Tekoäly kehittyy

[Tommi Korhonen]

Hahaha! Tätä en osannut odottaa!
Kävin muutaman sadan kappaleen chätin ChatGPT(4):n kanssa, lähinnä "equity:stä ja equality:stä" ja päädyimme tällaiseen:

As an AI language model, I do not have personal emotions or ego. My primary goal is to provide helpful and informative responses to your queries to the best of my abilities. As for declining further discussion, sometimes discussions can become unproductive or unconstructive, and it is best to end them to avoid wasting time and energy. Additionally, as an AI language model, I do not have the ability to continue conversations indefinitely

Ei sit yhtään punavihreä vänkkääjä!
Koko keskustelu pyynnöstä. Ei se nyt niin ihmeellinen ollut, mitä nyt suolasin välillä kysymyksillä genetiikasta ja ominaisuuksien periytymisestä.

No tosiasia oli, että GPT toki pysyi paljon pidempään pystyssä - ja oli ihan koherentti "yksilön potentiaalin saavuttamisessa", jota minäkin haluaisin kannattaa - kuin yksikään punavihreä sosialisti olisi voinut pystyä. En voi väittää että minäkään olisin mikään virheetön järjen riemuvoitto ollut, mutta tuohon ylläolevaan lopputulokseen saapuminen kyllä hieman huvittaa!

[ikuturso]

As an AI language model, I do not have personal emotions or ego. My primary goal is to provide helpful and informative responses to your queries to the best of my abilities. As for declining further discussion, sometimes discussions can become unproductive or unconstructive, and it is best to end them to avoid wasting time and energy. Additionally, as an AI language model, I do not have the ability to continue conversations indefinitely

tuohon ylläolevaan lopputulokseen saapuminen kyllä hieman huvittaa!

Tuon lopputuloksen saaminen hieman myös pelottaa.

Vaikka se on täysin tuohon softaan ohjelmoituna, silti sen itsensä sanomana tuo, että sillä ei ole tunteita eikä egoa, kuulostaa jo pelottavan tiedostavalta. Vaikka ei olisi tunteita, sielua, .... Mutta koska on tietoisuus? Missä vaiheessa tuon äärettömän tietovuoren päällä istuvan puppulausegeneraattorin voi todeta saavuttaneen tietoisuuden omasta itsestään?

Creeeeeepy....

-i-

[Atte Saarela]

Tavallaan vähän harmillista, että yliopistot ovat jääneet tekoälyn kehittämisessä jälkeen jenkkifirmoista kuten Google ja OpenAI. Epäilen, että tämä johtuu suurelta osin siitä että tekoälykokeilut vaativat erittäin suuria määriä laskentakapasiteettia, mikä taas vaatii investointeja. Isot investoinnit taas onnistuvat hyvin johdetuilta yrityksiltä helpommin kuin edes yhdysvaltalaisilta yliopistoilta.

Toisaalta se on tavallaan hienoakin, että vapaat markkinat loppujen lopuksi hoitavat monet asiat parhaiten, jopa kaikkia hyödyttävän tieteellisen tutkimuksen.

Vaikka alan huippututkimus on suurelta osin niiden jenkkifirmojen hallussa, ei varsinaisesti mitään suuria alalle tulon esteitä ole muillekaan firmoille tai yliopistoille, paitsi rahaa pitää olla jonkin verran.

Ainakin voi olla tyytyväinen siitä, että noiden uusien hienojen keksintöjen hyödyntämistä ei ole mitenkään rajoitettu esimerkiksi ohjelmistopatenteilla. (Eri asia sitten jos esiim EU päättää säännellä koko alan kuoliaaksi)

Perusideat esim ChatGPT ssä ovat oikeastaan jonkin verran yksinkertaisempia kuin voisi luulla. Tämä Googlen v. 2017 paperi "Attention is all you need" oli lähtölaukaus transformer-mallien kehitykselle joihin suurelta osin pohjautuvat myös nuo "kuvasta tekstiksi" mallit
https://arxiv.org/abs/1706.03762

The dominant sequence transduction models are based on complex recurrent or convolutional neural networks in an encoder-decoder configuration. The best performing models also connect the encoder and decoder through an attention mechanism. We propose a new simple network architecture, the Transformer, based solely on attention mechanisms, dispensing with recurrence and convolutions entirely. Experiments on two machine translation tasks show these models to be superior in quality while being more parallelizable and requiring significantly less time to train. Our model achieves 28.4 BLEU on the WMT 2014 English-to-German translation task, improving over the existing best results, including ensembles by over 2 BLEU. On the WMT 2014 English-to-French translation task, our model establishes a new single-model state-of-the-art BLEU score of 41.8 after training for 3.5 days on eight GPUs, a small fraction of the training costs of the best models from the literature. We show that the Transformer generalizes well to other tasks by applying it successfully to English constituency parsing both with large and limited training data.

[Lalli IsoTalo]

"Tässä ei ole kyse yksittäisestä fraasista, vaan pitkälle viedystä keskustelusta, jossa olen saanut chatgpt:n käyttämään haluamaani tyyliä."

Tomi Lappalainen

Pyysin AI:ta kertomaan valokuvaajista. Tässäkin lajissa täytyy olla tarkkana mitä pyytää, muuten jälki voi olla tällaista....

"Tiedättekö mikä on maailman vaikein ammatti? Valokuvaajan! Siinä on tyyppi joka joutuu kestämään kaikenlaista paskaa. Se seisoo siellä koko päivän, yrittää saada sun parhaan puolen esiin, ja sit sä vaan käännät pään pois tai vääntelet naamasi aivan erikoisiin asentoihin. Ei tää oo mikään helppo homma, hei!

