Elina Niinivaara: Pakolaistaustaiset aktiivisia arjen politiikassa (väitös)

[Roope]

Elina Niinivaara on hengaillut ja matkustellut pakolaistaustaisten nuorten miesten kanssa ja dokumentoinut 347-sivuiseen väitöskirjaansa jutusteluja ja omia mielipiteitään muun muassa suomalaisten rasismista. Näinkin voi väikkärin nykyään tehdä.

Elina Niinivaara: Pakolaistaustaiset nuoret miehet ovat aktiivisia arjen politiikassa

Maahanmuuttotaustaisten ihmisten äänestysaktiivisuutta ja siten yhteiskunnallista osallistumista pidetään Suomessa usein alhaisena. Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaara haastaa tämän käsityksen pakolaistaustaisista nuorukaisista ja osoittaa väitöstutkimuksessaan, että poliittisuus on vahvasti läsnä heidän jokapäiväisessä elämässään. He ovat aktiivisia toimijoita ja yhteisöllisyyden rakentajia.

Maahanmuuttotaustaisten ihmisten osallistumista ja aktiivisuutta tarkastellaan usein suomalaisten instituutioiden näkökulmasta, jolloin se vaikuttaa huolestuttavan vähäiseltä. Toisaalta erityisesti pakolaistaustaisten nuorten miesten pelkkää läsnäoloa julkisessa tilassa pidetään usein riskitekijänä joko heille itselleen tai muille kansalaisille. Monikulttuurisen erityisnuorisotyön tekeminen avasi Elina Niinivaaran silmät pakolaistaustaisten nuorten monipuoliselle toiminnalle, joka tahtoo jäädä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa katveeseen tai väärin ymmärretyksi. Väitöstutkimuksessaan Niinivaara käänsi asetelman ympäri ja selvitti, miten pakolaistaustaiset nuoret miehet pyrkivät vaikuttamaan elämäänsä Suomessa. Lähtökohtana oli tutkia aihetta heidän omasta näkökulmastaan.

Niinivaara osoitti tutkimuksessaan, että nuoret reagoivat jatkuvasti heihin kohdistuviin oletuksiin ja heidän toimintaansa rajoittaviin rakenteisiin. He yrittävät laajentaa mahdollisuuksiaan hienovaraisin konstein: he saattavat vaikkapa kääntää jonkin itseensä kohdistuvan ennakkoluulon vitsiksi, ja tällä tavoin paljastaa rodullistavia stereotypioita sosiaalisesti taitavilla tavoilla.

Nuoret käyttävät jokapäiväisen elämän kohtaamisissa monenlaisia tämäntyyppisiä strategioita, jotta heidät nähtäisiin maahanmuuttajien sijaan omina itsenään tai jotta he voisivat toimia omien päämääriensä mukaisesti.  Lisäksi nuoret edistävät tulevaisuuden unelmiaan pitkäjänteisesti.

– Jotkut nuoret tavoittelivat esimerkiksi korkeakoulutusta sellaisella päättäväisyydellä, että se veti hiljaiseksi. He työskentelivät vuosia ylittääkseen rakenteellisen rasismin tuottamia esteitä, vaikka samaan aikaan he kamppailivat esimerkiksi perheenyhdistämisen puolesta tai sen epäonnistuessa yksin Suomeen jäämiseen liittyvien vaikeuksien kanssa, Niinivaara kertoo.

Tutkimuksen tulokset yllättävät Niinivaaraa itseäänkin, joka ei ollut osannut odottaa nuorten arkipäivän olevan näin perusteellisesti poliittisen aktiivisuuden läpäisemää.

– Pakolaistaustaisille nuorille miehille tärkeillä asioilla ei ehkä yksinkertaisesti ole tilaa institutionaalisen politiikan kentillä, Niinivaara pohtii.

– Niinpä he toimivat siellä, missä se on mahdollista ja mielekästä. He pyrkivät vaikuttamaan omaan tilanteeseensa ja mahdollisuuksiinsa jokapäiväisessä elämässä hyvin sinnikkäästi.

Toinen vaikuttava tutkimustulos Niinivaaran mukaan on se, miten nuoret pyrkivät oman tilansa ja mahdollisuuksiensa laajentamisen lisäksi edistämään rauhallista ja kunnioittavaa yhteiseloa.

