Venäjän hyökkäyksen vaikutus Euroopan venäläisystävällisiin nationalisteihin

[viisitoista]

Puola on ehkä maa jossa (Ukrainaa lukuunottamatta) vanhanaikainen ryssäviha on elävämpää todellisuutta kuin missään muualla maailmassa. Siellä jos missä luulisi Venäjään hellästi suhtautuvilla kansallismielisillä olevan vaikeaa.

Ja todellakin, Puolan uusi ja nuorekas Konfederacja-puolue on joissain mittauksissa ottanut selkeästi takkiinsa kun rally round the flag-efekti toimii ja äänestäjät ryntäävät kannattamaan sitä tuttua ja turvallista vaihtoehtoa - mikä tässä tapauksessa on Puolan perinteisen venäläisvastainen konservatiivinen Laki ja Oikeus-puolue.

(Ei niin että Konfederacja olisi mitenkään erityisen "venäläismielinen," se on vain antanut sen vaikutelman että se pitää länsiliberaalia globalistimädätystä loppujen lopuksi Venäjää suurempana ongelmana.)

Joten nyt Konfederacja on selvästi huojentunut kun tuoreimmassa Kantar-mittauksessa sen on onnistunut pitää asemansa - se on sille tässä vaiheessa torjuntavoitto:

[tweet]1500921010371108868[/tweet]

[tweet]1500908315907436552[/tweet]

[Totti]

Muut julkisuudessa olleet tapaukset (Lega Italia, FPÖ:n "Venäjä-skandaali") ovat jääneet huhupuheiksi ja uutisankoiksi, toisin kuin Ahon, Lipposen ja Euroopan demareiden yhteydet ja palkkiot.

Punainen lanka näissä "venäjäkytköksissä" on, että juuri ne tahot, joilla on sydämellisimmät suhteet Venäjään ja Putiniin osoittavat mielellään muita sormella. Etenkin Euroopan demaripuolueet ovat sotkeutuneet laajasti Putinin bisneksiin juuri esim. erinäisten kaasuputkien jne. kanssa. Konkreettinen Venäjä-haitta kullekin maalle on siis pitkälti juuri valtapuolueiden ja etenkin vasemmiston aiheuttama erinäisten Venäjä-kytköstensä kautta.

Ihan oma tarinansa on sitten nämä Euroopan kryptokommunistit, jotka demaripuolueiden kautta pääsivät maidensa huippuvirkoihin kaivamaan maata lännen klassisen konservatiivisen liberalismin alta. Suomessahan meillä on näitä 5. kolonnalaisia ex-presidenttiä myöten.

Ns. kansallismieliset puolueet ovat lähinnä käyttäneet Putinia retorisena lyömäaseena kritisoidessaan yltiöliberalismia ja lännen akkavaltaa. Tätä voidaan toki pitää poliittisena virheenä sikäli, että kun Putin muuttui radioaktiivisesti se altistaa ikävältä näyttävälle kritiikille. Varsinaisena Venäjä-haittana se on kuitenkin huomattavasti pienempi kun vaikkapa EU:n hirttäminen Putinin kaasuputkiin kuten demarit tekivät.

Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että Euroopan kansallismielisen rintaman ei pidä sotkeutua Venäjän afääreihin. Ne räjähtää aina silmille ennemmin tai myöhemmin ja vetää osaltaan maton koko poliittisen liikkeen alta. Tältä osin myös persujen pitäisi tehdä puoluetason pesäeron Venäjään ja etenkin Putiniin.

[viisitoista]

Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että Euroopan kansallismielisen rintaman ei pidä sotkeutua Venäjän afääreihin. Ne räjähtää aina silmille ennemmin tai myöhemmin ja vetää osaltaan maton koko poliittisen liikkeen alta. Tältä osin myös persujen pitäisi tehdä puoluetason pesäeron Venäjään ja etenkin Putiniin.

Venäjää ei tule vihata, mutta siihen tulee pitää terve etäisyys, eikä kuvitella että Venäjä välittää sinun eduistasi jos ne joutuvat ristiriitaan sen omien etujen kanssa. Joku Matteo Salvini, joka tuskin tunsi Venäjää kovin hyvin, oli naiivi poseeratessaan Putin-t-paidassa, vain yhden esimerkin mainitakseni.

[viisitoista]

[tweet]1501211284259418123[/tweet]

[viisitoista]

Venäjä-vastaisuuttakin on montaa eri lajia, tai eri tasoa. On monta sellaista maata tai poliittista puoluetta jotka ovat toki tuominneet hyökkäyksen Ukrainaan, mutta voi selvästi nähdä että se oli pro forma, tai muodon vuoksi tehty, eikä niillä ole intoa käyttää yhtään sen enempää energiaa tähän kysymykseen kuin on pakko.

Espanjan Vox-puolue esimerkiksi on ollut viime päivinä suuresti aktiivinen, mutta ei Ukrainan suhteen vaan oman rajansa ja oman taloutensa:

https://spainsnews.com/vox-and-its-related-union-call-to-mobilize-against-the-price-of-electricity-on-march-19/

https://europeanconservative.com/articles/news/vox-forces-spains-congress-to-take-a-stand/

Following two consecutive large-scale assaults on the Spanish border at the city of Melilla, VOX has submitted a statement at the nation's Congress condemning the illegal entry of migrants with the complicity of Moroccan authorities, and asking Congress to issue a declaration concerning the irrevocably Spanish character of Spain's two African enclaves, Ceuta and Melilla.

...

This statement must be put to a vote, requiring a unanimous approval on the part of members of Congress. The purpose is not so much to enforce a policy as it is to force the ruling socialist party (PSOE) into an awkward position. In theory, the PSOE can hardly disagree that a territory of the country it governs is, indeed, under the state's jurisdiction, and that the government has a responsibility to furnish proper resources to defend that territory. However, ruling in coalition with separatist and far-left factions, and owing to its own past pronouncements, it can likewise hardly vote in favor of such a statement, especially one being formulated by VOX, a party it has constantly condemned.

VOX's gambit is also that whenever the southern border is assaulted and migration becomes a newsworthy topic, it will be able to point to the statement it produced, and refer to those parties that abstained or chose to vote against it as culpable, having foregone the chance to present a united front to Morocco and assign adequate resources to the security of Ceuta and Melilla.