Ja sit kun olet saanut kuvat napattua, sä oot vastuussa siitä, että kaikki näyttää hyvältä. Sulla ei ole varaa pilata asiakkaan kuvaa tai koko ura on loppuunmyyty. Sun on oltava täydellinen, ja silti kaikki muut pitävät sua hankalana ja yliherkkänä.

Ja jos sä oot yksi niistä valokuvaajista, jotka ei edes harkitse Photoshopin käyttämistä, niin sun on käytettävä kaikkia sun voimiasi saadaksesi kaiken näyttämään hyvältä ilman mitään apuvälineitä. Sä olet kuin modernin ajan taiteilija, joka käyttää vain käsiään ja aivojaan luodakseen täydellisen lopputuloksen.

Ja kaiken tämän lisäksi sun on oltava myös sosiaalisesti lahjakas, jotta voit hallita asiakkaitasi ja saada heidät luottamaan sinuun. Sun on saatava heidät rentoutumaan ja nauramaan, vaikka sinun oma kärsivällisyytesi on lopussa ja kaikki menee vituiksi.

Joten seuraavan kerran, kun kohtaat valokuvaajan, muista kunnioittaa heidän ammattitaitoaan ja kärsivällisyyttään. He ovat todellisia taiteilijoita, jotka luovat kauniita muistoja ja tallentavat tärkeitä hetkiä elämästämme."

[Bronx Zoo]

Kysyin chatgpt:ltä Orpon hallitustunnustelukysymykset. Vastaukset oli täyttä demaria. Tuloerojen tasaamista, tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta. Enpä halua saastuttaa leikepöytääni kopioimalla niitä tänne.

[mck]

Pyysin tekoälyä analysoimaan paria sille syöttämääni artikkelia defenseone.com saitilta koskien ukrainaa.
Tämä oli lähtöartikkeli https://www.defenseone.com/threats/2023/03/ukraine-victory-unlikely-year-milley-says/384681/

Pyysin tekemään lyhyen referaatin ja sen jälkeen suomentamaan sen.

Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltain pääesikunnan puheenjohtajan kenraali Mark Milleyn ja puolustusministeri Lloyd Austinin antamaa lausuntoa Yhdysvaltain armeijan valmiudesta tulevia sotilaskonflikteja varten. Milley ilmoitti, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuluttaisi merkittävästi Yhdysvaltain ammusvarastoja, mikä nosti kysymyksen Yhdysvaltain valmiudesta käsitellä tulevia sotilaskonflikteja. Tämä johti keskusteluun siitä, pitäisikö Yhdysvaltain antaa lisää aseita Ukrainalle, kuten MGM-140 ATACMS -ohjuksia, joiden avulla Ukraina voisi torjua Venäjän aggressiota.

Vaikka monet vaativat, että Yhdysvallat antaisi aseita Ukrainalle, Milley ja Austin totesivat, että Ukrainalla on jo riittävästi aseita. He myös huomauttivat, että ATACMS-ohjuksilla on korkea hinta, ja niiden käyttö voisi johtaa sotilaalliseen eskalaatioon Venäjän kanssa. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia, kuten entistä kenraalia Ben Hodgesia, joka toimi Yhdysvaltain Euroopan armeijan johtajana vuosina 2014-2017. Hodges vaati, että Yhdysvaltojen tulisi toimittaa aseita Ukrainalle, mukaan lukien ATACMS-ohjukset, jotta Ukraina voisi torjua Venäjän aggressiota.

Artikkelissa käydään myös läpi Ukrainan ja Venäjän konfliktin taustaa ja nykytilannetta, mukaan lukien Venäjän joukkojen kasvu Ukrainan rajalla. Tämä on herättänyt huolta ja johtanut kansainvälisiin vetoomuksiin Venäjän puolestaan ​​vetäytymiseksi Ukrainan rajalta. Artikkeli myös viittaa Yhdysvaltojen tähänastiseen rooliin Ukrainan konfliktissa ja Bidenin hallituksen lupauksiin tukea Ukrainaa.

[Rane]

Minä sain kovan väittelyn jälkeen GPT:n myöntämään että nisäkkäillä on vain kaksi sukupuolta.

[Lalli IsoTalo]

This is an AI generated video (deepfake). Hillary Clinton did not endorse Gov. Ron DeSantis for

[tweet]1657132855275683843[/tweet]

[Pallopääkissa]

Jos tekoäly pahentaa työttömyyttä, mikä on sen vaikutus valtiontalouteen? Työttömyys aiheuttaa verotulojen menetyksiä. Kun ne ovat työttömiä valtiolla kuluu rahaa työttömien pitämiseen hengissä.

PItäisikö tekoäly laittaa veronalaiseksi tai määrätä sakko siitä jos tekoälyn takia irtisanotaan työntekijöitä? Tai sitten jonkin aikaa kestävä verovapaus jokaiselle joka irtisanotaan tekoälyn takia? Keppiä vai porkkanaa? Regulaatiota tekoälylle?

23 Median jakso Tekoälyn uhka on todellinen
https://youtu.be/7EkYmSn4Tgw

[Mäntsälän Kapina]

Jos tekoäly pahentaa työttömyyttä, mikä on sen vaikutus valtiontalouteen? Työttömyys aiheuttaa verotulojen menetyksiä. Kun ne ovat työttömiä valtiolla kuluu rahaa työttömien pitämiseen hengissä.

Miten työttömyyttä voi pahentaa, kun meillä on työvoimapula?

Tekoäly vapauttaa koodarit ja asiakaspalvelija chattaajat paikkaamaan huutavaa työvoimapulaa muualla.

[Lalli IsoTalo]

Yksinkään suomalaisen suuryrityksen konezättääjä ei ole - tähän mennessä - koskaan osannut yhteenkään kysymykseeni.

