Suomen aluevaalit 2022 + vaalien tulosseuranta

[Väestönvaihtaja]

[tweet]1482615788813041665[/tweet]

[haermae]

Itse pidän hyvänä, että kansanedustajia on ehdokkaana. Jos ei tiedä muista ehdokkaista mitään, voi äänestää sitä tuttua naamaa. Parviäly sitten nostaa tulevaisuuden lupauksia esille kansanedustajan peesissä. Vaikka kansanedustaja ei ehtisi osallistua kokouksiin, varaedustaja saa kokemusta ja pääsee täten eteenpäin politiikassa.

Korostus minun.

Näillä mennään.

Henk.koht. tuttuja ei listoilla yhtään. Vain valtakunnanpolitiikan nimissä sellaisia joiden aiemmista tekemisistä on jotain tietoa. Monien ehdokkaiden esittelyissä olevat pelkkä nimi ja ammatti eivät ehdokkaan valinnassa auta.

Pienimmän riesan tie lienee äänestää haluamansa puolueen jotain sisäänheittoehdokasta ja toivoa että hän vetää perässään mahdollisimman monta muuta, joita paikallispolitiikkaa enemmän seuraavat toivottavasti äänestävät.

[sutki]

Äänestyspaikalle tuli mukava härdelli kun ilmeisesti aiemmin helsinkiläinen yritti äänestää.
Vaalivirkailija sanoi ettei hänen tietojaan löydy. Tämä arvatenkin aiemmin helsinkiläinen näytti digitaalista henkilöllisyystodistusta ja sanoi tehneensä muuttoilmoituksen ennen vuodenvaihdetta.

Ehkä hänen olisi pitänyt tietää tehdä muuttoilmoitus ennen 3.12.2021. Se kun näyttää olevan olennainen rekisterinlukupäivä.
Nyt hänen pitää äänestää ohjeistuksen mukaan siellä missä ei pääse äänestämään. Meniköhän kaikki nyt lakien mukaisesti. 😎

[Roope2]

Minusta toiseen kertaan äänestäminen voi ainoastaan aiheuttaa hässäkkää.

Kuka tahansa voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Kun olet todettu äänioikeutetuksi, niin vaalivirkailija tulostaa paperin, joka pistetään äänesi kanssa kuoreen ja tulostettu paperi ohjaa äänesti sille alueelle, mihin se päivämäärän mukaan kuuluu.

[RP]

Äänestyspaikalle tuli mukava härdelli kun ilmeisesti aiemmin helsinkiläinen yritti äänestää.
Vaalivirkailija sanoi ettei hänen tietojaan löydy. Tämä arvatenkin aiemmin helsinkiläinen näytti digitaalista henkilöllisyystodistusta ja sanoi tehneensä muuttoilmoituksen ennen vuodenvaihdetta.

Ehkä hänen olisi pitänyt tietää tehdä muuttoilmoitus ennen 3.12.2021. Se kun näyttää olevan olennainen rekisterinlukupäivä.
Nyt hänen pitää äänestää ohjeistuksen mukaan siellä missä ei pääse äänestämään. Meniköhän kaikki nyt lakien mukaisesti. 😎

51 päivää ennen vaaleja näyttää olevan laki ja rajana muissakin vaaleissa. Katsotaan siis helsinkiläiseksi, jotka eivät äänestä näissä vaaleissa.

[Charlie]

Rasti seinään: YLE:n faktantarkistajien mielestä perussuomalaisen väite on tosi! Varmaan eka kerta ikinä.

https://yle.fi/uutiset/3-12268689

Väite: Ruotsissa uutisoidaan viikoittain ulkomaalaisten hoitajien kieliongelmista
"Me olemme huolestuneet siitä, että suomalainen ei saa palvelua omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Tämä on valitettavaa todellisuutta länsinaapurissa Ruotsissa, josta saamme lukea lehdistä lähes viikoittain erilaisia ongelmia erityisesti vanhustenhoidossa, muistisairaiden hoidossa ja niin edelleen. Me emme halua tätä Suomeen." – Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 13.1.2022

Nyt meni huti. Väite on tosi. Lue alhaalta perustelut.
Perustelu: Riikka Purran mukaan Ruotsin lehdistö käsittelee jatkuvasti sitä, ettei maassa saa sosiaali- ja terveyspalveluita ruotsiksi. Tarkistimme väitteen tekemällä hakuja suurimpien ruotsalaisten sanomalehtien arkistoihin viimeisen vuoden ajalta.

Esimerkiksi Göteborgs-Posten(siirryt toiseen palveluun) on uutisoinut ongelmista saada palvelua ruotsiksi vanhustenhuollossa ja tuo esille tapauksen eläköityneestä ruotsalaistoimittajasta Göteborgissa. Myös yksi ruotsin tunnetuimista toimittajsta, Janne Josefsson, kirjoitti tällä viikolla aiheesta kolumnin(siirryt toiseen palveluun) Dagens Nyheter -lehteen. Kolumni julkaistiin samana päivänä kun Purra oli Ylen vaalitentissä.

Haku Ruotsin suurimman uutismedian Aftonbladetin arkistoon kertoo, että lehti julkaisi viime vuonna 58 uutis- tai mielipidejuttua vanhustenhoidon ongelmista. Jutut painottuvat etenkin viime vuoden kevääseen.