[viisitoista]

Tässä on nyt pitkä ja ajatuksella tehty kirjoitus Yle Watchista, jossa esitetään NATO-kriittinen kanta äärioikeistolaisesta vinkkelistä, kuitenkaan Venäjää romantisoimatta tai nuoleskelematta:

http://ylewatch.blogspot.com/2022/03/venajan-hyokkays-ukrainaan-ketka.html

Sota Ukrainassa ei kuitenkaan muuta länsimaalaisten arkaa perusasennetta, jossa elämän päätarkoitukseksi on tullut välttää kuolema lääketieteen ja ohjelmallisen pasifismin avulla. Viime aikojen lippujen liehuttelusta huolimatta kaukana ovat ne ajat, jolloin futuristit ylistivät manifestissaan (1909) sotaa, tuota "meille maailman ainoaa hygieniaa". Silti sotaan kiihotetaan vielä nykyäänkin, mutta toisin kuin ennen, sen sanansaattajat eivät ole valmiita vuodattamaan omaa vertaan "asiansa" puolesta. Pelkästään sosiaalista mediaa seuraamalla käy selväksi, että hysteerisimmät sotahaukat ovat kotibunkkereissaan räiskintäpelejä pelaavia keskiolutkommandoja tai tavallisia perheenäitejä, jotka ovat alttiita mille tahansa konformistiselle joukkokiihkolle. Kyseessä ovat samat ihmiset, jotka pelättyään kaksi vuotta koronaa, uhoavat nyt olevansa valmiita sotaan Venäjää vastaan.

Kotikatsomoiden verenhimoisuutta mediaspektaakkelin keskellä ruokkii Ukrainan sodan Daavid ja Goljat -asetelma, jossa Venäjää pidetään yksiselitteisenä hyökkääjänä - syystäkin - ja Ukrainaa uhrina ja sankarillisena taistelijana. Lisäksi jyrkät reaktiot Venäjää kohtaa Euroopassa kertovat maan olevan länsimaisesta pintakiillosta huolimatta eksistentiaalinen toinen, muukalainen, jonka intressit ovat viime kädessä muut kuin meillä. Tämä riippumatta siitä vaikuttaako Euroopassa rotutietoinen traditionalismi tai nyt vallalla oleva sentimentaalinen universaalihumanismi. Teoriassa läntinen valkoinen osa Venäjää voisi kuulua Eurooppaan, mutta valitettavasti itäisen jättiläinen identiteetti on geneettiseltä perustaltaan mongolivalloittajien tahraama ja kirjavien kansalllisuuksien läpitunkema. Historian saatossa tilannetta on pahentanut imperialismi, jonka avulla Venäjä on yrittänyt sulattaa itseensä eri etnisyyksiä ja kulttuureja päätyen maantieteelliseen jättiläiseen nimeltä Neuvostoliitto. Sosialistisen imperiumin jatkajaksi syntyi saman aateklusterin moderni monikulttuurinen hirviö, joka tunnetaan nyky-Venäjänä. Jo pelkästään monietnisyytensä vuoksi Venäjä on sisäisesti epävakaa maa, mikä näkyy väistämättä myös sen arvaamattomana käyttäytymisenä ulkomaailmaa kohtaan.

Olisi silti itsepetosta kuvitella, että presidentti Vladimir Putin olisi pelkkä mielipuoli tai isovenäläisen tradition jatkaja. Hänen aggressiiviset toimensa ja "itsepuolustuksensa" eivät ole syntyneet vain suuruudenhulluudesta, vaan ne ovat pääosin reaktioita maailman geopoliittiseen muutokseen ja muiden isojen toimijoiden, etenkin Naton, peliliikkeisiin. Ikävä kyllä lännettyneestä narraatiosta poikkeavien motiivien perään kyseleminen koetaan tällä hetkellä maassamme vähintään epäilyttävänä. Siksi on todennäköistä, että kansalaiset kykenevät kiihkottomaan analyyttiseen ajatteluun Ukrainan sodasta vasta kun pöly on laskeutunut.

...

Mikäli Venäjällä olisi surkean Ukrainan sotaretken jälkeen vielä jostain kumman syystä tarvetta ja voimia hyökätä syrjäiseen Suomeen, se tekisi sen siinä tapauksessa Natosta riippumatta. Toisaalta sotilaallinen liittoutumattomuus olisi juuri se pidäke, mikä ehkäisisi "hullun koiran" hyökkäyksen, koska puolueettomaan maahan tunkeutuminen tekisi Venäjästä myös venäläisten silmissä anteeksiantamattoman pahantekijän. Konventionaalisessa maasodankäynnissä Suomelle tulisi niin paljon sympatiaa, että saisimme varmasti kansainvälistä apua. Kun armeijaamme vielä vahvistetaan hyvissä ajoin ja lisäämme puolustustahtoamme (ei luulisi olevan vaikeaa), pystyisimmme mahdollisessa sodassa sankaritekoihin, jotka sodan tappiosta huolimatta kannattelisivat vielä pitkään tulevien sukupolvien kansallista, sankarillista, identeettiä. Tässä kohtaa on syytä pitää mielessä Benjamin Franklinin sanat: "Ihmiset, jotka ovat valmiita luopumaan olennaisesta osasta vapauttaan saadakseen vähän turvallisuutta, eivät ansaitse kumpaakaan ja menettävät lopulta molemmat."

Puheet Naton turvatakuista henkivät rohkeuden ja itseluottamuksen puutteesta, viime kädessä halusta haudata suomalainen Suomi, koska se vaatisi omia uhrauksia. Tässä pelon ja laiskuuden ilmapiirissä ei ole yllättävää, että myös kansallismielisistä löytyy sivarihenkisiä hedonisteja ja rintamakarkureita, jotka haluavat Natoon yksinkertaisesti siksi, ettei tarvitsisi liikahtaa näppiksen ja halpakaljan ääreltä puolustamaan itse omaa maataan.

Ja tässä luultavasti sivalletaan esimerkiksi "Sarastuksen" kirjoittajia:

Liittoutumisen aallot käyvät siinä määrin korkealla, että jopa ńs. laatumediassa kuulee puheenvuoroja, joissa Naton liittymisen vastustajat leimataan epäisänmaallisiksi putinisteiksi. Tällaisessä puheessa Natoa kannattavat somalit ovat suomalaisempia kuin suomalaiset sotilasliiton vastustajat, mikä tekee liittoutumista puolustavasta argumentista väistämättä tyyppiä Reductio ad absurdum. Vastaavasti eräiden valtamediaan kriittisesti suhtautuvien kansallismielisten vaihtoehtosivustojen Natoa ja Ukrainan sotaa käsitteleviä kirjoituksia ei voi enää erottaa avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta liputtavan Helsingin Sanomien teksteistä tai Ylen kolumnisti Rysky Riiheläisen länsi-integraatiota puolustavista vuodatuksista. Paljon mainostetun Alain de Benoistin uusoikeistolainen globalismi-kritiikki loistaa poissaolollaan ja tilalle on tullut hallitsevan liberaalidemokratian konformistinen puolustaminen.

[Radio]

Venäläisystävällisyydessä ei ole mitään pahaa sinänsä, kun se kohdistuu kansaan. Muu olisikin rassismia. Raakaan ja korruptoituneeeseen hallintotapaan kohdistuva inho ja pöyristyminen diktatuurien otteista lienee sallittua. Rosvojen kleptokratioden ihailuakin esiintyy. Kansoissa on  eroa, toisilla on maaorjan  ja joillain yksilöä korostava asenne.
Euroopan venäläisystävällisiin nationalisteihin kuuluvat sosialistitkin horjuvat uskossaan "rauhaa rakastavaan" valehtelevaan Venäjään.
Kommunismin uusi nousu innostaa kyllä sitkeimpiä änkyräkommunisteja.