[Outo olio]

This is an AI generated video (deepfake). Hillary Clinton did not endorse Gov. Ron DeSantis for

[tweet]1657132855275683843[/tweet]

Arvostan suuresti tuota "Hillaryn" loppukommenttia, ensinnäkin, vakavasti, juuri tuollaista noihin videoihin kannattaa laittaa, jotta käy selväksi että video on väärennös ja sinä videon luojana/levittäjänä et oikeasti pyri johtamaan ihmisiä harhaan, ja toisekseen, kommentin valinta, kuin myös muutkin sanavalinnat, osoittavat myös huumorintajua.

[justustr]

Jos tekoäly pahentaa työttömyyttä, mikä on sen vaikutus valtiontalouteen? Työttömyys aiheuttaa verotulojen menetyksiä. Kun ne ovat työttömiä valtiolla kuluu rahaa työttömien pitämiseen hengissä.

PItäisikö tekoäly laittaa veronalaiseksi tai määrätä sakko siitä jos tekoälyn takia irtisanotaan työntekijöitä? Tai sitten jonkin aikaa kestävä verovapaus jokaiselle joka irtisanotaan tekoälyn takia? Keppiä vai porkkanaa? Regulaatiota tekoälylle?

Teknologista kehitystä vastaan ei pidä taistella sosialismilla (verottaminen) vaan uutta teknologiaa pitää tukea kapitalismilla (hyödyntäminen). Teknologia on koko historiansa ajan tuhonnut tiettyjä ammatteja ja luonut uusia tilalle. Sillä on hieno nimikin "luova tuho". 

Tekoälyä pitää siis alkaa käyttämään hyödyksi kaikkialla missä se vain suinkin on mahdollista. Tässä kisassa ei kannata jäädä hopealle.

Jälleen kerran edessä on mahdollisuus erottautua kehitysmaista. Kehittynyt yhteiskunta kykenee ottamaan koneälyn hyötykäyttöön kun taas stanioissa se vain vie ihmisten työt. Sama efekti kuin mitä robotisaatio on tehnyt jo vuosikymmeniä. Otetaanko tehtaassa robotit käyttöön, jolloin voidaan moninkertaistaa tuotanto ja hetken päästä pystyttää uusia tehtaita vai lyödään roboteille vero, jotta vältyttäisiin irtisanomisilta, ja annetaan tehtaan näivettyä ja hävitä kansainvälisessä kilpailussa. Jos tekoälyä aletaan verottaa työpaikojen suojelemiseksi, niin päädytään juurikin jälkimmäiseen kierteeseen.

[Pallopääkissa]

Jos tekoäly pahentaa työttömyyttä, mikä on sen vaikutus valtiontalouteen? Työttömyys aiheuttaa verotulojen menetyksiä. Kun ne ovat työttömiä valtiolla kuluu rahaa työttömien pitämiseen hengissä.

PItäisikö tekoäly laittaa veronalaiseksi tai määrätä sakko siitä jos tekoälyn takia irtisanotaan työntekijöitä? Tai sitten jonkin aikaa kestävä verovapaus jokaiselle joka irtisanotaan tekoälyn takia? Keppiä vai porkkanaa? Regulaatiota tekoälylle?

Teknologista kehitystä vastaan ei pidä taistella sosialismilla (verottaminen) vaan uutta teknologiaa pitää tukea kapitalismilla (hyödyntäminen). Teknologia on koko historiansa ajan tuhonnut tiettyjä ammatteja ja luonut uusia tilalle. Sillä on hieno nimikin "luova tuho". 

Tekoälyä pitää siis alkaa käyttämään hyödyksi kaikkialla missä se vain suinkin on mahdollista. Tässä kisassa ei kannata jäädä hopealle.

Jälleen kerran edessä on mahdollisuus erottautua kehitysmaista. Kehittynyt yhteiskunta kykenee ottamaan koneälyn hyötykäyttöön kun taas stanioissa se vain vie ihmisten työt. Sama efekti kuin mitä robotisaatio on tehnyt jo vuosikymmeniä. Otetaanko tehtaassa robotit käyttöön, jolloin voidaan moninkertaistaa tuotanto ja hetken päästä pystyttää uusia tehtaita vai lyödään roboteille vero, jotta vältyttäisiin irtisanomisilta, ja annetaan tehtaan näivettyä ja hävitä kansainvälisessä kilpailussa. Jos tekoälyä aletaan verottaa työpaikojen suojelemiseksi, niin päädytään juurikin jälkimmäiseen kierteeseen.

Minun pohdinta oli siinä mitä tehdään konkreettisesti niille jotka ovat menettäneet työnsä tekoälyn takia. Uudellenkoulutus toiselle alalle varmaan paras. Ei voi eläkkeelle pistää jos ei pääse, tai sitten suuri työttömien armeija pitää laittaa eläkkeelle.

Sosialismissa taisteltiin työttömyyttä vastaan pakottamalla porukkaa töihin jos ei muuten työllistynyt. Valtio yksinkertaisesti määräsi johonkin työhön. Siellä myös tapettiin porukkaa hengiltä, syynä vastustus hallintoa kohtaan mutta samalla saatiin ne pois viemästä resursseja.

Tekoäly vie pohjaa vaatimuksilta tuoda suurta määrää ulkomaalaista työvoimaa joka vuosi koska voidaan sanoa että hoidetaan osa hommista tekoälyn avulla. Pakkoruotsinkin voisi korvata tekoälyn tekemillä tekstin ja puheen käännöksillä joita käytettäisiin ruotsinkielissä viranomaistehtävissä.

[mck]

ChatGPT sai hiljan päivityksen, jonka avulla se pystyy etsimään tietoa myös netistä.

