Venäläisvähemmistön aiheuttamat yhteiskunnalliset muutokset ja haasteet

[Väestönvaihtaja]

Tälläistä voi seurata jos maahanmuuttajat eivät kotoudu hyvin.

[tweet]1575410981508980738[/tweet]

[Intermarium]

^Virolaisilla on omassa kotimaassaankin paljon kokemusperäistä tieto siitä, millainen voimavara kätkeytyy siihen, että maassa on huomattava venäläisvähemmistö. Se on rikkautta. Nyt vaan ottamaan vastaan jokainen tänne pyrkivä venäläinen, niin mekin pääsemme osallisiksi tuosta rikkaudesta. Kaikki muurit kovat väliltämme nyt murtua saa

[Jorma M.]

Tälläistä voi seurata jos maahanmuuttajat eivät kotoudu hyvin.

[tweet]1575410981508980738[/tweet]

Kyllähän sä Hae-won tiedät että ei mamuja voi oikeasti "kotiuttaa" kuin erittäin harvoissa tapauksissa. Ja tämän tajuaa myös esim Kansallinen Kokoomuskin. Ja jos kerran toimii mamubisneksessä, niin eihän siinä olisi edes järkeä että laumat kotiutuisivat. Sehän veisi leivän, voin ja lahjukset "kotiuttajilta".

[RP]

Päästään edelleen kysymykseen että kaksoiskansalaisuus on kiellettävä. Ei vain Suomessa, vaan koko EU:ssa.
Tässähän olisi ID:n mepeille hyvä aloite tehtäväksi.

Vaikka tulos ei välittömästi tusikin voisi olla nykyistä huonompi Suomessa, en kuitenkaan sirrtäisi kansalaisuuksien säätelyä EU:n toimivaltaan.
Kasoiskansalaisuuksista luopumista kansallisesti päätettynä sen sijaan kannatan lämpimästi.

[Väestönvaihtaja]

Mielenkiintoinen kirjoitus iltalehdessä aiheesta. Lainaan osan jutusta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/965b02f7-9be0-436c-820b-51ce65ded85e

Näkökulma: Suomessa on jo viides kolonna
Suomessa asuu yli 60 000 Venäjän kansalaista ja kaksoiskansalaista. Määrä on huolestuttavan suuri, kirjoittaa toimittaja Nina Järvenkylä.

Venäjän liikekannallepanoa pakenevat ovat turvallisuusuhka länsimaille. Näin voi tiivistään tšekki Petr Pavelin näkemyksen venäläisistä "pakolaisista". Pavel toimi Naton sotilaskomitean puheenjohtajana vuosina 2015–2018, ja hänellä on pitkä tausta Tšekin puolustusvoimissa. Hän on myös suosikki Tšekin seuraavaksi presidentiksi.

Pavel toteaa Politicon tuoreessa haastattelussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin liikekannallepanoa länsimaihin pakenevien henkilöiden suhteen tulisi olla varovaisia. Pavel sanoo, että liikekannallepanon vastustaminen ei ole kapina Venäjän hallintoa vastaan tai tuen osoitus Ukrainalle.

Hän korostaa, että kyseiset miehet pyrkivät jättämään Venäjän, koska ovat huolissaan omasta elämästään. Tämä ei tarkoita, että he vastustaisivat sotaa. Pavel on varma, että monet Venäjältä liikekannallepanoa pakenevista miehistä edelleen kannattaa Putinin nationalistista politiikkaa.

Samaa pohdin heti Venäjän liikekannallepanon alettua syyskuussa: "Suomeen ei saa päästää rajan ylitse henkilöitä, jotka pakenevat liikekannallepanoa. Näitä henkilöitä on paljon, ja ei ole mitenkään mahdollista, että kaikkien tulijoiden taustat pystytään selvittämään."

Suomessa oleskelee valmiiksi kymmeniätuhansia venäläisiä ja venäjänkielisiä henkilöitä, ja heistäkään kaikkien taustaa ei tunneta.

Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala on samoilla linjoilla Pavelin kanssa. Hautala on aiemmin työskennellyt Suomen Venäjän-suurlähettiläänä.

Ilta-Sanomien haastattelussa Hautala sanoo, että suurin osa venäläisistä kannattaa yhä sotaa ja kansallistunne Venäjällä on pikemminkin vahvistumassa. Hautala sanoo, että Venäjän sisäisessä keskustelussa poliittinen oppositio Putinille tulee kovemmalta, nationalistiselta linjalta, eikä suinkaan liberaalista suunnasta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2021 noin 30 000 Venäjän kansalaista. Vuoden 2021 lopussa suurin kaksoiskansalaisuusryhmä olivat Venäjän kansalaiset (noin 36 000). Yhteensä Venäjän kansalaisia Suomessa oli vuoden 2021 lopussa siis noin 66 000.

