Vihreä siirtymä - vuosisadan puhallus, ekologinen ja eettinen katastrofi

[Totti]

Nyt se sitten tapahtui, tanskalaiset ottavat lehmien pieruveron käyttöön:

https://edition.cnn.com/2024/06/26/business/denmark-cows-carbon-tax/index.html

World's first carbon tax on livestock will cost farmers $100 per cow

Dairy farmers in Denmark face having to pay an annual tax of 672 krone ($96) per cow for the planet-heating emissions they generate.

The country's coalition government agreed this week to introduce the world's first carbon emissions tax on agriculture. It will mean new levies on livestock starting in 2030.

...

Livestock farming has a particularly big impact, accounting for around 12% of global emissions in 2015, according to the United Nations' Food and Agriculture Organization. A share of this pollution comes from methane, a potent planet-warming gas produced by cows and some other animals through their burps and manure.

...

The tax, expected to be approved by Denmark's parliament later this year, will amount to 300 krone ($43) per tonne (1.1 ton) of CO2-equivalent emissions from livestock from 2030, rising to 750 krone ($107) in 2035.

A 60% tax break will apply, meaning that farmers will effectively be charged 120 krone ($17) per tonne of livestock emissions per year from 2030, rising to 300 krone ($43) in 2035.

On average, Danish dairy cows, which account for much of the cattle population, emit 5.6 tonnes of CO2-equivalent per year, according to Concito, a green think tank in Denmark. Using the lower tax rate of 120 krone results in a charge of 672 krone per cow, or $96.

With the tax break in place, that levy will rise to 1,680 krone per cow in 2035 ($241).
Cows graze in Jasper, Tennessee.

...

"The whole purpose of the tax is to get the sector to look for solutions to reduce emissions," Concito's chief economist Torsten Hasforth told CNN. For example, farmers could change the feed they use.

Tanskalaiset maidontuottajat joutuisivat siis jatkossa maksamaan pieruveroja vajaa sata euroa / lehmä. Vero perustuu laskennalliseen CO2 ekvivalenttipäästöihin eli lehmien perujen metaanipäästöihin.

Tanskan hallitus haluaa tällä "kannustaa" maidon tuottajia keksimään vähäpäästöisempiä lehmiä esim. syöttämällä niille vaikkapa levää. Levää on kaupattu vähämetaanisena vaihtoehtona ruoholle ja muille rehuille. Tarina ei tosin kerro miten leväruokinta aiotaan kompensoida vaan vero on ilmeisesti ihan sama, pieri lehmät tai ei.

Kuten aina "vihreissä siirtymän" projekteissa, tässäkin mennään kuitenkin ojasta allikkoon.

Maidontuotannon kustannukset luonnollisesti nousevat. Tanskalaisen maitotilan keskikoko on noin 230 lehmää, joka tarkoittaa noin 23 000 euron lisälaskun vuodessa. Moni saattaakin päättää lopettaa toimintansa ja maito joudutaan tuomaan kylmäkuljetuksena ulkomailta.

Leväruoka, etenkin punalevä ( https://en.wikipedia.org/wiki/Asparagopsis_taxiformis ), jota ollaan kaupattu käänteentekevänä karjatalouden päästöjen vähenemisessä, ei kasva pohjoisilla leveysasteilla eli sekin joudutaan tuomaan ulkomailta ( https://colsa.unh.edu/resource/effects-red-seaweed-milk-production-methane-emissions ) kymmeniä tuhansia tonneja vuodessa Tanskan yli puolelle miljoonalle maitolehmälle.

Tanskan pieruvero on siis lisäämässä rajoja ylittävän kuljetusten eli rekkaliikenteen määrää jos sen päämäärät vähentää lehmien määrää ja / tai siirtyä leväruokaan toteutuvat.

[Lasse]

"Kukaan profeetta ei ole omalla maallaan otollinen."

Joskus täytyy tulla merien takaa, ja kulkea läpi harmaan kiven päästäkseen perille, pudottelemaan totuuksia.

Vihreä siirtymä on saavuttamaton, fysikaalisesti mahdoton, ja sen tavoittelu johtaa juuri siihen katastrofiin, jolta se harhakuvitelmissaan on meitä pelastamassa. Tohtori Australiasta saapui Suomeen, ja alkoi miettimään, mitä termodynamiikan lakeja rikkomatta voimme tehdä, saavuttaaksemme, no (heh), kestävän kehityksen.

Työnimenä on Purppura Siirtymä^TM:

No Petroleum, No Problem? - Dr. Simon Michaux, Geological Survey of Finland
https://www.youtube.com/watch?v=FDbPTOImipo

3,866 views  Jun 23, 2024  DemystifySci Podcast
Dr. Simon Michaux is a professor of geometallurgy at the Geological Survey of Finland. After having spent several years in private industry, he was laid off during one of the regular busts that inevitably accompany booms in the mining sector. In that period, Simon found a new appreciation for the material basis of civilization while taking temporary work as an organic farmer. When he returned to intellectual work as a professor, he brought this real-world understanding to geopolitical assessments, presenting his analyses to everyone from economists to UN delegations. Ultimately, what separates Simon from his peers is his ability to suggest a realistic solution set to the difficulty of planning a technologically accelerating future within the confines of a fundamentally finite material ecosystem. He lays out a set of alternative approaches to nuclear power, combustion power, and engines that will absolutely make you stop and reconsider the possibilities. His presentation begins with the idea that we may be running out of petroleum, but that doesn't mean we have to be running out of fuel. A subsequent podcast will explore Simon's ongoing work to demonstrate his principles in an idealized city-of-the future in the desert of Peru. More on his Prometheus Project to come, very soon.