[ohkurin_narsi]

Monessa kommentissa on kuitenkin ollut ajatus, että kun Putte vaihtuu toiseen, niin sitten seuraisi joku kulta-aika.

En voi uskoa tommoiseen mitenkään, Venäjän johtajia on nähty satoja vuosia, ja lopputulos on aina sama. Joku orkesteria johtava ja punamatolla kaatuileva Jeltsin oli positiivinen poikkeus, mutta samaan itsevaltaiseen hegemoniapolitiikkaan siellä aina mennään.

[viisitoista]

Tuukkakin on näköjään tajuamassa että vaikka haluaisi Ukrainaa kuinka innokkaasti puolustaa, niin Naton kaltaista organisaatiota ei kukaan vakavissaan oleva anti-globalisti voi kannattaa:

[tweet]1501638839651246086[/tweet]

[Roope]

Yksi europarlamentaarikko Ville Niinistön sotaviikon teemoista on ollut Euroopan "äärioikeiston" liittäminen hyökkäyksen aloittaneeseen Putiniin.

[...]

Ville Niinistö
Iso osa Euroopan äärioikeistoa on vitsillä tai tosissaan tukenut ja saanut tukea Putinin Venäjältä.

Lega Italia, Front National Ranska, Venäjä-skandaalin takia hallituksenkin jättänyt FPÖ eli "vapauspuolue"(!) Itävallassa.

Hajottamisella on ollut hintansa, sekin nyt arvioitava.

En edelleenkään tiedä muusta Putinin Venäjältä saadusta tuesta kuin Ranskan Front Nationalin vuoden 2014 laina venäläistaustaisesta pankista, jos markkinakorkoista lainaa voi laskea tueksi. Muut julkisuudessa olleet tapaukset (Lega Italia, FPÖ:n "Venäjä-skandaali") ovat jääneet huhupuheiksi ja uutisankoiksi, toisin kuin Ahon, Lipposen ja Euroopan demareiden yhteydet ja palkkiot.

Tuntuu olevan laajemminkin suomalaisen valtamedian teema:

Puolalainen pormestari antoi Matteo Salvinille lahjaksi Putin-paidan: "Pyydän, että vierailette vastaanottokeskuksessa, jos puette sen päällenne"

ltalialaisen oikeistopopulistisen puolueen Pohjoinen liitto johtaja ja entinen sisäministeri Matteo Salvini vieraili Puolan ja Ukrainan rajalla sijaitsevassa Przemyślin kaupungissa eilen.

Kaupunki on yksi maiden välisistä rajanylityspaikoista. Puolan viranomaisten mukaan maahan on saapunut yli 1,3 miljoonaa sotaa pakenevaa ihmistä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainassa.

Salvinin otti vastaan Przemyślin pormestari Wojciech Bakun.

Bakun aloitti yhteisen tiedotustilaisuuden Salvinin kanssa kiittämällä italialaisia Puolan saamasta tuesta.

– Samaan aikaan minulla on henkilökohtainen huomautus herra Salvinille, Bakun sanoi ja nosti esiin t-paidan, johon oli painettu presidentti Putinin kasvot.

[...]

Salvini oli kertonut ennen Puolan-vierailuaan, että matkan tarkoituksena on löytää ratkaisuja auttaa ukrainalaisia pakolaisia. Salvinin toimia voidaan pitää täyskäännöksenä poliitikon maahanmuuttokantoihin.

Salvini on ollut esimerkiksi oikeudessa tapauksessa, jossa Salvini eväsi sisäministerinä toimiessaan yli 130 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista kuljettaneelta Italian rannikkovartioston alukselta pääsyn sisilialaissatamaan. Oikeus kuitenkin vapautti Salvinin syytteistä viime keväänä.

– Autamme ukrainalaisia pakolaisia, naisia, äitejä, isiä, Salvini yritti keskeyttää Bakunin.

Yle 9.3.2022

Matteo Salvini matkusti Puolaan auttamaan pakolaisia – raja­kaupungin pormestari vetäisi povi­taskustaan kiusallisen yllätyksen

UKRAINAN rajalla sijaitsevan puolalaisen Przemyslin kaupungin pormestarin mielipide italialaisesta oikeistopopulistipoliitikosta Matteo Salvinista ei jäänyt epäselväksi, kun tämä vieraili tiistaina alueella. Video pormestari Wojciech Bakunin ja Salvinin kohtaamisesta lehdistötilaisuudessa on noussut vuorokauden kuluessa viraalihitiksi etenkin Italian sosiaalisessa mediassa.

Bakun aloitti osuutensa kiittämällä Italian kansalaisia ja järjestöjä Ukrainasta Puolaan saapuneiden pakolaisten tukemisesta.

– Samaan aikaan minulla on henkilökohtainen kommentti senaattori Salvinille, Bakun sanoi Guardianin tilaisuudesta tekemän käännöksen mukaan.

Pormestari tempaisi povitaskustaan valkoisen t-paidan. Kesällä 2014 europarlamentaarikkona ollessaan Salvini oli nostattanut kansainvälisen kohun poseeraamalla samanlaisessa, Venäjän presidentin Vladimir Putinin kuvalla ja "Venäjän armeija" -tekstillä varustetussa paidassa Moskovan Punaisella torilla.

[...]

Reutersin mukaan Salvinin solidaarisuuden osoitukseksi tarkoitettu matka Puolaan nostatti kulmakarvoja Italiassa jo etukäteen sekä tämän Venäjä-kytkyjen että aiemman pakolaisvastaisuuden vuoksi. Uutistoimisto kertoi Venäjän hyökkäyksen aiheuttaneen päänvaivaa useille eurooppalaisille äärioikeistoliikkeille, joista jotkut ovat joutuneet kääntämään takkejaan pikavauhtia tuettuaan aiemmin Putinia.

Myös Salvini sanoi viime viikolla, että Ukrainan sodassa on nähtävissä "selvästi hyökkääjä ja hyökkäyksen kohde", joista Italian on tuettava jälkimmäistä. Putinia hän ei kuitenkaan ole nimeltä tuominnut tähän mennessä, kuten ei myöskään Puolassa tiistaina.

Ilta-Sanomat 9.3.2022

Vladimir Putinin kanssa kaveerannut Italian Salvini sai Puolassa tylyn vastaanoton: "Pelle, ilveilijä! Mene kotiisi!"

Aiemmin Salvini on esiintynyt mielellään Putin-t-paidassa ja kehunut Venäjän presidenttiä. Nyt hän haluaa tukea julkisesti Ukrainan pakolaisia. Myös Ranskan laitaoikeiston Marine Le Pen on joutunut kääntämään kelkkansa Putin-kytköksistään.

ITALIAN laitaoikeistopuolue Legan johtaja Matteo Salvini sai osakseen tylytystä vieraillessaan tiistaina itäisessä Puolassa, kertovat uutistoimistot AFP ja Reuters.