Maahanmuuttoviraston mukaan Venäjän liikekannallepanon jälkeen Venäjän kansalaiset ovat jättäneet 461 turvapaikkahakemusta. Koko vuonna venäläiset ovat jättäneet 877 hakemusta.

Monella venäläisellä on voimassa oleva Schengen-viisumi, eli välttämättä läheskään kaikki Suomeen – tai jonkin muuhun Schengen-maahan – jäävät venäläiset eivät turvapaikkahakemusta jätä.

Yle puolestaan kertoi maaliskuussa, että venäjää äidinkielenään puhuvia on Suomessa yli 84 000 henkilöä.

Vaikuttamismahdollisuudet ovat siis täälläkin olemassa.

Pavel varoittaakin Venäjän konsteista pyrkiä vaikuttamaan länsimaissa. Hän sanoo, että venäläiset ovat hyvin suorasukaisia toimissaan. Hän jatkaa, että kun Putin puhui venäläisestä maailmasta (Russki mir), lännessä ei otettu Putinia vakavasti. Putin kuitenkin tarkoitti, mitä sanoi.

[Beenari]

Mielenkiintoinen kirjoitus iltalehdessä aiheesta. Lainaan osan jutusta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/965b02f7-9be0-436c-820b-51ce65ded85e

Näkökulma: Suomessa on jo viides kolonna

Kyllä, jo vuodesta 1899 alkaen...

[Väestönvaihtaja]

Joensuussa venäläinen bussikuski kiusaa ukrainalaisia.

[tweet]1591427163789856769[/tweet]

[P]

Mielenkiintoinen kirjoitus iltalehdessä aiheesta. Lainaan osan jutusta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/965b02f7-9be0-436c-820b-51ce65ded85e

Näkökulma: Suomessa on jo viides kolonna

Nyt maassa on lie 80 000
Kyllä, jo vuodesta 1899 alkaen...

No määrä on räjähtänyt käsiin. 1910-luvulla maassa oli noin +-10 000 venäläissiviiliä. Sotilaita ei laskettu, heitä oli useampia kymmeniätuhansia, mutta he olivat ylempiä upseereita lukuunottamatta varuskunnissaan ja poistuivat maasta 1918 tapahtumien myötä/aikana/jälkeen.

Vallankumouksen jälkeen Suomeen tuli noin 30-40 000 venäläistä pakolaista. Iso osa jatkoi eteenpäin pois Suomesta, mutta jokunen kymmenen tuhatta jäi. Mutta ne jääneet eivät tunteneet lukkarinrakkautta bolshujen neuvostoliittoa kohtaan, kun tiesivät sen tappavan / pistävän GULAGiin, jos vaan saa heidät käsiinsä. (He olivat oikeita pakolaisia, eivät nykyisiä Kelan perään muuttaneita mahdollisesti paperinsa ostaneita "inkeriläisiä".) Ja maahan jääneet suomalaistuivat seuraavina vuosikymmeninä. Varsinkin sota-aika nopeutti sitä (Sama, mitä tapahtuu nyt Ukrainassa venäläisen väestön keskuudessa.). Monet muuttivat nimiään ja palvelivat armeijassa. Isoisällä oli venäjänkielisiä yksikössään, jolla tekivät keikkoja vihollisen selustaan säännöllisesti. Venäjänkielisiä tarvittiin vihollisen selustassa mm. tapsiliikenteen kuuntelemiseen, vankien kuulustelemiseen ja siviilien haastattamiseen. Mitään ongelmia ei ollut. Myös radiotiedustelussa ja tiedustelulaitoksessa venäläisiä oli sota-aikana yllin kyllin ihan luonnollisesta syystä. Omassa suvussa Pietarissa syntynyt palasi sodista Suomen Puolustusvoimien kapteenina. Kaikille näille Suomen Puolustusvoimissa palvelleille venäläisperäisille oli/si kyyti ollut kylmää, jos jäivät venäläisten vangeiksi ja tausta paljastui.

Ja hyvin kuvaavaa vanhalle venäläisvähemmistölle on se, että heitä oli paljon Suomen Viipurin läänissä, esim. Viipurissa ja  Kyyrölässä Kannaksella, mutta he evakuoituivat käytännössä kaikki venäläisten tieltä. On puhetta, että yksi venäläisperhe jäi Viipuriin tarkoituksella odottamaan venäläisiä Talvisodan lopussa...  Nyky viidennen kolonnan kanssa tilanne olisi luultavasti toinen?