– Kaikki nuoret, joiden kanssa tein pitkäjänteisesti tutkimustyötä, osoittautuivat aktiivisiksi yhteisöjen rakentajiksi. Oli hienoa havaita, miten he oman elämänsä vaikeuksista huolimatta – tai ehkä juuri niistä opittuaan – haluavat ja pystyvät rakentamaan erilaisuutta kunnioittavaa, välittävää yhteisöllisyyttä, Niinivaara toteaa.

Antropologina Niinivaara toteutti tutkimuksen etnografisella menetelmällä eli osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluaineiston käytön sijaan hän keräsi aineiston viettämällä aikaa nuorten kanssa heidän jokapäiväisen elämänsä ympäristöissä ja tarkkailemalla todellisia vuorovaikutustilanteita.

– Yhden kanssa kävin ammattiopistoa, toisen kanssa töissä ja kolmannen kanssa harrastuksissa. Vietin myös aikaa nuorisotiloilla ja kaupungilla sekä paljon kahden kesken joidenkin nuorten kanssa. Laskettiin vaikka matikkaa ja keskusteltiin sen ohella kaikista asioista maan ja taivaan välillä, Niinivaara kuvailee.

Niinivaara keräsi aineistoa suomalaisissa kaupungeissa vuosina 2014–2016, jolloin myös niin sanotun pakolaiskriisin vaikutukset asenneilmapiiriin tulivat esiin ja vaikuttivat nuorten elämään.

Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaaran sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja Carving out Possibilities: Refugee Background Young Men and Mundane Political Agency tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 18.3.2022 klo 12.00 alkaen, Linna-rakennuksen auditoriossa K 103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Synnøve Bendixsen Bergenin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Laura Huttunen Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tampereen yliopisto

Carving out Possibilities : Refugee Background Young Men and Mundane Political Agency (pdf, 347 s.)

En tosiaankaan ole lukenut kokonaan vaan vain selailin, mutta pisti heti silmään, kuinka Hommaforum (suoraan nimeltä mainitsematta mutta tunnistettavasti kuten haastateltavakin) kuvattiin väitöskirjassa "tiettyjen rasistiryhmien perustamaksi".

Hommaforum liitettiin tekstissä erään haastatellun somalin rasistiseen häirintään ihan vain sen perusteella, että eräässä kahdeksan vuoden takaisessa viestissä lainattiin sen kummemmin kommentoimatta Tampereen kaupungin tiedotetta, jossa ohimennen mainittiin maahanmuuttajanuorten vertaisohjaajana työskentelevän haastateltavan nimi. Muuten kyseisestä henkilöstä ei ole täällä kirjoitettu eikä puheitaan kommentoitu siitäkään huolimatta, että hän muun muassa on ollut Rasmus-aktiivi ja piti puheen Olli Immosen vastaisessa mielenosoituksessa.

If Afrax wanted to profile himself as a specialist in immigration and integration, he certainly
had a brilliant chance to do so. But, as he highlighted at the steering group meeting,
as well as in our private conversations, he felt uncomfortable with this part of his
job: 'I would prefer not to speak publicly at all,' he underlined. Media attention, of
course, has its problematic aspects as well, such as becoming a target for harassment
from certain racist groups. Indeed, Afrax and his peer mentoring job did attract
attention on one Finnish internet forum run by such groups.

Edit:
Mitä kaikkea tuolla lieneekään, mutta tykkäsin erityisesti kohdasta, jossa kirjoittaja totesi, ettei viitsi todistaa Suomen kaikinpuolista rasistisuutta, koska muut tutkijat ovat jo tehneet sen.

Edit2:
Väittelijän oma nimi näköjään löytyy täältä monestakin yhteydestä. Kauna selittää tuon väikkärin muuten käsittämättömän Hommaforum-heiton. Maahanmuuttotyön johtaja ja Vapaa liikkuvuus -aktivisti ja ties mitä jo yli kymmenen vuoden takaa:

Tämä on niin nätisti sanottu, että pitää tallentaa:

Maahanmuuttajapoikatyön johtaja Elina Niinivaaran mukaan uuteen kulttuuriin sopeutuminen voi olla hankalaa, mutta hän toivoo nähtävän myös asian hyvät puolet.

