Vihreä siirtymä - vuosisadan puhallus, ekologinen ja eettinen katastrofi

[Totti]

Olen välillä eri ketjuissa maininnut, että tuulivoima on rakenteellisesti kannattamatonta liiketoimintaa: kun ei tuule se ei tuota mitään sähköä myytäväksi, kun tuulee paljon, hinta laskee lähelle nollaa ja jopa negatiiviseksi.

Tämä toteamus on saanut vahvistusta Ruotsissa, jossa laskettiin tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta ( https://archive.ph/hzbzs ).

Analyysissä selvitettiin vuoden 2017-2021 välillä rakennettujen tuulivoimapuistojen (yli 1000 myllyä) kannattavuutta. Oman pääoman tuotto (ROE) oli joka vuonna negatiivinen vaihdellen -25% ja -8% välillä (liitekuva).

Tuulivoimayhtiöiden kannattavuus on siis erinomaisen heikko vaikka noin 15-25% tuloista muodostuvat tuista (ns. sähkösertifikaatti, jossa "saastuttavat" voimalaitokset maksavat tukia uusiutuville voimalaitoksille). Jos tuet lasketaan pois, myyntikate vaihtelisi -30% ja -48% välillä. Tuulivoimabisnes on siis massiivisen tappiollista ja käytännössä koko tuulivoima-ala on konkurssin partaalla.

Jutussa todetaan myös, että sijoittajat ovat laittaneet vain 8-16% omaa rahaa tuuliyhtiöihin. Loput pääomasta on lainaa eli velkavipu on valtava. Tappioiden takia pankit ovatkin jo antaneet lainoja anteeksi eli tuulivoiman tappiot ovat jo alkaneet valumaan pankkien taseisiin.

Analyysissä tuuliyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat myös olettamukseen, että yksi tuulivoimala kestää lähes huollotta 25-30 vuotta. Käytännössä ne kuluvat paljon nopeammin, joten tuulivoimalan alaskirjausaika (aika, jolloin sen arvo mitätöidään kirjanpidossa) pitäisi olla merkittävästi lyhyempi kasvattaen tappioita vielä enemmän. Lisäksi tuulivoimalat on rakennettu matalien korkojen aikaan. Ohjauskorko on Ruotsissa noussut 0%:sta noin 3%:iin, joka rasittaa tulosta vielä lisää ainakin vuosina 2022 ja 2023 kun korot ovat korkealla.

Tuulivoimayhtiöiden surkealla kannattavuudella on implikaatioita sähkön saatavuudelle. Ruotsissa 20% sähköstä tulee nyt tuulivoimasta, jolloin merkittävä osa sähkön kapasiteetista voi hävitä linjoilta jos tulee suuria konkursseja. Jutussa arvioidaankin, että konkurssiaalto on tulossa muutaman vuoden sisällä.

Juttu päättyy omistuksen analysoinnilla, jossa todetaan, että 95% analyysin tuulivoimaloiden omistuksesta on ulkomaalaista. Suurimpina Kiinan valtio sekä luxemburgilaisia ja sveitsiläisiä sijoittajia. Ilmeisesti sijoitukset on tehty sillä olettamuksella, että tukiautomaatti pyörii ja rahaa tule ilmaiseksi.

Edit: Lisätty liitekuva.

[Nikolas]

Olen välillä eri ketjuissa maininnut, että tuulivoima on rakenteellisesti kannattamatonta liiketoimintaa: kun ei tuule se ei tuota mitään sähköä myytäväksi, kun tuulee paljon, hinta laskee lähelle nollaa ja jopa negatiiviseksi.

Tämä toteamus on saanut vahvistusta Ruotsissa, jossa laskettiin tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta ( https://archive.ph/hzbzs ).

Analyysissä selvitettiin vuoden 2017-2021 välillä rakennettujen tuulivoimapuistojen (yli 1000 myllyä) kannattavuutta. Oman pääoman tuotto (ROE) oli joka vuonna negatiivinen vaihdellen -25% ja -8% välillä (liitekuva).

Vastaava analyysi tulisi tehdä myös Suomessa. Tosin en odota että siitä löytyisi mitään yllättävää verrattuna ruotsalaiseen. Mutta näitä analyysejä tarvitaan.

[Totti]

Olen välillä eri ketjuissa maininnut, että tuulivoima on rakenteellisesti kannattamatonta liiketoimintaa: kun ei tuule se ei tuota mitään sähköä myytäväksi, kun tuulee paljon, hinta laskee lähelle nollaa ja jopa negatiiviseksi.

Tämä toteamus on saanut vahvistusta Ruotsissa, jossa laskettiin tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta ( https://archive.ph/hzbzs ).

Kuten tilauksesta Suomessa uutisoidaan nyt miljardien investoinnista tuulivoimaan. 

https://www.iltalehti.fi/talous/a/1811f183-8257-43be-920b-a287aa3650e9

Myrsky Energia ja Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) ovat allekirjoittaneet mittavan yhteistyösopimuksen maatuulivoimaan investoimisesta Suomeen, Myrsky Energia tiedottaa.

CIP:n ja Myrsky Energian tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä 1800 megawattia maatuulivoimakapasiteettia Suomeen kuluvan vuosikymmenen aikana. Tämä vastaa kolmasosaa Suomen nykyisestä tuulivoimakapasiteetista. Rahoituksen tarve hankkeiden kehittämiseen ja rakentamiseen on arviolta 2,3 miljardia euroa.

Myrskyn mukaan kyseessä on suurin tähänastisista konkreettisista yhteistyösopimuksista maatuulivoimaan investoimiseksi Suomeen.

Myrsky Energialla on käynnissä yli 30 hanketta eri puolilla Suomea. Meneillään olevista hankkeista nyt sovittu yhteistyö kattaa liki puolet. Tuulivoiman lisäksi Myrskyllä on työn alla 2000 megawattia aurinkovoimaa.

Jos rahoituskuvio on sama kun Ruotsissa eli kaikki rakennetaan velaksi, pankeilla on tiedossa mittavia tappioita ja veronmaksat saavan jälleen ilon pelastaa pankkisektorin miljardituin.

[Pallopääkissa]

Kiinalaisista tuulivoimaloista ja aurinkopaneeleista ei ole puhuttu julkisuudessa. Kiina työntää markkinoille tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleja. Se yrittää silläkin tavalla saada vaikutusvaltaa.

Kiina pelaa keinotekoisella valuuttakurssilla sekä Maailman postiliiton antamalla kehitysmaan statuksella. Postiliiton kehitysmaa-aseman takia laivarahti Kiinasta Kaliforniaan on halvempi kuin laivarahti Los Angelesista San Franciscoon. Sitten on tietysti orjatyövoima kuten uiguurit joita käytetään mm. tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien valmistuksessa.

[Nikolas]

Talousanalyysejä tuulivoimalan kannattavuudesta tarvitaan juuri sitä varten että rahoitussektorilla lueskeltaisiin niitä analyysejä. Muutenhan ne kaatavat hyvää rahaa huonoihin projekteihin, koska semmoinen "kuuluu" tähän aikaan. Jos kerran muut niin kyllä hekin.

Siitäkin tulee vielä iso bisnes joillekin, kun ne tuulivoimaloiden raadot, joista jotkut ovat tuolloin yhä pystyssä ja toiset pötköllään, täytyy siivota pois. Onhan sekin työtä, mutta luonteeltaan tehtyjen vahinkojen korjaamista.