Nyt uusien venäläisten määrä on moninkertainen ja koko vähemmistö on syntynyt viimeisinä 30:ssä vuodessa. Osan integroituminen monikulttuurisuuspolitiikan vuoksi on hyvin ohutta.  Ja osa vähemmistöstä selkeästi on putinisteja... Jotka ammentavat kaiken viestintänsä Venäjältä ja pienestä piiristä Suomessa asuvia venäläisiä.

Tilanne viidennen kolonnan kanssa on huomattavasti vaarallisempi, kuin 1900-luvulla. Uuden aikaisempaa suuremman venäläisvähemmistön joukossa on potentiaalisia viidennen kolonnan edustajia paljon aikaisempaa suurempi määrä, johtuen aikaisempaa suuremmasta lukumäärästä ja heikommasta integroitumisen asteesta.

[Väestönvaihtaja]

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchevin on suomenvenäläinen. Lainaan hänen tämän päiväsestä puheestaan osan. Kouzmitchevin mukaan kansainvälistyvässä Suomessa suomalaisuuden määritelmän pitäisi kehittyä. Olisi mielenkiintoista kuulla foorumin venäläismielisten nationalistien (ainakin @viisitoista ja @Tavan ) näkemyksiä asiasta.

https://syl.fi/puheenjohtaja-konstantin-kouzmitchevin-poliittinen-puheenvuoro-syln-liittokokouksessa-18-11-2022/'

Puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchevin poliittinen puheenvuoro SYL:n liittokokouksessa 18.11.2022

Olen kerännyt 25 vuotta uskallusta sanoa nämä kaksi sanaa ääneen. Nyt ne on kuitenkin sanottu. Satapäisen liveyleisön ja julkisen striimin edessä.

Tuntuu aika hurjalta.

Pienenä venäläisyys on tarkoittanut minulle sitä, että kotona puhuttiin venäjää, syötiin borssikeittoa ja pelmenejä sekä katsottiin venäläisiä lastenohjelmia.

Kyrilliset aakkoset tulivat tutuiksi ennen latinalaisia ja Krokotiili Gena , Lappeenrantalaiset saattavat tietää hahmon, tuli tutuksi ennen muumipeikkoa. Vuodet elettiin venäläisten juhlapyhien mukaan.

Koulussa minulle valkeni, että perheeni kieli ja tavat ovat erilaiset kuin muilla luokkakavereillani. Sukunimeni on vaikea, paitsi jos haluaa ivailla sillä. Muiden lasten viittaukset katsotuimpiin lasten ohjelmiin eivät tarkoittaneet minulle mitään. Emmä ollut perillä muumilaakson viimeisimmistä juoruista.

Edelleen minulle tulee säännöllisin väliajoin muistutuksia, että en ole täältä. Se on hassua, koska olen kuitenkin syntynyt ja asunut Suomessa koko elämäni. Monet ihmettelevät, miksi en ole katsonut yhtään kummeli-jaksoa. Miksi en tunne suomalaisia iskelmä klassikoita tai miten olen onnistunut välttämään itsevaltiaat pienenä. Ei meidän kotona sellaista katsottu.

Ensimmäiset positiiviset kommentit vieraskielisestä sukunimestäni kuulin, kun muutin kotikonnuiltani Joensuusta Helsinkiin opiskelemaan lukioon. Isomman kaupungin ilmapiiri oli alusta asti kansainvälisempi. Kuulin jopa kateellisia haikailuja, että "voi olisipa minullakin kaksikielinen perhe" tai että "onpa siistii että on erilainen sukunimi.

Ensimmäinen kerta, kun olin ylpeä juuristani oli tasan vuosi sitten kun minut valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi. Kiitos teille luottamuksesta. Luin facebookista erään SYL-alumnin facebook päivityksen, jossa luki näin:

"Tänään ihan pikkuisen hyrisen siitä, että itselleni rakas SYL on valinnut puheenjohtajan jolla on venäläinen nimi. Olisi erikoista, jos näin iso vähemmistö ei näkyisi pikkuhiljaa missään ja toisaalta on paljon lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat esimerkkejä kiinnittyäkseen yhteiskuntaamme."

Vanhempana olen myös ymmärtänyt historiallisen painolastin merkityksen. Suomenvenäläiset ovat joutuneet jo pitkään kantamaan harteillaan autoritäärisen itänaapurimme poliittista taakkaa. Nyt enemmän kuin aikoihin kun Venäjä käy brutaalia, oikeudetonta hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Tästä ovat valitettavasti myös viattomat ja syyttömät saaneet osansa. Suomenvenäläisiin on kohdistunut aiempaa enemmän vihapuhetta ja ennakkoluuloja.

