Ei pakkoruotsia yo-kirjoituksiin - pettynyt Henriksson vaatii lisää oppitunteja

[Suuri johtaja]

Opetusministeri ei aio esittää pakollista ruotsin yo-koetta – pettynyt RKP:n puheenjohtaja Henriksson haluaa nyt lisää toisen kotimaisen kielen oppitunteja

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.

Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkoi kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan. Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana. Enemmistölle suomalaisista toinen kotimainen kieli tarkoittaa ruotsia.

Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.

(...)

Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.

Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi, ja kirjaus on ollut tärkeä RKP:lle. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.

– Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin, Henriksson sanoo.

Ministeri Andersson kertoi Uutissuomalaiselle, ettei toisen kotimaisen kielen palauttaminen pakolliseksi ole hänestä järkevää.

– Tutkintoa on juuri muutettu siirtymällä viiteen pakolliseen kokeeseen, mikä lisää sen vaativuutta, Andersson sanoo.

(...)

Viikkotuntien lisääminen on Henrikssonin näkemyksen mukaan toinen tapa parantaa suomalaisten kotimaisten kielten taitoa. Lisäksi korkeakoulut voisivat hänestä nostaa toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoitusarvosanan painoarvoa pääsyvaatimuksissaan.

– On selvää, ettemme voi jatkaa niin kuin nyt, koska se ei tuota hyvää tulosta.

Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.

(...)

Toinen kotimainen kieli oli pitkään pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, mutta se muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2005. Vuosien saatossa entistä harvempi kokelas on ilmoittautunut vapaaehtoiseen ruotsin kielen kokeeseen.

(...)

https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/4675735

Pitkästä aikaa kielipoliittinen avaus: RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonia kiukuttaa, koska toinen kotimainen kieli ei palaakaan pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Heikkenevien oppimistulosten sekä kasvavan opiskelijoiden uupumuksen aikakautena ajatus ilmeisesti osoittautui niin järjettömäksi, ettei edes Li Andersson ollut kiinnostunut viemään sitä eteenpäin. Henriksson vaikutti jääneen tyhjän päälle jopa omiensa keskuudessa.

Nyt Henriksson vaatii lohdutuspalkintona lisää toisen kotimaisen kielen tunteja peruskouluun. Lyhyt historiakatsaus: pakkoruotsi on 1960-luvulta periytyvä poliittinen lehmänkauppa, joka yritettiin 1990-luvulla kumota jopa kolmeen otteeseen. Jokaisella kerralla yritys kaatui RKP:n vastustukseen ja uhkauksiin lähteä hallituksesta - tätähän ei tietenkään Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisenä epävarmana aikana voitu hyväksyä. Jopa Ruotsin valtion painostusta pakkoruotsin säilyttämiseen vaikutti esiintyvän.

Pieniä muutoksia vapaan kielivalinnan suuntaan on kuitenkin saatu aikaan. Vuonna 1995 toisen kotimaisen kielen vuosiviikkotunteja vähennettiin yhdeksästä kuuteen, ja vuonna 2005 pakko poistui ylioppilaskirjoituksista (huolimatta svekomaani Lipposen yrityksistä upottaa hanke). Tämän jälkeen keskipitkän ruotsin kirjoittajien määrä on laskenut voimakkaasti: vuoden 2006 noin 27 000 kokelaasta vuoden 2021 noin 14 000 kokelaaseen. Tänä vuonna kirjoittajien määrä vaikuttaa putoavan entisestään, ehkä jopa 13 000 kokelaan alle.

RKP tavoittelee jälleen kellon kääntämistä menneisyyteen. Anderssonin päätöksen takia suomenkieliset väistivät pahimman luodin, mutta nyt jännitetään, saako RKP peruskoulun tuntimäärän suhmuroitua takaisin 1990-luvun tasolle. Tai edes lähelle sitä.

Sivuhuomautus: Viro on muuten ohittanut Suomen Pisa-tuloksissa kaikilla kolmella osa-alueella (matematiikka, lukeminen, luonnontieteet).

[Outo olio]

Lisäksi korkeakoulut voisivat hänestä nostaa toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoitusarvosanan painoarvoa pääsyvaatimuksissaan.

Tuohan on kiva kun pääsykoeuudistusta on nyt kritisoitu siitä että jos haluaa yliopistoon lukemaan esim. espanjaa niin pääsykokeessa saa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta kuin jos olisi lukenut lukiossa pitkän espanjan tjsp. eli kannattaa lukea matikkaa eikä espanjaa. Mutta nyt siis olisi tilanne että jos haluaa opiskelemaan espanjaa niin kannattaisi matikan lisäksi lukea pitkä ruotsi eikä espanjaa. Pahkasikatodellisuus.