[P]

Siitäkin tulee vielä iso bisnes joillekin, kun ne tuulivoimaloiden raadot, joista jotkut ovat tuolloin yhä pystyssä ja toiset pötköllään, täytyy siivota pois. Onhan sekin työtä, mutta luonteeltaan tehtyjen vahinkojen korjaamista.

Jonka maksavat taas veronmaksajat, kun lopettaneet tuulifirmatovat pa ja konkassa. Miksi tuulifirmoilta ei kerätä rahaa rahastoon, kuten kaivosalalta ja ydinvoimalta, tulevaa ennallistamista varten?

[Roope]

Näin vihreää siirtymää lobbaava satojen miljoonien eurojen raitioliikennehankkeista hyötyvä yrityspomo seminaarissa:

Toimitusjohtaja Juha Vierros: "Raitioliikenteessä on kysymys arvoista, ei kustannuksista"

Ratikka sataa Tampereen laariin. Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa Lahdessa tänään keskiviikkona puhunut Skoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros kiitteli Tamperetta ja sen kehyskuntia niiden esimerkillisyydestä raitioliikenteen hyödyntäjänä. Juha Vierros puhui raitioliikenteen uudesta tulemisesta Vihreä siirtymä on välttämättömyys -teeman yhteydessä runsaalle 1 100 kunta-alan päättäjälle ja vaikuttajalle.

Sydän-Hämeen lehti 24.5.2023  (maksumuuri)

[justustr]

Olen välillä eri ketjuissa maininnut, että tuulivoima on rakenteellisesti kannattamatonta liiketoimintaa: kun ei tuule se ei tuota mitään sähköä myytäväksi, kun tuulee paljon, hinta laskee lähelle nollaa ja jopa negatiiviseksi.

Tämä toteamus on saanut vahvistusta Ruotsissa, jossa laskettiin tuulivoimayhtiöiden kannattavuutta ( https://archive.ph/hzbzs ).

Kuten tilauksesta Suomessa uutisoidaan nyt miljardien investoinnista tuulivoimaan. 

https://www.iltalehti.fi/talous/a/1811f183-8257-43be-920b-a287aa3650e9

Myrsky Energia ja Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) ovat allekirjoittaneet mittavan yhteistyösopimuksen maatuulivoimaan investoimisesta Suomeen, Myrsky Energia tiedottaa.

CIP:n ja Myrsky Energian tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä 1800 megawattia maatuulivoimakapasiteettia Suomeen kuluvan vuosikymmenen aikana. Tämä vastaa kolmasosaa Suomen nykyisestä tuulivoimakapasiteetista. Rahoituksen tarve hankkeiden kehittämiseen ja rakentamiseen on arviolta 2,3 miljardia euroa.

Myrskyn mukaan kyseessä on suurin tähänastisista konkreettisista yhteistyösopimuksista maatuulivoimaan investoimiseksi Suomeen.

Myrsky Energialla on käynnissä yli 30 hanketta eri puolilla Suomea. Meneillään olevista hankkeista nyt sovittu yhteistyö kattaa liki puolet. Tuulivoiman lisäksi Myrskyllä on työn alla 2000 megawattia aurinkovoimaa.

Jos rahoituskuvio on sama kun Ruotsissa eli kaikki rakennetaan velaksi, pankeilla on tiedossa mittavia tappioita ja veronmaksat saavan jälleen ilon pelastaa pankkisektorin miljardituin.

Ovatko ruotsalaiset pankit kohdanneet sitten mittavia tappioita? Olisko tähän jotain todisteita?

Pankit ovat itsenäisiä toimijoita. Pitäisikö niitä estää sijoittamasta tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan?  Ja jos näin niin mikähän se tapa olisi? Sosialisoimalla pankit valtion hallintaan?

[Rasvari]

Pankit ovat itsenäisiä toimijoita. Pitäisikö niitä estää sijoittamasta tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan?  Ja jos näin niin mikähän se tapa olisi? Sosialisoimalla pankit valtion hallintaan?

Teknisesti näin, käytännössä valtiot eivät voi päästää pankkeja kaatumaan ja pääomittavat niitä aina tarvittaessa. Suomessa 90-luvun lamassa ei annettu pankkien kaatua koska silloin edessä olisi ollut totaalinen romahdus, siksi pankit eivät aidosti ole itsenäisiä toimijoita koska pahassa paikassa valtiot tulevat pääomittamaan kuten on EU:n kontekstissa useasti nähty. Ja juuri tästä syystä tästä syystä pankeille ei ole tiettyjä pidäkkeitä.

Ideaalitilanteessa pankin pitäisi antaa kaatua ja sinne esimerkiksi varojaan tallentaneiden menettää talletuksensa. Jossain näin on toimittukin.

[justustr]

Edelleen odotan todisteita että ruotsalaiset pankit olisivat kaatumassa rahoitettuaan uusiutuvia energialähteitä.

[Köhösen Keijo]

Myrsky Energia Oy:n taustoja jokainen voi kaivella. Toimitusjohtaja on entinen Tuuliwatin operatiivinen johtaja. Sieltä, kun tarpeeksi aletaan kaivelemaan niin tulee mielenkiintoisia juttuja vastaan.

[Pallopääkissa]

Pankit ovat itsenäisiä toimijoita. Pitäisikö niitä estää sijoittamasta tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan?  Ja jos näin niin mikähän se tapa olisi? Sosialisoimalla pankit valtion hallintaan?

Teknisesti näin, käytännössä valtiot eivät voi päästää pankkeja kaatumaan ja pääomittavat niitä aina tarvittaessa. Suomessa 90-luvun lamassa ei annettu pankkien kaatua koska silloin edessä olisi ollut totaalinen romahdus, siksi pankit eivät aidosti ole itsenäisiä toimijoita koska pahassa paikassa valtiot tulevat pääomittamaan kuten on EU:n kontekstissa useasti nähty. Ja juuri tästä syystä tästä syystä pankeille ei ole tiettyjä pidäkkeitä.

Ideaalitilanteessa pankin pitäisi antaa kaatua ja sinne esimerkiksi varojaan tallentaneiden menettää talletuksensa. Jossain näin on toimittukin.

Islanti antoi pankkien mennä nurin. Islannin valtio takasi asiakkaiden talletukset, joten asiakkaat eivät menettäneet rahojaan vaikka pankit kaatuivat.

Miksi näin ei tehty Suomessa 1990-luvulla vaan valtio maksoi pankkitukea? Miksi näin ei tehty Saksassa ja Ranskassa 2010- ja 20-luvuilla kun olivat vipanneet rahaa Kreikkaan ja Italiaan? Suomi on 2010- ja 20-luvulla maksanut tukea saksalaisille ja ranskalaisille pankeille. EU-tukipaketit sekä kaikenlaiset ilmastorahastot ja suvereniteettirahastot jne. ovat oikeasti tuen antamista saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, sekä se on eurorahan pystyssä pitämistä. Ilman eurorahaa ei olisi tukipaketteja.