"Pelle, ilveilijä! Mene kotiisi!" puolalaiset huusivat Salvinille, joka oli tullut Przemyślin rajakaupunkiin osoittamaan tukea Ukrainan pakolaisille.

Tyly vastaanotto johtui siitä, että Salvini on jo vuosien ajan tukenut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja esiintynyt tämän ylimpänä ystävänä. Aiemmin Salvini on toistuvasti esiintynyt Putin-t-paidassa ja vastustanut äänekkäästi Venäjään kohdistettuja pakotteita.

[...]

SALVINI ei ole ainoa länsieurooppalainen populistijohtaja, joka on joutunut kiusalliseen valoon Putin-kytköstensä takia.

Ranskassa on huhtikuussa presidentinvaalit, ja Marine Le Pen on johtamansa Kansallisen liittouman presidenttiehdokas.

Puolue joutui vastikään vetämään jakelusta 1,2 miljoonaa kampanjalehtistä, kertoi muun muassa ranskalaislehti Libération. Kiiltävälle paperille painetussa kahdeksansivuisessa lehtisessä oli näyttävästi taitettu kuva, jossa Marine Le Pen kättelee Vladimir Putinia Moskovassa.

Kampanjalehteä oli jo ehditty toimittaa puolueaktiiveille ympäri Ranskaa edelleen jaettavaksi. Idea alkoi tuntua huonolta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

RANSKASSA muistetaan myös hyvin, että vuonna 2014 Le Pen sai venäläiseltä pankilta ison lainan vaalikampanjan rahoittamiseksi.

Nyt Le Pen on joutunut kääntämään kelkkansa Venäjän suhteen.

"Ei mitenkään hyväksyttävissä", Le Pen on kommentoinut Venäjän hyökkäystä.

Helsingin Sanomat 9.3.2022

Turvapaikanhakijoiden EU-pakkosiirtoja vaatinutta Salvinia en osaa pahemmin arvostaa poliitikkona, mutta onhan se tyypillistä, että suomalaiset toimittajat eivät kaivele vastaavalla tavalla Venäjältä rahaa saavien Suomen entisten pääministerien tai Putinin ystäväkseen nimenneen presidentti Tarja Halosen sanomisia ja tekemisiä.

Tuon Le Penin puolueen lainan yhteydessä olisi kohtuullista taustoittaa, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset pankit kieltäytyivät lainan myöntämisestä poliittisista syistä. Muiden puolueiden kohdalla tällaista pidettäisiin törkeänä poliittisena vainona, jota taivasteltaisiin ja tuomittaisiin pääkirjoituksissa asti.

Missäs muuten ovat nyt ne takavuosien kaikkitietävät federalistipoliitikot ja toimittaja-analyytikot, joiden mielestä paras tapa taata Venäjän demokratisoituminen ja rauha Euroopassa on Venäjän kytkeminen EU-maihin keskinäisriippuvuudella, jossa Venäjältä ostetaan niin paljon energiaa kuin mahdollista?

[viisitoista]

Tuolla Puolassa ovat Konfederacjan pojat (heidän puolueensa kannatus, ja jopa edustus, koostuu suorastaan silmiinpistävästi nuorista miehistä) sellaisia nationalisteja jotka tajuavat ettei Venäjän vastustaminen ole kaikki kaikessa, ja että vähintään yhtä päättäväisesti kuin Moskovan aggressiota on myös vastustettava Brysselistä ja Washingtonista tulevaa liberaali-globalistimädätystä.

Ja he ovat nyt näyttämässä Euroopan kansallismielisille kuinka pitää asemat tässä Venäjän hyökkäyksen aiheuttamassa kiusallisessa välikädessä:

[tweet]1502552124487524352[/tweet]

[tweet]1502392713571880960[/tweet]

[viisitoista]

Tässä artikkelissa pohdiskellaan miksei länsimainen vaihtoehto-oikeisto osannut nähdä Ukrainan sodan tulevan - sillä niinhän siinä suurin piirtein kävi:

https://counter-currents.com/2022/03/ukraine-epistemic-failure-analysis/

Well, friends, we dun goof'd. We predicted, as a movement, as thinkers, that Russia would not invade Ukraine. We are, of course, at the time of writing, into the third week of Russia's invasion of Ukraine, so it behooves us to look into what happened and where we went wrong so that our analytical apparatus can meet the next crisis better prepared.

For a slice of the wrong predictions in that long-forlorn time of February 2022, you'd do well to read John Morgan's article about why Russia won't invade Ukraine (but is still winning) right here on Counter-Currents. Before we proceed, let me first clarify that in no way, shape, or form am I singling Mr. Morgan out for criticism. We all screwed the pooch on this, as did I. When I went to bed on the eve of the invasion, I agreed with that article's predictions about the future. My own reasoning was that Putin wouldn't invade Ukraine because it would be irrational to steal what you can buy cheap, and he could have simply bought the notoriously corrupt Ukrainian government's loyalty. I believed at the time that the Ukrainians were getting wise to NATO's treachery and America's fickle nature and would try to deescalate their ongoing conflict with Russia. I was wrong on that, too. Many people were wrong. John's article is merely emblematic of those mistakes that we made in that period.

So, we dun goof'd. Why? Russia was massing troops on Ukraine's borders. Why didn't we see it coming? Many people explained their reasoning as such: The media in the West warned of an impending Russian invasion, therefore they believed the opposite. Russian troops were merely on a military exercise. The Russian media claimed Russia didn't intend to invade Ukraine. Ostensibly independent analysts claimed that the Western media were just stoking fears and that Russia wouldn't invade. Nobody believed Russia would invade. I myself conveniently forgot all I had learned about geopolitics in the European plain and predicted no invasion and no war. One of my friends, the genuine Russia insider who runs the Edward Slavsquat blog, called it "complete epistemic failure" on the part of dissident media to predict this war.

Yksi mahdollinen syy tähän erehdykseen oli se että Venäjän äärivasemmistolaiset ystävät länsimaissa, jenkkihegemoniaa vastustavat anti-imperialistit, levittivät systemaattisesti narratiivia ettei Venäjä todella halunnut sotaa, että puhe siitä oli pelkkää Pentagonin ja uuskonservatiivisten sodanlietsojien propagandaa, jne.:

Such screamers and snarkers exist on the Left as well, as in the center. What they utter are worse than lies, they're anti-truths: lies formulated so as to break the framework which would allow for any notion of truthfulness in expression. The Kremlin has its own coterie of such anti-truth peddlers speaking in the dissident thought space, of course, exploiting the epistemic nihilism created by Western governments for their own ends. We know them as "the Russophile media," and they were adamant that there'd be no invasion of Ukraine. In fact, they considered anyone who said there would be an invasion of the Ukraine a neoliberal shill. Thus, they managed to hijack dissident discourse on this issue. Believing that Russia is intending to invade Ukraine became "cringe," as the kids like to say.

[-PPT-]

Keitä mahtaa olla nämä Venäjän äärivasemmistolaiset ystävät länsimaissa? Venäjä on eri valtio kuin vassarien rakastama Neuvostoliitto.

