Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves: Ajatuksia Euroopasta ja Amerikasta

[Fatman]

Ensiksi täytyy todeta, että olen virolaisille erittäin kateellinen sellaisista poliitikoista kuin Ilves ja edesmennyt Lennart Meri. Merestä tehtiin tv-haastattelu useita vuosia sitten. Hän teki suuren vaikutuksen sivistyneisyydellään, älykkyydellään ja huumorintajullaan. Suomalaiset poliitikot ovat sen jälkeen vaikuttaneet henkisiltä kääpiöiltä.

Otteita Ilveksen haastattelusta:

"Mitä se, että kasvoitte Yhdysvalloissa, merkitsee itsellenne?

Se tarkoittaa, että on joitakin kulttuurisia ilmiöitä, jotka koen omakseni. Olen saanut erittäin hyvän yliopistokoulutuksen, paremman, kuin olisin saanut missään muualla. Todennäköisesti myös uskoni oikeusvaltioon ja sananvapauteen tulee sieltä.

Onko tämä usko vahvempi USA:ssa?

Uskon niin. Vaistomaista reaktiotani tiettyihin asioihin tuntevat monet amerikkalaiset, Euroopassa se ei ole niin vahva. Sananvapaus on minulle erittäin olennainen asia.

Onko Eurooppa poliittisesti korrektimpi, vai voidaanko puhua jostain syvemmästä?

Puhun totuuden puhumisen älyllisestä ja moraalisesta perinteestä. Vapaus puhua epämiellyttävistä asioista, varsinkin kun ne ovat hankalia valtion kannalta, ei ole Euroopassa perinteisesti niin vahva kuin USA:ssa, Iso-Britanniaa ehkä lukuun ottamatta

Uskotteko Huntingtonin kulttuurien kamppailun ajatukseen?

Uskon, että kulttuuri on tärkeämpää kuin ihmiset myöntävät. Kulttuurien konflikti on vältettävissä, ellei kulttuurista luoda sotaisaa ideologiaa. Ihmiset, joista Marlène Laruelle kirjoittaa kirjassaan "Russian Eurasianism: an ideology of Empire", ovat kovia huntingtonilaisia. He määrittelevät itsensä vahvasti länsimaita vastaan. Myös radikaali islam määrittelee itsensä vastakkainasettelussa lännen kanssa. Se on vaarallista, kun kulttuuri otetaan muun aatteellisuuden puuttuessa ideologian perustaksi.

Länsimainen, kristinuskoon ja roomalaiseen oikeusvaltion perinteiseen perustuva maallinen kulttuuri määrittelee itse asiassa itseään vähiten vastakkainasettelussa muihin.

Mitä mieltä olette eurooppalaisesta monikulttuurisuuden ihanteesta?

Se on muuttunut hieman iskulauseenomaiseksi, eikä ole onnistunut todellisuudessa kovin hyvin. Pelkkä iskulauseen toistaminen on helppoa, varsinkin monoetnisissä valtioissa.

Sosiologi Robert Putnam osoitti tutkimuksissaan, että mitä heterogeenisempi on yhteiskunta, sitä heikompi on kansalaisyhteiskunta. Jos hän on oikeassa, hyvien ratkaisujen löytäminen on vaikeaa. Ratkaisu ei ainakaan voi olla iskulauseissa. Monikulttuurisuus ei ole sitä, että juostaan ympyrää ja hoetaan monikulttuurisuutta.

Newsweekin "Obama-numerossa" mainitsitte yhtenä aikamme haasteista USA:n ja Euroopan suhteet. Uskotteko, että ne paranevat Obaman presidenttiyden myötä?

Euroopalla on edessään mielenkiintoisia haasteita. Primitiivisestä ja ylimielisestä asenteesta, että amerikkalaiset ovat vain yksinkertaisia cowboyta, on vaikea pitää kiinni, kun vastassa on sivistynyt ja lukenut tummaihoinen presidentti.

Sekin on yksinkertaistettua ajattelua, että mustaihoisen presidentin on oltava kaltaisemme liberaali. Ihmiset unohtavat, että tummaihoinen amerikkalainen ei ole sen vähemmän patrioottinen tai uskovainen kuin valkoinenkaan. Amerikkalaiset ovat valinneet Obaman toteuttamaan politiikkaa, joka ei ehkä aina ole eurooppalaisten mieleen."

http://www.estemb.fi/puheet/aid-837

[Viper]

Mitäpä jos hommalaiset lähdemme kaikki Viroon?

[turha jätkä]

Mitäpä jos hommalaiset lähdemme kaikki Viroon?

Mietitäänpäs. Tarjolla olisi paljon halpaa hyvää alkoholia ja katukuvassa kauniita naisia. En oikein usko, että tuollainen yhdistelmä vetoaa foorumin vakavahenkiseen ja alati isänmaan etua ajattelevaan väkeen.