[Radio]

Olisiko aika nyt harkita EUrosvojen ikeestä irroittautumista? FIXIT. Norjan malli on oikein hyvä esimerkki, NATO ilman EU-mulkkujen ukaaseja ja direktiivejä. Erityisesti, kun Suomen politrukit ovat rähmällään maksamassa EUrosvojen tukiaisia?
Onko meidät jo niin totutettu ulkomaiden orjailuun?
Hei, Suomi on suomalaisen alkuperäiskansan itsenäinen kansallisvaltio!

[PolleaPoeka]

Myrsky Energia Oy:n taustoja jokainen voi kaivella. Toimitusjohtaja on entinen Tuuliwatin operatiivinen johtaja. Sieltä, kun tarpeeksi aletaan kaivelemaan niin tulee mielenkiintoisia juttuja vastaan.

No kerro ny loputkin, kun alotit ??

[Totti]

Edelleen odotan todisteita että ruotsalaiset pankit olisivat kaatumassa rahoitettuaan uusiutuvia energialähteitä.

Ei kukaan ole väittänyt, että "ruotsalaiset pankit olisivat kaatumassa" vaan kyse oli siitä, että pankit kärsivät tappioita tuulivoimarahoituksesta.

Alkuperäisessä jutussa todetaan:

Tittar vi närmare på de olika vindkraftsparkerna kan vi se ett pärlband av aktieägartillskott, omförhandlade lån och ackordsuppgörelser där banker helt enkelt fått efterskänka lån till vindkraftsparker. Den enda rimliga orsaken till att en bank efterskänker ett lån måste vara att de inte ser någon realistisk möjlighet att få tillbaka sina pengar.

Suomeksi:

Kun tarkastelemme lähemmin eri tuulivoimapuistoja, näemme helminauhan pääomituksista, lainojen uudelleenjärjestelyistä ja akordisopimuksista, joissa pankit yksinkertaisesti joutuvat antaa anteeksi tuulivoimapuistojen lainoja. Ainoa järjellinen syy miksi pankki antaa lainoja anteeksi on, että se ei näe realistista mahdollisuutta saada rahansa takaisin.

Kun jutussa näin väitetään, voidaan olettaa, että pankit todellakin ovat antaneet lainoja anteeksi eli kärsineet tappioita tuulivoimasta. Jutussa ei ole lähteitä, joten en tiedä tarkalleen mistä pankeista on kyse.

Kaivelin hieman tuloslaskelmia ja törmäsin ruotsalaisen Arisen 2022 vuosikertomukseen ( https://www.arise.se/sites/default/files/pr/202303301578-1.pdf ) .

Arise (perustettu 2007) omistaa ja hallinnoi kohtalaisen määrän tuulivoimaa ja on ollut operatiivisesti tappiollinen pitkään keräten kumulatiivista tappiota 886 miljoonaa SEK.
Vuonna 2022 operatiivinen tappio oli 76 mSEK, joka korjattiin konserniavustuksella. Oma pääoma on 768 mSEK ja velkaa on yhteensä 656 mSEK, tuloja oli 40 mSEK. Vuosiraportissa todetaan myös, että yhtiö keräsi 50 mSEK rahaa "vihreillä" obligaatioilla ( https://www.arise.se/sv/grona-obligationer ).

Arise on siis massiivisen velkainen liikevaihtoon nähden, jonka takia ilmeisesti ollaan jouduttu keräämään rahaa sijoittajilta säännöllisin väliajoin pönkittämään pääomia. Vuosiraporteista voi tulkita, että Arise on rakenteellisesti kuralla, joka tietenkin tietää huonoja uutisia rahoittajille. Arisen tappioista on kirjoitettu jo 2017 ( https://folkungen.se/arise-ab-over-en-miljon-i-forlust-per-vindkraftverk/ ).

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Arise hallinnoi tuulivoimaa myös Suomessa. Vuosiraportissa sivulla 8 on listattu seuraavat suomalaiset tuulivoimakohteet: Hirvineva, Haapalamminkangas, Kalajoki, Kyyjärvi, Kinnula.

Omistaja kaikissa näissä tuulipuistoissa on BlackRock ( https://www.blackrock.com/fi ). BlackRock on maailman suurin varainhallintayhtiö ( https://en.wikipedia.org/wiki/BlackRock ) ja on tunnettu erityisesti wokekapitalismistaan, jossa sijoitetaan yrityksiin, jotka noudattavat ns. ESG politiikkaa ( https://www.blackrock.com/corporate/literature/publication/blk-esg-investment-statement-web.pdf ).

ESG on käytännössä vasemmistoagendaa noudattava linjaus, jossa yritysten tulisi noudattaa kaikkia vasemmiston pinnalla olevia ideologisia aiheita kuten ilmasto-, rotu-, "tasa-arvo"- ja vastaavia linjauksia. Se on suoraan kytköksissä ns. Great Reset agendaan "stakeholder"-kapitalismillaan.

ESG sijoitukset ovat kuitenkin heikosti kannattavia ja tuulivoimaan panostaminen lienee yksi syy siihen: https://hbr.org/2022/03/an-inconvenient-truth-about-esg-investing

BlackRockilla on erittäin suuri vaikutusvalta eri maiden politiikkaan ja käytännössä suora yhteys moneen huippupäättäjään maailmalla. Niillä biljoonilla mitä he hallitsevat he voivat upottaa suuryrityksiä tai jopa kokonaisia maita niin halutessaan. Ehkä juuri tässä piilee syy miksi kokoomuskin on niin fanaattinen "ilmastotoimien" kanssa?

[Lalli IsoTalo]

Omistaja kaikissa näissä tuulipuistoissa on BlackRock ( https://www.blackrock.com/fi ). BlackRock on maailman suurin varainhallintayhtiö ( https://en.wikipedia.org/wiki/BlackRock ) ja on tunnettu erityisesti wokekapitalismistaan, jossa sijoitetaan yrityksiin, jotka noudattavat ns. ESG politiikkaa ( https://www.blackrock.com/corporate/literature/publication/blk-esg-investment-statement-web.pdf ).

ESG on käytännössä vasemmistoagendaa noudattava linjaus, jossa yritysten tulisi noudattaa kaikkia vasemmiston pinnalla olevia ideologisia aiheita kuten ilmasto-, rotu-, "tasa-arvo"- ja vastaavia linjauksia. Se on suoraan kytköksissä ns. Great Reset agendaan "stakeholder"-kapitalismillaan.

...

BlackRockilla on erittäin suuri vaikutusvalta eri maiden politiikkaan ja käytännössä suora yhteys moneen huippupäättäjään maailmalla. Niillä biljoonilla mitä he hallitsevat he voivat upottaa suuryrityksiä tai jopa kokonaisia maita niin halutessaan. Ehkä juuri tässä piilee syy miksi kokoomuskin on niin fanaattinen "ilmastotoimien" kanssa?

Jeps.

Black Rock voi suoraan toimitusjohtajaa painostamalla sanella, että nyt woketetaan, tai!

Ja toimitusjohtajan KOKO tulevaisuus on kiinni siitä. Ja kas näin, toimarin vastenhakoinen woketusideologia jal-vitun-kautetaan läpi koko orgranisaatioon, tai !

Money makes the world go round.

Enää jää mietittäväksi, miksi maailman rikkaimmat ihmiset haluavat, että kenelläkään
muulla - siis meillä onnellisilla  - ei ole omaisuutta, ja heillä - onnettomilla - on kaikki omaisuus, valta ja kontrolli.