Sydsvenskan-lehden(siirryt toiseen palveluun) mukaan myös Malmössä on panostettu miljoonia kruunuja vanhusten hoitajien kielenopetukseen.

Arkistohakujen perusteella myös paikallislehdissä julkaistaan tasaisin väliajoin pääkirjoituksia ja mielipidekirjoituksia aiheesta. Voi siis sanoa, että kieliongelmat hoitotyössä ovat olleet Ruotsin mediassa esillä Purran kuvaamalla tavalla.

[pyrokatti]

HS:n jutussa Kanta-Hämeen aluevaltuustoa odottavista haasteista on hyviä esimerkkejä asioista joista ensimmäiset aluevaltuustot päättävät. Äänestyspäätöstä miettiessään voi sitten pohtia onko sillä merkitystä millaisen maailmankuvan omaavat ihmiset noista päättävät.

"Kyllähän tämä on kaikin puolin aivan ainutlaatuinen harjoitus. Me lähdemme ihan nollista luomaan uutta isoa organisaatiota", toteaa langan toisessa päässä oleva projektijohtaja Jussi Savola.
[...]
"Tämä on enemmän hallinnon harjoitus tässä vaiheessa", Savola myöntää.

"Mitään isompia ratkaisuita, kuten palveluverkkoasioita tai palvelujen sisältöä, ei alkuvaiheessa käsitellä. Enemmän aluevaltuuston työ keskittyy siihen, miten järjestämisvastuu saadaan turvallisesti otettua vastaan vuoden 2023 alussa."
[...]
Lähes ensimmäisenä asiana aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen hallintosäännöstä, joka on hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline. Siinä määritellään poliittiset päätöksentekoelimet ja virkamiesorganisaation rakenne.
[...]
Ensimmäisessä kokouksessa 8. maaliskuuta Kanta-Hämeen aluevaltuuston pöydälle tulee myös hyvinvointialueen johtajan viran perustaminen, kelpoisuusehtojen määritteleminen ja hakuprosessin käynnistäminen.
[...]
Maaliskuun alun kokouksessa valitaan myös aluevaltuuston puheenjohtaja sekä aluehallituksen ja muiden hallintosäännössä määriteltyjen poliittisten toimielinten jäsenet.

Minimivaatimus on, että hyvinvointialueella on aluevaltuuston lisäksi aluehallitus, tarkastuslautakunta ja kaksikielisillä alueilla kansalliskielilautakunta. Johtamis­järjestelmä voi nojata joko lautakunta- tai valiokuntarakenteeseen.
[...]
Aluevaltuustojen ensimmäisissä kokouksissa on paljon lain pakottamia päätöksiä. Kuntien on esimerkiksi tehtävä helmikuun loppuun mennessä hyvinvointialueelle selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista.
[...]
Sopimushallintajärjestelmä hankittiin jo alkusyksystä. Tähän mennessä Kanta-Hämeen kunnat ovat ilmoittaneet 2 000 siirtyvää sopimusta, ja niitä tulee Savolan arvion mukaan vielä paljon lisää.

Kun erilaisia ostopalvelu- ja hankintasopimuksia alkaa mennä poikki, on päätettävä, mitä niille jatkossa tehdään.

"Ne ovat niitä isoja kysymyksiä. Mikä on hyvinvointialueen tapa järjestää tukipalveluita? Miten palveluita kilpailutetaan? Minkälaisia yhteistyöjärjestelyjä palveluiden järjestämisen suhteen tehdään? Aluevaltuutetuilla on iso rooli päättää, mitä tehdään itse ja mitä ostetaan ulkoa. Nyt esimerkiksi siivous on monessa kunnassa ja kuntayhtymässä kilpailutettu", Savola sanoo.
[...]
Vaikka iso osa aluevaltuutettujen työstä liittyy tänä ja vielä ensi vuonnakin uuden organisaation toimintaedellytysten rakentamiseen, Savola muistuttaa, että he tekevät alusta lähtien myös isoja ja merkittäviä linjauksia.

"Itse asiassa heti ensimmäisessä kokouksessaan. Hallintosäännössä määritellään, mitä toimialoja hyvinvointialueella on."

Aluevaltuutetut voivat esimerkiksi päättää, ettei perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa eroteta toisistaan vaan että on vain yksi terveydenhuollon toimiala.

"Se on jo hirvittävän iso muutos, jos siihen mennään."

Toinen tärkeä linjapaperi on hyvinvointialueen strategia, joka tulee myös aluevaltuuston pöydälle suhteellisen pian. Siinä linjataan, mihin halutaan keskittyä ja suunnata rahaa.
[...]

[repo]

Vaikka iso osa aluevaltuutettujen työstä liittyy tänä ja vielä ensi vuonnakin uuden organisaation toimintaedellytysten rakentamiseen, Savola muistuttaa, että he tekevät alusta lähtien myös isoja ja merkittäviä linjauksia.

"Itse asiassa heti ensimmäisessä kokouksessaan. Hallintosäännössä määritellään, mitä toimialoja hyvinvointialueella on."

Aluevaltuutetut voivat esimerkiksi päättää, ettei perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa eroteta toisistaan vaan että on vain yksi terveydenhuollon toimiala.