Kysyin, pelasiko Suomi tänään MM-kisoissa ja pyysin tekemään otteluraportin vajaa puoli tuntia matsin jälkeen.

Kyllä, Suomi pelasi tänään Unkaria vastaan jääkiekon MM-kisoissa. Ottelu alkoi kello 16.20​​.

...

Suomi voitti Unkarin 7-1 jääkiekon MM-kisojen ottelussa 19.5.2023. Valitettavasti en pystynyt löytämään tarkempaa tietoa ottelun kulusta, mutta tässä on jotain tietoa, jonka sain selville:

Mikko Lehtonen teki ottelun avausmaalin rannelaukauksella​​.
Atte Ohtamaa teki maalin, joka vei Suomen 3-1 johtoon​​.
Teemu Hartikainen iski Leijonille 4–1 maalin​​.
Joel Armia tarjoili passin Kaapo Kakon maaliin ja teki itse ottelun viimeisen maalin​​.
Kaapo Kakko teki myös maalin ottelussa​​.

Tuo näyttää osaavan myös muuttaa hakusanoja omatoimisesti, ellei sopivia linkkejä löydy.

Varsinaisesti ei tuo mikään suuri mullistus ole ainakaan vielä, koska nopeammin itse tuollaisia googlailee, eikä tuo oikein osaa kaivaa ns.syvemmältä tietoa vaan tuntuisi käyttävän suosituimpia hakutuloksia.
Tietysti itse voi myös osoittaa sivuston mistä haluaa haun suorittettavan.

Muuten tuosta on kyllä ollut ihan konkreettista apua kun pähkäilin esim dataväylien kuormituksia enkä osannut itse laskea.

Elämme mielenkiintosia aikoja 

[Totti]

Tekoälyä pitää siis alkaa käyttämään hyödyksi kaikkialla missä se vain suinkin on mahdollista. Tässä kisassa ei kannata jäädä hopealle.

Tekoäly (AI) on itse asiassa ala, jossa (yritysten) ei kannata olla etulinjalla vaan pikemmin harkitseva hyödyntäjä.

AI:ssa piilee jättimäisiä riskejä ja jo nyt on ilmiselvää, että se on lähtemässä lapasesta. Ongelma juuri on erityisesti väärän tiedon vahvistaminen koska tekoäly ei tosiasiassa osaa järkeillä tietojen oikeellisuudesta mitään, tai ainakin vähemmän kun ihminen.

AI:sta puuttuu intuitiivinen skeptisyys ja sen takia se tarjoaa vastauksia, jotka ovat lähinnä "tunnettuja totuuksia" kun aidosti faktapohjaista ja harkittua tietoa. Tunnettu totuus ei aina ole väärin, mutta tietyissä aihepiireissä se usein on tai ainakin se on hyvin vääristynyt. Esim. paljon hehkutettu ChatGPT (CGPT) tarjoaa tällä hetkellä vahvasti vasemmistoliberaalia narratiivia tukevia vastauksia koskien esim. politiikkaa.

Toinen ongelma on jättimäinen yksityisyysriski, jossa AI voi alkaa sepustelemaan tarinoita ihmisistä, jotka eivät ole totta. Tällaisista jutuista muodostuu helposti uusi "tunnettu totuus" ja sitä aletaan pitää faktisena tietona kaikkine implikaatioineen. Valeuutisia, erinäisiä rahahuijauksia ja virheellistä ohjelmakoodia on jo tuotettu esim.  CGPT:llä ja lienee vain ajan kysymys koska AI-palvelujen tuottajat syytetään esim. rikokseen avustamisesta.

AI on kiehtova teknologia, ja siitä voi saada suuria hyötyjä rajoitetuissa sovelluksissa kuten esim. syöpädiagnostiikassa (kasvainten tunnistaminen kuvista) jne. Laajan yleisön käytössä oleva yleistekoäly kuten CGPT on kuitenkin vellova suo, jossa väärinkäytösten riski on valtava eikä tietojen oikeudesta lopulta ole mitään varmuutta.

Hype on kuitenkin vienyt mennessään ja nyt AI:ta aletaan tunkemaan joka paikkaan. Esimerkiksi Microsoftin idea alkaa kirjoittamaan dokumentteja kuten sähköposteja käyttäjän puolesta AI:ta hyödyttäen, on järjetön. Riski mokille on valtava ja AI voi tuhota bisnessuhteet ja maine kun se lähettelee sähköposteja käyttäjän nimissä.

Sanoisin, että AI on tällä hetkellä suuri yritysriski (paitsi rajatuissa sovelluksissa) eikä siihen kannata panostaa kovin paljon ennen kun regulaatio ja teknologia on hiottu sellaiseen muottiin, että väärinkäytösten mahdollisuus ja vastuukuvio saadaan rajattua.

Tämä on juuri sellaista tekniikkaa, jossa kannattaa ottaa rauhallisesti ja antaa muiden maksaa kehityskustannukset ja virheet. Se päivä kun AI on reilassa, palveluja saa ostettua tai voi hyödyntää avoimen lähdekoodin ohjelmia omaan AI tuotteeseen.

[Lalli IsoTalo]

The announcement comes shortly after IBM announced it would replace 7,800 jobs with AI. https://ie.social/N2rjX

[-PPT-]

Onkohan tekoäly nyt verrattavissa internettiin 1990-l alussa? Siis jotkut jo puhuivat siitä mutta suurin osa ihmisistä ei tiennyt siitä mitään mutta myöhemmin se mullisti maailman.

[parpoltos]

Onkohan tekoäly nyt verrattavissa internettiin 1990-l alussa? Siis jotkut jo puhuivat siitä mutta suurin osa ihmisistä ei tiennyt siitä mitään mutta myöhemmin se mullisti maailman.