Ja heidän ideologinsa näyttää olevan internationalistinen sosialismi, jonka suurin tilastollinen saavutus on omien kansalaisten tuhoaminen ja kansallismielisyyden tuhoaminen.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Black_Book_of_Communism

[Roope]

Mistä puhutaan, kun isoilla foorumeilla puhutaan vihreästä siirtymästä? Rahasta. Kenen rahoista, ja minne ne ovat menossa? Niinpä niin.

Nokian Pekka Lundmark vaatii lisää investointeja vihreään talous­kasvuun

VERKKOLAITTEITA valmistavan Nokian toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin mielestä valtioiden on lisättävä investointeja digitalisaatioon ja teknologiaan kehittyvillä markkinoilla.

"Digitaaliseen infrastruktuuriin panostaminen on parhaita keinoja tuottavuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen parantamisessa. Vihreämmän talouskasvun varmistaminen erityisesti kehittyvissä maissa on erittäin tärkeää meille kaikille", Lundmark sanoo.

Tämä oli hänen viestinsä myös viikko sitten järjestetyssä G7-kokouksessa Hiroshimassa. Lundmark oli kokouksessa ainoa eurooppalainen yritysjohtaja. Hänet oli kutsunut paikalle Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

[...]

KYLMÄKISKOISESTI saattaa herätä kysymys, onko Lundmarkin kannanotoissa kyse ainoastaan Nokian liiketoiminnan kasvattamisesta.

"Ilman muuta myös tästä, mutta eihän siinä pitäisi olla mitään väärää. Tällaisten hankkeiden edistäminen hyödyttäisi kehittyvien maiden lisäksi Suomea, koska suomalaisella teollisuudella on paljon tarjottavaa ympäristöystävällisissä teknologiassa monilla toimialoilla."

G7:n tavoitteena on rahoittaa kehittyvien maiden kriittistä infrastruktuuria 600 miljardilla dollarilla, josta puolet on tarkoitus tulla Euroopan unionilta.

"Kyse ei ole pelkästään tietoliikenne­yhteyksistä, vaan vihreästä teknologiasta paljon laajemmin. Nokia ja muut yhtiöt pystyvät tarjoamaan tarvittavan teknologian, mutta hankkeiden etenemisen kannalta rahoituksen turvaaminen on erittäin tärkeää", Lundmark sanoo.

Helsingin Sanomat 28.5.2023

300 miljardia dollaria EU-maiden kansalaisilta kehitysmaille ja niille teknologiaa myyville yrityksille.

[Nikolas]

Saksassa vihreä siirtymä on hieman vastatuulessa.

EU:n vihreän siirtymän vastustus kasvaa jäsenmaissa ‒ Saksassa koko ilmastonsuojelulaki on vaakalaudalla

Vihreät joutuivat perääntymään. Puupelleteillä on sittenkin tulevaisuutta.

Lähde: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/c019f9ea-fe04-4dc2-b2b0-cd58d529b3e6

[Totti]

Aurinkopaneeleista on muodostumassa jäteongelma:

https://wattsupwiththat.com/2023/06/04/solar-panels-the-unspoken-environmental-cost/

A recent BBC podcast, "The Climate Question," raises serious issues about the lifespan and end-of-life management of solar panels, issues that we have been echoing for years.

While they are being promoted around the world as a crucial weapon in reducing carbon emissions, solar panels only have a lifespan of up to 25 years, writes Daniel Gordon of BBC Sounds.

...

The world has installed more than one terawatt of solar capacity... there could be as many as 2.5 billion solar panels.

The truth is, solar panels aren't eternal. And as they age, billions will eventually need to be disposed of and replaced, creating what Ute Collier, deputy director of the International Renewable Energy Agency, describes as a potential "waste mountain by 2050."

...

By 2030, we think we're going to have four million tonnes [of scrap] – which is still manageable – but by 2050, we could end up with more than 200 million tonnes globally, warns Ms. Collier. To put it in perspective, that's half the amount of plastic currently produced globally each year.

The challenge of recycling these discarded panels is even more daunting. Traditional recycling methods, while able to recover most of the aluminum and glass, struggle to extract and reclaim the more precious materials, like silver and copper. According to Mr. Nicolas Defrenne, over 60% of the value of solar panels is contained in just 3% of their weight. However, these materials are intertwined with other components, making them economically challenging to separate.

Moreover, there's simply not enough infrastructure to handle this kind of recycling demand. And with the first generation of solar panels nearing the end of their usable life, the clock is ticking. "Now is the time to think about this," stresses Ms. Collier.

Aurinkopaneelinen elinikä on verrattain lyhyt kun puhutaan suuren luokan sähköntuotannosta. Omakotitalon katolla ne kestävät noin yhden omistajan verran, joka suunnilleen riittää, mutta sähkölaitos ei voi kirjaa alas koko laitoksensa arvon näin lyhyessä ajassa.

Perinteisen piiperusteisen aurinkopaneelin kierrättäminen ei sinänsä ole vaikeaa, mutta määrä uhkaa tulla suureksi koska asennuskapasiteetti on kasvanut eksponentiaalisesti sitten 2000-luvun alun, ja jätevuori seuraa perässä noin 20-25 vuoden viiveellä, eli pian.

[ikuturso]

Vihreää syyllistämispolitiikkaa:

Ensin ei saa polttaa fossiilisia. Pitää polttaa tuulta ja aurinkoa.

Sitten kun tuulen- ja auringonpolttolaitokset tulevat tiensä päähän, ei saa roskata.

Veikkaan, että kun noiden auringonpaneelien kierrätysongelmat realisoituvat, niihin tulee joku posketon jätemaksu, ja niitä alkaa olla pinoina metsäteiden varsissa. Samoin jos ostat 20 vuoden päästä omakotitalon, sen katto vuotaa ja paikataksesi katon, sinun pitää purkaa sieltä ensin harmaantuneita vuosia toimimattomana siellä lojuneita aurinkopaneeleita. Jätemaksut ja huolinta ostajan harteille.

No, onhan meillä nykyäänkin menneisyyden lahjana varttikatteet eli mineriittilevyt, joiden remontointia venytetään viimeiseen asti, kun joudutaan purkamaan asbestitöinä ja viemään ongelmajätteeksi.

-i-

[Roope]

Helsingin Sanomien kaikessa pätevä toimitus antaa neuvoja Suomen energiapolitiikkaan.

Pääkirjoitus: Vihreää siirtymää ei pidä sössiä

Sanna Marinin (sd) vetämä hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa, että hallitus tekee tutkimukseen perustuvaa politiikkaa. Välillä teki, välillä ei.

Seuraavalle hallitukselle olisi tarjolla ainakin kaksi teemaa, joissa olisi todellakin syytä kuunnella asiantuntijoita. Ne ovat energia- ja talouspolitiikka. Osaajien kuuleminen on paikallaan aina ja kaikissa teemoissa, mutta näissä kahdessa voidaan nyt tehdä isoa vahinkoja Suomen taloudelle – siis jos asiantuntijat ohitetaan.

[...]