"Se on jo hirvittävän iso muutos, jos siihen mennään."

No jo oli aikakin tuoda näitä kysymyksiä esille.

Onko palstalla kuulolla terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat perustella tuon lainaukseen korostamani? Olen hiljaa ihmetellyt, miksi terveydenhoitoon on tullut tällainen jako perusterveyden hoitoon ja erikoissairaanhoitoon? Käsittääkseni sellaista jakoa ei ollut "vanhoina hyvinä aikoina" (vitsi vitsi, ei ole mitään vanhoja hyviä aikoja) eli onko jako hallinnollinen ja rahoituksellinen artefakti? Yksityisellä terveydenhoitopalvelujen puolella en ole huomannut jakoa perusterveydenhoitoon ja erikoissairaanhoitoon. Ehkä se on sielläkin, mutta vain vaikeammin nähtävissä kuluttajalle näkyvien tuotteistettujen palvelujen joukosta.

Täällä päin Suomea erikoissairaanhoito ei kyllä ole kärsinyt mistään rahoitusvajeesta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Uutta ja prameaa sairaalaa (keskussairaalaa, vanhan ja totutun yksikkönimityksen mukaan) on rakennettu niin maan perusteellisesti. Paikallisuutisissa on vain vilahdellut kymmenet miljoonat, kun on kerrottu uuden parkkitalon tai siipirakennuksen Z rakennushankkeen alkamisesta. Reipaskätisellä velanotolla nämä on rakennettu.

Viimeisimpänä paikallisuutisiin on tullut tieto ettei nykyisellä sote-yhtymällä riitä tulot toimintamenoihin.

[repo]

IL selvitti kaikkien aluevaaliehdokkaiden vankeusrangaistukset – perussuomalaisilla eniten tuomioita
Aluevaaliehdokkailta löytyy laaja kirjo tuomioita talousrikoksista pahoinpitelyihin. Ehdollisiin vankeusrangaistuksiin johtaneita rikoksia on kertynyt eniten perussuomalaisten ehdokkaille. Suhteellisesti eniten heitä on Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaina.
(...)
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b1081b4f-8a99-4d96-99e5-c975debd0793

Tässä teemassa, millä puolueella on roistoimmat ehdokkaat, nosto tälle Kansalaisen uutisjutulle.

Maahanmuuttajapitseriaveljekset hakkasivat miehen tajuttomaksi – törkeästä pahoinpitelystä tuomittu nyt kokoomuksen aluevaaliehdokkaana

Alkuviikon hauska meemi-ilmiö oli pari kokoomuksen aluevaalimainosta, joissa otsikon fonttien vaihtelu muutti mainoksen sanoman. Mainoksessa esiintyvällä kokoomuksen ehdokkaalla Kadir Turanilla on kuitenkin vähemmän huvittava rikostausta, sillä hänet on tuomittu törkeästä pahoinpitelystä. Puolue otti Sipoon kuntapolitiikassa mukana olevan Turanin lautakuntapaikan pois vuonna 2017. Tuomio on sittemmin saanut lainvoiman. Nyt Turan on jälleen kokoomuksen varavaltuutettu ja lautakuntajäsen ja puolue on asettanut hänet myös ehdolle Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon.

Pitseriatyöntekijä ja yrittäjä Kadir Turan on asunut Suomessa noin vuodesta 1997 lähtien ja on ollut kokoomuksen jäsen ja mukana Sipoon paikallispolitiikassa vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2014 hän ja hänen veljensä riitautuivat tuolloin 60-vuotiaan miehen kanssa.
[...]

Turan tuomittiin käräjäoikeudessa vuonna 2016 pahoinpitelystä neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Vuoden 2017 kuntavaaleissa hänet valittiin kokoomuksen varavaltuutetuksi ja Sipoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseneksi. Elokuussa 2017 hovioikeus kovensi Turanin tuomiota ja hänet tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Hovioikeuden tuomion jälkeen Sipoon kokoomus siirsi Turanin syrjään luottamustehtävistään siksi aikaa, kunnes selviäisi, antaisiko korkein oikeus Turanille valitusluvan.
[...]

Valtuustokauden kuluessa korkein oikeus ei antanut Turanille valituslupaa ja hänen tuomionsa törkeästä pahoinpitelystä sai lainvoiman. Hän oli kuitenkin 2021 taas kokoomuksen ehdokas kuntavaaleissa ja tuli 38:lla äänellä valituksi varavaltuutetuksi.
[...]

Kansalainen, 16.1.2022

Äänioikeuden saaneiden mamujen äänet kelpaa kernaasti Kokoomukselle, siksi. Naisten pitää saada äänestää naisia, LGXXX-väen tunnustusellisia LGXXX-ehdokkaita, mamujen mamuja jne jne..

[RP]

Yksityisellä terveydenhoitopalvelujen puolella en ole huomannut jakoa perusterveydenhoitoon ja erikoissairaanhoitoon. Ehkä se on sielläkin, mutta vain vaikeammin nähtävissä kuluttajalle näkyvien tuotteistettujen palvelujen joukosta.

EIkö työterveyshoidossa tyypillistä ole, että se kattaa osapuilleen sen perusterveydenhoidon (ei tarvitse käyttää terveyskeskusta), ja sitten kirjoitetaan lähete julkiselle suunileen siinä rajalla, missä mensi "erikoiseksi"?

