Perintöverotus

[JoKaGO]

Jos haluaa antaa rahaa perinnöksi ilman veroa, eikös silloin kannata tyhjentää tili tai tilit ja jakaa ne rahat käteisenä lapsille?

Jos Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta myy Suomessa, siitä saadusta rahasta menee kuitenkin myyntivoitosta perittävät verot. Toistaalta jos tekee tappiota, niistä saa verovähennyksiä.

Nyt pitäisi vinkata Sannalle ja Annikalle, että tappiot ovat vielä verovapaita, puskii!   

[JoKaGO]

Ongelma on se, että jos alkaa siirtelemään suuria rahoja vaikkapa lasten tileille, se aiheuttaa hälytyksen pankissa ja verottaja saa siitä tiedon, jolloin se tulkitaan veronalaiseksi lahjaksi. Tämä liittyy EU:n rahanpesulakeihin, joiden puitteissa pankkien on ilmoitettava epäilyttävät rahasiirrot.

Jos alkaa siirtää rahasummia, suuria tai pieniä, lastensa tai kenen tahansa tileille, niin kyllähän kyse on nimenomaan lahjasta. Mikä on Suomessa ja useimmissa muissakin maissa lahjaveronalaista. Ei siinä siis mitään ongelmaa ole että verottaja saa siitä tiedon, sen kuuluukin saada. Suomessa noudatetaan lakeja.

Useimmissa maissa perintö- ja lahjaverokannat ovat samat. Esim. Japanissa missä on maailman korkeimmat perintöverot, 55% standardivahennyksen jälkeen, on lahjaverokanta tuo sama 55%. Perintöön oikeutetun henkilön kannalta on siis verotusmielessä aivan sama saako rahat perintöna vai lahjana, vero on sama.

Lahjoittaminen on kuitenkin kaytannöllinen keino siina tapauksessa etta haluaa lahjoittaa rahaa vaikkapa ystävälleen joka ei normaalisti olisi perintöön oikeutettu; kunhan lahjoittaja on täysissä hengenvoimissa ja todistajat yms. asiallisesti hoidettu, on lahjoitus varma tapa huolehtia että raha menee oikeaan osoitteeseen, tässä tarkoituksessa testamenttia parempi. Testamentin voivat nimittäin muut perilliset pyrkiä mitätöimään ja voivat helposti viivyttää maksatusta jopa vuosia.

Niin ja monessa maassa kuten Ruotsissa, ei ole minkäänlaista perintöveroa. Ihan kaikille käytännöille, niin nykyisille kuin vaihtoehtoisille, löytyy maailmasta paremmin toimivia kuin Suomen tämän hetkiset käytännöt.
Väsynyttä vedota "mutta Japanissakin" tms.

Perintövero on täysin moraaliton kateusvero, vaikka se olisi käytössä Marsissa tai Klingonissa. Ei paska muutu suklaaksi! Törkeimmin se käy länsimaista moraalia vastaan silloin, kun peritään omita vanhemmilta tai isovanhemmilta, tai lapsettomilta sisaruksilta jotain, joka ylittää nykyisen verotusarvon.

Jos se perintövero on niin autuaaksi tekevä, niin miksi sitten pienet perinnöt täytyy pitää siitä vapaina? Eikö tuo jo itsesään osoita, että perintövero on moraaliton kateusvero?

[Hiiden hirvi]

Niin ja monessa maassa kuten Ruotsissa, ei ole minkäänlaista perintöveroa. .

Näin on, ja niissä ei myoskään ole lahjaveroa, Ruotsi mukaanluettuna. Eli verokannat ovat perinnöille ja lahjoille samat, kuten yleensä korkean perintöverotuksenkin maissa, esim. Japanissa. Tuolla Japanissa muuten perintöverosta tehtävä perusvähennys on yli 200 tuhatta euroa eli parin sadan tonnin tasoon saakka perintö tulee kuitenkin puhtaana käteen. Suomessa enemmistö perinnöistä on tuota vähennystä pienempiä. Pikavilkaisu Ernst & Youngin tilastoon näyttää etta seitsemän eurooppalaista maata ei verota perintojä. Noista neljä on ex-sosialistimaita missä verot ovat kautta linjan alhaiset. Loput ovat Ruotsi, Norja ja Itävalta.