-Ainakin meillä käyvät pojat ovat pääasiassa todella ihania, valloittavia, kohteliaita, ystävällisiä, lämpimiä ja vaikuttavia persoonia.

-Haluaisin, että myös se näkyisi, ettei aina lähestyttäisi tätä asiaa ongelmien kautta. Heillä on mielettömiä voimavaroja olemassa. Jos saadaan heidän kokemuksensa ja elämännäkemyksensä käyttöön, niin se on pelkkää plussaa myös suomalaiselle yhteiskunnalle, Elina Niinivaara sanoo.

YLE: Maahanmuuttajapojille tukea Kölvistä

Jos tällaista "heavy duty"-positiivisuutta saisi purkitettua, niin minäkin ostaisin.

Kölvi-toiminnan tarveanalyysistä:

Pakolaispojat ovat valtava voimavara, resurssi ja rikkaus suomalaiselle yhteiskunnalle, jos näitä herkkiä paljon kokeneita poikia kohdellaan oikein ja heitä autetaan heidän erityisongelmissaan. Heitteille jätettynä tämä poikaryhmä aiheuttaa vielä suuria yhteiskunnallisia ongelmia ja niiden kautta myös taloudellisia rasitteita (yhteiskunnasta syrjäytyminen, pitkäaikatyöttömyys, koulutuksen kesken jääminen, rikollisuus jne.)

[Emo]

Valtiotieteiden maisterin  väitöskirja!?
En ole tiennytkään, että valtiotieteetkin on nykyään tällaista roskatiedettä

[Näkkileipä]

Väitöskirja pakolaistaustaisista arjen politiikassa. (=kokoelma pakolaisten kertomuksia arjen politiikassa, joita kukaan ei voi todistaa oikeaksi tai vääräksi)

Onko kenelläkään rohkeutta, tehdä aidosti puolueeton väitöskirja, rasismista Suomessa, jossa olisi mahdollisimman vähän tutkijan omia ennakkoluuloja ja olettamuksia rasistiksi leimatuista ihmisistä ja ilmiöistä.

Minusta vähän tuntuu, ettei kukaan uskalla tehdä tuollaista väitöskirjaa, seuraamuksien tai valtakunnansyyttäjän toimien pelossa.

[VeePee]

Koska "pakolaistaustaisia nuoria miehiä" ei voisi vähempää kiinnostaa osallistua meidän yhteiskuntaamme saati vaikuttaa poliittisesti, niin rva. valtiotieteiden maisteri keksii termin "arjen politiikka" mikä ei todellisuudessa tarkoita yhtään mitään. Termin alle niputetaan yhteisön rakentaminen, ennakkoluulojen kääntäminen vitsiksi, korkeakoulutuksen tavoittelu jne. Eihän noilla ole oikeasti mitään tekemistä poliittisen vaikuttamisen kanssa. Mutta kun on pakko keksiä jotain myönteistä sanottavaa niin lähdetään keksimään täysin kummallisia, mitään tarkoittamattomia termejä ja mielikuvia.

Itse kun tässä Koivukylässä katson pakolaistaustaisten nuorten miesten mellastusta, niin siitä on arjen politiikka kaukana, jos politiikka ymmärretään siten kuin se yleensä länsimaisissa yhteiskunnissa ymmärretään.

[Kallan]

Valtiotieteiden maisterin  väitöskirja!?
En ole tiennytkään, että valtiotieteetkin on nykyään tällaista roskatiedettä

Valitettavasti on, aiemmin otin valtiotieteet vakavissani (ja mahdollisesti yksittäiset opiskelijatkin edelleen otan jatkossa kunhan osoittavat järkevyyttä), kunnes tosiaan on alkanut tihkumaan hienon kulissin läpi tällaisia omituisuuksia. Myös valtsikan ja sukupuolentutkimuksen välinen ero alkaa olemaan hämärtymään päin, kun virallisissa valtiotieteiden promootioiden pukuohjeissakin puhutaan maskuliinisesta ja feminiinisestä pukeutumisesta: https://www.valtsikanpromootio.fi/kuinka-pukeudun-promootioon/ (tähän olen linkannut aiemmin Feminismi on ihmeellistä! -ketjussa). Sivulta lainattua:

Promootioperinteellä on pitkät juuret, ja se näkyy myös tilaisuuksiin kuuluvassa pukeutumisessa. Tältä sivulta löydät ohjeet siihen, millainen asu kuuluu mihinkin promootiojuhlan osioon. Noudattamalla pukukoodia kunnioitat samalla juhlallisuuksien arvokasta henkeä.