Ymmärrän, että ne fyysisesti tyypillisesti tarjotaan eri paikoissa. Jos rahapuolen kontrolli ei ole yhteinen, se on taloudellisesti kesätmätöntä.

[ikuturso]

Vaikka iso osa aluevaltuutettujen työstä liittyy tänä ja vielä ensi vuonnakin uuden organisaation toimintaedellytysten rakentamiseen, Savola muistuttaa, että he tekevät alusta lähtien myös isoja ja merkittäviä linjauksia.

"Itse asiassa heti ensimmäisessä kokouksessaan. Hallintosäännössä määritellään, mitä toimialoja hyvinvointialueella on."

Aluevaltuutetut voivat esimerkiksi päättää, ettei perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa eroteta toisistaan vaan että on vain yksi terveydenhuollon toimiala.

"Se on jo hirvittävän iso muutos, jos siihen mennään."

No jo oli aikakin tuoda näitä kysymyksiä esille.

Onko palstalla kuulolla terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat perustella tuon lainaukseen korostamani? Olen hiljaa ihmetellyt, miksi terveydenhoitoon on tullut tällainen jako perusterveyden hoitoon ja erikoissairaanhoitoon?

En ole terveydenhuollon ammattilainen. Olen ollut kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa, jossa terveydenhuollon budjettia on käsitelty.

En tiedä, mutta kuvittelisin, että laissa määritellään kunnille tietyt velvoitteet sote-palveluiden järjestämisestä. Näihin kuuluu "perusterveydenhuolto", mikä liittyy yleislääketieteeseen, hammaslääkäritoimintaan ja perus laboratorio- ja kuvantamispalveluihin. Tämän kunta järjestää itse, ja rahoittaa itse kuntaverolla.

Sitten on erikoissairaanhoito, mikä ei kuulu kunnan järjestämisvastuulle. Tämän kunta ostaa yleensä joko sopimuskumppanilta tai sairaanhoitopiiriltä tai sitten joltain yksityissairaalalta. Tekonivelleikkaukset, proteesit, syöpähoidot, kaikki mikä vaatii anestesiaa (esim. pelkopotilaan hammashoito), gynekologi, urologi, geriatripalvelut, ...

Eli kaikki mikä vaatii lääkäriltä erityispätevyyden (erikoistumisala) tai laitteistoa (tehohoito, anestesia, magneettikuvaus), kuuluu erityissairaanhoidon piiriin. Nämä sitten kunnilla on sitä pumppaavaa kustannusta budjeteissa, koska etenkin pienillä kunnilla pari syöpäpotilasta, pari avosydänleikkausta ja pari pelkopotilaan purukaluston laittoa pompsauttaa lukemat helposti ennakoimattomiin lukemiin.

Toki moni isompi kaupunki tarjoaa myös laajempaa terveydenhuoltoa. Ja tietty perusterveydenhuoltoon kuuluu myös kouluterveydenhuolto ja psykologi- ja kuraattoripalvelut. Nämä kaikki on säädetty laissa.

Olisi toki luonnollista, että alue pystyisi järjestämään 95% kaikesta tuosta ja vain harvinaisimmat sairaudet tai rankimmat traumat (onnettomuudet, niiden leikkaushoito) menisivät jonnekin jorvimeilahti-juttuihin (minä noista mitään tiedä), ja tietty nivelleikkauksia on keskitetty esim Coxaan tampereelle, jonka palveluita ostetaan ympäri Suomen.

Näin erottelu perussairaanhoidon ja erityissairaanhoidon välillä voitaisiin poistaa ja mitä alue ei pystyisi tarjoamaan, olisi kategoriassa "ostopalvelut", jotka ostettaisiin yksityiseltä tai naapurialueelta.

Eli vielä vastaus kysymykseen. Veikkaan että tuo jako on keinotekoinen ja se on tehty joko terveydenhuoltolainsäädännössä tai kuntalaissa, kun on määritelty kuntien velvollisuudet ja siksi sote-alueella sen jaon voisi poistaa.



Itselläni on paskat polvet. Kun yksinyrittäjänä minulla ei ole työterveyssopimusta ja -palveluita, menin kunnalliselle puolelle valittamaan polvistani. Itkettyäni lääkärille oikein huolella, hän pitkin hampain teki lähetteen vain sen naksuvan polven magneettikuvausta varten. Kun makasin siellä toroidikäämin sisällä, samalla tärinällä ja huminalla olisi tullut viipalekuvat molemmista polvista, mutta ilmeisesti tulkinta ja lausunto molemmista polvista olisi maksanut liikaa. Niinpä tiedän, että naksupolvessa on polvilumpionivelen nivelpinnassa nivelrikkoa, mutta narisevasta ja ajoittain kipuilevasta polvesta ei ole diagnoosia.

Toivottavasti Italiassa ja Kreikassa on varaa magneettikuvata ihmisiä, kun verorahamme valuvat sinne. Tai siis valtionvelkamme. Ai niin. Ja tokihan magneettikuvauskalustoa käytetään myös muslimien autopsiaan, kun ruumiita ei saa leikellä ja kuolinsyy pitää selvittää kokovartalokuvalla.