Sign up for our Patreon and get episodes early + join our weekly Patron Chat https://bit.ly/3lcAasB

00:00 Go!
00:07:41 How I got here and what's the problem
00:15:19 Why the green revolution will fail
00:24:27 Getting involved in government work
00:31:23 An endless war for oil
00:34:59 Are we past peak oil?
00:44:26 an explosion in volatility across the board
00:53:05 Is debt spiraling out of control?
01:02:56 What does joining BRICS look like?
01:09:38 An argument for moving away from oil that has nothing to do with supply or pollution
01:19:56 Productivity and post-oil economies
01:28:53 Resourcing the transition
01:37:41 What are the alternatives?
01:51:42 The Purple Transition
01:56:25 Thorium Molten Salt Reactor
02:14:06 Where does anti-nuclear come from?
02:21:14 Combustion of Iron Powder
02:32:50 Novel battery tech
02:35:46 Ammonia internal combustion engines
02:45:03 Closing thoughts

#sciencepodcast  #longformpodcast  #Geometallurgy, #SimonMichaux, #GeologicalSurvey, #OrganicFarming, #MaterialBasis, #Civilization, #GeopoliticalAssessments, #SustainableEnergy, #TechnologicalFuture, #FiniteResources, #NuclearPower, #AlternativeEnergy, #Petroleum, #FuelAlternatives, #MiningIndustry, #EnergySolutions, #RenewableEnergy, #EcoInnovation, #PrometheusProject, #FutureCities, #Prometheusproject #venusproject

Kolme tuntia kulkee, kuin siivillä, I promise!

(Disclaimer. Monelle alkuosion poliittiset arviot ja implikaatiot voivat asetella hernehiä nenukkiin, joten tread lightly...)

---------------------------------------------------------------

Simon Michaux: "The Arcadians"
https://www.thegreatsimplification.com/episode/49-simon-michaux

Episode 49
December 14, 2022
(Conversation Recorded on October 31, 2022.)

On this episode, mining and geology expert Simon Michaux returns to give a preliminary framework for responses to the coming energy and material constraints described in the previous episode. This includes both practical thoughts for how to organize communities around resources and also a shift in mindset from short term to long-term and from competition to cooperation. How do we simultaneously lay out all of the biophysical constraints on the table so that we can begin preparing for and adapting to a changing future?

About Simon Michaux
Dr. Simon Michaux is an Associate Professor of Geometallurgy at the Geological Survey of Finland. He has a PhD in mining engineering. Dr. Michaux's long-term work is on societal transformation toward a circular economy.

Show Notes & Links to Learn More

PDF Transcript

00:36 - Simon Michaux info + works + TGS Episode #19 (Simon Michaux)

03:05 - Finland committing to being fossil fuel free/carbon neutral by 2035

04:03 - 80% of Finland electricity is from non-fossil fuels, all transport is from fossil fuel

04:50 - Energy Blind

06:35 - Energy density of oil

07:38 - Massive pollution stream and deteriorating environment and huge population

08:27 - Weaponization of gas in Europe

08:55 - Natural gas used to balance the power grid

09:25 - We don't have enough minerals to deploy electric transportation in time

11:37 - Lithium 8x what it was a few years ago

11:48 - Offsetting resource declines with debt

13:03 - Peak oil potentially in November 2018

13:16 - Energy Return on Energy Invested (EROI)

14:30 - Intermittence of Renewables (Wind and solar)

18:06 - Bretton Woods

21:55 - Maslow's Hierarchy of Needs

25:06 - Marvin Harris, 3 levels of intervention

28:22 - Steve Keen + TGS Episode #30 (Steve Keen)

31:20 - DJ White and Nate's book "The Bottlenecks of the 21st Century"

41:41 - Balkanization

42:48 - Contact (movie)

43:09 - Overton Window

46:30 - Enormous problems and dependence on petrochemicals in the food system

48:10 - GMOs and AI in agriculture

52:20 - Drinking water scarcity worldwide

56:25 - Sewage systems using gravity, using ponds with plants and animals to treat waste water

56:30 - Gray water and black water

57:34 - Geothermal for heating, geothermal for power

1:04:53 - We need 4.3 billion tons of copper for the first generations of renewables

1:05:23 - We are running 24 million tons of copper right now

1:05:46 - Olivia Lazard, work on geopolitics of resource scarcity

1:06:00 - Wet bulb temp

1:06:27 - Copper reserves at 880 million tons (USGS)

1:06:36 - Prior to 2020, humanity mined 700 million tons of copper, to keep up with growth, the same amount will be mined in the next 22 years

[JoKaGO]

Nyt se sitten tapahtui, tanskalaiset ottavat lehmien pieruveron käyttöön:

Erehdys. Kyseessä ei ole pieruvero vaan märehtimisen tuottaman metaaniin perustuva vero.
Naudat eivät piere.

https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtij%C3%A4t

"Märehtijät pystyvät hyödyntämään rehuja ja laidunalueita, joita ei muuten pystyttäisi käyttämään ihmisravinnon tuotannossa. Esimerkiksi Pohjois-Suomen maatalous perustuu pääosin nurmirehuihin ja niitä hyödyntävien nautojen käyttöön maidontuotannossa. Toisaalta märehtijöillä voidaan katsoa maailmanlaajuisesti olevan myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, koska niiden ruoansulatuksessa syntyy huomattavia määriä metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu."