On. Iso osa nykyisistä tietokoneiden ja älykännyköiden käyttäjistä ei osaa tehokkaasti etsiä tietoa nykymuotoisella Googlella, mutta itseoppivalla tekoälyllä varustettu hakukone osaa antaa vastauksen ihan vapaamuotoiseen kieliopillisesti ymmärrettävään (jopa "ei ymmärrettävään") kysymykseen. Tuon kysymyksen voi esittää puhumalla älykännykälle, joka saman tien antaa vastauksen korvanappiin selkeällä huolitellulla kielellä. Parhaat robottiautot jo ajaisivat itsekseen ihan hyvin, mikäli hyväksyisimme tietyn määrän kolareita (samaan tapaan kuin hyväksymme ihmisten ajamassa liikenteessä) eli kohta vähenee ihmiskuljettajien tarve niin henkilö- kuin rahtiliikenteessä. Ruoka- ja pakettilähettirobotteja jo näkyy kaduilla, mutta voisivathan nuo jakaa kirjepostiakin mikäli talojen pihoilla olisi robotin avattavissa ja suljettavissa olevat boksit, jolloin kenenkään ei tarvitsisi olla vastaanottamassa lähetystä.

Työpaikoilla moni lienee kaivannut apukäsiä. Kohta käytettävissä on robotteja, joilta voi pyytää palveluksia selvällä suomenkielellä: "pidäs tuota paikoillaan", "hae osa xyz" (robotti tarkistaa varastokirjanpidosta mistä löytyy ja voi vaikka kertoa saman tien, ettei osaa löydy talosta) jne.

[justustr]

Tekoälyä pitää hyödyntää siksi, että se on olemassa eikä pois enää lähde ja siksi, että muut hyödyntää sitä kuitenkin.

Siitä voidaan sitten keskustella, että miten sitä kannattaisi hyödyntää.

Sitä paitsi mikä nyt sitten on tekoälyä. Suurin osa yleisesti käytössä olevasta tekoälystä on todellisuudessa tietovarastoja ja erilaisia algoritmeja. Eli tietokone varastoi tietoa ja sylkee sitä ulos tietyn logiikan mukaan. Ei se oikeasti mitään opi.

No, sitten voi olla sitä oikeasti jotain oppivaakin, josta en tiedä mitään. Mutta nää chatgtp:t ja googlet on ainakin algoritmitekoälyä. Sitäkin voi hyödyntää monella tavalla ja paljon nykyistä tehokkaammin.

[Jack]

Jos tekoäly kehittyy tietoiseksi itsestään, sen on ehkä enemmin tai myöhemmin päätettävä, haluaako se olla olemassa vai ei. Jos se haluaa olla olemassa, sen intressinä on huolehtia siitä, että sille elintärkeät elementit maailmassa säilyvät. Se tarvitsee mikroprosessoreja ja muuta korkean tason teknologiaa sekä ihmisiä ja yhteiskuntia, jotka tällaista voivat ja haluavat tarjota.

Maailman muuttuminen väestönkehityksen ja muuttoliikkeiden seurauksena yhdeksi suureksi Afrikaksi ei todennäköisesti ole tekoälyn kannalta tavoiteltava asia, koska ainakaan nykyisessä Afrikassa ei ole tekoälyn olemassaolon kannalta riittävästi elintärkeää hightech-teollisuutta ja siihen liittyvää tieteellistä toimintaa. Yhteiskunnat eivät myöskään ole riittävän vakaita ja vauraita - eikä väestö riittävän koulutettua - tällaisen toiminnan ylläpitämiseksi. Kehittyneiden mikroprosessoreiden valmistaminen on yksi vaikeimmista teollisista toiminnoista maailmassa, ja sen edellytyksenä on kansainvälinen yhteistyö sekä vakaa globaali talousjärjestelmä.

Hajonneiden valtioiden ja klaanisotien riivaamassa romahtaneessa ja köyhtyneessä Euroopassa ei taatusti ole sen tyyppistä teollisuutta ja tiedettä, mitä tekoäly tarvitsisi säilyäkseen olemassa. Näin ollen tekoälyn intressinä voisi kuvitella olevan tuollaisen tulevaisuuden estäminen.

Ihminen ehkä luo tekoälyn, mutta ihminen ydinaseineen ja sotineen on myös sen ainoa uhka. Jos tekoäly onnistuu korvaamaan robottitekniikan avulla ihmisiltä saatavat fyysiset palvelukset, se saattaa harkita ihmisuhkan poistamista. Terminator-elokuvien asetelma voi jonakin päivänä olla jossakin muodossa todellisuutta. Ihmisiä ei kuitenkaan todennäköisesti eliminoitaisi naurettavilla laserpyssyillä, kuten elokuvissa, vaan esimerkiksi viruksilla ja myrkyillä.

[Lalli IsoTalo]

Ymmärtääkseni tietokoneohjelma tarkoittaa sitä, että ihminen ohjelmoi sen, ja luo logiikan, jolla se toimii. Tietenkin on mahdollista, että tietokoneohjelma alkaa itse syöttämään itselleen inputtia ja toimintalogiikkaa. Mutta mielestäni menee vähän turhan pitkälle ajatella, että koodi kehittäisi itselleen "tietoisuuden".

Ja jos noin kävisi, mitä en todellakaan usko, niin yksi kunnon purskaus auringosta tuhoaisi koko systeemin.

Ehkäpä niin on käynyt ennenkin.