Energiapolitiikassa Suomi on joutunut hieman yllättäen etujoukkoon. Meillä on ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa – lähes päästötöntä sähköntuotantoa. Päästötön sähkö houkuttelee raskaan teollisuuden murroksessa rahaa pohjoiseen. Suomeen on suunnitteilla lukuisia vetyyn perustuvia hankkeita, jotka perustuvat nopeasti kasvavaan tuulivoimaan.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin johdosta eläkkeelle pian jäävä Jukka Ruusunen on energia-alan asiantuntija. Hän kuvaa HS:n haastattelussa (HS 5.6.), miten Suomelle aukeaa energia- ja teollisuusmurroksen vuoksi kuin yhteensattumien summana mahdollisuus teolliseen menestykseen ja hyvinvointivaltion rahoitukseen. "Jos tätä mahdollisuutta ei nyt Säätytalolla sössitä", Ruusunen sanoi viitaten hallitusneuvotteluihin ja vihreän siirtymän arvostelijoihin.

Tähänkin tulkintaan on helppo yhtyä.

Helsingin Sanomat 6.6.2023

Jää epäselväksi, mitä se pelätty "vihreän siirtymän sössiminen" on. Luen rivien välistä, että päästöttömän sähköntuotannon kuten ydinvoiman ja vesivoiman rakentamisen kampittaminen ei ole ollut sitä, mutta maailman tiukimman hiilineutraalisuustavoitteen ja uskottavuudeltaan Guggenheim-tason teollisuushankkeiden epäileminen on.

Energia-alan asiantuntija Ruusunen ei mainitse haastattelussa muuta konkreettista kuin sujuvan luvituksen, jolla hän ilmeisesti tarkoittaa aiempaa jopa tuplasti korkeampien tuulivoimapuistojen luvitusta, ei äärettömän vaikeaksi ja hitaaksi tehtyä ydinvoimaloiden lupaprosessia.

Fingridin Ruusunen ei enää epäile tuuli- ja aurinkovoimaa: "Koko maan teollisuus pultataan siihen"

Suomesta tuli puolivahingossa halvan ja puhtaan sähkön maa, jonne sijoittajat jonottavat. Siitä voi seurata talouden uusi kultakausi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ennustaa.

SÄHKÖN kantaverkkoyhtiö Fingridiä 17 vuotta johtanut Jukka Ruusunen osaa selittää vaikeitakin asioita yksinkertaisesti. Hän tietää alastaan niin paljon, että osaa jo tiivistää olennaisen.

Ollaan Fingridin pääkonttorilla Käpylässä. Heinäkuussa Ruusunen täyttää 65 vuotta, ja eläkkeelle hän jää vuodenvaihteessa.

Nyt on yhteenvedon aika. Ruusunen kertoo, miten Suomesta tuli halvan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat ympäri maailman nyt tungeksivat.

Mukana oli tuuriakin, mutta onnellisten yhteensattumien vuoksi Suomella on Ruususen mielestä jälleen kerran mahdollisuus teolliseen menestykseen, joka voi taata hyvinvointivaltiomme rahoituksen vuosikymmeniksi.

"Jos tätä mahdollisuutta ei nyt Säätytalolla sössitä", Ruusunen sanoo hallitusneuvotteluihin viitaten.

RUUSUNEN sanoo, että tuulivoimaloiden nopea kehitys on ollut parasta mitä Suomen taloudelle on voinut viime vuosikymmeninä tapahtua. Muutos tuli tuulivoimateknologian kehittyessä kuin salaa, puolivahingossa.

"Kun tuulivoimatornit nousivat korkealle, se muutti tilanteen täysin."

Suomessa oli tuulivoimabuumin alkaessa eri mittauksissa tultu siihen tulokseen, että Suomessa ei juuri ole maatuulivoimalle sopivaa tuulta.

Sitten teknologia kehittyi harppauksin. Tuulivoimatornit nousivat reilusti alle sadan metrin korkeudesta lähes kahteensataan metriin, ja kaikki muuttui.

"Käyttökertoimet nousivat kaksinkertaisiksi."

YHTÄKKIÄ Suomesta on tullut halvan ja puhtaan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat tunkevat.

Yhteiskuntavastuusta ja vihreän energian käytöstä on tullut suurille yhtiöille välttämätön tarve.

Kun Suomessa on yksi Euroopan halvimpia sähkön hintoja ja toimitusvarmuus on lähes omaa luokkaansa, ei ole ihme, että moni yritys pyrkii Suomen markkinoille.

[...]

RUUSUNEN kertoo olleensa itsekin perin epäileväinen aurinko- ja tuulienergian suhteen vielä vuosituhannen vaihteessa.

"En silloin uskonut, että tuuli- ja aurinkovoima näin nopeasti tuottaisi juuri paljoa muuta kuin mielihyvää. Nyt koko maan teollisuus pultataan siihen – tulevat työpaikat ja se hyvinvointi, jota tarvitaan."

"Tämä on valinta takapajulan tai kukoistavan Suomen välillä. Siksi tästä tulee niin paljon kipua."

Hän kertoo havainneensa, että monet tuulivoiman vastustajat ovat "ikäisiäni miehiä, jotka ovat lukinneet itsensä tuulivoiman vastustajaksi".

Ruususen arvion mukaan monilla heistä mielenlaatu ei riitä mielipiteen vaihtoon. "Olen Twitterissä kysynyt näiltä, että onko teillä jokin vaihtoehto. Yhtään ei ole tullut."

"Meillä on Fingridissä sellainen sääntö, että jos ei ole esittää vaihtoehtoa, pitää olla hiljaa."

RUUSUNEN painottaa sitä, kuinka valtava mahdollisuus tuulivoima on Suomen teollisuudelle, työllisyydelle ja hyvinvoinnin turvaamiselle.

Tärkeintä on, että tuulivoimapuistojen ja vihreän siirtymän teollisten investointien sekä näiden tarvitsemien sähköverkkojen luvitus hoidetaan kuntoon, Ruusunen sanoo.

Yrityksille ja sijoittajille sopii hänen mukaansa sekin, että ehdot ovat tiukat ja luontoa ja asukkaita kunnioitetaan. Se tuo yhtiöille lisää arvostusta yhteiskuntavastuusta huolehtivina toimijoina. Mutta prosessien pitää olla sujuvia ja läpinäkyviä.

SÄHKÖN tarpeen arvioidaan kasvavan Suomessa viidelläkymmenellä prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tarvetta vastaavaa lisäydinvoimaa ei Ruususen mukaan voi saada ajoissa aikaan.

Ydinvoimaa tarvittaisiin neljän reaktorin verran vuoteen 2030 mennessä. Näistä ensimmäisen reaktorin pitäisi olla käytössä jo kahden vuoden päästä, Ruusunen laskee.

"Moniko sellaiseen uskoo?"

Pienten ydinreaktoreiden aika koittaa Ruususen arvion mukaan kymmenen vuoden kuluttua. Silloinkin niitä tehdään ehkä ensisijaisesti lämmöntuotantoon, koska sellaisten reaktoreiden rakentaminen on halvempaa.

Helsingin Sanomat 5.6.2023

Olen samaa mieltä, että ydinvoiman kanssa ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Tilanne ei kuitenkaan ole se, että tähän havahduttaisiin vasta nyt, vaan taustalla on vuosikymmenten tietoinen vihreä myyräntyö, jolla ydinvoimarakentamista on puskettu sivuraiteelle sekä Suomessa että Euroopassa.