Tällä sivulla on tietoa pukeutumisesta kussakin promootiotilaisuudessa, ohjeet valtiollisten ja akateemisten kunniamerkkien ja virkapukujen käytöstä sekä yleisiä huomioita pukeutumisesta. Pukeutumisohjeet koskevat kaikkia promootion tilaisuuksia. Tarkat tiedot akateemisista arvomerkeistä promovendeille ja ohjeet niiden hankkimiseksi ovat Akateemiset arvonmerkit -sivulla.

Historiallisesti ohjeet on annettu naisille ja miehille, mutta nykyään promovendit seuralaisineen voivat pukeutua oman sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti. Taulukon luettavuuden vuoksi käytämme ilmauksia "maskuliininen" ja "feminiininen". Jos jokin jää edelleen askarruttamaan, voit kysyä tarkemmin promootiosihteeriltä tai promootiotoimikunnalta.

Loput löytyvät aiemmin mainitsemastani Feminismi on ihmeellistä! -keskusteluketjusta.

Mitä muuten tulee tuohon itse väitöskirjaan, niin on hämmästyttävää kuinka elintasopakolaiset mainitaan aina positiivisessa ja ymmärtäväisessä valossa. Mutta lienee turha ikinä odottaa, että vaikka täyttäisikin nämä alla lainauksessa luetellut kriteerit, että punavihreä (feministi?) valtsikkalainen vastaväitellyt tohtori suhtautuisi yhtä suopeasti jos saisi tietää, että tämä olisikin esimerkiksi nuoremman miespuolisen hommalaisen kuvaus:

-Ainakin meillä käyvät pojat ovat pääasiassa todella ihania, valloittavia, kohteliaita, ystävällisiä, lämpimiä ja vaikuttavia persoonia.

Toki on mahdollista, kuten Jaska Pankkaaja totesikin edellä, että väitöskirjan tekijä puhuu tarkoituksella puppua jotta saa oman kivan suojatyöpaikkansa, jossa voikin sitten olla noilta kulttuurinrikastuttajilta kaukana erossa. Ainakin vielä, elleivät innostu haalimaan lisää. Siinä vaan kun kantasuomalaiset (suomen- ja ruotsinkieliset) meinaa loppua kesken tällä menolla.

[F1nka]

...

Itse kun tässä Koivukylässä katson pakolaistaustaisten nuorten miesten mellastusta, niin siitä on arjen politiikka kaukana, jos politiikka ymmärretään siten kuin se yleensä länsimaisissa yhteiskunnissa ymmärretään.

Sota on politiikkaa, jota tehdään vain toisin menetelmin. Täten tilan haltuunotto on täysin legitiimi valtiotieteellinen tutkimuskohde.

[Pentecost]

Pakolaispojat ovat valtava voimavara, resurssi ja rikkaus suomalaiselle yhteiskunnalle, jos näitä herkkiä paljon kokeneita poikia kohdellaan oikein ja heitä autetaan heidän erityisongelmissaan. Heitteille jätettynä tämä poikaryhmä aiheuttaa vielä suuria yhteiskunnallisia ongelmia ja niiden kautta myös taloudellisia rasitteita (yhteiskunnasta syrjäytyminen, pitkäaikatyöttömyys, koulutuksen kesken jääminen, rikollisuus jne.)

Valtava Rikkaus & Voimavara jos lapataan rahaa, resursseja, rikkauksia ja bemareita sekä ilmaisia asuntoja kultaisin ammein ja punaisin matoin eteen valmiiksi annettuna.

Muutoin Tuho & Hävitys.

Hieman fiksumpi voisi tietysti kysyä, että miksi ottaa moinen Riski & Rasitus, mutta sellaistahan tämä nykyinen todellisuus on. Sieltä akateemisesta norsunluutornista alaspäinpaskoen kaikki ihmiset tosiaan saattavat olla ihan samanlaisten ötököiden näköisiä. Merkityksettömiä paitsi oman larppauksen ja uran kannalta.