[viisitoista]

Keitä mahtaa olla nämä Venäjän äärivasemmistolaiset ystävät länsimaissa? Venäjä on eri valtio kuin vassarien rakastama Neuvostoliitto.

Saanko esitellä vaikka Benjamin Nortonin (jolla on 191,300 seuraajaa):

https://twitter.com/BenjaminNorton

[tweet]1502659102320775173[/tweet]

[Hippo]

Kyllä tämä kriisi on osoittanut, että iso osa Euroopan nationalisteista on aika pellejä. Usko Venäjän kaveruudesta nationalismille on jotain suurta tyhmyyttä ja naiviutta. Oikeasti Venäjä ei ole  valkoisen rodun pelastaja matuvyöryltä. Päin vastoin, Venäjä varmasti tukee salaa kaikkia niitä tahoja, jotka Euroopan monikulttuuristamista haluavat edistää. Julkisesti se on ollut tukemassa matuvyöryä esim. Puolan rajalla viime syksynä. Monikulttuurisuus Länsi-Euroopassa on Venäjän strateginen etu.

Onneksi toiset nationalistiset tahot ovat kääntymässä järkilinjoille kuten Ruotsidemokraattien käännös Nato-asiassa. Lopuista, jotka jatkavat samalla linjalla, on sitten vaikea sanoa, että ovatko vain jääräpäitä vai oikeita Venäjän agentteja.

[Tavan]

^Heikko EU on Venäjän ja eurooppalaisten nationalistien yhteinen intressi. Siinä mielessä kaikki eurooppalainen nationalismi on putinismia.

Heikentämällä EU:ta ja ruokkimalla eripuraa Venäjä on auttanut niitäkin nationalisteja, jotka inhoavat Venäjää.

[Micke]

En itse näe tätä tilannetta, miten tietyt kansallismieliset johtajat ovat suhtautuneet positiivisemmin Venäjään kuin esim EU:hun, ydinongelmana tässä.
EU:ssa on paljon pahaa, niin kuin Venäjässäkin on.
Olisi ollut kaikkien kansalismielisten hyödyksi jos Venäjä olisi kehittynyt kuin Itä-Euroopan maat, ja pysynyt sopivan nuivana, eikä olisi maa missä pieni joukkue rikkaita varastaa kaiken koko kansalta, jarruttaa kaikkea innovatiivisuutta, ja sitten urputta jostain nationalismista kuin lähettää kymmeniätuhansia nuoria miehiä kuolemaan.

Se mitä itse pelkään on että Venäjä tekee meille valtavan paljon muuta vahinkoa tällä sodalla kuin kaikki Ylva Johanssonit ym EU-johtajat ajavat lait läpi millä saa kaikille EU-maille pakotettua samanlaisia aaltoja ihmisiä kehityismaista kuten esim. Ruotsiin. Tässä avataan nyt padot salaa ja sitten ihmetellään kyllä kuin Lähi-Idästä ja Afrikasta tulee valtavia aaltoja ihmisiä eikä siihen saa loppua, ja sitten puhutaan sopimuksista mihin kaikki suostuivat silloin ja silloin, ja niistä sopimuksista pidetään sitten kovasti kiinni, toisin kuten esim taloudellisista sopimuksista.
Venäjän korruptoituneet johtajat ajavat tällä enemmän valtaa EUn korruptoituneille johtajille, ja tietyllä tavalla myöskin USAn "oligarkeille" jotka ajavat kulturillista politiikkaa myöskin meillepäin.
Siitä emme pääse ja riippumatta siitä kuka voittaa niin elämämme muuttuu entistä helvetillisemmäksi.

[Pkymppi]

^Heikko EU on Venäjän ja eurooppalaisten nationalistien yhteinen intressi. Siinä mielessä kaikki eurooppalainen nationalismi on putinismia.

Heikentämällä EU:ta ja ruokkimalla eripuraa Venäjä on auttanut niitäkin nationalisteja, jotka inhoavat Venäjää.

Toisin kuin väität, nimenomaan EU on ajanut itsensä Putinin peukalon alle energiapolitiikallaan.
   
   

[Tragedian synty]

Jos Venäjä on Euroopan kansallismielisten ystävä siksi, että se on jotenkin heikentänyt EU:ta (tosin en tiedä, miten muka), samalla logiikalla EU-federalistit ja mokuttajatkin ovat kansallismielisten ystäviä. Ei olisi kansallismielisyys noussut ilman EU:ta ja kehitysmaalaista maahanmuuttoa, joten kaipa Venäjään ymmärtäväisesti suhtautuvat kansallismieliset voisivat mennä tarjoamaan sinivalkoista kukkakimppua Alexander Stubbille.



Putinin ymmärtäjät ovat tuoneet mieleeni erään asian, joka kai liitetään Frankfurtin koulukuntaan. Monet marxilaiset olivat pettyneitä siihen, että ensimmäisessä maailmansodassa työväenluokka tarttui aseisiin ja taisteli porvarien rinnalla muiden maiden työväenluokkiin kuuluvia vastaan. Tämän takia marxilaiset halusivat murentaa isänmaallisuuden, koska vain sillä tavoin luokkaidentiteetti voisi nousta tärkeämmäksi. Juuri siitä syntyi kulttuurimarxilainen mädätys: tuhotaan yhteiskunnan ja kulttuurin perinteiset rakenteet, jotta ideologinen tavoite voi toteutua.

Eräät hommalaiset tuntuvat eräänlaisilta Frankfurtin koulukunnan kieroutuneilta tuotoksilta. He vihaavat länsimaista sivilisaatiota ja suhtautuvat myötämielisesti terrorismia harjoittaviin vihollisiin, koska jotkut harhaiset yhteiskunnallis-kulttuuriset ideat ovat heille tärkeämpiä kuin se, minkä puolesta isänmaamme on. Tämä on täsmälleen kulttuurimarxilaisten suunnitelman mukaista lukuun ottamatta ideoiden sisältöä. Ukraina, joka haluaa lähestyä länsimaista yhteistyötä ja taistelee kansallisen itsemääräämisoikeutensa puolesta, saa parhaimmillaan viileää sympatiaa. Putin, joka murhaa siviilejä, on yhä hyvä tyyppi, koska hän sanoo silloin tällöin jotain sellaista, joka on länsimaisen liberalismin vastaista.

Olen jo pitkään tiennyt, että tällä foorumilla on väkeä, jotka ovat yhtä kaukana minusta kuin vaikkapa Eva Biaudet. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut minut epäilemään, että he ovat vieläkin kauempana. Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen ja minä joutuisin rintamalle samaan komppaniaan kuin he, joutuisin pitämään silmällä, kääntäisikö joku aseveljistäni pyssynsä minua kohden.