[Lahti-Saloranta]

Nyt se sitten tapahtui, tanskalaiset ottavat lehmien pieruveron käyttöön:

Erehdys. Kyseessä ei ole pieruvero vaan märehtimisen tuottaman metaaniin perustuva vero.
Naudat eivät piere.

https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtij%C3%A4t

"Märehtijät pystyvät hyödyntämään rehuja ja laidunalueita, joita ei muuten pystyttäisi käyttämään ihmisravinnon tuotannossa. Esimerkiksi Pohjois-Suomen maatalous perustuu pääosin nurmirehuihin ja niitä hyödyntävien nautojen käyttöön maidontuotannossa. Toisaalta märehtijöillä voidaan katsoa maailmanlaajuisesti olevan myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, koska niiden ruoansulatuksessa syntyy huomattavia määriä metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu."

Onkohan kukaan laskenut paljonko sitä metaania syntyisi jos se rehu minkä nauta syö mädäntyisi pellolle. Minusta nautaelukka on oivallinen hiilinielu.

[Totti]

Erehdys. Kyseessä ei ole pieruvero vaan märehtimisen tuottaman metaaniin perustuva vero.
Naudat eivät piere.

Maajussit saattavat olla eri mieltä:

https://www.youtube.com/watch?v=ibt4FGHfXMc

https://www.youtube.com/watch?v=d40JpaNW6EY

https://www.youtube.com/watch?v=Q2Fo6c1qTx4

[Lalli IsoTalo]

Nyt se sitten tapahtui, tanskalaiset ottavat lehmien pieruveron käyttöön ...

Olen omin silmin todistanut, että sarvikuonot eivät muuta teekkään* kuin pierevät. Mitä siis pitäisi tehdä maailman pelastamiseksi?

* Etelä-Afrikka, 1995.

[Totti]

Shell hyllyttää bioenergiahankkeen Hollannissa:

https://www.msn.com/en-gb/money/other/shell-to-pause-dutch-biofuels-project-as-market-sags/ar-BB1pg5xh

LONDON (Reuters) -Shell will pause construction work at one of Europe's largest biofuel plants due to weak market conditions, the latest low-carbon project to suffer a setback as CEO Wael Sawan is striving to boost returns.

It is rare for companies to suspend development of projects underway. Rival BP last week said it is pausing two biofuel projects in Germany and the United States.

Under Sawan, who took office in January 2023, Shell has scrapped and sold renewable and hydrogen projects, retreated from European and Chinese power markets and sold refineries in order to focus on the most profitable operations, primarily in oil and gas.

Shell shares have gained over 11% so far this year.

Shell gave the greenlight for the development of the 820,000-ton-a-year plant in the Netherlands in September 2021 which was originally planned to start production in 2025. The project is now expected to go online towards the end of the decade.

The facility at its chemicals park in Rotterdam was slated to produce sustainable aviation fuel and renewable diesel made from waste.

Shellin Rotterdamin hanke oli tarkoitus tuottaa biopolttoaineita tähteistä, mutta hyllytetään toistaiseksi huonojen markkinanäkymien takia. Laitos olisi ollut Euroopan suurin ja käyttänyt erinäisiä jäterasvoja maataloudesta ja ruokahuollosta muutettavaksi biodieseliksi ja lentopetroliksi. Jutussa mainitaan myös että BP on pysäyttänyt vastaavia hankkeita Saksassa ja USA:ssa.

Asia on sikäli merkittävät, että Hollannilla on varsin suuri maataloussektori, joka tuottaa paljon biojätettä ja kuljetusetäisyydet Rotterdamiin mistä tahansa Hollannista ovat linnuntietä korkeintaan noin 200 km. Väestöäkin on paljon pienellä pinta-alalla, joten rasvaruokatähteitä pitäisi olla saatavilla paljon enemmän kun esim. Suomessa. Lisäksi lähellä oleva Belgia olisi myös potentiaalinen jätetuottajia. Verrattain hyvistä olosuhteista huolimatta, biopolttoaineen tuotanto ei näyttäisi olevan kannattavaa.

Suomessa ollaan kaupattu biopolttoaineita / -energiaa eräänä vihreän siirtymän kärkihankkeina. Suomen olosuhteet biotaloudelle ovat kuitenkin merkittävästi huonommat kun Hollannilla pitkien etäisyyksien ja pienen väestön takia.

[Totti]

Alkuinnostuksen jälkeen, "vihreän siirtymän" hankkeet ovat saanut sijoittajien puntit tutisemaan. Saksalainen BlackOut newsin raportoi (konekäännös saksasta englanniksi, suomenkielinen käännös ei ollut hyvä):

https://blackout-news.de/aktuelles/europas-groesster-oekostrom-produzent-reduziert-drastisch-ausbauplaene-fuer-wind-und-solarenergie/

Europe's leading green electricity producer, Statkraft, is drastically scaling back its plans for new wind and solar power plants. The Norwegian state-owned company is adjusting its growth targets due to lower electricity prices and increased costs.

...

The company's ambitious goals for wind energy and solar power are now being called into question. Originally, the green electricity producer Statkraft planned to generate two and a half to three gigawatts (GW) of renewable energy annually. This goal should be achieved by building new wind, solar or battery plants every nine days. Later, the company even wanted to achieve four GW per year.

But according to a report in the Financial Times, the reality is different. The new target is two to two and a half GW per year. In the offshore wind energy sector, the Group is now planning a total capacity of six to eight GW. Originally, this target was ten GW. Vartdal emphasizes: "We still strongly believe in offshore wind energy and would like to stay there, but we are scaling back our ambitions a bit."

Statkraft is not the only company to adjust its plans. Several European energy suppliers have reduced their growth targets. The Danish energy company Orsted, the world's largest developer of offshore wind energy, has lowered its targets by more than ten GW. Orsted also canceled two offshore wind projects in the U.S. and reported impairments of 28.4 billion Danish kroner (about 3.8 billion euros).