Ja voihan niitä hyödyntää moneen mielenkiintoiseen asiaan buduaarin verhovertailuissa...

"Ainakin meillä käyvät pojat ovat pääasiassa todella ihania, valloittavia, kohteliaita, ystävällisiä, lämpimiä ja vaikuttavia persoonia."


Miksi minulle tulee sellainen vaikutelma, etteivät miehet ole ainoita, jotka toisinaan unohtavat ajatella yläpäällään? Tässä tosin vedetään sitten valtsikkakin pöntöstä alas, koska moista kyseskely kautta mielenpideskelystohtoraattiutta ei voi tosiaan pitää minkäänlaisena saavutuksena.

Jos korkein yliopistollinen tutkinto tuottaa tälläisiä lauseita:

"Minun ei tarvitse todistaa rasismin olemassaoloa, koska sen ovat todistaneet jo muut tutkijat!"

Niin voi meitä...tähän verrattuna se, että pystyy kasvattamaan perunoita, on jo huipputiedettä. Kysyisin vaan, että mikä EI OLE nykyisin rasismia? Ihan vaan siis tarkennuksen vuoksi...kysymyskin saattaa sisältää rasismia.

[Kim Evil-666]

Suomessa on jo pitkän tovin tavattu puhua "rakenteellisista ongelmista". Mielestäni yksi suurimmista rakenteellisista ongelmista maassamme seisoo akateemisissa piireissä. Ongelma näyttäytyy siten- että akateemisista piireistä tulee nykyään toinen toistaan sekopäisempiä ulostuloja, joita mitään kyseenalaistamaton mediamme rummuttaa ulos eettereistä totuuttakin todempina tutkimuksina.

Jos eläisimme edes totuutta hipovassa todellisuudessa- nämä kaiken maailman "niinivaarat" naurettaisiin alimpaan suohon- ja heidän omaan hybrikseensä perustuvat tutkimuksensa kyseenalaistettaisiin joka ikisessä mahdollisessa valtakunnallisessa julkaisussa.

Omasta puolestani voin ainoastaan todeta sen- että tällaiset raapustukset näyttäytyvät lähinnä mielenvikaisilta. Se ei sinänsä yllätä- sillä niin mielenvikaiselta nykysuuntaus kaikkinensa näyttäytyy. Maailmassa on todella perustavaa laatua oleva virhe- ja tuo virhe jatkaa paisumistaan valheellisen manipuloinnin kauaskantoisine seurauksineen.

Ilmeisesti virheistä on opittu ainoastaan se- että niiden tuottamisen kasvuvauhti alkaa ylittämään jo villeimmätkin kuvitelmat.

[Siili]

Tiedostavaistossa ollaan ilmeisesti ihan aikuisen oikeasti sitä mieltä, että kun aktivisti saa tohtorinhatun, hänen aktivisminsa muuttuu tieteeksi.

[Tabula Rasa]

Tiedostavaistossa ollaan ilmeisesti ihan aikuisen oikeasti sitä mieltä, että kun aktivisti saa tohtorinhatun, hänen aktivisminsa muuttuu tieteeksi.

Etenkin sen jälkeen kun toinen aktivisti mediassa tekee siitä mielipidekirjoituksen tai kolumnin.

[Huolestunut Kansalainen]

Odotellaan nyt vielä että edes JOKU lukisi tuon itse väitöskirjan läpi, tällä hetkellähän asiaa arvioidaan ns. twitter-kriteereillä, eli luetaan otsikko ja joku raflaava bolattu, helposti alas ammuttava paskalause ilman että koskaan käsitellään kokonaisuutta. Ehdotankin että tavanomaiset epäillyt joko tutustvat itse aiheeseen tai vievät joutavan kahden minuutin vihansa taas jonnekin muualle. No, itsehän neuvon vain koska tällaisen joukkomentaliteetin alasampuminen on tosi matalalla roikkuva hedelmä. En mä tätä aio lukea, mutta voisitteko vittu närkästyä edes asiasta josta jotain ymmärrätte sen sijaan että mennään otsikkotasolla.