Se että verotetaanko perintöjä vai ei on luonnollisesti maakohtainen poliittinen linjanveto. Käsittääkseni syy miksi Ruotsissa luovuttiin perintöjen verotuksesta oli se, että varsinkin erittäin varakkaat ruotsalaiset , joita on paljon, siirsivät likvidejä varojaan elinaikanaan ulkomaille turvaan perintöverotukselta. En ole tarkkaan perillä siitä kuinka iso ongelma tämä on Suomessa, mutta taatusti pienempi kuin Ruotsissa.

Yleinen argumentti perintöverotuksen puolesta on se, etta sen puuttuminen heikentää yhteiskunnan dynaamisuutta, kun (suuren) perinnön saajat voivat jättäytyä itse tuottavasta työstä pois. Tälle on toki helppoa keksiä myos vasta-argumentteja. Itselläni ei ole kiveen hakattua kantaa perintöveron tarpeellisuuteen/tarpeettomuuteen.

[Lalli IsoTalo]

Aika on ilmaista. Me saamme sitä jokainen elämämme pituuden verran. Jos valitset myydä sen työnantajalle, saat siitä rahaa, mutta myyty aika oli silti ilmaista koska et ole maksanut siitä mitään, sait sen ilmaiseksi "luojalta".

Mielenkiintoinen näkökulma, jota en ole tullut ajatelleeksi. Itse olen lähtenyt siitä, että aika on ihmisen ainoa niukka resurssi, ja siksi kallein. Kaikkea muuta voi hankkia jos taidot riittävät, mutta ei aikaa.

Onko aika ilmaista vai kalleinta? Siinäpä onkin oman ketjunsa arvoinen kysymys.

[Lalli IsoTalo]

Aika on ilmaista. Me saamme sitä jokainen elämämme pituuden verran. Jos valitset myydä sen työnantajalle, saat siitä rahaa, mutta myyty aika oli silti ilmaista koska et ole maksanut siitä mitään, sait sen ilmaiseksi "luojalta".

Mielenkiintoinen näkökulma, jota en ole tullut ajatelleeksi. Itse olen lähtenyt siitä, että aika on ihmisen ainoa niukka resurssi, ja siksi kallein. Kaikkea muuta voi hankkia jos taidot riittävät, mutta ei aikaa.

Onko aika ilmaista vai kalleinta? Siinäpä onkin oman ketjunsa arvoinen kysymys.

Jatkuu täällä: https://hommaforum.org/index.php?topic=133261.new#new

[Hohtis]

IS 3.10.2024 Perintöveron poisto selvityksessä – katso, ketkä olisivat voittajat ja häviäjät

Hallitus aikoo ensi vuoden aikana selvittää perintöveron lopettamista. Perinnön saamisen yhteydessä perittävän veron sijasta perinnöistä voitaisiin periä luovutusvoittoveroa, kun perittyä omaisuutta myydään.
...
Uudistuksessa luovutusvoittoa perittäisiin vasta omaisuutta myytäessä. Luovutusvoitosta maksetaan Suomessa pääomatuloveroa, joka on 30 prosenttia alle 30 000 euron voitoissa ja sitä suuremmissa 34 prosenttia.

Ensin ajattelin, että hienoa, perintövero saattaa poistua. Mutta lasketaanpas:

Perintöverotuksessa perittävän kohteen verotusarvo on yleisesti merkittävästi matalampi kuin sen käypä arvo; ts. myyntihinta. Oletetaan, että perittävän kohteen verotusarvo on vaikkapa 170 000e ja myyntihinta esimerkiksi 220 000e.

