Englannin kieli merkittävänä osana suomalaista yhteiskuntaa

[Väestönvaihtaja]

He tuovat suomalaiseen yhteiskuntaan paljon kaivattua osaamista. Pienimpänä muttei vähäisempänä seikkaina voidaan mainita heidän rikastuttavan suomalaisten kanssaopiskelijoiden elämää. Suomalaiset opiskelijat ja opiskelijattaret ovat varmasti monilla tavoin nauttineet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa vietetystä ajasta.

Elinkeinoelämässä on huomattu kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali. "Murto myöntää, että huippuosaajien ankkurointi Suomeen on vaikea tehtävä. Hän pitääkin kansainvälistymisessä helpompana askeleena integroida suomalaiseen työelämään kansainvälisiä opiskelijoita, joista nykyisellään vain pieni osa jää maahan valmistumisensa jälkeen."

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/talouskonservatismi-koki-pistetappion-varman-risto-murto-pitaa-kotimaista-eu-keskustelua-nurkkakuntaisena/

Kulttuurin rikastus oli jotain mikä todettiin jo paskapuheeksi 20-30v sitten jolloin sen levyn soittaminen tekee sinusta trollin. Olen sekä koti että ulkomaisen opiskelijaköörin kanssa viettänyt aikaa ja kotimainen on ollut ylivoimaisesti kykenevämpää mitä tulee yliopisto/amktasolle. Näihin syrjemmässä oleviin yliopistoihin tulee lähinnä sitä sakkia mikä ei kelpaa muualle tai tulee ilmaisen koulutuksen perässä. Se että suomalaiset=suomalainen yhteiskunta hyötyvät tarkoittaa että viivan alle jää tuloja, eikä ryyppyreissuja saksalaisin viinoin. Ulkkari ei jää koska jos osaamista on se häipyy moninkertaisten palkkojen perään muualle. Ja ne joilla ei osaamista ole liittyvät siihen vassarien ikuisuusopiskelijaelämänkallulaumaan joka eroaa nistien porukasta lähinnä siinä että on jotain yrittävinään nimellisesti. Eli eivät tule hyödyttämään yhteiskuntaa missään tapauksessa, jolloin korkeakoulutusten englanninkielisistä tutkinnoista pitäisi poistaa kaikki ilmaiseksi ulkomaisille tarjottava koulutus ja rahat siirtää kovien aineiden opetuksen tasoon.

En ole huomannut kotimaisten opiskelijoiden olevan ulkomaalaisia kyvykkäämpiä. Suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisesti ihan kohtalaisella tasolla. Mitä tulee ulkomaalaisten opiskelijoiden kotimaisten opiskelijoiden opiskelijaelämää rikastuttavaan vaikutukseen, niin sehän on tietysti totta. Itsekin olen monilla tavoin nauttinut ulkomaalaisten opiskelijoiden seurasta.

Väitteesi siitä etteikö Suomessa työskentelisi osaavia ulkomaalaisia ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

[Väestönvaihtaja]

Napiseva satsi enimmäkseen kiinalaisia opiskelijoita, jotka Suomessa ilmaisen koulutuksen saatuaan lähtevät samantien (vielä toistaiseksi) arvostettu suomalainen tutkintotodistus matkalaukussaan. Sillä kelpaa sitten hakea ja hakeutua mielenkiintoisempiin maihin kuin Suomi.

Kiinalaiset eivät ole edes suurin Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten ryhmä. Vietnamilaisia ja venäläisiä on enemmän. Sikäli mielenkiintoista, mutta varmaan kiinalaisia kiinnostaa enemmän Yhdysvallat, Kanada, Australia ja UK. Suomen huokeat lukukausimaksut saattavat houkutella vietnamilaisia enemmän.

Opettajina/luennoitsijoina on useimmiten vaikka henkilö Nepalista, joka osaa sujuvasti imuroida koneelleen valmiit luentomateriaalit vaikka MIT:istä (Massachusetts Institute of Technology). Ei mitään yhtymäkohtaa Suomeen, suomalaisiin teollisuusyrityksiin ja niiden vientiin. Palkkansa eteen tekevät minimin, mutta onhan se niin hienoa, että oikein englanniksi osaa "opettaa". Jos kirjoja käyttävät, niin ne ovat jenkkikirjoja, ja vientituotteina ovat aina suuryritysten globaalit kulutustavarat, eivät suomalaisten pk-yritysten BTB-tuotteet.

Mikä ongelma MIT:n luentomateriaaleissa ja jenkkikirjoissa on? Opiskellessa käytin molempia ja koin ne hyödyllisiksi. Jenkkikirjoja käyttää kurssimateriaaleina myös moni suomalainen opettaja.

[Väestönvaihtaja]

Vaikea/mahdoton kielemme on paras kilpemme. Äärimmäisistä kielivaatimuksista on tärkeää pitää tiukasti kiinni, koska ne käytännössä tehokkaasti estävät mamujen integroitumisen ja sulautumisen järjestelmäämme, mikä helpottaa mamuongelman lopullista korjaamista tulevaisuudessa.

Selvennä mitä tarkoitat "mamuongelman lopullisella korjaamisella".