Se osui henkilökohtaisesti myös aika lähelle, kun läheistäni lyötiin VR:n junassa turpaan, kun hän oli puhelimessa ja he puhuivat venäjää. Maailma on julma paikka välillä.

Oikeusministeriön alaisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan kannanotto tiivistää vaikean tilanteen mielestäni hyvin:

"Neuvottelukunnan puolesta haluamme muistuttaa, että Ukrainaan on hyökännyt Venäjän armeija Venäjän valtionjohdon määräyksestä. Sinne ei ole hyökännyt Venäjän kansa, eikä Suomessa asuvia venäläistaustaisia ihmisiä voi Ukrainan tilanteesta syyllistää. Nyt on tärkeää tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia – sekä heidän kotimaassaan, että sieltä sotaa pakoon lähteneitä. Sitä ei edistetä vihapuheella ja häirinnällä Suomessa."

Pahan olon purkaminen suomenvenäläisiin ei ole ratkaisu. Pahimmillaan se voi pelata Kremlin pussiin, kun länsimaalaisten kokemasta venäläisvihasta voidaan uutisoida Venäjällä. Keskitytään siis Ukrainan tukemiseen esimerkiksi lahjoituksilla ukrainalaisten humanitaarisen kriisin hoitoon.

Halusin omalla esimerkilläni tuoda esille, että rasismi on valitettavasti yhteiskunnassamme edelleen todellisuutta.

Suomessa on valtavan monta eri kansallisuutta. Venäläisten lisäksi täältä löytyy muun muassa Virolaisia, Irakilaisia, Kiinalaisia, Intialaisia ja Ruotsalaisia. Heidän myötä meiltä löytyy myös suomenvirolaisia, suomenirakilaisia, suomenkiinalaisia, suomenintialaisia, suomenruotsalaisia ja monia muita.

Heillä jokaisella on omat uniikit kulttuurinsa ja tapansa. Heillä jokaisella on myös omat tarinat suomalaisuudesta ja Suomessa asumisesta. Varmistetaan, että heistä jokainen pystyy ylpeästi kokemaan olevansa osa yhteistä Suomea.

Lisääntyvän työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton myötä meillä on tulevaisuudessa yhä moninaisempi suomi.

Olemme myös maamme huoltosuhteen vuoksi riippuvaisia maahanmuutosta ja meillä on siihen myös selkeät tavoitteet ja mittarit, joita halutaan saavuttaa.

Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tiekartta 2035 mukaan haluamme kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän ja saamaan 75% heistä jäämään tänne valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä luku on noin 50%. Unohtamatta tietenkin humanitaarista maahanmuuttoa.

Se tarkoittaa, että näiden henkilöiden lisäksi minunkin kaltaisiani toisen polven maahanmuuttajia tulee yhä enemmän. Myös kolmannen, neljännen ja niin edelleen.

Tällä hallituskaudella on tehty onnistuneita ja SYLlinkin kannattamia ja lobbaamia helpotuksia maahantuloprosesseihin ja oleskelulupakäytäntöihin. Tekemistä edelleen toki riittää.

Ensin yksilö. Yksilöinä on meistä jokaisen tehtävä tehdä joka päivä työtä rasismin, syrjinnän ja häirinnän kitkemiseksi. Se työ ei saa jäädä vain vähemmistöjen, rasismia, häirintää tai syrjintää kohtaavien harteille.

Ihmisten ja väestöryhmien välisen dialogin merkitys on suuri. Meistä jokaisella on mahdollisuus lisätä ymmärrystä ihmisten välillä. Tämän voi tehdä esimerkiksi rakentavalla keskustelulla, vapaaehtoistyöllä ja puuttumalla rasistiseen käytökseen.

Toiseksi yhteiskunta. Tarina suomalaisuudesta on todella kapea. Meidän tulee kysyä itseltämme, että millainen on suomalainen ihminen? Mikä hänen nimensä on ja miltä hän näyttää? Ja kuka hänen suomalaisuudestaan päättää?

Satojentuhansien uusien ihmisten tulo Suomeen muuttaisi yhteiskuntaa tuntuvasti ja näkyvästi.

Helsingin Sanomien Jussi Pullinen tiivistää aika hyvin, että se tarkoittaa joukkoa ihmisiä, jotka haluavat löytää elämänkumppanin, perustaa perheen, harjoittaa uskontoaan, käyttää haluamiaan palveluja ja edetä elämässään – rikastua, rakastua tai vain nauttia Suomen vapaudesta ja olla jotakin, mikä lähtömaassa on kielletty.