Nykyisellä systeemillä lähisukulaiset eli veroluokka 1 maksaa perintöveroa 17 800e. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoveron-maara-ja-maksaminen/perintoverolaskuri/
Kun he myyvät perityn kohteen, he maksavat perintöveron ylittävästä osasta  luovutusvoittoveroa:

220 000 - 170 000 = 50 000e, josta 30 000e asti 30% = 9000e + 34% * 20 000e = 6 800e. Eli yhteensä luovutusvoittoveroa maksetaan 15 800e.

Kokonaisuudessaan nykyisellä systeemillä veroja maksetaan esimerkin mukaisessa tilanteessa siis 17 800 + 15 800 = 33 600e. Perinnöstä jäi käteen 220 000 - 33 600 = 186 400e.


Mitä jos perintövero poistetaan ja sovelletaan pelkästään luovutusvoittoveroa? Ongelmaksi muodostuu hankintameno. Sellaistahan ei ole koska perintö on saatu periaatteessa lahjaksi, ilman kuluja. Kuitenkin lahjaverotuksessakin sovelletaan hankintameno-olettamaa. Myös verosiantuntija Viitala olettaa näin:

– Yksi keskeinen kysymys perintö- ja lahjaveron poistossa on juuri se, miten omaisuutta luovutustilanteessa verotetaan: eli saako vähentää perinnönjättäjän tai lahjan antajan hankintamenon, ja saako myös käyttää hankintameno-olettamaa, Viitala sanoo.
...
Viitala muistuttaa, että toisin kuin perintövero, luovutusvoitto kohdistuu vain voittoon, eli veronalaista luovutusvoittoa laskettaessa saadaan vähentää omaisuuden hankintameno. Vaihtoehtona on käyttää niin sanottua hankintameno-olettamaa, jolloin verolliseksi luovutusvoitoksi katsotaan vain 80 prosenttia tai 60 prosenttia myyntihinnasta.

Mikäli käytetään 80% hankintameno-olettaman verollisen luovutusvoiton tulkintaa;
220 000 * 0,8 = 176 000e, josta luovutusvoittovero on: (176 000 - 30 000)* 0,34 + 0,3 * 30 000 = 58 640e veroa. Käteen jäi 161 360e .

Jos taas käytetään 60% tulkintaa;
220 000 * 0,6 = 132 000e, josta luovutusvoittovero on (132 000 - 30 000) * 0,34 + 0,3 * 30 000 = 43 660e veroa. Nyt jäi räpylään 176 340e.


Eli molemmissa tapauksissa veroa maksetaan enemmän kuin nykyisellä systeemillä (33 600e). 80% tulkinnalla veroa maksetaan jäätävät 75% enemmän ja 60% tulkinnallakin 30% enemmän.

Voiko meillä olla tosiaan oikeistohallitus vastuussa?




Ainoa oikea ratkaisu olisi käyttää hankintameno-olettamana nykyisen perintöveron verotusarvoa. Nykysysteemilläkin verotusarvo kannattaisi hinata niin ylös kuin mahdollista, koska perintöverotuksen verokanta on aina matalampi kuin luovutusvoittoveron. Riippumatta perintöveroluokasta.

Suunnitellulla systeemillä pelastetaan ainoastaan ne, jotka eivät koskaan aio myydä perittyä omaisuuttaan. Muussa tapauksessa verottaja vie aina enemmän kuin nykymallilla. (Ellei myy tahallaan perintöään polkuhintaan. Siis aivan jäätävään polkuhintaan.)

@Puopolo


edit: hankintameno-olettaman verollisen luovutusvoiton

[Ari-Lee]

Seuraavaksi täytyy miettiä luovutusvoittoveron poistamista. Tai minimoimista. Luovutusvoitto? Helvate mikä sana ja sanan merkitys kun lisätään 'vero'. Luovutusvoittohan tarkoittaa vastustajan luopumista ja alistumista luovutustappioon. Ja luovutushäviäjä on kuka muu kuin yhteiskuntakidutettu veronmaksaja äänestäjä. Sana viittaa suoraan taisteluun kansan ja hallinnon välillä. Kuka näitä sanoja keksii kleptokratian käyttöön?