-i-

[Totti]

Vaikka iso osa aluevaltuutettujen työstä liittyy tänä ja vielä ensi vuonnakin uuden organisaation toimintaedellytysten rakentamiseen, Savola muistuttaa, että he tekevät alusta lähtien myös isoja ja merkittäviä linjauksia.

"Itse asiassa heti ensimmäisessä kokouksessaan. Hallintosäännössä määritellään, mitä toimialoja hyvinvointialueella on."

Aluevaltuutetut voivat esimerkiksi päättää, ettei perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa eroteta toisistaan vaan että on vain yksi terveydenhuollon toimiala.

"Se on jo hirvittävän iso muutos, jos siihen mennään."

No jo oli aikakin tuoda näitä kysymyksiä esille.

Onko palstalla kuulolla terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat perustella tuon lainaukseen korostamani? Olen hiljaa ihmetellyt, miksi terveydenhoitoon on tullut tällainen jako perusterveyden hoitoon ja erikoissairaanhoitoon?

Eli vielä vastaus kysymykseen. Veikkaan että tuo jako on keinotekoinen ja se on tehty joko terveydenhuoltolainsäädännössä tai kuntalaissa, kun on määritelty kuntien velvollisuudet ja siksi sote-alueella sen jaon voisi poistaa.

Tuo lienee hyvä kuvaus siitä miksi näin on nyt. Mutta miten siihen päädyttiin?

En itsekään väitä olevani terveydenhuollon ammattilainen (joka hänkään tuskiin tuntee terveydenhuollon pitkän poliittisen janan), mutta asiaa joitain kymmeniä vuosia seuranneena ja vanhaa tietoa keränneenä, käsitykseni on, että tämä erotus on syntynyt ns. siltarumpupolitiikan seurauksena.

Terveydenhuoltoahan on rakennettu yli 100 vuotta Suomessa ja jossain vaiheessa se päätyi myös poliitikkojen vaaliteemaksi kuten kaikki muukin, jossa on rahaa tarjolla. Samalla terveyden huolto on kaikin puolin monimutkaistunut terveysteknologian kehittyessä, joka on vaatinut yhä enemmän erikoisosaamista.

Joskus muinoin joka kylässä oli "sairaala", siis sairastupa, jonne tultiin joko kuolemaan tai laastaroimaan puukonhaavat. Tällainen laaja palveluverkko oli mahdollinen kun hoito oli aika alkeellista ja sen pystyi tekemään muutaman viikon pikakurssilla.

Hoitojen monimutkaistuessa oli pakko alkaa keskittää vaikeimmat tapaukset valikoituihin yksikköihin ja syntyi karkealla jaolla alueelliset suuremmat sairaalat ja terveyskeskukset. Eli pikkuasiat terkkariin ja suuremmat lähikaupungin sairaalaan. Tämä keskittyminen on jatkunut niin, että joitain hoitoja on keskitetty vain esim. Helsinkiin.

Lakisääteisesti ja byrokraattisesti tämä on sitten johtanut erinäisiin määritelmiin kuten "perusterveydenhuolto" ja "erikoissairaanhoito".

Poliitikkojen osuus tässä sinänsä luonnollisessa ja perustellussa keskittymistrendissä on lähinnä ollut palveluiden kähmiminen omille seuduilleen. Esimerkiksi kädenvääntö Vaasan sairaalan päivystyksestä (siirtyi Seinäjoelle) oli tällaista poliittista kähmintää. Samanlainen kähmintä oli hälytyskeskusrumba, jota käytiin joitain vuosia sitten. Siinä poliitikot yrittivät saada omille kannattajaseudulleen hälytyskeskukset. 

Tällaista samaa palvelujen kähmintää omille äänestäjille on ollut ainakin 90-luvulta saakka ja se vain kasvaa sen myötä kun terveyden huollon yksikkökustannukset kasvavat, eli voidaan vedota "tehokkuuteen" siirtäessään palvelut kaupunkeihin eli suurille äänestysalueille.

SOTE-alueista on tulossa seuraava kähminnän kenttä sillä lisämausteella, että nyt poliitikot varastavat myös rahoja omaan taskuun erinäisten palkkioiden ja puoluetukien muodossa.

[ikuturso]

Siltarumpujen pärinääpä hyvinkin. Mänttässä oli aikanaan aluesairaala. Sieltä poistettiin tiettyjä toimintoja ja ympärivuorokautinen päivystys. Lopulta koko luukku suljettiin. Kohtapa sen jälkeen Mänttä-Vilppula päätti ulkoistaa terveyspalvelut yksityiselle. Sairaanhoitopiiri suuttui. Kaupungissa oli sairaala, jossa oli sairaalan varustus ja happiletkusto, tartuntatauti- ja vuodeosastoja eristyksineen tai jotain. Sairaanhoitopiiri veti mieluummin kiinteistön kylmäksi kuin vuokrasi sen yksityiselle yritykselle. Niinpä yksityinen yritys saneerasi jonkun toisen rakennuksen terveyskeskukseksi ja alkoi toimia siellä.