Mielestäni on aika päivittää suomalaisuuden käsitys vastaamaan kansainvälistyvää Suomea.

[tweet]1593597643430797313[/tweet]

[DuPont]

En minä halua hänen malliaan Suomellemme.

[Tavan]

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchevin on suomenvenäläinen. Lainaan hänen tämän päiväsestä puheestaan osan. Kouzmitchevin mukaan kansainvälistyvässä Suomessa suomalaisuuden määritelmän pitäisi kehittyä. Olisi mielenkiintoista kuulla foorumin venäläismielisten nationalistien (ainakin viisitoista ja Tavan)
näkemyksiä asiasta.

Ei ole hyvä jos suomalaisten etnistä identiteettiä ja kansankoheesiota liudennetaan ja sekoitetaan.

Venäjästä on enemmän hyötyä länsimaiden oikeistolaisille voimille ylipäätään kuin Suomelle erityisesti. Tilanne voi olla hyvinkin traaginen: jotta oikeisto voi yleisemmin voittaa, Suomi saattaa yksittäisesti joutua kärsimään Venäjän ikeessä. Siis mikäli oikeiston nousun ja globohomon torppaamisen hinta on Venäjän vallan kasvu itäisessä Euroopassa. Ja näin voi hyvin olla.

[Väestönvaihtaja]

Tänä vuonna venäläisille on myönnetty työperusteisia oleskelulupia enemmän kuin millekkään muulle ryhmälle. Ukrainan sota ei siis estänyt venäläisten muuttoa Suomeen. Tästä seuraa omat haasteensa.

[Lalli IsoTalo]

Katsoin telkkarista 112-sarjaa, joka kertoo hätänumeroon soittavista. Joku duunari siellä sanoi, että eniten tarvitaan venäjän kielen tulkkausta.

[JoKaGO]

Tänä vuonna venäläisille on myönnetty työperusteisia oleskelulupia enemmän kuin millekkään muulle ryhmälle. Ukrainan sota ei siis estänyt venäläisten muuttoa Suomeen. Tästä seuraa omat haasteensa.

Vähemmän työpaikkoja jää jäljelle aasialaisille? Sitäkö tarkoitat "haasteillasi" 

[Väestönvaihtaja]

Tänä vuonna venäläisille on myönnetty työperusteisia oleskelulupia enemmän kuin millekkään muulle ryhmälle. Ukrainan sota ei siis estänyt venäläisten muuttoa Suomeen. Tästä seuraa omat haasteensa.

Vähemmän työpaikkoja jää jäljelle aasialaisille? Sitäkö tarkoitat "haasteillasi" 

Työttömyysasteiden perusteella pikemminkin aasialaisten kannattaa olla huolissaan Suomessa asuvien venäläisten työttömyydestä. 

Aasialaiset työllistyvät sen verran hyvin, ettei heidän tarvitse pelätä venäläisten vievän heidän työpaikkoja. Väestön ikääntymisestä seuraava osaajapula myös pitää huolen töiden riittävyydestä.

Mutta en lainkaan ylläty, että "kansallismielisille" venäläisten maahanmuuttajiin liittyvien haasteiden esille nostaminen on punainen vaate. Muista ihmisryhmistä kyllä öyhötetään, mutta venäläisistä ei sanota mitään ikävää.

[Kallan]

^On niistä venäläisistä harmia, en tiedä vaan onko sinulle tämä miten käynyt selväksi. Mutta; venäläisillä näyttäisi olevan ilmiömäinen kyky segregoitua muusta yhteiskunnasta ja halu hengata keskenään. Osa opettelee jommankumman kotimaisista kielistä pakon vuoksi mutta muuten kyllä kuulee, missäpäin venäläisiä on. Niiden mentaliteetti on sellainen, että jos niitä on enemmän, niin se ehkä aluksi mukavalta vaikuttanut venäläinen näyttää sen todellisen puolensa; sen puolen, mikä aiheutti nykyisen Ukrainan sodan. Päälle harasoo-mentaliteetti asioissa, niin katastrofin resepti on valmis. Tässä on se asian sotilaallinen ja suora puoli.