Energias de Portugal (EDP), Portugal's largest energy supplier, also reduced its three-year investment plan. The reason for this is the deteriorating market conditions, as EDP Managing Director Miguel Stilwell de Andrade explains. The French state-owned energy supplier Engie postponed its goal of developing hydrogen projects with a capacity of four GW by a few years. The development of the market is slower than predicted some time ago.

The vice president and head of renewable energy and electricity at Rystad Energy, Vegard Wiik Vollset, is quoted by the Financial Times: "The projects have become much more challenging and there are simply no relative returns." He adds: "This is not good for the energy transition."

The falling demand for renewable energies is also evident in the public markets. The S&P Global Clean Energy Index, which includes manufacturers of wind turbines and solar panels, has fallen 25 percent for some time. In addition, ESG equity funds that take into account environmental, social and responsible corporate governance criteria recently suffered outflows of $38 billion.

Lyhyesti:

Lukuisat suuret energiayhtiöt Euroopassa ovat lopettaneet, pienentäneet tai siirtäneet uusia energiahankkeitaan heikon kannattavuuden takia. Rystad Energy, joka on energiasektorilla toimiva data- ja analyysiyhtiö (ei siis energiantuottaja) kertoo, että vihreissä hankkeissa ei ole enää voittomahdollisuuksia. Juttu mainitsee myös, että raha on virtaamassa ulos ns. ESG rahastoista, jotka panostavat erityisesti vihreisiin hankkeisiin.

Vaikuttaa siltä, että vihreän siirtymän hankeet ovat törmäämässä ns. "vihreän energian muuriin" ("green energy wall") eli fysiikaalisiin ja taloudellisiin rajoituksiin, jonka puitteissa vihreät hankkeet eivät skaalaudu järjellisten rahallisten ja ekologisten kustannusten puitteissa.

Toistan sen, että Suomessa kaikki megaluokan tuuli- ja aurinkovoimahankkeet tulisi pysäyttää välittömästi. Ne ovat ajamassa sähkönsaannin huoltovarmuuden karille samalla kun tuhotaan valtavia areaaleja luontoa. Rakenteellisesti tappiollisina ne uhkaavat myös jäädä veronmaksajien käsiin jos / kun omistajayritykset menevät konkurssiin.

[ikuturso]

Täällä pohjois-Norjassa näkee plakaatteja "för natur, mot vindkraft" (luonnon puolesta,  tuulivoimaa vastaan)

Täällä ei oikein digata, että luonto ja maisema lykätään täyteen propeleita.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Kaunkohan se kestää, että yleinen mielipide kääntyy sen puolelle, että nämä härpättimet ovat ympäristöterrorismia?

Hilli Auernigg

This photo shows the steel reinforcement used in the base of a wind turbine. In order to complete them, between 600 and 800 cubic meters of concrete still have to be added, equivalent to a weight of almost 2000 tons.

Once the wind turbine is dismantled, this base will remain buried in the ground forever. Whatever the alarmists tell you, this type of energy is neither clean nor environmentally friendly.

[Lalli IsoTalo]

Vain Suomessa.

[tweet]1811271156160237839[/tweet]

[Cassa]

Täällä Suomessakin ollaan kiimaisia vetytalouden perään, vaikka faktaperusteita sen järkevyydestä ei ole, eikä tule.

Kaiken tämän lisäksi vety on erityisen vaarallista - jossain perusteltiin, että ei ole nestekaasua vaarallisempaa - juu ei lain mukaan, molemmat ovat korkeimmassa vaaraluokassa. Siinä kun nestekaasun syttyminen vaatii hyvin tarkan kaasu-ilmaseoksen, vety syttyy lähes kaikilla vety-ilma seoksilla.

Saksalainen fyysikko kertoo videolla näistä muista älyttömyyksistä. Lyhyesti: vedyllä vaan halutaan jatkaa maakaasun - siis fossiilisten käyttöä ja kupata rahat siihen verovaroista.

https://www.youtube.com/watch?v=HIVmSewHqMY

[Uuno Nuivanen]

Eduskunta ei itse asiassa päättänyt vaan arpoi turpeen olevan fossiilista myrkkyä. 

[Lalli IsoTalo]

[tweet]1811329057411186817[/tweet]

There's a very simple reason globalists are using "climate change" as a pretext to wage war on farmers and the food supply.

If you control the food, you control the people.

It's straight from the totalitarian playbook.

[P]

Eduskunta ei itse asiassa päättänyt vaan arpoi turpeen olevan fossiilista myrkkyä. 

Kai joku säästi sen kolikon, jolla arpa heitettiin? On Suomen kallein raha.

[ämpee]

Eduskunta ei itse asiassa päättänyt vaan arpoi turpeen olevan fossiilista myrkkyä. 

Kai joku säästi sen kolikon, jolla arpa heitettiin? On Suomen kallein raha.

Irvokkaaksi koko tapahtuma muuttuu kuin muistetaan että edistyksellinen Suomi vasta hiljattain on maksanut kehitysapuna turpeenpolttolaitoksen Afrikkaan.
Siinä ei luontoarvoja pahemmin kyselty vaan arvioitiin kylmästi turvavarojen riittävyyttä tuolle polttolaitokselle.
Kolikkoa ei uutisten mukaan tarvinnut heitellä.

[Roope]

Massansiirto-ongelma

Pioneeriyritys Running Tide kaatui vapaaehtoisen hiilensidonnan kysynnän puutteeseen. Alan tulevaisuus on silti valoisa, tutkija väittää.

[...]