Kangasalla oli aikanaan Pikonlinnan sairaala. Keuhkosairaala (entinen tuberkuloosiparantola), joka ajettiin alas joskus reilu kymmenen vuotta sitten. Nykyään siellä toimii jotain yksityistä, ja alueelle rakentaa grynderi jotain jumaltenrantaa (vrt. Asterix). Samoin Kangasalla oli B-mielisairaala. Avohoidon lisääntyessä se suljettiin ja tuo paikka toimi kuuluisana Kaivannon vastaanottokeskuksena, josta monet tättähäärät löysivät tähtipölynsä.

Nokialla Pitkäniemen sairaala on kait jo kanssa myyty grynderille ja mielisairaalan toiminnot ollaan keskittämässä TAYS kampukselle. TAYS alue uuden ratikkalinjan päässä paisuu kuin pullataikina samalla kun kaikki hajautetut yksiköt ajetaan alas. Käsittääkseni Valkeakosken aluesairaalan sulkemistakin ollaan harkitsemassa - tai jotain sellaista olin lukevinani kun täyttelin vaalikonetta. Sastamalassakin on kait vähän muutakin kuin perusterveydenhuoltoa, joka on myös nyt vaakalaudalla...

Perusterveydenhuolto on se, mitä saa tulevaisuudessa vain 20 000 asukkaan keskuksissa. Erikoissairaanhoito on sitten koko sote-alueen keskuskaupungissa ja alueen laidalla on satunnaisesti liikkuvia kelatakseja ja vittuuntuneita ihmisiä.

-i-

[duc]

Rasti seinään: YLE:n faktantarkistajien mielestä perussuomalaisen väite on tosi! Varmaan eka kerta ikinä.

https://yle.fi/uutiset/3-12268689

Väite: Ruotsissa uutisoidaan viikoittain ulkomaalaisten hoitajien kieliongelmista
"Me olemme huolestuneet siitä, että suomalainen ei saa palvelua omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Tämä on valitettavaa todellisuutta länsinaapurissa Ruotsissa, josta saamme lukea lehdistä lähes viikoittain erilaisia ongelmia erityisesti vanhustenhoidossa, muistisairaiden hoidossa ja niin edelleen. Me emme halua tätä Suomeen." – Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Ylen Aluevaalitentti-lähetyksessä 13.1.2022

Nyt meni huti. Väite on tosi. Lue alhaalta perustelut.
Perustelu: Riikka Purran mukaan Ruotsin lehdistö käsittelee jatkuvasti sitä, ettei maassa saa sosiaali- ja terveyspalveluita ruotsiksi. Tarkistimme väitteen tekemällä hakuja suurimpien ruotsalaisten sanomalehtien arkistoihin viimeisen vuoden ajalta.

Esimerkiksi Göteborgs-Posten(siirryt toiseen palveluun) on uutisoinut ongelmista saada palvelua ruotsiksi vanhustenhuollossa ja tuo esille tapauksen eläköityneestä ruotsalaistoimittajasta Göteborgissa. Myös yksi ruotsin tunnetuimista toimittajsta, Janne Josefsson, kirjoitti tällä viikolla aiheesta kolumnin(siirryt toiseen palveluun) Dagens Nyheter -lehteen. Kolumni julkaistiin samana päivänä kun Purra oli Ylen vaalitentissä.

Haku Ruotsin suurimman uutismedian Aftonbladetin arkistoon kertoo, että lehti julkaisi viime vuonna 58 uutis- tai mielipidejuttua vanhustenhoidon ongelmista. Jutut painottuvat etenkin viime vuoden kevääseen.

Sydsvenskan-lehden(siirryt toiseen palveluun) mukaan myös Malmössä on panostettu miljoonia kruunuja vanhusten hoitajien kielenopetukseen.

Arkistohakujen perusteella myös paikallislehdissä julkaistaan tasaisin väliajoin pääkirjoituksia ja mielipidekirjoituksia aiheesta. Voi siis sanoa, että kieliongelmat hoitotyössä ovat olleet Ruotsin mediassa esillä Purran kuvaamalla tavalla.

Miten tämä ihme on mahdollinen.  Voisiko kuvitella, että kriittinen piste on saavutettu yhdessä maahanmuuttokriittisten pari vuosikymmentä (!) toistamassa ongelmassa?

Tietenkin Suomen osalta pelko on vielä aiheeton eli fobia. Meidän pitää saada Ruotsin suuruinen monikulttuuririkkaus MENA-maista ja sen tuomat muut lieveilmiöt, ennen kuin voi YLE:n faktantarkistus todeta tapahtuneen tosiasiaksi. Vaan seuraako ko. faktasta mitään konkreettista maahanmuuttopoliittista reaktiota, kuten haittamaahanmuuton vähentämistä? Ei puna(sini)vihreiden hallitusten aikana, koska 1) Suomi onnistuu välttämään Ruotsin virheet, 2) vaikkei onnistuisikaan, niin kotouttamiseen lisää rahaa, jotta kyllä kaksikymmentä vuotta maassa olleet ja edelleen ummikot saadaan huokuteltua opettelemaan kantaväestön kielen. 

[-PPT-]

Muuten, missä nämä uudet aluevaltuustot kokoontuvat? Ilmeisesti alueen pääkaupungissa, tietenkin, mutta missä siellä?

Esim Vantaa-Kerava valtuusto?

[ikuturso]

Muuten, missä nämä uudet aluevaltuustot kokoontuvat? Ilmeisesti alueen pääkaupungissa, tietenkin, mutta missä siellä?