[vihapuhegeneraattori]

Kaikilla "vapaan sanan" alustoilla on nyt pienehkö mutta erittäin näkyvä joukko "kansallismielisiä" jotka levittävät Putinin ilosanomaa, vedoten argumentoinnissaan siihen totuuteen että tähän mennessä kun länsimaiden media on ollut yksimielinen, se on yleensä väärässä. Erityisesti vedotaan maahanmuuttoon, LGBT/BLM hässäköintiin, jenkkipolitiikkaan ja korona-aiheisiin. Näissä aiheissa kun on helppoa tehdä meme missä vierekkäin ilmiselvä median valeuutinen jostain aiheesta ja sitten Ukraina uutinen.

Yllättävän moni joka on seuraajansa saanut puhumalla kansallismielisille "myötäkarvaan" mutta ei joukon edellä onkin paljastunut ihan puhdasveriseksi trolliksi.

Trollimotivaatioitakin on useita. Osa vastustaa Ukrainaa koska se on NWO juutalaisten globohomovaltio. Osa koska Ukraina on täynnä natseja.

Mielestäni on kuitenkin mahtavaa että venäjämyönteiset "kansallismieliset" tulevat esiin. Tähän mennessähän tätä aihetta on pitkälti voinut välttää, tai ottaa siihen kantaa memeinä jotka nauroivat lännelle vertaillen sitä "äijämenoon" venäjällä. Mutta vitsit vitsinä, nyt on tosi kyseessä.

Olen alkanut itse hiukan kartoittaa että ketkä kaikki on avoimesti venäjän puolella niin voin sitten karsia ihmisiä joita kuuntelen edes sivukorvalla.

[viisitoista]

Tuolla Tsekinmaalla puolijapanilaisen Tomio Okamuran johtama nativistipuolue SPD on myöskin saanut "venäläisystävällisen" maineen koska se ei kumartele länteenpäin - tässä tuoreessa Kantarin mittauksessa se näkyy pitävän asemansa ja on jopa noussut, vaikka NATO-ystävällinen ODS-puolue (suunnilleen tsekkiläiset kokkarit) on myös noussut huimasti:

[tweet]1503032489840885762[/tweet]

[viisitoista]

Itävallan FPÖ ei myöskään tunnu olevan romahtamassa:

[tweet]1503075289588510724[/tweet]

[viisitoista]

Olen jo pitkään tiennyt, että tällä foorumilla on väkeä, jotka ovat yhtä kaukana minusta kuin vaikkapa Eva Biaudet. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut minut epäilemään, että he ovat vieläkin kauempana.

Tuossa yllä siteeraamani artikkeli pani merkille mihin tällainen intohimoinen natottaja-logiikka johtaa:

http://ylewatch.blogspot.com/2022/03/venajan-hyokkays-ukrainaan-ketka.html

Liittoutumisen aallot käyvät siinä määrin korkealla, että jopa ns. laatumediassa kuulee puheenvuoroja, joissa Naton liittymisen vastustajat leimataan epäisänmaallisiksi putinisteiksi. Tällaisessä puheessa Natoa kannattavat somalit ovat suomalaisempia kuin suomalaiset sotilasliiton vastustajat, mikä tekee liittoutumista puolustavasta argumentista väistämättä tyyppiä Reductio ad absurdum.

[viisitoista]

Myös Ranskassa tuntuu pahin paniikki talttuneen - tällaisen yllättävän shokin tapahtuessa on tavallisilla ihmisillä taipumus tarrautua tuttuun ja turvalliseen, ja siksi Macron on saanut kannatuspiikin. Mutta se tuntuu tulleen ensi sijassa Valerie Pécressen cuckservatiivi-kannattajilta, kun taas Le Penin ja Zemmourin kannattajat ovat ehkä hetkeksi demoralisoituneet, ja epävarmuuden tilassa siirtyneet katsomoon.

Le Pen on kuitenkin jo sen verran "tuttu" hahmo ranskalaisille ettei tämä reaktio ole osunut häneen niin pahasti kuin Zemmouriin, joka on vielä aika uusi ja tuntematon tekijä. Niinpä Le Pen on jälleen hienoisessa nousussa, sillä eivät hänen kannattajansa Ukrainasta niin paljon välitä että äänestäisivät poliittisia vihollisiaan sen vuoksi:

[tweet]1503326636300767232[/tweet]

[Tragedian synty]

Olen jo pitkään tiennyt, että tällä foorumilla on väkeä, jotka ovat yhtä kaukana minusta kuin vaikkapa Eva Biaudet. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut minut epäilemään, että he ovat vieläkin kauempana.

Tuossa yllä siteeraamani artikkeli pani merkille mihin tällainen intohimoinen natottaja-logiikka johtaa:

http://ylewatch.blogspot.com/2022/03/venajan-hyokkays-ukrainaan-ketka.html

Liittoutumisen aallot käyvät siinä määrin korkealla, että jopa ns. laatumediassa kuulee puheenvuoroja, joissa Naton liittymisen vastustajat leimataan epäisänmaallisiksi putinisteiksi. Tällaisessä puheessa Natoa kannattavat somalit ovat suomalaisempia kuin suomalaiset sotilasliiton vastustajat, mikä tekee liittoutumista puolustavasta argumentista väistämättä tyyppiä Reductio ad absurdum.

En kirjoittanut mitään suomalaisuudesta enkä etenkään väittänyt, että Nato-mielipide olisi suomalaisuuden kriteeri. Itse asiassa en kirjoittanut Natostakaan yhtään mitään, joten tuo "logiikka" ei liity lainaamaasi viestiini mitenkään.

Joulukuussa kerroin näkemyksestäni, että tärkein poliittis-ideologinen vastakkainasettelu ei ole oikeisto–vasemmisto, konservatismi–liberalismi tai nationalismi–globalismi, vaan rationaalisuus–fanaattisuus. Eva Biaudet on fanaattinen mokuttaja, Putinin ymmärtäjät fanaattisia joitakin, lähinnä varmaan nihilistejä. Minulle on samantekevää, millaisella retoriikalla fanaatikko kuorruttaa fanaattisuutensa, koska tärkeimmän tiedän: heidän opeillaan luodaan kurja, köyhä ja väkivaltainen yhteiskunta. Suomalaisesta näkökulmasta Venäjä (putinistien ihannemaa) ja Etelä-Afrikka (mokuttajien ihannemaa) ovat tavallisen ihmisen kannalta varsin samanlaisia: surkeita. Siksi Biaudet ja Putinia ymmärtävä "nationalisti" ovat minusta yhtä kaukana. He haluavat samaan päämäärään, mutta eri reittejä.

Mutta jos Suomen ja Venäjän välille syttyy sota? Minulla ei ole mitään syytä epäillä, että suomalaiset mokuttajat loikkaisivat Venäjän puolelle, mutta paljon syytä epäillä, että Putinin ymmärtäjät loikkaisivat. Jos olisin taistelutoimissa Venäjää vastaan, taistelisin mieluummin rinnallani somali, joka ei toiminnallaan ole osoittanut myötämielisyyttä vihollista kohtaan, kuin suomalainen, joka avoimesti vihaa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää ja ihailee Putinia siksi, että tämä oikeuttaa sotansa jollain liberalismin kritiikillä. En haluaisi kuolla, joten en todellakaan haluaisi olla sodassa, jossa joudun pelkäämään tappavaa luotia sekä edestä että takaa.