Mitä on luovutusvoitto?

Luovutusvoitoksi kutsutaan omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta syntyvää voittoa. Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta hankintameno ja luovutusvoiton hankkimisesta syntyneet menot.

Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa tarkemmin säädetyllä tavalla. Luovutusvoitto on sen verovuoden tuloa, jona kauppa tai vaihto on tehty. Jos luovutusvoitto on negatiivinen, kyseessä on luovutustappio.

Kaikkea voittoa ei kuitenkaan pidetä luovutusvoittona. Osakeyhtiölaissa mainitun vaihtovelkakirjan vaihtamista yhtiön osakkeisiin ei pidetä luovutuksena, kuten ei myöskään vastaavasti mainittuun optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttämistä eikä osakevaihtoa, ellei laista muuta johdu.

https://www.minilex.fi/a/mit%C3%A4-on-luovutusvoitto

Olemme jumissa järjettömässä järjestelmässä.

[ikuturso]

Mikäli käytetään 80% hankintameno-olettaman tulkintaa;
220 000 * 0,8 = 176 000e, josta luovutusvoittovero on: (176 000 - 30 000)* 0,34 + 0,3 * 30 000 = 58 640e veroa. Käteen jäi 161 360e .

Jos taas käytetään 60% tulkintaa;
220 000 * 0,6 = 132 000e, josta luovutusvoittovero on (132 000 - 30 000) * 0,34 + 0,3 * 30 000 = 43 660e veroa. Nyt jäi räpylään 176 340e.
...
Ainoa oikea ratkaisu olisi käyttää hankintameno-olettamana nykyisen perintöveron verotusarvoa. Nykysysteemilläkin verotusarvo kannattaisi hinata niin ylös kuin mahdollista, koska perintöverotuksen verokanta on aina matalampi kuin luovutusvoittoveron. Riippumatta perintöveroluokasta.

Mulla on vähän kiire, eli en ehdi tehdä laskelmia.

Mutta jos hankinta-arvo-olettama on 80% kohteen myyntihinnasta, luovutusvoiton veroa maksetaan vain siitä 20% myyntihinnasta, mikä katsotaan kaupan tuotoksi. Hankinta-arvo-olettama siis tarkoittaa sitä oletettua hintaa, joka on "jouduttu perinnöstä maksamaan", mikä ei siis olisi enää perintöveron piirissä.

60% hankinta-arvo-olettaman mukaan luovutusvoiton veroa maksettaisiin 40% "voitto-osuudesta".

Nyt olet laskenut veron tuosta hankinta-arvosta eikä voitto-osuudesta.

-i-

[Hohtis]

60% hankinta-arvo-olettaman mukaan luovutusvoiton veroa maksettaisiin 40% "voitto-osuudesta".

Nyt olet laskenut veron tuosta hankinta-arvosta eikä voitto-osuudesta.

-i-

Minä kyllä ymmärrän tuon juuri toisinpäin:

Myös verosiantuntija Viitala olettaa näin:

.....vaihtoehtona on käyttää niin sanottua hankintameno-olettamaa, jolloin verolliseksi luovutusvoitoksi katsotaan vain 80 prosenttia tai 60 prosenttia myyntihinnasta.