Esim Vantaa-Kerava valtuusto?

Veikkaisin, että pääasiassa Brysjärvellä ja pari kertaa vuodessa mapit siirretään rekalla Straslinnaan.

Voi olla, että menee aluevaltuustoilla se eka kolmivuotiskausi, kun yrittävät saada aluevaltuustosalin kaavan läpi, kun sitä ei ole maakuntakaavassa.

Kokouksen voisi järjestää kiertävänä alueen kaikissa lakkautetuissa kyläkouluissa. Valtuustojen kokoukset ovat avoimia, niin aina kylän väki voisi tulla seuraamaan kun viisaat valtuutetut ratkovat syöpiä ja tulipaloja kokoushuoneesta käsin.

-i-

[l'uomo normale]

Ovatko hyvinvointialueilla jo valmistelevat komiteat työssä, toimitilat ja konttoritekniikka hankittu ja sähköpostipalvelimet valmiina? Mikä on hyvinvointialueiden osoite, sähköposti ja puhelinnumero heti vaalipäivän jälkeen? Montako toimistovirkailijaa hyvinvointialueiden palkkalistoilla jo on?

[Pallopääkissa]

Meinaavatko alueiden valtuustot pitää kokouksensa maakuntaliittojen taloissa? Niissä kokoontuvat tällä hetkellä maakuntaliittojen valtuustot, tai lyhyemmin sanottuna maakuntavaltuustot. Tai siellä missä sairaanhoitopiirin tai jonkin muun kuntayhtymän valtuusto kokoontuu?

Se on minulle jäänyt hämäräksi mitä tapahtuu maakuntaliiton valtuustoille? Tähän asti ne on valittu niin että jokainen jäsenkunta laittaa sinne oman edustajan/omat edustajat. Fuusioidaanko ne uusien aluevaltuustojen kanssa?

Uudenmaan liitto käsittää koko Uudenmaan maakunnan, kun entinen Itä-Uusimaa liitettiin siihen. Mutta aluevaaleissa Uusimaa on jaettu moneen osaan. Muut alueet taitavat olla yksi yhteen sama maantieteellinen alue kuin maakunta.

[Charlie]

Villi teoria kohuttuun bensamainokseen. Entä jos puoluetoimisto oli jo ennalta laskenut, että kyseisestä mainoksesta tulee vaalien puhutuin aihe? Että sillä mainoksella saa jokuset lööpit aikaan ja provosoitua vastustajat saarnaamaan tuntemilleen ps-kannattajille aluevaaleista? Sama logiikka kuin jo legendaarisessa V niin kuin ketutus -leffassa.

[l'uomo normale]

Se on minulle jäänyt hämäräksi mitä tapahtuu maakuntaliiton valtuustoille? Tähän asti ne on valittu niin että jokainen jäsenkunta laittaa sinne oman edustajan/omat edustajat. Fuusioidaanko ne uusien aluevaltuustojen kanssa?

Eivätkös maakunnat keskity enemmän maakunnan yleiseen kehittämiseen, elinkeinoihin ja kaavoitukseen, joita tehtäviä ei olla hyvinvointialueille nyt siirtämässä? Todellinen maakuntaitsehallinto, mistä keskusta on haaveillut jo yli sata vuotta, olisi kokoomukselle ja demareille mahdoton hyväksyä, ja keskustakin saattaisi pelätä vaikutusvaltansa laskemista, jos kaikki alueellisen itsehallinnon elimet valittaisiin yleisillä vaaleilla.

[Pallopääkissa]

Se on minulle jäänyt hämäräksi mitä tapahtuu maakuntaliiton valtuustoille? Tähän asti ne on valittu niin että jokainen jäsenkunta laittaa sinne oman edustajan/omat edustajat. Fuusioidaanko ne uusien aluevaltuustojen kanssa?

Eivätkös maakunnat keskity enemmän maakunnan yleiseen kehittämiseen, elinkeinoihin ja kaavoitukseen, joita tehtäviä ei olla hyvinvointialueilla nyt siirtämässä? Todellinen maakuntaitsehallinto, mistä keskusta on haaveillut jo yli sata vuotta, olisi kokoomukselle ja demareille mahdoton hyväksyä, ja keskustakin saattaisi pelätä vaikutusvaltansa laskemista, jos kaikki alueellisen itsehallinnon elimet valittaisiin yleisillä vaaleilla.

Niin tää hyvinvointialuejuttu ei ole todellista maakuntaitsehallintoa tai alueellista itsehallintoa. Se kun edellyttäisi sitä että nykyiset maakuntapohjaiset kuntayhtymät joiden vastuulla on mm. erikoissairaanhoito, toisen asteen koulutus, aluekehitys, maakuntakaavat, jne., koottaisiin saman katon alle. Silloin siinä olisi yksi vaaleilla valittava elin eli valtuusto joka päättäisi noista.

Itse olen taipuvainen kannattamaan erään sorttista Suomen osavaltiollistamista Sveitsin tapaiseksi, jossa maakunnat olisivat kantoneiden tapaisia joille olisi delegoitu päätösvaltaa ja vastuuta. Ehkä historiallisiin maakuntiin perustuva aluejako takaisi riittävät volyymit omaan toimintaan, joten nykyisten 20 maakunnan asemasta näitä "osavaltioita" pitäisi olla alle 10. Ehkä jotain 5-7 plus Helsinki/Pääkapunkiseutu omana alueenaan? Se EVA:n osavaltiojuttu oli jotain tuon tapaista.