[Phantasticum]

Mutta jos Suomen ja Venäjän välille syttyy sota? Minulla ei ole mitään syytä epäillä, että suomalaiset mokuttajat loikkaisivat Venäjän puolelle, mutta paljon syytä epäillä, että Putinin ymmärtäjät loikkaisivat. Jos olisin taistelutoimissa Venäjää vastaan, taistelisin mieluummin rinnallani somali, joka ei toiminnallaan ole osoittanut myötämielisyyttä vihollista kohtaan, kuin suomalainen, joka avoimesti vihaa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää ja ihailee Putinia siksi, että tämä oikeuttaa sotansa jollain liberalismin kritiikillä. En haluaisi kuolla, joten en todellakaan haluaisi olla sodassa, jossa joudun pelkäämään tappavaa luotia sekä edestä että takaa.

Jopas on paksua tuubaa. Yhtä hyvin voisin sanoa, että ne kirjoittajat jotka nimittelevät toisia kirjoittajia Putinin ymmärtäjiksi ja ties miksi, olisivat ensimmäisenä "deletoimassa" väärää mieltä olevat. Minulle toinen suomalainen niin kuin sanan ymmärrän on aina arvokkaampi kuin vaikkapa vain muutaman vuosikymmenen sukujuuret Suomeen omaava vieraskielinen Afrikan sarvelainen. En kaunistele.

Ymmärrän, mitä jotkut kirjoittajat tarkoittavat globohomolla ja liberalismin kritiikillä. Onhan se toki yksi erottava tekijä. Kokonaisuus on kuitenkin paljon laajempi kuin liberalismin ja arvokonservativismin vastakkainasettelu. Kysyin jo jossain, mitä luulette Ukrainan haluavan. Uskooko joku tosissaan, että Ukraina haluaa pridemarsseja, black lives mattereita, intersektionaalista feminismia, sukupuolen moninaisuuksia, väestönvaihtoa jne. Minä en usko. Ukraina haluaa, että läntinen Eurooppa elättäisi sitä samalla tavalla kuin se on elättänyt itäistä Eurooppaa.

Olen pitänyt suhteellisen rehellisinä niitä puheita, joissa Venäjä on kertonut haluavansa toimia yhdessä EU:n kanssa tasavertaisessa suhteessa. Ongelma on ollut kuitenkin siinä, että kaikki eivät ole halunneet Venäjän nousevan edes tasavertaiseksi kumppaniksi. Tätä tarinaa on ohjattu ja ohjataan kulisseista valtameren toiselta puolelta. Eurooppa ottaa tässä takkiin monin verroin enemmän kuin Yhdysvallat. Mutta mitä siitä, fuck the EU, kuten Victoria Nuland totesi jo vuosia sitten. En ymmärrä, miten jotkut voivat ohittaa tarinan tämän puolen täysin merkityksettömänä. Tietenkään ne eivät ymmärräkään, jotka suorittavat messiaanista tehtävää kaataa koko Venäjä.

Olisin itse halunnut sellaisen maailmanjärjestyksen, jossa pohjoisen pallonpuoliskon pääosin (ainakin toistaiseksi) valkoinen ja kristitty väestö olisi lyönyt hynttyyt yhteen. Jos ajattelen Suomen maantieteellistä asemaa kaukana oikeasta Euroopasta ja viiden miljoonan väestöä niin hurraa. Ei ole ihme, että biojalostamokin lähti Hollantiin. Tuossa olisi ollut rajan takana erilaisia mahdollisuuksia. Nyt tällaista vaihtoehtoa ei voi enää edes harkita pelkästään imago-ongelmien takia. Venäjä teki todella tyhmästi lähtiessään peliin mukaan kovat piipussa. Tietenkin olisi vielä hienompaa, jos olisi maailma ilman blokkeja, mutta olen realisti.

[viisitoista]

[tweet]1503786427578003466[/tweet]

[sancai]

Putinin ja venäläisen valtavirta-ajattelun kanssa identiteettipoliittisista seikoista voi olla samaa mieltä. Voi jopa olla sitä mieltä, että Venäjällä, Intiassa, Kiinassa jne. nouseva vastaliike länsimaisia kulttuurimeemejä vastaan on tervettä kehitystä. Nämä kaikki ilmiöt ovat kuitenkin hyvin pinnallista identiteettipolitiikkaa.

Pitää muistaa, että venäläinen, intialainen ja kiinalainen ajattelu on perustavanlaatuisesti erilaista kuin länsimainen. He eivät ole koskaan käyneet läpi samanlaisia yhteiskunnallisen kehityksen kausia. Meidän konservativismi on aivan eri aate, kuin mitä em. maiden hallinnat harjoittavat, vaikka identiteettipoliittisessa kamppailussa olemme päätyneet "samalle puolelle". Länsimainen konservativismi perustuu sananvapauteen ja yksityiseen omistusoikeuteen. Ajattelemme, että yksilön ja yhteisön pitäisi voida kukoistaa ilman mielivaltaista valtion väliin tulemista. Ajattelemme, että perheen, kirkon, maanviljelijän, yrittäjän tulee olla itsenäisiä vahvoja yksilöitä, joiden olemassaolo ei riipu valtiosta. Venäläinen ajattelu ei ole länsimaalaista konservativismia. Venäläinen ei koe sananvapautta sisäsyntyisenä oikeutenamme. He eivät koe, että yksilö on yhteiskunnan arvokkain yksikkö ja että valtion tehtävä olisi tuottaa vakautta elämiseen, yrittämiseen, vaurastumiseen jne. Ne asiat, joita me länsimaalaiset konservatiivit arvostamme elämässämme, itsenäisyys, yrittäminen, säästäminen, monisukupolvisen varallisuuden kerryttäminen, eivät kuulu Putinin tai Xin prioriteettilistalle. Heille ihmisyksilö on uhrattava yksikkö. Heille talous, siis vakaus ja vapaus yksilöiden välillä, ei ole korkea arvo. Venäjällä tai Kiinassa sinun elämäsi voidaan aina tuhota yhteisen hyvän vuoksi, sinulla tai perheelläsi ei ole kuin välinearvoa.

Putinin arvomaailma talouden osalta muistuttaa enemmän länsimaalaista radikaalia uusvasemmistoa, jotka myös ovat sitä mieltä, että korkeamman päämäärän vuoksi talous ja kansalaisten vauraus on uhrattava. Jos keskuskomitea toteaa, että ilmaston vuoksi sinun täytyy köyhtyä, niin sinut köyhdytetään. Ei puhettakaan yksilönvapauksista tai oikeudestasi olla olemassa valtiosta erillisenä entiteettinä. Myös Putinin tukijoiden ympärillä vellova globalismin, siis globaalin vapaakaupan vastainen narratiivi muistuttaa vasemmistoa. Ilmeisesti Putin, jokseenkin naiivisti, luulee, että pitkällä aikavälillä pakotteet tulevat hyödyttämään Venäjää, koska se vähentää Venäjän riippuvaisuutta "vihamielisistä" valtioista. Totuus on tietenkin päinvastainen, vapaakauppa hyödyttää kaikkia.