Ja:

Hankintameno-olettama voidaan vähentää hankintamenon sijaan, jos se tuottaa edullisemman lopputuloksen verovelvolliselle. Hankintameno-olettama on 20 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu alle 10 vuotta. Olettama on 40 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä syntyy aina luovutusvoittoa. Olettamaa käytettäessä ei saa vähentää muita kuluja. Jos lahjaksi saatu omaisuus myydään ennen kuin on kulunut vuosi lahjoituksesta, hankintamenona pidetään joko lahjan antajan hankintamenoa tai 20 prosentin hankintameno-olettamaa.

https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/sijoittaminen/myyntivoitot-ja-tappiot/2023/myyntivoitto-/#204bd613


Ihan linjassa. Hankintameno on joko hankintameno-olettama 20% tai 40% myyntihinnasta, eli luovutusvoittoveron (tai siis oikeammin pääomatuloveron) alaiseksi osuudeksi jää 80% tai 60% myyntihinnasta, kuten Viitalakin toteaa.



edit. Ja tuosta:

Kiinteistön myynti ja hankintameno-olettama

Jari on ostanut kiinteistön vuonna 2002 ja hän myy sen vuonna 2010  150 000 euron hintaan. Tällöin hankintameno-olettama on 30 000 euroa (150 000 euroa * 20 % = 30 000 euroa).

Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta (150 000 euroa) hankintameno-olettama (30 000 euroa), jolloin luovutusvoittoa syntyy 120 000 euroa (150 000 euroa - 30 000 euroa = 120 000 euroa).

[Totti]

Kiinteistön myynti ja hankintameno-olettama

Jari on ostanut kiinteistön vuonna 2002 ja hän myy sen vuonna 2010  150 000 euron hintaan. Tällöin hankintameno-olettama on 30 000 euroa (150 000 euroa * 20 % = 30 000 euroa).

Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta (150 000 euroa) hankintameno-olettama (30 000 euroa), jolloin luovutusvoittoa syntyy 120 000 euroa (150 000 euroa - 30 000 euroa = 120 000 euroa).

Hankintameno-olettamaa sovelletaan vain jos se toisi edullisemman lopputuloksen verotettavalle eli laskennallinen voitto olisi suurempi kun myyntihinta vähennettynä hankintameno-olettamalla.

Tuo esimerkki on siis järjetön koska 2002 ostettu kämpän arvo ei mitenkään ole voinut olla alle 30 000 ostohetkellä. Tosielämässä tässä esimerkissä Jari ilmoittaisi hankintahinnaksi todellisen ostohinnan (esim. 130 000) ja hän maksaisi pääomaverot myynti- ja ostohinnan erotuksesta (20 000).

Puheessa ollessa perintöverouudistuksessa kokonaisverotus laskisi koska perintövero jää pois mutta myyntivoitot verotettaisiin samoin kun ennen jos omaisuus realisoidaan.

Tosin voi olla, että valtio ahneudessaan päättää, että perintö verotetaan suoraan pääomaveron mukaan kun se myydään eli hankintahinta oletetaan aina olevan nolla. Silloin kokonaisverotus nousisi aika roimasti ja ainoa hyöty olisi verotushetken siirtyminen perintötilanteesta myyntitilanteesen. Tässä tosin olisi se etu, että kun jotain myydään niin rahaa on tilillä, josta verot voi maksaa. Nythän perintöveron voi joutua maksamaan vaikkei mitään rahoja olisikaan.

[Velkku]

Taitaa 2/3 suomalaisten perinnöistä jo nyt jäädä alle alarajan perintöverossa. Joka on hyvin pienen haitan vero. Alarajaa voi vaikka nostaa ja verosta poistaa viivästyskoron. Jos on 2-3 lasta jakamassa perintöä niin eipä siinä monesti juuri mitään maksettavaa tule. Jos poistetaan, samapa tuo, mutta verokuoppa tarvinnee jollain muulla täyttää. Mielenkiintoista on vaadittaisiinko poistamisen jälkeen edelleen perukirjan laatiminen. Kaiketi.

[Hohtis]

Hankintameno-olettamaa sovelletaan vain jos se toisi edullisemman lopputuloksen verotettavalle eli laskennallinen voitto olisi suurempi kun myyntihinta vähennettynä hankintameno-olettamalla.

Väärin. Suurempi kuin vähennettynä hankintamenolla.

Hankintameno-olettama voidaan vähentää hankintamenon sijaan, jos se tuottaa edullisemman lopputuloksen verovelvolliselle.