Henkilökohtaisessa elämässään näillä on omien havaintojen mukaan* useimmiten eriskummallinen mentaliteetti; joko pitää elää äärimmäisessä köyhyydessä tai kuin tsaari. Ilmeisesti se keskiluokkainen elämäntyyli ei vaan monelle sovi. Suomalaisen yhteiskunnan osalta tässä piilee sitten se taloudellinen riski; otetaan runsaasti velkaa ja sitten jos velat kaatuvat päälle, niin kyllä tässäkin yhteiskunnalle tulee negatiivisia seurauksia. Teoriassa ideaali veronmaksaja, mutta kun näillä on omien havaintojeni mukaan jokin ihmeen maaginen tarve elää kuin tsaari ja tästä aiheutuva velkakupla lienee melkoinen.

Sitten on toki tämä vaikutus, että osa ei viitsi enää oikein opetella maan kieltä, kun englannilla pärjää ja maanmiehiä on maassa riittävästi. Sitä kieltä ei millään jakseta opetella, vaikka maassa ollaan oltu jo reilu 10 vuotta. Ja Suomessa syntyneistä osa tuntuu olevan ihmeen uskollisia Venäjän suuntaan, mutta ei Suomen suuntaan. Lienee jokin venäläinen ominaisuus. Ja silti kuvitellaan, että voidaan toistaa samat venäläisvirheet ilman että tulee tismalleen samat seuraamukset.

Niin, toki päälle sitten ne venäläisten omistamat kohteet Suomessa lähellä suomalaisia sotilastukikohtia tai kriittisiä toimintoja. En tiedä miten sitten niiden tilanne on nykyään, mutta ainakin 2015 tilanne oli jo mielenkiintoinen ennestään: https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015031119338528

Tässä nyt jotain, mitä tuli mieleen raapustella elämänkokemuksen pohjalta. Eipä noista mitään positiivista sanottavaa ole. Sen 'venäläisen alkumukavuuden' ei pidä antaa hämätä jos näille juttelee ekaa kertaa, pätee toki kaikkiin kansakuntiin.

*Suomessa on sen verran venäläisiä, että näiden kanssa on joutunut olemaan tekemisissä, vaikkakin tämän määrää olen pyrkinyt minimoimaan.

[Väestönvaihtaja]

Miten venäläisten kotoutumista voitaisiin parantaa? Venäläisillä työttömyys on melko korkeaa ja rikoksiinkin syyllistyvät kantasuomalaisia enemmän suhteessa väkilukuun. Jotain tarttis tehdä. Onko venäläisille mamuille jotain kotouttamiskoulutusta tms.?

[Lalli IsoTalo]

Miten venäläisten kotoutumista voitaisiin parantaa?

Kaikkein parasta kotouttamista KAIKILLE ryhmille on lopettaa kotouttaminen päivästä 1 päivään kunnes kotiutuvat.

Toistan: mitä enemmän ketään kotoututetaan, sitä vähemmän kukaan kotoutuu!

Tuliko tämä nyt absoluuttisen kategorisen selväksi? Kuinka helvatin monka kertaa tätä pitää toistaa?

Uiddu, lopeta nyt hyvän sään aikana!

[Väestönvaihtaja]

Miten venäläisten kotoutumista voitaisiin parantaa?

Kaikkein parasta kotouttamista KAIKILLE ryhmille on lopettaa kotouttaminen päivästä 1 päivään kunnes kotiutuvat.

Toistan: mitä enemmän ketään kotoututetaan, sitä vähemmän kukaan koutoutuu!

Tuliko tämä nyt absoluuttisen kategorisen selväksi. Kuinka monka kertaa tätä toistaa?

Onko venäläisiä kotoutettu Suomessa? Varmaan heille jotain kursseja on järjestetty. Mutta selvästi kotouttamistyö ei ole tehnyt heistä mallivähemmistöä.

[Uuno Nuivanen]

Kotiuttaminen on aina tehokkaampaa sopeuttamista kuin kotouttaminen.

[Lahti-Saloranta]

Tänä vuonna venäläisille on myönnetty työperusteisia oleskelulupia enemmän kuin millekkään muulle ryhmälle. Ukrainan sota ei siis estänyt venäläisten muuttoa Suomeen. Tästä seuraa omat haasteensa.

Venäläiselle myönnettävän työluvan ehtona pitäisi olla esim 10% pidätys palkasta Venäjän Ukrainalle oiheuttamien tuhojen korvaamiseen. Kuitti pidätyksestä ja ohje että voi hakea korvausta Putinilta.

[P]

Tänä vuonna venäläisille on myönnetty työperusteisia oleskelulupia enemmän kuin millekkään muulle ryhmälle. Ukrainan sota ei siis estänyt venäläisten muuttoa Suomeen. Tästä seuraa omat haasteensa.