[TH]

Ja meillä puolestaan on Tavja. Voi helvetti. 

[Timo Hellman]

Tasaverotus, viinimaistiaiset marketissa, aidosti isänmaalliset poliitikot..... Jep. Eihän siellä voi piintynyt suomalainen elää.

[Fatman]

Toinen Iivi Anna Masson haastattelu:
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/17207-viro-90-presidentti-toomas-hendrik-ilveksen-haastattelu

"US: Viron tasavalta juhlii vuonna 2008 itsenäisyytensä 90-vuotispäivää koko vuoden. Mikä on tärkeintä tämän merkkipäivän yhteydessä?

THI: Suomessa päätettiin, että yhdeksänkymmentä vuotta ei ole yhtä tärkeä kuin sata. Olen muuten samaa mieltä, mutta kun yhdeksästäkymmenestä vuodesta viisikymmentä on vietetty vankilassa, silloin yhdeksästäkymmenestä tulee huomattavasti tärkeämpi merkkipäivä.
..
Tärkeiden kysymysten ratkaiseminen ei kuulu vain hallitukselle. Haluan, että kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon. "Kansalaisyhteiskunta" on kliseinen ilmaisu, mutta kansalaisten vieraantuminen politiikasta on vaarallista jokaiselle valtiolle ja yhteiskunnalle. On tärkeää, että kansalaiset kokevat valtionsa omakseen. Hehän ovat sen luoneet. En halua edes puhua siitä, miten olisi käynyt Viron kansalle, ellei Viron valtiota olisi.
...
Esimerkkinä oman valtion tärkeydestä voimme katsoa, mitä on tapahtunut inkeriläisille. Heidän kulttuurinsa on lakannut olemasta. He ovat sulautuneet muuhun väestöön Suomessa, Virossa, ja Venäjän niillä alueilla, jotka Pietari Suuri aikoinaan määräsi inkeriläisten asuinalueiksi

US: Euroopassa puhutaan nykyään kansallisvaltion merkityksen supistumisesta, ellei katoamisesta. Uskotteko edelleen kansallisvaltioon?

THI: Uusimmassa Foreign Affairs-lehdessä on pitkä essee siitä, että puheet kansallisvaltion katoamisesta ovat turhia. Kansallisvaltio on psykologisesti niin tarpeellinen ja luonnollinen yhteisö, että se ei häviä mihinkään. Euroopassakin näkyy, että toive poliittisesta eristäytymisestä kansallisuuden perusteella ei ole kadonnut mihinkään. Skotlanti, Baskimaa, Katalonia – ja katsokaa, mitä tapahtuu Belgiassa.
...
US: Kansallisvaltion tärkein rooli on siis kansallisen kielen ja kulttuurin säilyttäminen?

THI: Se on Viron valtion tärkein syy olla olemassa: säilyttääksemme tämän pienen kulttuurin. Sama ei ehkä koske Isoa-Britanniaa tai Ranskaa, mutta koko sillä alueella, joka alkaa Suomesta ja päättyy Unkariin, Tsekkiin ja Slovakiaan, entisten imperiumien osat irrottautuivat lähinnä voidakseen elää omalla kielellään.

Kun suurten kansojen edustajat puhuvat "pahasta nationalismista", en voi ottaa heitä vakavasti. He eivät ymmärrä, mitä tarkoittaa oman kielensä ja kulttuurinsa menettäminen.
...
US: Itsenäisyyspäivän puheessanne – tai vuoropuhelussanne kansalaisen kanssa, kuten sitä kutsuitte, korostitte eroa itsenäisyyden ja vapauden välillä. Mitä tarkoititte?

THI: Enver Hoxhan Albania oli yksi kaikkein riippumattomimmista valtioista koskaan. Myös nykyinen Pohjois-Korea on äärimmäisen itsenäinen valtio. Itsenäisyys ilman demokratiaa, oikeusvaltiota ja kansalaisten perusoikeuksia on turha, täysin mieletön. Käytän tahallani äärimmäisiä esimerkkejä, jotta tämä tulisi esiin.
US: Kun Euroopassa ja Suomessa puhutaan imperialismista, tarkoitetaan useimmiten länttä ja varsinkin USA:ta. Havaitsetteko länsimaissa edelleen jonkinlaista naiiviutta suhteessa Neuvostoliiton imperialistiseen menneisyyteen?