Vuonna 2017 perustettu Running Tide on suojellut ilmakehää sitomalla hiilidioksidia merenpohjaan Islannista käsin. Rahaa se on saanut yrityksiltä, jotka ovat vapaaehtoisesti kompensoineet omia päästöjään ostamalla hiilensidontaa.

Tulevaisuus vaikutti lupaavalta.

Yhdysvaltalaisen yrityksen asiakkaita ovat olleet kansainväliset jätit Microsoft ja Shopify. Vuonna 2021 The New York Times kertoi Running Tiden tarinan: luonnonsuojelu voi olla myös hyvää bisnestä. Seuraavana vuonna yritys keräsi 54 miljoonan dollarin rahoituksen.

Viime keväänä Time-lehti listasi Running Tiden yhdeksi lupaavimmista vihreän teknologian yrityksistä.

Kesäkuussa Running Tide lopetti toimintansa.

[...]

ISLANTILAINEN Heimildin-lehti julkaisi kesäkuussa jutun, jossa tutkijat kritisoivat Running Tiden käyttämää teknologiaa. Meritieteilijä Jón Ólafsson väitti, ettei yritys ole poistanut yhtään hiilidioksidia ilmakehästä.

Running Tiden hiilensidontaidea oli kolmiosainen. Tavoitteena oli istuttaa merilevää puuhakkeesta tehtyihin poijuihin ja viedä ne merelle. Kun merilevä kasvaa ja samalla sitoo hiilidioksidia, poijut lopulta uppoavat merenpohjaan. Näin merenpohjaan varastoituisi sekä merilevään että puuhakkeeseen sitoutunut hiili. Samalla yritys yritti lisätä veden emäksisyyttä lisäämällä kalkkikiveä poijuihin. Tällöin meri pystyisi sitomaan enemmän hiilidioksidia.

Lopulta yrityksen toimittamat krediitit perustuivat pelkästään kalkkikivellä päällystetyn puuhakkeen upottamiseen. Levää ei ehditty hyödyntämään käytännössä.

"Teknologia ei ehtinyt kypsymään", Koskinen sanoo.

Yritys väittää sitoneensa yli 25 000 tonnia hiilidioksidia "nopeasta kierrosta" mereen, jossa sen pitäisi pysyä poissa ilmakehästä pitkään. Heimildin-lehden haastattelemat tutkijat kyseenalaistivat väitteen.

[...]

PARIN vuoden takainen innostus vaikuttaa laantuneen.

Investoinnit hiilenpoistoa tekeviin startup-yrityksiin kääntyivät laskuun viime vuonna.

Myös perustettujen yritysten määrä romahti kymmenen vuoden takaiselle tasolle.

[...]

Running Tiden johtoryhmässä työskennellyt Jordan Breighner arvioi lopettamispäätöksen jälkeen, että yritys käytti liikaa rahaa tutkimukseen. Enemmän olisi pitänyt panostaa "tarinankerrontaan".

Toisaalta uskottava tarina vaatii taakseen tieteellisesti koeteltua teknologiaa. Koskisen mukaan suurimpia haasteita alalla on saavuttaa asiakkaiden luottamus: täytyy todistaa, että hiiltä todella pystytään poistamaan luvattu määrä.

Toiminnan nettovaikutusten laskeminen on monimutkaista. Esimerkiksi suomalainen hiilenpoistokredittien sertifioija Puro.earth vastikään sertifioi yhdysvaltalaisen Red Trail Energyn, joka tuottaa etanolia maissista. Yritys ottaa tuotannosta syntyvän hiilidioksidin talteen ja varastoi sen syvälle maahan.

Maissin kuljettaminen, etanolin valmistaminen maakaasun lämmöllä ja lopputuotteen polttaminen autojen moottoreissa johtavat kuitenkin siihen, että prosessi kokonaisuudessaan tuottaa enemmän hiilidioksidia ilmakehään kuin poistaa sitä.

[...]

Koskinen vaatii poliitikoilta rivakampia toimia. Alalle tarvitaan lisää sääntelyä ja julkista rahoitusta. Lisäksi hiilensidonnasta pitäisi tehdä pakollista, jolloin toimijat eivät olisi yritysten hyvän tahdon varassa.

Helsingin Sanomat 12.7.2024

Lisää sääntelyä ja julkista rahoitusta ja yritysten pakottamista ostamaan palveluja, joita eivät tarvitse, jotta saadaan lisää kysyntää. Se on nykyään "hyvää bisnestä", länsimaissa.

[Lalli IsoTalo]

... Running Tiden johtoryhmässä työskennellyt Jordan Breighner arvioi lopettamispäätöksen jälkeen, että yritys käytti liikaa rahaa tutkimukseen. Enemmän olisi pitänyt panostaa "tarinankerrontaan".

Sikäläinen Keijo: "Ei tarpeeksi kusetusta, ja liikaa varsinaista työntekoa". 

[DuPont]

Roopen linkkaama uutinen on taas kuin Keijolta...

[Luotsi]

Ongelma: ilmastoaneet ei mene kaupaksi.
Ratkaisu: niiden ostamisesta pitää tehdä pakollista!
Sitten on kaikki hyvin

[Kallan]

Ongelma: ilmastoaneet ei mene kaupaksi.
Ratkaisu: niiden ostamisesta pitää tehdä pakollista!
Sitten on kaikki hyvin

Havainto (pakolliseksi tekemisen jälkeen): Hei, näitä menee aika paljon kaupaksi! Näille on siis oltava ihan oikeasti kysyntää!
Päätelmä: ilmiö X siis selkeästi huolestuttaa ihmisiä ilmastoaineiden suuren kysynnän vuoksi!