Venäläiselle myönnettävän työluvan ehtona pitäisi olla esim 10% pidätys palkasta Venäjän Ukrainalle oiheuttamien tuhojen korvaamiseen. Kuitti pidätyksestä ja ohje että voi hakea korvausta Putinilta.

Tuo voisi olla jopa laillisesti mahdollista "vastavuoroisuusperiaatteella"? Venäjällä työkentelevä ei-venäjänkansalainen joutuu muistaakseni maksamaan noin 10% korkeampaa tuloveroa, kuin Venäjän kansalainen...

[Siili]

Miten venäläisten kotoutumista voitaisiin parantaa? Venäläisillä työttömyys on melko korkeaa ja rikoksiinkin syyllistyvät kantasuomalaisia enemmän suhteessa väkilukuun. Jotain tarttis tehdä. Onko venäläisille mamuille jotain kotouttamiskoulutusta tms.?

Minusta näiden kotouttamisintoilijoiden asenteellinen vastine teknillisellä puolella ovat ikiliikkujien kehittäjät.

[Golimar]

Miten venäläisten kotoutumista voitaisiin parantaa? Venäläisillä työttömyys on melko korkeaa ja rikoksiinkin syyllistyvät kantasuomalaisia enemmän suhteessa väkilukuun. Jotain tarttis tehdä. Onko venäläisille mamuille jotain kotouttamiskoulutusta tms.?

Minusta näiden kotouttamisintoilijoiden asenteellinen vastine teknillisellä puolella ovat ikiliikkujien kehittäjät.

Tai alkemistit jotka yrittävät tehdä p_skusta kultaa.

X

Ajatuksen viisasten kivestä keksi ilmeisesti 900-luvun persialaissyntyinen alkemisti Geber. Hän tutki alkuaineita (tuli, maa, vesi, ilma) neljän perussuureen suhteen: kuumuus, kylmyys, kuivuus ja kosteus. Tuli oli kuuma ja kuiva, maa kylmä ja kuiva, vesi kylmä ja kostea ja ilma kuuma ja kostea. Lisäksi hän esitti, että kaikissa metalleissa on kaikki neljä suuretta: kaksi sisäisinä ja kaksi ulkoisina. Metallin muuntaminen toiseksi tarkoitti sen perusominaisuuksien uudelleen järjestämistä. Tähän tarvittaisiin ihmeainetta, eliksiiriä. Sen kuviteltiin olevan jauhettua viisasten kiveä.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisasten_kivi

[ämpee]

Mielestäni venäläisvähemmistö ei ole aiheuttanut minkäänlaisia yhteiskunnallisia muutoksia ja siten minkäänlaisia haasteita.
Jos toisin väitetään niin todisteiksi ei kelpaa mielipide tai värikäs mielikuvitus.

Mikäli historiaa osataan vielä lukea, niin sieltä voi nähdä, että jo aikanaan venäläisvähemmistö oli isänmaallisempaa väkeä kuin "punatautiin" hairahtuvat suomalaiset.
Selitys on siitä yksinkertainen, että kielitaitoista venäläisvähemmistöä ei pysty niin helpolla kusettamaan kuin kielitaidottomia tsuhnia.

[Väestönvaihtaja]

Mielestäni venäläisvähemmistö ei ole aiheuttanut minkäänlaisia yhteiskunnallisia muutoksia ja siten minkäänlaisia haasteita.
Jos toisin väitetään niin todisteiksi ei kelpaa mielipide tai värikäs mielikuvitus.

Haasteita on esitetty aloitusviestissä. Venäläisten työttömyysaste on ollut verrattain korkea, venäläiset eivät pärjää koulussa kovin hyvin, ja venäläiset tekevät väkilukuun suhteutettuna hieman enemmän rikoksia kuin kantasuomalaiset.

Venäläiset myös kannattavat Nato-jäsenyyttä huomattavasti vähemmän kuin kantasuomalaiset. Miksi näin, sitä voi kukin miettiä.

Aloitusviestissä on mukana tietojen lähteet linkkeineen, linkit eivät toimi tässä lainauksessa.

https://hommaforum.org/index.php/topic,133634.0.html

Kuinka hyvin tai huonosti venäläiset kotoutuvat Suomeen? Aloitetaan rikollisuudesta.

Rikoskerroin kuvaa ryhmän rikollisuutta verrattuna kantaväestöön. Ykköstä pienempi luku kertoo ryhmän syyllistyvän rikoksiin kantasuomalaisia vähemmän väestön koko huomioiden. Ykköstä suurempi luku kertoo ryhmän syyllistyvän rikoksiin kantasuomalaisia useammin, kun väestön koko huomioidaan. Kokonaisrikollisuuskerroin huomioi kaikki rikostyypit.