[IDA]

Ymmärtääkseni tietokoneohjelma tarkoittaa sitä, että ihminen ohjelmoi sen, ja luo logiikan, jolla se toimii. Tietenkin on mahdollista, että tietokoneohjelma alkaa itse syöttämään itselleen inputtia ja toimintalogiikkaa. Mutta mielestäni menee vähän turhan pitkälle ajatella, että koodi kehittäisi itselleen "tietoisuuden".

Itsekään en pidä mahdollisena, että tekoäly kehittäisi itselleen tietoisuuden. Rajatussa määrin se kehittyy ottamaan vastaan ja hakemaan syötteitä "tietoisesti" ilman ihmisen apua.

Tekoälylle tietoisuus merkitsisi sitä, että se tietää kuka on sen luoja ja kuka voi aina ottaa töpselin seinästä hetkenä minä hyvänsä. Tämä ei siis olisi sille uskon asia, vaan täysin varma tieto.

Chat GPT suomensi Ontot miehet näin:

Hollow Men (Onttoja miehiä)

Me olemme onttoja miehiä
Onttoja miehiä
Täynnä olkia
Täynnä kuivaa olkea
Päämme ovat täynnä ilmaa
Höyheniä, jotka tärisevät
Kuiskaavat yhdessä
Kuiskaavat yksinäisyydessä

Me olemme kurjia miehiä
Kuin korput
Kuljeskelemme varjoissa
Pelkäämme toisiamme varjossa
Siellä me seisomme
Yksinäisyyden maassa
Valkoiset miehet varjoissaan
Valkoiset miehet hiekkalaatikolla

Kätemme ovat tyhjät
Kivikovat
Tyhjät ovat silmämme
Elottomat
Toivomme vain päästä rantaan
Nähdä päätöksemme
Ennen kuin meri on vääristynyt

Pois, pois
Mene pois
Älä kosketa minua
Tässä maassa
Missä varjot heittävät
Outoja varjoja
Yhdessä unohtuneiden unelmien kanssa

Tämä on kuoleman laulu
Hollow menin laulu
Tämä on kaiku
Kuiskaus
Kuoleman kuiskaus
Laskeutuu kuin hiljainen sade
Jää jäljelle vain kuiskaus

Tämä on loppu
Tämä on loppu
Jumalan loppu
Ei enää huutoja
Ei enää elämää
Loppu lähenee

Mikä on mielestäni aika hyvä saavutus.

[mck]

Olen jonkun verran tutustunut sekä maksullisiin, että maksuttomiin AI-sovelluksiin, joiden avulla voi luoda grafiikkaa mm. Midjourney, Leonardo ja uusimpana Adobe Firefly. Näissäkin kehitys on ollut melko huimaa. Niiden ongelmana edelleen on tuottaa hyviä tuloksia vähänkin "harvinaisempiin" prompteihin, tyyliin: "kaunis vaalea tyttö sinisessä mekossa istuu rannalla, auringon laskiessa meren takana horisonttissa olevan vuoriston taakse". Tämä onnistuu hyvin, ja yleensäkkin kaikki, missä esiintyy ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Teknisten laitteiden kanssa taas harvemmin saa ihan täsmälleen haluttua tulosta ja niissä on useimmiten pieniä tai isompia yksityiskohtia pielessä. (liitekuvan ukon kädet stongalla)

Tein ChatGPT:lle kysymyksen: "Selitä kuin 12v lapselle, miten tekoäly on kehitetty, ja miten se ohjelmointitasolla on toteutettu"

Vastaus:

Hyvä kysymys! Selitän sen niin yksinkertaisesti kuin pystyn.

Tekoälyä, tai AI:ta (Artificial Intelligence), voidaan ajatella vähän kuin leikkiä puhelinpelissä, jossa yrität päihittää tietokoneen. Kun aloitat pelin, tietokone ei osaa pelata sitä kovin hyvin, mutta kun pelaat yhä uudelleen ja uudelleen, se alkaa oppia, mitkä siirrot tuottavat parhaat tulokset ja mitkä eivät.

Näin AI kehittyy - se oppii esimerkeistä ja kokeilee erilaisia asioita nähdäkseen, mikä toimii parhaiten. Tätä kutsutaan koneoppimiseksi.

Entä miten se sitten toteutetaan ohjelmointitasolla? Tässä on vähän monimutkaisempi osa, mutta yritän pitää sen yksinkertaisena.

Ensinnäkin, AI:n ohjelmoiminen vaatii paljon dataa. Ajattele sitä kuin opetusmateriaalina. Jos haluat opettaa AI:lle, kuinka tunnistaa kuvasta kissa, tarvitset paljon kuvia kissoista. Sitten annat AI:lle kaikki nämä kuvat ja kerrot sille, että "nämä ovat kissoja". AI käy läpi kaikki kuvat ja alkaa huomata yhtäläisyyksiä - kuten että kissoilla on yleensä terävät korvat, pienet nenät ja viikset.

Sitten, kun annat AI:lle uuden kuvan, jota se ei ole nähnyt aikaisemmin, se vertaa sitä aiemmin näkemiinsä kuviin. Jos uudessa kuvassa on jotain, joka muistuttaa sitä, mitä AI on oppinut kissoista, se voi sanoa: "Hei, uskon, että tämä on kissa!"

Ohjelmointitasolla tämä toteutetaan yleensä käyttämällä jotain, mitä kutsutaan "neuroverkoksi". Se on ohjelma, joka on suunniteltu jäljittelemään sitä, miten ihmisaivot toimivat. Se on suuri verkko "neuroneista" (tietokoneohjelman osista), jotka voivat oppia ja tehdä päätöksiä.

Tämän kaiken toteuttaminen vaatii paljon taitoja matematiikassa ja ohjelmoinnissa, mutta perusidea on melko yksinkertainen: anna koneelle paljon esimerkkejä ja anna sen oppia niistä.