Tuolle nauraisi jos tuo ei samanaikaisesti olisi tuikitavallinen päättelyketju Vihreillä.

[ApuaHommmaan]

Virkamiehille pitäisi laittaa isosti painetta siihen, että alkavat lunastaa lupauksiaan. Missä on Suomen Vihreä supertalouskasvu?

[Roope]

Pääkirjoitus: Laskutaitoiset asentavat aurinko­paneeleja

Aurinkopaneelien asentaminen oman talon ja kesämökin katolle on investointi, joka maksaa itsensä reilusti takaisin.

Helsingin Sanomat 17.7.2024

Paitsi että ei käytännössä ole kuin tietyillä ehdoilla, mikä itse kirjoituksessakin lopulta myönnetään.

Aurinkopaneelit soveltuvat hyvin koko Suomeen. Valoa on pohjoista myöten vuositasolla niin paljon, että paneelien asentaminen on järkevää.

Onko aurinkopaneelien asentaminen omaan kotitaloon tai mökille sitten kannattavaa?

Tämä on kuluttajien hankkimissa aurinkovoimaloissa ydinkysymys. Kannattavuuteen vaikuttaa niin moni asia, että asiantuntijat eivät anna yksiselitteistä vastausta.

Aurinkopaneelijärjestelmät kestävät asennuksensa jälkeen hyvässä kunnossa kymmeniä vuosia. Eri yritykset tarjoavat myymilleen ja asentamilleen paneeleille erilaisia takuita, noin 10 vuodesta jopa 30 vuoteen asti. Oikein mitoitettu järjestelmä maksaa elinkaarensa aikana itsensä takaisin vähintään kahdesti, Motiva on arvioinut.

Kannattavuuteen vaikuttaa sähkön hinnan lisäksi myös se, miten paljon paneelien tuotannosta pystyy käyttämään itse. Omakotitaloa pitää viilentää tai lämmittää. Vettä täytyy lämmittää ympäri vuoden. Jääkaapit ja pakastimet kuluttavat sähköä kellon ympäri. Jos omistaa sähköauton tai ladattavan hybridin, bensan sijaan voi liikkua itse tuottamallaan energialla.

Otetaan kuvitteellinen esimerkki. 7 700 euroa maksanut voimala tuottaa vuodessa 6 000 kWh:ta. Sähkö, siirto ja vero maksaisivat verkosta ostettuna 13 senttiä kWh:ta kohden. Jos kaiken energian saisi kulutettua itse, tällaisella voimalalla säästäisi sähkölaskusta 780 euroa vuodessa, eli voimalan takaisinmaksuaika olisi kymmenen vuotta.

Jos sähkön hinta pomppaisi Venäjän hyökkäyssodan kaltaisen syyn takia korkealle, voimala olisi nopeammin kannattava. Jos sähkön hinta taas laskee, voimalan takaisinmaksuaika pitenee.

Kaikille voimalaitoksen hankkiminen ei toki ole kannattavaa. Alkuinvestointi on kova. Pitää olla kohtuullisen paikoilleen asettunut, että voimalasta varmasti saa sen tuottamat hyödyt vuosikymmenten aikana.

Jos taloudelliset perusteet eivät ole riittävät, myös mielenrauha ja ympäristön suojelu ovat hyviä syitä asennuttaa paneelit. Omalla aurinkovoimalalla on paremmin suojassa hintojen heilahtelulta. Omat hiilidioksidipäästöt myös vähenevät, kun ryhtyy tekemään henkilökohtaista vihreää siirtymää.

Ilmeisesti kannattavuudesta ei ole vieläkään tehty Suomessa kattavia tutkimuksia, mutta heitän varovaisesti lonkalta, että vähintään yli puolet Suomen tähänastisista yksityistalouksien aurinkopaneeli-investoinneista on ollut tappiollisia. Vielä suuremmassa enemmistössä tapauksista pettymyksiä ovat tuottaneet odotettuun verrattuna pienempi tuotto ja pienempi oma käyttö ja/tai jollain lailla epäonnistuneet asennukset tai muuten huono laatu.

Hankkeita ei ole osattu tai pystyttykään laskemaan realistisesti investointeina, joten käteen on jäänyt jälkikäteen "ympäristönsuojelu". Sain olla mukana maksamassa vihreästä siirtymästä, jee!

[Äpyli]

Hankkeita ei ole osattu tai pystyttykään laskemaan realistisesti investointeina, joten käteen on jäänyt jälkikäteen "ympäristönsuojelu". Sain olla mukana maksamassa vihreästä siirtymästä, jee!

Pyysin muutama vuosi sitten tarjouksia paketille, taisi olla 5600kwh/a tuotanto tai niillä main ja hinta oli 11-12k€ kantturoissa. Tällöin sähkön hinta oli korkealla, samoin paneelien hinnat kysynnästä johtuen. Realistisen laskelman tekeminen oli todella nihkeää, sillä muuttujia on paljon. Käytännössä tuotakaan sähkön määrää ei pysty järkevästi tavallisessa omakotitaloudessa kuluttamaan, ellei viilennä isoa taloa (viilennyksen tarpeen laskeminen ei sekään yksinkertaista ja säät vaihtelevat), omista sähköautoa, käytä ylen määrin lämmintä vettä joka päivä tai saa hyödynnettyä sähköä esim. yrityskäyttöön. Sähköauto on noista realistisin vaihtoehto mutta se tarkoittaa sitä, että autoa pitää ladata silloin kun aurinko paistaa eikä yöllä, kuten yleensä. Useimmille tämä on huono vaihtoehto, ja tarvitaan kakkosauto jolla ajaa silloin kun sähkis on latauksessa. Todella ympäristötietoinen ostaakin siksi paneelit ja kaksi sähköautoa, sata tonnia ei ole vihreästä siirtymästä hinta eikä mikään. 