[-PPT-]

Eikös tässä kuitenkin olla menossa malliin jollainen on ollut jo vuosikausia monissa muissa Länsi-Euroopan maissa? Siis, monissa maissa kunnat ovat varsin seremoniallisia hallintoyksikköjä ja paikallishallinto on paljon enemmän maakuntien harteilla.

[Jorma M.]

^mä veikkaan et kyse on uudesta tavasta siirtää suuria rahoja toiseen taskuun. Onhan se selkeää kun yksittäinen hyvinvointialue kuppaa esim 10-20% koko aluebudjetista omiin sidosryhmiin ja taustayhteisöihin. Suhteellisen hyvä ansaintalogiikka.

[l'uomo normale]

Eikös tässä kuitenkin olla menossa malliin jollainen on ollut jo vuosikausia monissa muissa Länsi-Euroopan maissa? Siis, monissa maissa kunnat ovat varsin seremoniallisia hallintoyksikköjä ja paikallishallinto on paljon enemmän maakuntien harteilla.

Manner-Euroopassa on pieniä kuntia. Suomesta on pikkukuntia hävitetty paljon ja Ruotsista pikkukunnat hävitettiin kommunalreformilla jo vuosikymmeniä sitten. Jäljelle jääneet ovat ehkä liian isoja pelkästään kissanristiäisten ja vastaavien hoitamista varten.

[-PPT-]

Ranskassa lähes jokainen pikkukyläkin on oma kuntansa ja niitä onkin sitten n30000. Päivänselvää että niillä ei voi mitään todellista valtaa olla.

9m asukkaan Sveitsissäkin on yli 2000 kuntaa.

[Ari-Lee]

Pitikö siitä äänestyslipukkeesta ottaa valokuva numeraalin piirtämisen jälkeen? Unohin. 17.01.2022 klo 18.45.

Olipa hyvä, että seniori kysäisi onko oikea numero ja näytti lappua. Siinä oli väärä. Lappu repaleiksi ja TASKUUN. Ja uusi lappu. Sitten virkailija kysäisi olinko avustaja. Annoin lappuun nimeni, koska olin toiminut avustajana. Joku avustajalista. En minä tiedä.

Ei siellä tungosta ollut.

[RP]

Eikös tässä kuitenkin olla menossa malliin jollainen on ollut jo vuosikausia monissa muissa Länsi-Euroopan maissa? Siis, monissa maissa kunnat ovat varsin seremoniallisia hallintoyksikköjä ja paikallishallinto on paljon enemmän maakuntien harteilla.

Erilaiset tavoitteet aiheuttaisivat kuitenkni sellaisen väännön, että enpä tuon puolesta veikkaisi lähitulevaisuudessa. Sote oli (ja on, mutta vastaisuudessa aluetasolla) rahareikä. Suurin valta, varsinkin kaupungeissa, liittyy kaavotukseen.

(ja nykyiset kunnat ovat jo turhankin isoja olemaan ilman merkittäviä tehtäviä)

[ikuturso]

YLE Femmalla joku toisenkotimaisenkielinen vaalitentti.

Persuista siellä Lulu Ranne. Kova pimu. Puhuu ruotsia varsin hyvin ja vakuuttavasti.

Lulu voisi vielä joskus olla PS puheenjohtaja.

-i-

[ikuturso]

Televisiossa pienpuoluetentti.

On Suomen Kansa Ensin , on Kansalaispuolue , on Valta kuuluu Kansalle , ...
Siniset on nyt korjausliike, ja sitten sinimustat ja kansanliike me kansa.

Mää alan olla ihan sekaisin näistä skeneistä ja itsepäisyys- kansan- kansalle- kansalta,
kansalainen kansalaisen jutuista....

Onko joku näistä se väyryseltä kaapattu, missä oli Piho, mikä on Olavi Mäenpään jälkeläinen ja kuka on Orson Welles?

-i-

[JoKaGO]

Televisiossa pienpuoluetentti.

On Suomen Kansa Ensin , on Kansalaispuolue , on Valta kuuluu Kansalle , ...
Siniset on nyt korjausliike, ja sitten sinimustat ja kansanliike me kansa.

Mää alan olla ihan sekaisin näistä skeneistä ja itsepäisyys- kansan- kansalle- kansalta,
kansalainen kansalaisen jutuista....

Onko joku näistä se väyryseltä kaapattu, missä oli Piho, mikä on Olavi Mäenpään jälkeläinen ja kuka on Orson Welles?

-i-

MTV3:lla on 9 eduskuntapuolueen puheenjohtajat. Ei liene yllätys, että hallitustytöt saavat paijausta Janilta ja noita-akalta, mutta oppositiotytöt sekä Orpo ja Hjallis keskeytetään ...

Ja nyt tuli paras, Jan Andersson käski Hjalliksen pitää turpansa kiinni ja nyt käsiäänestys, Hjallis ei antanut periksi vaan vaati puheenvuorua "saanko kertoa FAKTAT", Jan Andersonilta lipsahti ET, mutta äänentarkkailija tajusi sulkea mikin