[migri]

Odotellaan nyt vielä että edes JOKU lukisi tuon itse väitöskirjan läpi, tällä hetkellähän asiaa arvioidaan ns. twitter-kriteereillä, eli luetaan otsikko ja joku raflaava bolattu, helposti alas ammuttava paskalause ilman että koskaan käsitellään kokonaisuutta. Ehdotankin että tavanomaiset epäillyt joko tutustvat itse aiheeseen tai vievät joutavan kahden minuutin vihansa taas jonnekin muualle. No, itsehän neuvon vain koska tällaisen joukkomentaliteetin alasampuminen on tosi matalalla roikkuva hedelmä. En mä tätä aio lukea, mutta voisitteko vittu närkästyä edes asiasta josta jotain ymmärrätte sen sijaan että mennään otsikkotasolla.

Päätellen reaktiostasi niin väitöskirjan kokonaisuuskin otsikon lisäksi on sitä itseään ja minkä Roopekin tuolla aloituksessa osoittikin. Kiitos ajansäästöstä ja lainaan sinulta "En mä tätä aio lukea"...

[Kallan]

Odotellaan nyt vielä että edes JOKU lukisi tuon itse väitöskirjan läpi, tällä hetkellähän asiaa arvioidaan ns. twitter-kriteereillä, eli luetaan otsikko ja joku raflaava bolattu, helposti alas ammuttava paskalause ilman että koskaan käsitellään kokonaisuutta. Ehdotankin että tavanomaiset epäillyt joko tutustvat itse aiheeseen tai vievät joutavan kahden minuutin vihansa taas jonnekin muualle. No, itsehän neuvon vain koska tällaisen joukkomentaliteetin alasampuminen on tosi matalalla roikkuva hedelmä. En mä tätä aio lukea, mutta voisitteko vittu närkästyä edes asiasta josta jotain ymmärrätte sen sijaan että mennään otsikkotasolla.

Ei käy kyllä kateeksi vastaväittelijää saati kustosta, jotka joutuvat perehtymään tuohon tekeleeseen.  Huolestunut Kansalainen on kyllä siinä oikeassa, että tuo pitäisi lukea läpi eikä kommentoida twitterpostausten perusteella.

Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaaran sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja Carving out Possibilities: Refugee Background Young Men and Mundane Political Agency tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 18.3.2022 klo 12.00 alkaen, Linna-rakennuksen auditoriossa K 103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Synnøve Bendixsen Bergenin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Laura Huttunen Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Asuuko joku Tampereen tuntumassa ja haluaisiko joku mennä kuuntelemaan tuota väitöstilaisuutta? Itse väitöstilaisuus on avoin kaikille; jos on kiva väittelijä niin tarjoaa kakkukahvit. Karonkka on sit oma lukunsa. Yleensä näiden punavihreiden kanssa tulee yllättävän hyvin juttuun niin kauan kunhan ei vaan tuo poliittisia näkemyksiään esille.

Lisäys: siltä varalta, jos joku ei ole ennen ollut väitöstilaisuudessa ja miettii mitä siinä tapahtuu, mikä on pukukoodi ja niin edelleen, tuossa Tampereen yliopiston ohjeistusta asiaan liittyen: https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/kasikirja/uni/jatko-opinnot/opinnaytetyot-1/vaitostilaisuus
Tampereen yliopiston ohjeistus ei näyttäisi poikkeavan pikasilmäyksen perusteella Helsingin yliopiston ohjeistuksesta, tämä on helppolukuisempi versio: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tohtorikoulutus/tervetuloa-vaitostilaisuuteen

[Siili]

Ns. kovissa tieteissä väitöskirjat ovat pääosin nk. nippuväitöskirjoja, jotka pohjautuvat useampaan väittelijän tieteellisissä lehdissä julkaistuun vertaisarvoituun artikkeliin.  Lehtien laadusta (arvostuksesta) voi tehdä päätelmiä väitöskirjan tasosta. 

Pehmotieteissä väitöskirja lienee pääsääntöisesti edelleen itsenäinen teos (monografi), ja ehkä jopa väittelijän ensimmäinen vertaisarvioitu kirjallinen tuotos.  Suodattimet ovat siten huomattavasti väljempiä, minkä vuoksi ihan epähuomioissakin tapahtuvan paskan läpivalumisen vaara on huomattavasti suurempi.  Objektiivisten mittarien puuttuessa tutkijan täytyy turvautua subjektiivisempiin arvioihin, mikä sekin voi olla sudenkuoppa tieteellisyyden kannalta.