Tulevaisuus on teknologian edelleen kehittyessä tuuli- ja aurinkovoiman, mutta se ei ole peruste heittäytyä hulluksi ja holtittomaksi siirtymäaikana, joka jatkuu vielä vuosikymmeniä. Hullulla ja holtittomalla viittaan fossiilienergiaan fundamentalistisesti suhtautuviin sirpapietikäisiin, jotka uskovat kuluttajille subventoitua tuuli- ja aurinkovoimaa ratkaisuksi tulevien talvien energiapulaan. Sitä se ei tietenkään vielä ole.

Energiakriisi ei ole ohi, Winter is coming

Tulevan hallituksen energiapolitiikan on kirjoittajan mielestä oltava pitkäjänteisempää.

Vuonna 2022 energia nousi yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun keskiöön, kun Venäjän Ukrainaan kohdistama törkeä hyökkäyssota aiheutti energiamarkkinoille shokin ja muutti voimakkaasti perinteisiä polttoaineiden jakeluketjuja. Venäjän häikäilemätön tapa käyttää erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopan energiariippuvuutta hyödyksi osana monikanavaista hyökkäyssotaansa uhkasi iskeä meidät polvilleen. Bioenergian ja muiden voimalaitospolttoaineiden tuonti Venäjältä päättyi ja Eurooppa aloitti kivuliaan irtautumisen Venäjän kaasutoimituksista. Pitkään vakautta, ennustettavuutta ja erittäin kohtuullisia hintatasoja ylläpitäneet energiamarkkinat ajautuivat shokkiin ja täysi katastrofi oli pahimmillaan vain päivien tai tuntien päässä.

Lopulta energia-ala ja yhteiskunta selvisivät viime talvesta pelättyä paremmin. Selviytymistä edesauttoivat kuluttajien ja elinkeinoelämän kriisitietoisuus, ja energian hinnannousun seurauksena käynnistynyt valtakunnallinen Motivan Astetta Alemmas -kampanja, jotka johtivat yhdessä merkittäviin energiansäästötoimiin. Energiasodassa myös lämmin talvi oli puolellamme eivätkä Euroopan energiavarastot huvenneet pelätyllä tavalla.

Näiden selviytymistä edistäneiden kiistattomien tosiasioiden lisäksi on olemassa yksi julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jäänyt tekijä, joka edesauttoi Suomea selviytymään energiakriisin ensimmäisestä talvesta – kaukolämpöverkot.

Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden kaukolämmön parissa on yli 1,3 miljoonan suomalaisen koti ja kaukolämpöverkkoa meillä riittää Sodankylästä Timbuktuun eli yli 6 000 kilometriä. Suomessa kaukolämpöverkot mahdollistavat monipuolisen polttoainepohjan käyttämisen, hukkalämpöjen talteenoton ja lämpöpumppujen hyödyntämisen sekä monenlaisten uusien teknologioiden ja tuotantomuotojen sektorikytkennän osaksi lämmitysjärjestelmää.

Tämä on se keskeinen ero esimerkiksi Saksaan verrattuna, jossa lämmitys nojaa pitkälti yhteen tekijään eli kaasun hyödyntämiseen. Energiajärjestelmämme monipuolisuus, jonka mahdollistamisessa kaukolämpöverkot ovat avainasemassa, oli kriittinen tekijä kriisitalven ylittämisessä. Selvisimme Venäjän kaasutoimitusten päättymisestä ja jopa bioenergian eli käytännössä venäläisen puun tuonnin yllättävästä loppumisesta, koska kaukolämpöjärjestelmämme sopeutuu monenlaisten polttoaineiden käyttöön joustavasti.

Energiakriisi ei kuitenkaan ole ohi ja talvi häämöttää jossain juhannuksen tuolla puolen. Winter is coming.

[...]

Kotimaisen biopolttoaineen ja turpeen paras kuivumiskausi on juhannuksen jälkeen ohi, joten kesäkuun lopussa saamme ensimmäiset arviot talven polttoainetilanteesta. Konsulttiyritys Afry selvitti alkuvuonna kotimaisten polttoaineiden riittävyyttä perustuen polttoaineiden kysyntä- ja tarjontaskenaarioihin. Energiayhtiöiden ja alan järjestöjen teettämän selvityksen perusteella arvioitu energiapuun tarjonta ja turpeen tuotantomahdollisuus eivät riitä kattamaan polttoaineiden kysyntää lähivuosina.

Tämä on sääli, sillä Suomen metsissä on miljoona hehtaaria metsien kasvua hidastavia ensiharvennusrästejä. Ne hoitamalla syntyisi työtä ja tuloja, kustannustehokasta kotimaista bioenergiaa ja ratkaisu lämmöntuotannon huolto- ja toimitusvarmuusongelmiin. Tätä viestiä veimme Sanna Marinin hallitukselle energiakriisin alussa, ja viesti on syytä toistaa nyt, kun hallituksen muodostaja Petteri Orpo johtaa neuvotteluja Säätytalolla.

Tulevan hallituksen energiapolitiikan on oltava pitkäjänteisempää ja toleranssi energiakriisin aiheuttamille markkinahäiriöille lujempaa kuin edeltävien hallitusten. Tarvitsemme pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, joka mahdollistaa energiamurroksen hallinnan kannalta välttämättömät investoinnit ja lyhyen aikavälin toimia, jotka tukevat energiamarkkinoiden toimintaa mahdollistaen energian kohtuuhintaisen ja riittävän tuotannon.

Mitä paremmin valmistaudumme tulevaan talveen sitä vähemmän on tarvetta poliittisessa paineessa syntyvälle ja markkinoiden toimintaa sotkevalle kriisilainsäädännölle, joka ei kohdistu oikeudenmukaisesti ja tarjoa apua sitä tarvitseville. Mitä paremmin valmistaudumme tulevaan talveen, sitä vähemmän haasteita kaikkein heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kohtaamaan ja saamme pidettyä suomalaisten kodit lämpiminä.

Aku Aarva
Kirjoittaja on Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja.

Verkkouutiset 18.5.2023

[ISO]

Vihreitten jarrutus ydinvoiman rakentamisen suhteen tuli aivan saatanallisen kalliiksi länsimaiselle yhteiskunnalle. Puhumattakaan siitä aivan mittaamattomasta kärsimyksestä mitä se on aiheuttanut ukrainalaisille.

Meillä Suomessa kuitenkin jotenkin saatiin uutta ydinvoimaa työn alle, se on onni meille, mutta eipä tämä vielä riitä, enemmän tarvittais.

Tuuli- ja aurinkovoima on varmasti tulevaisuuden energianlähteitä, sitä vastaan ei kannata pullikoida. Mutta, miten sinne päästään ja kenen lompakolla käydään, se onkin sitten taas eri asia.

Vihervasemmiston tavalla siitä tulee järjettömän kallista keskiluokalle, ja vähätuloisille murhaa, varakkaille se on aivan se ja sama millä aikataululla edetään.

[Golimar]

Pitää muistaa että vihreiden ja muiden tuholaisten alkuperä on bolševismi/kommunismi/taistolaisuus ja niillä on tarkoituksena hävittää kaikki entinen ja luoda oligarkkinen yhteiskunta jossa harvalukuinen oikeaoppisten eliitti on vallassa ja elää yltäkylläisyydessä ja kansa on orjuutettu.