Vuonna 2013 venäläisten kokonaisrikollisuuden kerroin oli 1,16. Venäläiset siis syyllistyivät rikoksiin kantasuomalaisia useammin kun rikosten määrä suhteutetaan väestön määrään. Näin ei ole kaikilla maahanmuuttajaryhmillä. Muutamien ryhmien rikoskertoimia:

Gambia: 5,97
Somalia: 2,88
Venäjä: 1,16
Saksa: 0,67
Yhdysvallat: 0,60
Kiina: 0,27
Sveitsi: 0,20
Korea: 0,20
Japani: 0,11

Suomessa siis asuu maahanmuuttajaryhmiä, jotka ovat vuonna 2013 syyllistyneet rikoksiin kantasuomalaisia harvemmin. Näitä ovat esimerkiksi amerikkalaiset, kiinalaiset ja japanilaiset. Toisaalta jotkut ryhmät ovat yliedustettuina, kuten venäläiset, somalialaiset ja gambialaiset. Tiedot ovat ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina päättötyöstä. Sivulta 59 löytyy liite, jossa on eri ryhmien kokonaisrikollisuuskertoimet.

Entä työllistyminen? Kätevästi sama päättötyö antaa tietoja vuosien 2003, 2006, 2009 ja 2012 työttömyysasteista. Huomattavaa on, että työttömyysasteet ovat vuodesta toiseen pysyneet samankaltaisina. Ryhmillä, joilla on vuonna 2003 ollut korkea työttömyysaste, on korkea työttömyysaste myös vuonna 2012. Ryhmien välillä on eroja.

Työttömyysaste vuonna 2012. Otan vertailuun samat ryhmät:

Somalia: 51
Gambia: 34
Venäjä: 27
Japani: 17
Yhdysvallat: 15
Korea: 13
Kiina: 12
Saksa: 10
Sveitsi: 7

Venäläisten työttömyysaste ei ole aivan parasta luokkaa. Esimerkiksi saksalaisilla, korealaisilla ja sveitsiläisillä on alhaisempi työttömyysate. Toisaalta venäläisten työttömyysaste ei ole yhtä korkea kuin somaleilla ja gambialaisilla.

Kuinka venäläiset pärjäävät koulussa? Eivät järin hyvin. Paremmin kuin somalialaiset, mutta huonommin kuin kiinalaiset ja thaimaalaiset. Tiedot ovat peräisin VTV:n maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia käsittelevästä paperista. Sivulla 42 on asiaa käsittelevä kuva.

[Väestönvaihtaja]

Niin, mikä olikaan ongelmasi ??
Aiheuttavatko venäläiset yhteiskunnallisia muutoksia vai eivätkö ?
Jos eivät aiheuta niin mitä haasteita meillä mukamas heidän takiaan olisi ?

Työttömyys, rikollisuus ja heikko opintomenestys ovat haasteita.

[ämpee]

Niin, mikä olikaan ongelmasi ??
Aiheuttavatko venäläiset yhteiskunnallisia muutoksia vai eivätkö ?
Jos eivät aiheuta niin mitä haasteita meillä mukamas heidän takiaan olisi ?

Työttömyys, rikollisuus ja heikko opintomenestys ovat haasteita.

Entäs se yhteiskunnallinen muutos jonka piti olla näiden haasteiden alkusyynä eikä päinvastoin ??

[P]

Niin, mikä olikaan ongelmasi ??
Aiheuttavatko venäläiset yhteiskunnallisia muutoksia vai eivätkö ?
Jos eivät aiheuta niin mitä haasteita meillä mukamas heidän takiaan olisi ?

Työttömyys, rikollisuus ja heikko opintomenestys ovat haasteita.

Eivätkö ne ole selko-suomeksi ihan ongelmia?

[Väestönvaihtaja]

Niin, mikä olikaan ongelmasi ??
Aiheuttavatko venäläiset yhteiskunnallisia muutoksia vai eivätkö ?
Jos eivät aiheuta niin mitä haasteita meillä mukamas heidän takiaan olisi ?

Työttömyys, rikollisuus ja heikko opintomenestys ovat haasteita.

Entäs se yhteiskunnallinen muutos jonka piti olla näiden haasteiden alkusyynä eikä päinvastoin ??

Työttömyyden, rikollisuuden ja heikon opintomenestyksen yleistyminen ovat yhteiskunnallisia muutoksia.

Hämmentävää ettei maahanmuuttoon keskittyvällä foorumilla ymmäretä maahanmuuttajien voivan aiheuttavan yhteiskunnallisia muutoksia.