Omassa tapauksessa mikään skenaario ei puoltanut sitä, että takaisinmaksuaika olisi alle 20 vuotta. Invertterikin tulee ennen sitä todennäköisesti käyttöikänsä päähän. Paneelikauppiaat tekevät laskelmansa tietenkin sen optimistisimman skenaarion mukaan. Sähkön hinnan heilahtelu viime vuosina on vaikeuttanut realistisen laskelman tekemistä, sillä se on kuitenkin oleellisin muuttuja. Hinta vaikuttaa myös siihen, kannattaako ylimääräinen tuotanto myydä verkkoon, nämä sopparit taitaa olla nykyään pörssisähköä. Ylijäämäsähkön myynti on kuitenkin yleensä aina huonompi vaihtoehto kuin sen käyttäminen itse, mutta harvalla tosiaan on järkeviä käyttökohteita kesäkaudella.

Käytännössä kuitenkin on varmasti iso joukko kuluttajia, joilla on paneeleistaan ylituotantoa suhteessa kulutukseen. Laskelmissa ei yleensä huomioida mitenkään sitä, että sijoittamalla paneelien kokonaiskustannukset johonkin taloudellisesti tuottavaan, alkaa paneeli-investointi näyttää taloudellisessa mielessä yhä huonommalta, varsinkin jos se on tehty velkarahalla ja sellaisena aikana, kun paneelien kysynnän vuoksi niiden hinnat ovat korkealla. Puhtaasti taloudellisessa mielessä siinä on järkeä lähinnä vain joissakin rajatapauksissa, joissa tuotannon pystyy täysimääräisesti hyödyntämään ja sähkön hinta on korkealla.

[ikuturso]

Vastaan paneelifirmoille aina, että talon tiilikatto tarvitsisi täysremonttia. En voi ostaa paneeleita, koska ne pitäisi kohta purkaa kun saan remontin aikaiseksi.

SILTI, jotkut jaksavat jatkaa myyntiä.

-i-

[Totti]

Pääkirjoitus: Laskutaitoiset asentavat aurinko­paneeleja

Aurinkopaneelien asentaminen oman talon ja kesämökin katolle on investointi, joka maksaa itsensä reilusti takaisin.

...

Otetaan kuvitteellinen esimerkki. 7 700 euroa maksanut voimala tuottaa vuodessa 6 000 kWh:ta. Sähkö, siirto ja vero maksaisivat verkosta ostettuna 13 senttiä kWh:ta kohden. Jos kaiken energian saisi kulutettua itse, tällaisella voimalalla säästäisi sähkölaskusta 780 euroa vuodessa, eli voimalan takaisinmaksuaika olisi kymmenen vuotta.

Jos sähkön hinta pomppaisi Venäjän hyökkäyssodan kaltaisen syyn takia korkealle, voimala olisi nopeammin kannattava. Jos sähkön hinta taas laskee, voimalan takaisinmaksuaika pitenee.

Nuo laskelmat ylioptimistisia eikä vastaa todellisuutta nykypäivän sähköhinnoittelulla.

Alkuinvestoinnille pitäisi myös laskea korkomenoja koska harva maksaa 7700 euroa käteisellä. 10 vuoden lainalle korko on yli 2100 euroa 5% korolla. Jos voimalaan tulee vika ja joudutaan korjaa elinkaarensa (n. 20-25 vuotta) aikana, kustannuksia tulee lisää toistatuhatta euroa jos esim. invertteri pimahtaa.

Jos taskussa taas on 7700 euroa ylimääräistä, parempi sijoitus on ostaa osakkeita ja kerätä osingoista rahaa sähkölaskuihin. Samalla pääomat ovat tallessa, kasvaa kurssien myötä ja hyödynnettävissä myöhemmin.

Jutun 6 000 kWh arvioitu vuosituotto esiintyy aurikojärjestelmiä kauppaavien firmojen sivuilla ( https://www.vattenfall.fi/aurinkopaneeli/paketit-ja-hinnat/), mutta ne eivät puhu rahallisesta säästöstä mitään. Vuosisäästö 780 euroa on ilmeisesti toimittajan itse laskema, mutta se ei ole realistinen.

Kesällä laitos voi tuottaa maksimikapasiteetilla mutta sähkön hinnat ovat silloin lähellä nollaa ja maksetaan vain siirrosta. Toisaalta kulutuskin on kesällä alhaisempi joten merkittävä osa aurinkosähköstä menee hukkaan (jutun laitos on noin 6,5 kW luokkaa). Kesällä rahallinen hyöty jää siis aika pieneksi eli vain noin puoleen jutun 13 sentistä. Negatiivisten hintojen aikaan aurinkojärjestelmä tuottaa jopa kalliimpaa sähkö kun verkosta ostettuna. Talvella laitos ei lumen peittämänä tuota juuri mitään, joten säästöä ei synny yhtään vaikka sähkön hinnat oivat huipussaan.

Eräs asia, jota moni aurinkovoimalaa ostava ei ajattele, on talon käyttöaika. Jos talo pysyy omistajalla alle voimalan käyttöiän, hän ei hyödy siitä täysimittaisesti vaan osa hyödystä menee seuraavallae omistajalle. Aurinkovoimalaa pystyy vanhenevana tuotteena harvemmin hinnoittelemaan talon myyntihintaan ja jos talo menee perintönä, hyöty omistajalle katkeaa omistajan kuolemaan.