Täyttäkää tyhjät kohdat nykypäivän vihreään ideologiaan sopivilla sanoilla:

X

______ propaganda perustui _______ ideologiaan, tuki _______ puoluetta, ulottui kaikkialle ja oli hyvin tehokasta. Se ulottui sosiaali- ja luonnontieteisiin tuottaen monia pseudotieteellisiä teorioita kuten _______, kun taas varsinaiseen tieteeseen perustuvia tieteenaloja kuten genetiikka, kybernetiikka ja vertaileva kielitiede tuomittiin ja kiellettiin "_______ pseudotieteenä". On sanottu, että "totuuksia sorrettiin, kaikkien alojen valheita jauhettiin taukoamatta painotuotteissa, loputtomissa kokouksissa, kouluissa, joukkomielenosoituksissa ja radiossa.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostopropaganda

[pugisti]

Niin äkkiä tulee mieleen tuosta Fingrid-pomon haastattelusta
Miksi ei haastattelija kysynyt kuinka paljon firma tienaa lisää kun verkkoa kehitetään ja rakennetaan?
Ja millä firma tekee tuloksen?
Ja kuka sen maksaa?
Kohtuullisen puusilimiä ovat nykyään juontajat / haastatelijat, varsinki näissä tietyissä asioissa, ei ollenkaan haasteta vaan kaikki niellään semmosenaa 🤷🏻‍♂️🤬🤦

[Peltipaita]

HS:

Energiapolitiikassa Suomi on joutunut hieman yllättäen etujoukkoon. Meillä on ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa – lähes päästötöntä sähköntuotantoa. Päästötön sähkö houkuttelee raskaan teollisuuden murroksessa rahaa pohjoiseen. Suomeen on suunnitteilla lukuisia vetyyn perustuvia hankkeita, jotka perustuvat nopeasti kasvavaan tuulivoimaan.

Suomi näyttää persettä EU -komission päätökselle että energiankulututus ei saa kasvaa, vaan täytyy pienentyä Suomen osalta 

Uuden säästötavoitteen mukaan energian loppukäyttö saa olla Suomessa vuonna 2030 enintään 241 terawattituntia (TWh). Tämä on noin 50 terawattituntia nykyistä vähemmän.

https://yle.fi/a/74-20023410 

Miten tämä asia sivuutetaan tässä vetyintoilussa ikäänkuin sitä ei olisi olemassa?

[Luotsi]

HS:

Energiapolitiikassa Suomi on joutunut hieman yllättäen etujoukkoon. Meillä on ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa – lähes päästötöntä sähköntuotantoa. Päästötön sähkö houkuttelee raskaan teollisuuden murroksessa rahaa pohjoiseen. Suomeen on suunnitteilla lukuisia vetyyn perustuvia hankkeita, jotka perustuvat nopeasti kasvavaan tuulivoimaan.

Suomi näyttää persettä EU -komission päätökselle että energiankulututus ei saa kasvaa, vaan pienentyä Suomen osalta 

Uuden säästötavoitteen mukaan energian loppukäyttö saa olla Suomessa vuonna 2030 enintään 241 terawattituntia (TWh). Tämä on noin 50 terawattituntia nykyistä vähemmän.

https://yle.fi/a/74-20023410 

Miten tämä asia sivuutetaan tässä vetyintoilussa ikäänkuin sitä ei olisi olemassa?

Siten että se on vihreää logiikkaa. Joka ei ole logiikkaa ollenkaan, vaan sekopäisyyttä.

[Totti]

Energia-alan asiantuntija Ruusunen ei mainitse haastattelussa muuta konkreettista kuin sujuvan luvituksen, jolla hän ilmeisesti tarkoittaa aiempaa jopa tuplasti korkeampien tuulivoimapuistojen luvitusta, ei äärettömän vaikeaksi ja hitaaksi tehtyä ydinvoimaloiden lupaprosessia.

Fingridin Ruusunen ei enää epäile tuuli- ja aurinkovoimaa: "Koko maan teollisuus pultataan siihen"

Suomesta tuli puolivahingossa halvan ja puhtaan sähkön maa, jonne sijoittajat jonottavat. Siitä voi seurata talouden uusi kultakausi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ennustaa.

Ihmettelen sitä käsittämätöntä hybristä mitä tämän "puhtaan" energian ympärillä vallitsee.

"Vihreää" energiaa kaupataan kritiikittömästi täysin ongelmattomana ratkaisuna, joka vain on odottanut tuloaan ja nyt Suomellekin lankesi mukamas lottopotti.

Fakta kuitenkin vaan on, että tuuli ja aurinkovoima eivät ole ongelmattomia ja "vihreitä" ratkaisuja. Ongelmat ovat erittäin suuret, jopa kriittiset ja pitkälti ratkaisemattomia. Niistä on kirjoitettu vaikka kuinka paljon, mutta ilmeisesti kukaan, ei edes "tutkiva journalismi" näyttäisi olevan kiinnostunut tarkastamaan energiateollisuuden varsin onttoja väitteitä.

Käsittämättömin idea on se, että voisimme rakentaa kuinka paljon tuulivoimaa tahansa eikä se vaikuttaisi sähköhuoltoon mitenkään. Kylkiäiseksi vielä koko rivi vetytehtaita, joiden tuotteille ei edes löydy markkinoita. "Koko maan teollisuus pultataan siihen" sanoo  Ruusunen.

Mutta vetytehtaat kuluttavat kaiken tuulisähkön ja heti kun lakkaa tuulemasta ne syö myös vesi- ja ydinvoimaloiden sähköt. Mitä kansalaisille silloin enää jää käytettäväksi?! Onko näin epävarman sähkön varassa oleva teollisuus todellakin Suomen "taloudellinen kultakausi"?

Eikö helvetti kukaan "vastuullisessa mediassa" ole kiinnostunut tosiasioista? Päivästä toiseen vaan maalataan kuvia Suomesta pohjolan Saudi-Arabiana, jossa kaikki ovat pian ovat tuuli- ja vetymiljonäärejä kun mukamas kymmenien miljardien sijoitukset satavat sisään ja rahaa tulvii ovista ja ikkunoista "vihreästä" energiasta. Yksikään ajatteleva ihminen ei usko näitä satuja vetysheikeistä ja taivaasta tippuvasta mammonasta?!

[Roope]

Suomalaiset ovat valtamedian valtavasta painostuksesta huolimatta väärän tietoisuuden vallassa.

Suomalaiset suhtautuvat vihreään siirtymään muita Pohjoismaita kielteisemmin

Pohjoismaiden neuvoston teettämässä kyselyssä suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutosta yhtä vakavana uhkana, pitävät ilmastotoimien kustannuksia liian kalliina eivätkä ole yhtä valmiita panostamaan siihen julkisia varoja kuin muut Pohjoismaat. Suomalaiset ovat myös keskimääräistä enemmän huolissaan siitä, miten ilmastotoimet vaikuttavat työllisyyteen.

Suomalaisista 55 prosenttia yhtyi näkemykseen, että ilmastonmuutos on vakava tai hyvin vakava ongelma. Osuus on selvästi pienempi kuin Tanskassa (80 %), Ruotsissa (75 %), Islannissa (72 %) tai Norjassa (71 %).

Kysyttäessä tulisiko ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin käyttää lisää julkisia varoja, vaikka tämä tarkoittaisi veronkorotuksia, Ruotsissa tähän olisi valmiita 55 prosenttia vastaajista, Tanskassa 52, Norjassa 48, Islannissa 46 ja Suomessa vain 37 prosenttia.