THI: Sitä naiiviutta selittävät kaksi asiaa. Toinen on tietämättömyys. Toinen on häpeä ja syyllisyys. Monet ihmiset Länsi-Euroopassa nauttivat länsimaisesta hyvinvoinnista ja sulkivat silmänsä siltä, mitä tapahtui Virossa ja muualla Itä-Euroopassa. Ihmisyyden vastaisia rikoksia, ihmisoikeusloukkauksia, koko alueella. He eivät sanoneet mitään, menivät jopa mukaan peliin, iloitsivat matkustelusta DDR:ään.

US: Länsi-Euroopassa syyllisyydestä puhutaan pikemminkin kolonialismin yhteydessä?

THI: Se on niin helppoa. Se tapahtui kauan aikaa sitten, ja sitä teki joku muu, siksi on niin mukavaa keskittyä kolonialismiin. En tiedä, tunteeko Helmut Schmidt häpeää siitä, että hän päivä sotatilanteen julistamisen jälkeen Puolassa 1981 ilmoitti, että kenraali Jaruzelski on todellinen puolalainen patriootti. Puhumattakaan entisestä Suomen presidentistä, joka ilmoitti 1990-luvun alussa, että Viron itsenäisyys ei ole Suomen etujen mukaista.

US: Venäjän vaalien jälkeen, lehdistötiedotteessa 3. maaliskuuta 2008 Viron tasavallan presidentti ilmoitti, että Viro on valmis vuoropuheluun Venäjän kanssa?

THI: Me olemme aina valmiita vuoropuheluun, mutta vuoropuhelu vaatii kahta osapuolta.

US: Oletteko Venäjän vaalien jälkeen toiveikkaampi vuoropuhelun mahdollisuuksista?

THI: Kuten englantilainen runoilija Alexander Pope sanoo: "Hope springs eternal – toivo pulppuaa ikuisesti".

...
US: Miksi Venäjällä, ja myös Suomessa, pidetään Viron hyvää suhdetta muiden entisten neuvostotasavaltojen, kuten Georgian tai Moldovan kanssa, haasteena Venäjälle?

THI: En tiedä. Minusta sen pitäisi olla hyvä asia, että demokraattisia valtioita autetaan jaloilleen. Ei ole oikein ajatella, että on parempi ylläpitää käytännön syistä hyviä suhteita sellaiseen valtioon, joka ei ole demokraattinen, ja hylätä valtiot, jotka ovat demokraattisia tai yrittävät sellaisiksi tulla. Me emme hylkää demokraattisia valtioita reaalipoliittisista syistä. Meidän oma menneisyytemme ei salli sitä, koska meidätkin hylättiin aikoinaan.
THI: Ero liittyy samaan hylkäämiseen – siihen ketkä pitivät itäistä Eurooppaa miehitettynä, ketkä olivat valmiita tunnustamaan miehityksen epäoikeudenmukaisuuden, ketkä eivät. Kun Itä-Eurooppa vapautui, kuva amerikkalaisista oli sama kuin Ranskassa toisen maailmansodan jälkeen – amerikkalaiset olivat niitä hyviä ihmisiä. Länsieurooppalaiset nauroivat Ronald Reaganille, kun hän kutsui Neuvostoliittoa pahuuden imperiumiksi, mutta täällä en ole tavannut ketään, jonka mielestä lausunto ei olisi ollut erittäin osuva. Uskon, että sellaisella, joka on joutunut elämään sen järjestelmän alla, on enemmän moraalista oikeutta arvioida Reaganin silloista lausuntoa.

En usko, että suhteemme USA:n kanssa on ikuista rakkautta. Mutta se äärimmäisen yksinkertaistettu käsitys, jota näen joidenkin suomalaispolitiikkojen seassa, että USA oli moraalisesti tasavertainen Neuvostoliiton kanssa, että molemmat olivat yhtä pahoja, on todella naiivi.
Eurooppa on minulle kulttuuris-ideologinen arvojärjestelmä, ei maantieteellinen paikka. Königsberg oli Euroopan sydän, kun Immanuel Kant käveli siellä. Kaliningradina sillä ei ole mitään tekemistä Euroopan kanssa. Eurooppa on arvojen, asenteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion "paikka".

US: Ovatko itäeurooppalaiset siksi valmiimpia puolustamaan eurooppalaisia arvoja?

THI: Milan Kundera, Vaclav Havel ja Lennart Meri tajusivat Eurooppaa paremmin kuin monet länsieurooppalaiset politiikot. On tietysti poikkeuksiakin, mutta tuskin on sattuma, että yksi parhaita Eurooppa-teoreetikkoja oli Salvador de Madariaga, joka oli espanjalainen diplomaatti ja asui vuosina 1939-1979 Englannissa, poliittisena pakolaisena Francon diktatuurista. Hän ymmärsi Eurooppaa. Uskon ja toivon, että seuraava eurooppalaisten ajattelijoiden sukupolvi tulee täältä päin.
"