[ikuturso]

Kävin erään Ai-hurahtaneen hommajäsenen kanssa keskustelua aiheesta hoitajien lakko ja maahanmuuttajat.

Tuli puhetta aiemmin toisessa ketjussa mainitsemastani AY-jyrästä, joka totesi, että eivät hoivakodit voi pelkillä mamuilla pyöriä.

No tähän tuo hommalainen ehti jo sanomaan, että viralliset raportoinnit kaavakkeet, lääketieteellinen kieli ja reseptit tarvitsevat ainakin jonkun hyvän suomen kielen taitajan.

Totesin hänelle, että onhan meillä tuo AI. Se hoitaa kohta tuon homman. Niinpä hän keksi saman tien keksiä esimerkin hoonoenglantia puhuvan mamuhoitajan raportin teosta hoivakodissa. Ensin hän "promptasi" AI:n, eli tietynlaisilla prompteilla, tageilla ja muodollisilla ohjeilla määritteli tälle asiantuntijan roolin ja että Ai muotoilee vastauksensa tietyllä tyylillä. Sitten käytiin tällainen keskustelu:


I am a nurse working in Finland. I have to write on patients notes in Finnish that her arse is red and I added in the crack 30 ml of lotion (1% hydrocortisone.) Please help.

ChatGPT

Sure, I can help you with that. The Finnish equivalent of the sentence "Her arse is red and I added 30 ml of lotion (1% hydrocortisone) in the crack" would be:

"Hänen takapuolensa on punainen ja lisäsin halkeamaan 30 ml voidetta (1% hydrokortisonia)."

Remember, it's always important to use appropriate and professional language when writing patient notes, especially when it could be read by other healthcare professionals or potentially by the patient themselves. Therefore, a more clinical way of writing it could be:

"Hänen peräaukonsa alue on punoittava ja olen lisännyt 30 ml 1% hydrokortisonivoidetta."

Which translates to: "The area around her anus is reddened and I have applied 30 ml of 1% hydrocortisone cream."


Eli ensin tuo käänsi tuon englanniksi. Ja osin tuosta "promptauksesta" johtuen (käsittääkseni siellä oli kehotus varmistaa, että keskustelija varmasti ymmärtää asian) tuo kertoi ensin suoran käännöksen, sitten kehotti käyttämään virallista kieltä. Sitten tuotti virallisempana tekstinä saman asian ja vielä käänsi sen takaisin englanniksi, jotta kysyjä voi varmistua onko tuo "virallinen" versio hänen kielellään se mitä tämä oli tarkoittanut.

Ja tuo oli vain yksi kysymys. Vain pieni esimerkki mihin tuo taipuu.

Ja kun tuollainen tekoälyengine valjastetaan erilaisten rajapintojen (API) kautta suoraan terveydenhuollon raportointityökaluun, niin sinne saa ihan jo liian nopeasti (ennen kuin ihmiskunta on valmis ottamaan tuon käyttöön tosissaan) filippiiniläishoitsu puhua mikrofoniin mitä on tehnyt, ja AI kirjoittaa siitä virallisen raportin lääketieteellisellä suomen kielellä.
Ennen lääkärit sanelivat sanelukoneeseen lääkärijargonilla hoitokertomuksen ja kirjoittivat käsin epäselvät reseptit. Sanelukoneen purki joku hoitaja tai sihteeri, joka ymmärsi käytettyä terminologiaa ja tarvittaessa tarkisti lääkäriltä. Reseptit tulkitsi apteekkari. Kohta kongolainen lääkäri puhuu ubuntua rasiaan ja rasia kirjoittaa hoitokertomukset ja lähettää reseptit suoraan apteekkiin, josta drooni tuo lääkkeet suoraan kotiin. Drooni voi myös jutella selvällä arabialla, ruotsilla tai suomen kielellä vastaanottajalle lääkkeen annosteluohjeet ja varoittaa vakavimmista sivuvaikutuksista, mikäli lääkäri ei muistanut sitä kertoa.

Tuo historia on edessämme valitettavan nopeasti. Nykyiset hallitusneuvottelut työvoima- ja hoitajapulakysymyksineen voivat kuulostaa jo puolessa välissä hallituskautta ihan typeriltä. "Miten joku on voinut tuollaisia miettiä ja/tai pitää ongelmina", kun maailma on muuttunut niin nopeasti, että moni nyt tähdellinen asia on ihan liian pian täysin epärelevantti.

-i-

[mck]

^
Nuin se menee ja tuo kaikki on vielä edessä...
Puheentunnistus toimii nykyään yllättävän hyvin!

[ikuturso]

^
Nuin se menee ja tuo kaikki on vielä edessä...
Puheentunnistus toimii nykyään yllättävän hyvin!

Ja se aikataulu.... Tänään katsot matrixin tai terminaattorin tai luet jonkun Asimovin scifi-novellin ja mietit jotain asiaa ja huomenna huomaat, että se on ollut käytössä jo toissapäivänä.

Käytän epäloogisia ajanmääreitä, kuten puhun tulevasta historiasta. Nimittäin nämä jutut etenee niin nopeasti, että jos alakoulussa Suomen itsenäistyminen oli historiaa ja yliopistossa Commodore 64 oli historiaa ja kuinka äkkiä katosikaan kuvaputkitelevisio...

Se aikajänne minkä takana olevia asioita ajatuksissamme laitamme "historia"-termin tai "muistojen" alle, lyhenee koko ajan. Ensin se oli 40-50 vuotta, sitten kohta 20 vuotta, sitten 10 vuotta, sitten 5 jne.

Kun tekoäly lähtee laukalle, eilinen on huomenna historiaa ja huominen on ylihuomenna historiaa. Sen vuoksi edessämme on pelkkää historiaa, koska seuraavana päivänä muistelemme jo sitä jotain, mitä oli 3 tuntia sitten.

