe on muuttunut enemmän vielä sellaisen tajunnanvirtamutinan suuntaan.

Itselläni on alkanut kuulo huonontua ja tuo tinnituskin kun vaivaa, niin studiossa minulla olisi ollut ehdokkaana varsin kiusallinen tilanne, kun en meinannut saada kysymyksestä mitään selvää.

Mutta poliitikkohan ei koskaan vastaa kysymykseen, vaan kääntää kysymyksen oman agendansa toitottamiseen. Joten olisin ihan hyvin voinut vastata, että "siksi juuri Suomen pitäisi harkita euroeroa", oli kysymys mikä tahansa - ja luottaa siihen, että 90% katsojistakaan ei ymmärtänyt mitä Tarja oikein kysyi.

-i-

[Titus]

Voiko näin paskaa presidenttiä tulla enää koskaan, vaikea uskoa koska halonen veti riman tosi korkealle.
Kumpikaan näistä nyt valittavasta henkilöstä ei ole likimainkaan yhtä kammottava, naiskortti ei tähän toimi, tarja vaan oli yksinkertaisesti paska.

Samaan aikaan kun rauhanturvatehtävissä kaatunutta suomalaista rauhanturvaajaa otettiin vastaan Seutulassa, tavja oli vetämässä aamupäiväkännejä Aleksanterinkadun kuppilassa jonkun näisystävänsä kanssa (selkeästi humaltuneena btw).

Kun Adolf Ehrnroothin hautajaissaatto pysähtyi Mannerheimin patsaan kohdalla, punanoita mielenosoituksellisesti näppäili kännykkäänsä mustan limusiinin takapenkillä. Seisoin melko vierssä ja näkynee tilaisuuden tallenteiltakin.

Vedän lipun salkoon, ihan ylös asti.

[-PPT-]

Halosella oli omat kannattajansa koko 12v ajan. Halonen ei ollut huono presidentti vaan hän oli paha presidentti.

Tarkoituksellisesti paha ja siinä mitä hän tarkoituksellisesti teki jän oli varsin hyvä.

[Roope2]

Sitten kun Halosesta aika jättää niin on mukava seurata millaisia reaktioita hautajaisissa / vieraita sitten on. Ja millaista juhlaa katujen varrella vietetään, kun noidasta on päästy eroon.
Tuskin yhtä harrasta menoa kuitenkaan kuin Koiviston ja Ahtisaaren tapauksissa.

Minulla on tekemisistä semmoinen muistikuva, että ensimmäisen virkakauden aluksi liittyi seurakunnan jäseneksi. Senkin tekopyhä!

Mikäköhän on tilanne nyt?



PS

Kuvani on Hesarista ja tilaisuus Ahtisaaren hautajaiset. Tuohan oli virkakauden normaali "presidentti-ilme".

[Titus]

Sitten kun Halosesta aika jättää niin on mukava seurata millaisia reaktioita hautajaisissa / vieraita sitten on. Ja millaista juhlaa katujen varrella vietetään, kun noidasta on päästy eroon.
Tuskin yhtä harrasta menoa kuitenkaan kuin Koiviston ja Ahtisaaren tapauksissa.

ehdottaisin kansanliikettä joka kokoontuu seuraamaan halosen viimeistä matkaa ja saattueen ajaessa ohi päästää vappuilmapallon kädestään ilmaan.

[Hiiden hirvi]

Sitten kun Halosesta aika jättää niin on mukava seurata millaisia reaktioita hautajaisissa / vieraita sitten on. Ja millaista juhlaa katujen varrella vietetään, kun noidasta on päästy eroon.
Tuskin yhtä harrasta menoa kuitenkaan kuin Koiviston ja Ahtisaaren tapauksissa.

Margaret Thatcherin poismenon jälkeen, 2013,  Britanniassa vassari aktiivit järjestivät kampanjan jossa pyrittiin saamaan mahdollsimman paljon kuuluvuutta kappaleelle "Ding-dong, the Witch is Dead" mikä esittettiin alunperin elokuvassa The Wizard of Oz, sittemmin useat vokalistit esittäneet siitä omat versionsa, mm. Harold Arlen & Barbra Streisand sekä Bill Crosby. Kampanja toimi erinomaisesti; "Ding-dong" oli hetken aikaa Britannian singlelistan kakkosena vuonna 2013.

[Niobium]

Aiemmin ketjusta löytyi linkki haastatteluun, jossa "Halonen sanoo jo lapsena oppineensa, ettei kovin pienestä saa valittaa."

No, ei kaikkea oppia voi muistaa noilla kilometrillä.

Ahkioon ja ihailemaan tunturin huipulta avautuvaa näkymää.