Tuo esimerkki on siis järjetön koska 2002 ostettu kämpän arvo ei mitenkään ole voinut olla alle 30 000 ostohetkellä. Tosielämässä tässä esimerkissä Jari ilmoittaisi hankintahinnaksi todellisen ostohinnan (esim. 130 000) ja hän maksaisi pääomaverot myynti- ja ostohinnan erotuksesta (20 000).

Kyseessä on tosiaan esimerkki laskutavasta siitä, miten luovutusvoitto määritetään hankintameno-olettaman perusteella ellei todellista hankintamenoa ole jostain syystä käytettävissä tai sitä käyttämällä veroja tulisi enemmän maksuun, kuten lienee mahdollista tapahtua perintöjen yhteydessä.

Puheessa ollessa perintöverouudistuksessa kokonaisverotus laskisi koska perintövero jää pois mutta myyntivoitot verotettaisiin samoin kun ennen jos omaisuus realisoidaan.

Niin minäkin toivon käyvän, mutta pelkään pahoin, että toisin käy mikäli myyntivoiton määrittämiseksi käytetään hankintameno-olettamaa verotusarvon arvioinnin tai todellisen (perittävän henkilön) hankintamenon sijaan. Lahjaksi tai perinnöksi saadussa kohteessahan ei ole varsinaista verovelvollisen hankintamenoa, koska, no, se saatiin lahjaksi. Kyse on siitä, miten se määritellään, kuten ensimmäisen viestini lainauksessa luki:

– Yksi keskeinen kysymys perintö- ja lahjaveron poistossa on juuri se, miten omaisuutta luovutustilanteessa verotetaan: eli saako vähentää perinnönjättäjän tai lahjan antajan hankintamenon, ja saako myös käyttää hankintameno-olettamaa, Viitala sanoo.
...
Viitala muistuttaa, että toisin kuin perintövero, luovutusvoitto kohdistuu vain voittoon, eli veronalaista luovutusvoittoa laskettaessa saadaan vähentää omaisuuden hankintameno. Vaihtoehtona on käyttää niin sanottua hankintameno-olettamaa, jolloin verolliseksi luovutusvoitoksi katsotaan vain 80 prosenttia tai 60 prosenttia myyntihinnasta.

Miten määritetään esimerkiksi kiinteistön hankintameno, jos sen edellinen myyjä ja ostaja (perittävä) ovat molemmat kuolleet ja kauppakirjaa ei ole olemassa? Kiinteistöverotuksessa käytettävät arvotukset ovat polkuhintaisia, enkä ihmettelisi vaikka vanhempien rakennusten kohdalla hankintameno-olettaman käyttö olisi verovelvolliselle jopa parempi vaihtoehto kuin kiinteistöveron käyttö.

[Totti]

Hankintameno-olettamaa sovelletaan vain jos se toisi edullisemman lopputuloksen verotettavalle eli laskennallinen voitto olisi suurempi kun myyntihinta vähennettynä hankintameno-olettamalla.

Väärin. Suurempi kuin vähennettynä hankintamenolla.

Hankintameno-olettama vähennetään oikeasta myyntihinnasta, jäljelle jäävä osuus on "voitto", joka verotetaan. Vaihtoehto on käyttää oikeat menot ja oikea myyntihinta, jonka erotus verotetaan. Verotettava voi valita kumman haluaa käyttää, yleensä käytetään se, joka johtaa pienempään verotukseen.

Tässä esimerkkejä: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakkeiden_myynt/

Puheessa ollessa perintöverouudistuksessa kokonaisverotus laskisi koska perintövero jää pois mutta myyntivoitot verotettaisiin samoin kun ennen jos omaisuus realisoidaan.

Niin minäkin toivon käyvän, mutta pelkään pahoin, että toisin käy mikäli myyntivoiton määrittämiseksi käytetään hankintameno-olettamaa verotusarvon arvioinnin tai todellisen (perittävän henkilön) hankintamenon sijaan.