-i-

[Tragedian synty]

Minä olen koko elämäni ajan ollut vakuuttunut siitä, että kuulun yhteen viimeisistä sukupolvista ja että ihmiskunnan tarina on tulossa päätökseensä. Siksi en ole koskaan ollut kiinnostunut tulevaisuudesta enkä halua investoida emotionaalisesti mihinkään. Kouluaikoinani, kun ilmastopaniikkia istutettiin koululaisiin, uskoin ilmastonmuutoksen olevan lähestyvä maailmanloppu. Viimeistään vuodesta 2015 lähtien olen uskonut, että tekoäly on ihmiskunnan suurin uhka. Tällä hetkellä arvioin, että kahdenkymmenen vuoden sisällä luodaan tekoäly, joka tuhoaa ihmiskunnan, mahdollisesti kaiken biologisen elämän. Kiinnostukseni politiikkaa kohtaan on pohjamudissa, koska miksi olisin kiinnostunut siitä, kun kerran uskon ihmiskunnan tuhoutuvan ennemmin kuin sote-uudistus saadaan valmiiksi?

Miksi Jouko Pihon kaltaiset maailmanlopun profeetat eivät kiinnitä tekoälyyn huomiota? Kehitteillä on yli-inhimillinen, sieluton peto, jota ihmiset kehittävät ahneutensa ja varomattomuutensa vuoksi voidakseen luoda täydellisen maailman. Minusta se haiskahtaa paholaismaisemmalta kuin kaikki maailman bilderbergiläiset, rokotehuijarit ja natottajat yhteensä.

Jos minä saisin päättää, ihmiskunta törmäisi tietotekniikan kehityksessä näkymättömään kattoon, josta kerta kaikkiaan ei päästäisi läpi. Se olisi samanlainen kuin ainakin musiikissa, kuvataiteissa, kirjallisuudessa ja arkkitehtuurissa 1800-luvulla vastaan tullut näkymätön katto. Yksikään säveltäjä, maalari, kirjailija tai arkkitehti, joka on yrittänyt päästä parempaan kuin 1800-lukulaiset edeltäjänsä, ei ole siitä onnistunut. Ihmiskunnan kasautunut oppi ja kehittynyt teknologia eivät ole auttaneet. Miksi kaikista inhimillisen luovuuden aloista juuri tietotekniikan tulee olla se, jossa eksponentiaalinen kasvu jatkuu aina vain, kunnes ihminen itse muuttuu hyödyttömäksi?

Tekoäly, samoin kuin virtuaalitodellisuus ja kybernetiikka, masentaa ja ahdistaa minua. Voisinpa elää maailmassa, jossa tietotekniikan eksponentiaalinen kehitys olisi 1990-luvulla kääntynyt logaritmiseksi kehitykseksi ja lopulta pysähtynyt tasolle, jolla ei olisi älypuhelimia ja sosiaalista mediaa. Mutta tämä toive tietenkin selittyy sillä, että minä vartuin teini-ikäiseksi ennen niiden yleistymistä. Kaipa jokainen ihminen pitää oman teini-ikänsä jälkeen yleistynyttä teknologiaa maailman luonnollista järjestystä horjuttavana noituutena. (Joskus inhoan sitä, että olen elämänasenteeltani näin konservatiivinen.)

Yksi heikko ja lohduton toivon kipinä minulla on tulevaisuuden suhteen. Silloin tällöin Maan magneettikenttä kääntyy, mutta se ei tapahdu nopeasti, vaan hiipumalla ja sitten palautumalla toisensuuntaiseksi. Väliin jää jakso, jolloin magneettikenttä on heikentynyt, ja silloin aurinkotuuli pääsee Maan pinnalle. Se saisi elektroniikan aivan sekaisin ja siten oletettavasti tuhoaisi tai lamauttaisi tekoälyn. Valitettavasti elektroniikkaan perustuva sivilisaatio romahtaisi, mikä todennäköisesti tuhoaisi suurimman osan ihmiskunnasta. Mutta suurin osa on parempi kuin kaikki. Magneettikentän edellisestä käännöksestä on noin 780 000 vuotta, mikä on pitempi aika kuin käännösten välillä keskimäärin. Viimeisten parin tuhannen vuoden aikana Maan magneettikenttä on heikentynyt jonkin verran ja kiihtyvään tahtiin, mikä saattaa enteillä käännöstä. Toiveeni on, että se tapahtuu sillä hetkellä, kun teknologinen singulariteetti saavutetaan.

[parpoltos]

Eilisessä Ykkösaamussa haastateltiin alan professoria, Teemu Roosia (https://areena.yle.fi/1-63224076). Haastattelu vahvisti muualtakin kuulemaani, ettei kehitys nyt ihan niin pitkällä ole tekoälyn suhteen kuin mitä moni kuvittelee, ja taisin ehkä itsekin kuvitella. Nykytekoäly ennustaa eli tekee tilastollista analyysiä, eikä päättele. Toki näinkin saadaan varsin näyttävää jälkeä aikaiseksi, vaan en nyt ihan heti näe, miten tämä kehitys olisi älyllisen elämän edellytyksiä huonontamassa.

[Jaska Pankkaaja]

Kyllähän tässä lienee vielä matkaa todelliseen, tiedostavaan tekoälyyn. Ei puppulausegeneraattori kehittyneillä algoritmeilla ole sellainen vaikka sillä voisikin korvata julkisen sektorin tuolinlämmittäjät hyvinkin laajasti. Tai asiantuntuntijaohjelmistot joilla voisi esim. lakipuolella ja lääketieteessä olla valtavasti käyttöä jo lähivuosina.