Aurinkopaneelit + lyijyakut voi olla järkevä hankita mökeille, joissa ei ole sähköä. Niillä saadaan esim. ledivalaistus tai jopa pieni 12 V jääkaappi pöyritettyä. Sähköistettyyn ja etenkin ernegiatehokkaaseen omakotitaloon niitä ei kannata enää hankkia.

Silloin kun sähkön hinnat oli kiinteät, kustannuslaskelmat näyttivät positiivisilta yli 10-12 vuoden tähtäimellä. Nykyään verkkosähkön hinta on parhaimpina tuottoaikoina niin alhainen, että takaisinmaksuaika on jo siirtynyt yli 20 vuoden päähän. Sijoittaminen tällä aikahorisontilla ei ole järkevää etenkin huomoiden miten vaikeaa on arvioida sähkön hinta ja järjestelmän rahallinen tuotto.

[ikuturso]

Eräs asia, jota moni aurinkovoimalaa ostava ei ajattele, on talon käyttöaika. Jos talo pysyy omistajalla alle voimalan käyttöiän, hän ei hyödy siitä täysimittaisesti vaan osa hyödystä menee seuraavallae omistajalle. Aurinkovoimalaa pystyy vanhenevana tuotteena harvemmin hinnoittelemaan talon myyntihintaan ja jos talo menee perintönä, hyöty omistajalle katkeaa omistajan kuolemaan.

Hyvää pohdintaa. Sen verran korjaan, että välttämättä paneelien arvo ei ole siinä, että ne myydessä nostaisivat kiinteistön arvoa. Joskus vaikkapa harvenevalla maaseudulla paneeli tai valokuituliittymä tms. investointi voi olla se ratkaiseva ostopäätökseen vaikuttava tekijä.

Omissa nurkissa moni on jättänyt talonsa myynnin sikseen ja laittanut vuokralle, kun ei mene kaupaksi. Jos joku maalle muuttaa ja kylässä on vaikka viisi about samanarvoista omakotitaloa tarjolla joko aktiivisessa tai hiljaisessa myynnissä, se, kuka pääsee rahaan kiinni voi joskus olla nyansseista kiinni. Onko se kuitu vai paneelit vai leikkimökki vai pihasauna?

-i-

[Roope]

Me tienataan tällä ihan mielettömästi, kunhan uskalletaan laittaa muiden rahat pottiin viimeistään nyt heti.
...
Valtavat mahdollisuudet tehdä voittoa synteettisillä polttoaineilla, kunhan ensin verotamme fossiiliset polttoaineet pilviin, pakotamme kuluttajat kiintiöiden kautta käyttämään synteettisiä polttoaineita ja tuemme tätä kasvavaa alaa verovaroin ja muin kikkailuin. Siis näiden firmojen omistajilla.

Nesteen tulos heikkeni selvästi odotuksia enemmän uusiutuvien tuotteiden takia

Neste on ollut viime vuodet pulassa, mutta odottaa että uusiutuvien polttoaineiden markkina alkaa pian vetää.

[...]

Perinteisestä öljynjalostajasta muokattiin puoliksi kasvuyhtiö, joka sijoitti voimakkaasti uusiutuviin polttoaineisiin.

Kurssi kipusi nopeasti, kun EU sorvasi ilmastolakeja ja sijoittajat innostuivat vähäpäästöisyydestä.

Kun yleinen taloustilanne heikkeni, inflaatio ja korot nousivat ja kiinnostus nopeisiin ilmastotoimiin laski, kurssi tuli myös nopeasti alas.

[...]

Lyhyt aikaväli on ollut Nesteen kannalta huono, mutta pitkään aikaväliin se uskoo edelleen.

Lehmus puhuu ensin lyhyestä aikavälistä:

– Markkinoille on tullut paljon uutta kapasiteettia. Lisäksi erityisesti Euroopassa on lainsäädäntöön tehty muutoksia, jotka ovat hidastaneet kysyntää, hän sanoo.

Esimerkiksi Ruotsi laski tänä vuonna jakeluvelvoitetta eli uusiutuvan polttoaineen osuutta myytävästä polttonesteestä 7,8 prosentista 6 prosenttiin. Tämä oli kädenojennus inflaatiosta kärsineille autonomistajille.

Ja sitten pitkästä:

– Edelleen tehdään kunnianhimoisia päätöksiä. EU päätti uusiutuvan energian direktiivistä, ja ensi vuonna lentoliikenteessä tulee voimaan velvoite käyttää vähintään kaksi prosenttia uusiutuvaa polttoainetta, hän jatkaa.

Tänä vuonna uusiutuvan lentopolttoaineen käyttö on EU:ssa vielä vapaaehtoista, ensi vuonna ei.

Se on pieni mullistus ja synnyttää vihdoin Nesteen odottamia markkinoita.

Yle 25.7.2024

[FadeAway]

Tämä on varmaan tyhmä kysymys, mutta käykö aina näin valtion yrityksille?
Ihme konsulttihuumaa ja miljardeja sinne ja tonne. Pomot nostaa miljoonapalkkiot.
Näissä valtionfirmoissa on vielä eläkerahat kiinni, valtion omaisuuden lisäksi.
---
Valtioneuvoston kanslia 44,22 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,67 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,18 %
Kansaneläkelaitos 0,79 %
Kurikan kaupunki 0,60 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 0,57 %
Valtion Eläkerahasto 0,42 %

[MinäVuan]

Nesteen tuloksesta sen verran, että uusiutuvat polttoaineet ovat tehneet suurimman osan Nesteen tuloksesta vuosikausia. Miksi näin ei ole nyt, sitä en tiedä.