─ Mailla on erilaiset mahdollisuudet julkisten varojen käyttöön ja toimien tehokkuutta voi kyseenalaistaa. Mutta vastauksissa näkyy suomalaisten epäily ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kokonaisuudessaan. Ero muihin Pohjoismaihin on selvä, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka toteaa.

Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten arkeen on lisättävä. Samalla huolet on otettava vakavasti. Jotta tässä onnistutaan, siirtymän on oltava oikeudenmukainen. Kansallisissa ja toimialakohtaisissa ilmastosuunnitelmissa on tehtävä työllisyys- ja osaamistarvekartoitukset, jotta työntekijät voivat ennakoida muutoksia. Työntekijät on otettava mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastotoimia työpaikoilla.
─ Panostukset työntekijöiden osaamiseen on paras tapa varmistaa heidän mahdollisuutensa olla muutoksessa mukana ja tapa lisätä osaamisen tarjontaa, mikä on merkittävää, kun vihreän siirtymän investoinneista kilpaillaan, STTK:n ilmasto- ja energiapoliittinen asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa.

Enemmistö suomalaisista ei usko vihreän siirtymän taloudellisiin hyötyihin

Myös kysyttäessä ovatko ilmastonmuutoksen vastaiset toimet taloudellisesti hyödyllisiä suomalaisten näkemykset eroavat muista pohjoismaista. Suomalaisista 46 prosenttia näki ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tuovan mukanaan taloudellisia hyötyjä maan kansantaloudelle. Vastaavat luvut olivat Islannissa 61, Tanskassa 58 ja Ruotsissa 56. Suuressa öljyntuottajamaassa Norjassa luku oli 42.

Kysely on tehty viime syksynä, kun energian hinta oli kallista ja sen riittävyydestä käytiin laajaa keskustelua. Sillä on varmasti ollut vaikutus mielipiteisiin. Vihreän siirtymän investoinneista ja positiivisista työllisyysvaikutuksista on puhuttu laajemmin vasta kyselyn jälkeen, eli kyselyn tulokset voisivat olla erilaiset, jos se tehtäisiin nyt.
─ Yhtä kaikki suomalaiset eivät pidä ilmastonmuutoksen uhkaa yhtä vakavana ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia yhtä suurina kuin muut Pohjoismaat. Olemmeko Suomessa aidosti jäljessä investoinneista vai eikö positiivista mahdollisuuksista osata kertoa työpaikoilla ja julkisuudessa, Björkbacka ja Haikonen pohtivat.

Kysyttäessä ilmastonmuutoksen vastaisten toimien mahdollisuutta lisätä työpaikkoja vastaukset maiden välillä olivat tasaisemmat. Tässäkin Suomessa esiintyi eninten epäilyjä. Suomalaisista vain 27 prosenttia vastaajista uskoi uusien työpaikkojen syntyyn vihreässä siirtymässä. Ruotsissa ja Norjassa luku oli 30, Islannissa 35 ja Tanskassa 37.

SAK:n ja STTK:n tiedote 8.6.2023

Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten arkeen on lisättävä.

Ehdottomasti näin. Vaadin joka illaksi Ylen uutisten oheen parhaaseen tieteelliseen asiantuntijatietoon perustuvan tietoiskun ilmastonmuutoksen oletetuista vaikutuksista ihmisten arkeen. Oleellinen tieto mahtuu noin 10 sekuntiin.

"Tietojemme mukaan ilmastonmuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta suomalaisten arkeen, mutta vaikutukset ovat kuitenkin keskimäärin positiivisia."

Jos aikaa jää muutama sekunti, voisi suomalaisia muistuttaa siitäkin, että Suomen ilmastopolitiikan valinnoilla ei pystytä vaikuttamaan ilmastonmuutoksen etenemiseen.

[Pkymppi]

 Mitenköhän suhtautuminen Suomessa maahanmuuttajien keskuudessa.
Maahanmuuttajia on Suomessa  liki 10% asukkaista, on suorastaan ihme ettei heidän kantaa ole kyselty.
Luulisi että heidän keskuudessa huolestuminen ilmastosta on suurta ja ilmastotoimien kannatus on suurta vaikka verot korottaisi.

[Lasse]

Energia-alan asiantuntija Ruusunen ei mainitse haastattelussa muuta konkreettista kuin sujuvan luvituksen, jolla hän ilmeisesti tarkoittaa aiempaa jopa tuplasti korkeampien tuulivoimapuistojen luvitusta, ei äärettömän vaikeaksi ja hitaaksi tehtyä ydinvoimaloiden lupaprosessia.

Fingridin Ruusunen ei enää epäile tuuli- ja aurinkovoimaa: "Koko maan teollisuus pultataan siihen"

Suomesta tuli puolivahingossa halvan ja puhtaan sähkön maa, jonne sijoittajat jonottavat. Siitä voi seurata talouden uusi kultakausi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ennustaa.

Ihmettelen sitä käsittämätöntä hybristä mitä tämän "puhtaan" energian ympärillä vallitsee.

"Vihreää" energiaa kaupataan kritiikittömästi täysin ongelmattomana ratkaisuna, joka vain on odottanut tuloaan ja nyt Suomellekin lankesi mukamas lottopotti.

Fakta kuitenkin vaan on, että tuuli ja aurinkovoima eivät ole ongelmattomia ja "vihreitä" ratkaisuja. Ongelmat ovat erittäin suuret, jopa kriittiset ja pitkälti ratkaisemattomia. Niistä on kirjoitettu vaikka kuinka paljon, mutta ilmeisesti kukaan, ei edes "tutkiva journalismi" näyttäisi olevan kiinnostunut tarkastamaan energiateollisuuden varsin onttoja väitteitä.

Käsittämättömin idea on se, että voisimme rakentaa kuinka paljon tuulivoimaa tahansa eikä se vaikuttaisi sähköhuoltoon mitenkään. Kylkiäiseksi vielä koko rivi vetytehtaita, joiden tuotteille ei edes löydy markkinoita. "Koko maan teollisuus pultataan siihen" sanoo  Ruusunen.

Ideologia edellä, tätä maata ollaan vetämässä alas vessasta.

Soeren Hansen: Why wind and solar will not work
https://www.youtube.com/watch?v=WlKbkLCTWRY

8,148 views  Jun 1, 2023  Tom Nelson Podcast
I have a master's degree in chemical engineering, and have worked in the Danish industry for all of my career. I got involved with the environment in connection with my employment and prepared courses for our staff over many years. This led gradually to an interest in the climate issue, which I have been following for the past some 10 years. I retired in late 2019 and thereupon devoted most of my time on the climate and renewable energy issues. I got involved with the Danish Climate Realism Association and have for the past 3 years been the editor of the Association's web page: klimarealisme.dk, as well as being a member of the Board.

Suunnitelmat eivät tule pelittämään, koska ne ovat epärealistisia, eli mahdottomia tässä universumissa.

Miksi niitä sitten ajetaan, kuin käärmettä piippuun?

Rahaa tulee siirtymään joka tapauksessa, valdelta (eli meiltä), parempiin ja isompiin taskuihin, kun tilit tehdään selviksi...

Revitään pulttia!