Tässä ilmastossa on tärkeää ymmärtää luovia näiden medianarratiivien joukossa ja ymmärtää, että se mitä puolustamme on länsimaalaisuutta, ei venäläisyyttä tai kiinalaisuutta. Vaikka olemme hyvin eri mieltä vallitsevan status quon kanssa yhteiskuntaa ohjailevasta identiteettipoliittisesta sonnasta, meillä ei ole varaa luopua länsimaalaisesta arvoperustastamme, mikä on oikeasti paljon syvempi perintö kuin liberaalikokoomuslainen tauhka. Meitä vastaan hyökätään monelta suunnalta ja tärkeää on pitää ja viestiä omaa ainutlaatuista identiteettiämme, eikä antaa muiden määrittää meitä esim. Venäjän kautta. Venäjämyönteinen signalointi identiteettipoliittisen hössötyksen takia on tyhmää, koska emme halua Venäjäksi.

[viisitoista]

Uusi artikkeli Yle Watchista:

http://ylewatch.blogspot.com/2022/03/ovatko-amerikan-johtamat-venajan.html

Maan taustat tuntien Venäjän tympeässä sensuurissa ja karkeassa propagandassa ei pitäisi olla mitään ihmeteltävää. Valtamediassa sen kauhistelun päätarkoitus näyttää olevan huomion poisvieminen amerikkalaisten toimista, jotka eivät kestä päivänvaloa eivätkä aja eurooppalaisten etua. Ukrainan sodan ei pitäisi hämärtää sitä, että impulsiivisen ja väkivaltaisen Venäjän lisäksi Eurooppaa miehittää myös toinen maa.

Koska Yhdysvallat on lännen johtava maa Venäjän vastaisissa sensuuritoimissa ja pakotteissa, niistä on tullut väistämättä myös osa Euroopan politiikkaa. On selvää, että Venäjän ällistyttävään aggressioon piti vastata jollakin tavalla, mutta se tapa millä reagoitiin, kertoo enemmän amerikkavetoisen lännen nykymentaliteetista kuin tarpeesta painostaa Venäjää lopettamaan sotatoimet. Vetistelevät puheet "demokratiasta" ja "vapaudesta" voi unohtaa heti alkuunsa, sillä Amerikan demokraattihallinnon Itä-Euroopan ristiretken taustalla ovat utooppiset houreet, jotka ovat olleet läsnä maan sisäpolitiikassa jo jonkin aikaa. Amerikkalaista politiikkaa tehdään nyt globalisoimalla cancel-kulttuuri ja Black Lives Matter -liikkeen taktiikat. Kyse on toisen kertaluvun George Floydismista, jossa sisäpoliittinen keppi on muutettu ulkopoliittiseksi opiksi. Tästä skaalautumisesta kirjoittaa verkkolehti Revolver jutussaan Globalists Are Using the "George Floyd" Playbook to Cancel Russia and You're Next.

...

Kun globalistinen Amerikka päättää rinnakkaisen instituution olevan liian voimakas tai liian kumouksellinen, hallinto on viime kädessä valmis murskaamaan kaikki uhat mitä lainsäädännön luovalla soveltamisella on vain mahdollista. Kun uhka on leimattu kansalliseksi turvallisuuskysymykseksi, kaikki pakottamistoimet muuttuvat laillisiksi. Näin kävi tammikuun 6. päivän jälkeen sosiaalisena mediana tunnetulle Parlerille. Samanlainen kohtalo on odottamassa YouTuben kilpailijaa Rumblea.

Sen sijaan geopoliittisessa mittakaavassa valta murskata rinnakkaisia rakenteita ei ole taattu. Yhdysvalloissa toisinajattelijoille "mikset rakenna omaa Internettiä" on meemi, jonka juuret löytyvät epätoivosta. Mutta Kiina, Venäjä ja muut voivat todella rakentaa oman Internetin, omat pankkijärjestelmänsä, omat luottokorttinsa ja paljon muuta. Kun nyt on nähty mihin Yhdysvallat kykenee joutuessaan paniikkiin, jokainen vähäiseenkin itsenäisyyteen pyrkivä kansa haluaa varmistaa, ettei näitä samoja taktiikoita voida koskaan käyttää niitä vastaan.

[viisitoista]

Länsimielinen unkarilaistoimittaja panee merkille että Viktor Orbán on matkalla kohti uudelleenvalintaa:

https://emerging-europe.com/news/in-hungary-a-heady-mix-of-economic-growth-and-propaganda-swings-balance-in-favour-of-viktor-orban/

For Hungary's much-hyped united opposition, hope of toppling Viktor Orbán in a parliamentary election on April 3 is beginning to fade.

Recent polls have shown Orbán's party Fidesz widening its lead over the six-party opposition, while Orbán himself is similarly pulling away from rival Péter Márki-Zay as the public's preferred option for prime minister.
...

Voters, if the polls are to be believed (and for some years they have not been altogether reliable), have swallowed the propaganda whole, while the opposition – united in little more than name – has failed to offer a coherent alternative.

An undeniably strong economy has also helped the incumbent. GDP grew 7.1 per cent in 2021, well above expectations and more than two per cent higher than 2019, before the Covid-19 pandemic.

While Istrate says that an opposition victory "can't yet be entirely ruled out", the potent mix of growth and propaganda means that a new chapter in the legend of Viktor Orbán appears as though it is about to be written.

Unkari on ollut Ukrainan sodan suhteen niin puolueeton kuin NATO-jäsenmaan on mahdollista olla, mutta siinä ei ole kyse pelkästä Orbánin despoottisesta oikusta:

Both Orbán and Márki-Zay held rallies on March 15, Hungary's independence day, with Orbán, who has toed the line on EU sanctions against Russia, nevertheless doubling down on his decision not to send any weapons to help Ukraine fight against Moscow's invasion of the country.

A significant share of the Fidesz voter base is pro-Kremlin, which is one of the reasons why the ruling party campaign has avoided calling out the aggressor and why Orbán declared de facto neutrality.

"We must stay out of this war. We will not send any troops or weapons to the battlegrounds," said Orbán, who claimed that the opposition would drag Hungary into a "ruthless, protracted and bloody conflict".

"Orbán can't risk alienating his pro-Russian voters, otherwise some of them could choose to vote for the far-right/pro-Kremlin Our Homeland party that is on the verge of getting into parliament," Istrate tells Emerging Europe.

Tosiaankin, vaikka militanteilla unkarilaisnationalisteilla on huonoja historiallisia muistoja Venäjästä, niin viime vuosikymmeninä heillä on ollut enemmän konkreettista kränää Ukrainan kanssa, johtuen Karpaattien alueen unkarilaisvähemmistön kohtelusta.