En usko, että mahdollinen perintöverouudistus sovellettaisiin lähtökohtaisesti perustuen hankintameno-olettamaan.

Ruotsissa ei ole perintöveroa vuoden 2005 jälkeen ja siellä myydyn perinnön vero perustuu suoraan myyntihinnan ja menojen (ostohinnan + kulut) erotukseen eikä perinnön ilmoitetulla käyvällä arvolla ole merkitystä. Ts. edellisen omistajan hankintahinta omistukselle on pohjana verotukselle.
Tästä tosin syntyy ongelma jo hankintahinta ei ole tiedossa jostain syystä. En sitten tiedä onko Ruotsissa niin tarkat kaupparekisterit että esim. kaikkien kiinteistöjen kauppahinnat aina on tiedossa.

Uskoisin, että Ruotsista otettaisiin mallia eli käytännössä verotetaan myyntivoitto perinteiseen tapaan, ja jos ostohinta ei ole tiedossa, käytetään hankintameno-olettamaa (Ruotsissa ei ilmeisesti käytetä sellaista).

[ikuturso]

60% hankinta-arvo-olettaman mukaan luovutusvoiton veroa maksettaisiin 40% "voitto-osuudesta".

Nyt olet laskenut veron tuosta hankinta-arvosta eikä voitto-osuudesta.

-i-

Minä kyllä ymmärrän tuon juuri toisinpäin:

Myös verosiantuntija Viitala olettaa näin:

.....vaihtoehtona on käyttää niin sanottua hankintameno-olettamaa, jolloin verolliseksi luovutusvoitoksi katsotaan vain 80 prosenttia tai 60 prosenttia myyntihinnasta.

Ja:

Hankintameno-olettama voidaan vähentää hankintamenon sijaan, jos se tuottaa edullisemman lopputuloksen verovelvolliselle. Hankintameno-olettama on 20 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu alle 10 vuotta. Olettama on 40 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä syntyy aina luovutusvoittoa. Olettamaa käytettäessä ei saa vähentää muita kuluja. Jos lahjaksi saatu omaisuus myydään ennen kuin on kulunut vuosi lahjoituksesta, hankintamenona pidetään joko lahjan antajan hankintamenoa tai 20 prosentin hankintameno-olettamaa.

https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/sijoittaminen/myyntivoitot-ja-tappiot/2023/myyntivoitto-/#204bd613


Ihan linjassa. Hankintameno on joko hankintameno-olettama 20% tai 40% myyntihinnasta, eli luovutusvoittoveron (tai siis oikeammin pääomatuloveron) alaiseksi osuudeksi jää 80% tai 60% myyntihinnasta, kuten Viitalakin toteaa.

OK. Seison korjattuna. En kiireessäni mennyt tiedon lähteelle vaan luin vain laskelmasi, jonka yliviivaten tarkensit.

No, jos lahja alle vuoden vanha ja tiedetään lahjoittajan maksama hinta, voittoa tulee vaan erotuksesta. Jos on omistettu kaksi vuotta, niin voitto on 80%. Onpa tulkinta. Toivottavasti tässä perintöverokeskustelussa tuokin asia selviää ajan mittaan. Yhdellä tuttavalla voi tulla lähiaikoina eteen perityn omaisuuden myynti. Perukirjassa sille on määritelty arvo, josta on perintövero maksettu. Se lienee hänen kohdallaan hankinta-arvo-olettama. Siihen saa lisätä kulut, mitä on mennyt omaisuuden korjaamiseen tai sen hintaa nostavaan parantamiseen. Sen sijaan jos mentäisiin tuon 20/40% mukaan tuon veroasiantuntijan lausuman perusteella siihen ei voisi noita lisäkuluja enää ottaa huomioon.

Mitenkähän tämä on rakkaassa naapurivaltiossamme toteutettu. Ei, en tarkoita Venäjää.

-i-