Suomessa ei ole äärimmäisiä kielivaatimuksia edes nyt.

Selvennä mitä tarkoitat sillä, että vaikea kielemme olisi "paras kilpemme".

[Väestönvaihtaja]

Ilkka Paananen kirjoitti HS:ssä englannin kielestä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Leikkaan kielikysymyksen kannalta olennaiset kohdat alle.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008299387.html

"Työpaikan virallinen kieli kertoo, pitääkö yritys pelikenttänä Suomea vai koko maailmaa, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Ilkka Paananen.

Usein tämä konkretisoituu niinkin yksinkertaiseen asiaa kuin siihen, minkä kielen yritys valitsee käyttöön. Tehdäänkö liiketoimintasuunnitelmat, palaverimuistiinpanot, työnhakuilmoitukset ja vastaavat oleelliset dokumentit suomeksi vai englanniksi?

Vaikka yrityksessä ei alkuun olisi yhtään suomea taitamatonta työntekijää, on heitä myös vaikeampi jatkossa saada, jos kaikki on suomeksi. Tämä on hämmästyttävän yleistä, mikä on uskomatonta, koska Suomessahan oikeastaan kaikki puhuvat aivan erinomaista englantia.

JOSKUS asia saa jopa surkuhupaisia piirteitä. Minut kutsuttiin hiljattain työryhmään, jossa pohdittiin, miten Suomesta saataisiin houkuttelevampi ulkomaalaisten huippuosaajien silmissä. Ehdotin työryhmään muutamaa ulkomaalaista työntekijäämme asiantuntijoiksi. Homma tyssäsi siihen, että työryhmän kieleksi oli valittu suomi, jota yksikään näistä meidän muualta tulleista työntekijöistä ei puhunut.

Itse olen ollut onnekas, koska olen saanut olla mukana yli 20 vuotta suomalaisella pelialalla, mikä on monessa mielessä ollut uranuurtaja globaalissa ajattelussa. Isoksi osaksi tämä on ollut käytännön sanelema pakko. Kotimarkkinamme on niin pieni, että kenellekään ei tulisi mielenkään tehdä pelejä muu kuin maailmanmarkkina mielessä.

Vaikka suomalainen osaaminen on aina ollut pelialan aivan terävintä kärkeä, niin tästä huolimatta suomalaiset pelialan yritykset ovat aina rekrytoineet osaajia maailmalta. Sumea, ensimmäinen pelifirma, jota olin perustamassa, palkkasi ensimmäisen venäläisen koodarin vuonna 2003. Muistan, kuinka alkuun tuntui hassulta muuttaa kaikki toiminta englanniksi, jotta kaikki ymmärtäisivät, mitä ollaan tekemässä. Mutta pian tähän jo totuttiin, ja kolme vuotta myöhemmin meillä oli ihmisiä jo yli 40 eri maasta. Ja iso osa heistä muuten edelleen asuu täällä, mukaan lukien tämä ensimmäinen koodari.

VÄLILLÄ huomaa, että englannin aseman vahvistumista jopa virallisena kielenä pelätään, ja se koetaan uhkaksi suomen kielelle ja jopa omalle kulttuurillemme. Itse koen asian aivan päinvastoin: mielestäni Suomessa on niin vahva kulttuuri, että muualta otetut vaikutteet vain rikastavat sitä ja tekevät siitä vahvemman.

Olen omin silmin nähnyt tämän Supercellissä. Helsingin konttorissamme työskentelee ihmisiä 43 eri maasta. Juuremme ja arvomme ovat syvällä suomalaisen kulttuurin ytimessä, mutta nämä ulkomaalaiset ovat tehneet kulttuuristamme paljon vahvemman kuin mitä se ilman heitä olisi koskaan ollut.

Aikaisemmasta firmasta oppineena, Supercelliä perustettaessa vuonna 2010 kielikysymyksestä ei siis tarvinnut edes keskustella: teimme kaiken alusta alkaen englanniksi, vaikka kaikki perustajat olivat suomalaisia."

[Brandis]

En näe siinä ongelmaa, jos otolliset yritykset pk-seudulla linjaisivat viralliseksi kielekseen englannin kielen, tilanteeseen olisi erittäin helppo sopeutua.

Kielen käytöllä katson olevan vain silloin arvoa, jos on valmius käyttää elävää kieltä, arjen toiminnoissa. Pärjäisin kaikissa arkisissa tilanteissa kolmella kotimaisella (suomi, ruotsi, englanti), ja jossakin muodossa pyrin käyttämään näitä kolmea kieltä päivittäin, jotta myös pidän kielitaitoa yllä.

Näen siinä jonkinlaista tarkoituksellista itsekorostuksen makua miten akateemisten kannanotoissa meidän tulisi aina ja kaikkialla käyttää suomen kieltä, sen ilmaisuvoiman vuoksi, sekä edistääksemme kielen asemaa. Oikeammin olisi sanoa, että eri kielillä on luonnehdittavissa eri asioita ja kiteytettävissä sanoman ydin, ja ne tuovat rikkautta kommunikointiin eri tavoin. Mikä tietenkin edellyttää kielitaitoa, ja kunkin kielen ominaisuuksien ymmärtämistä.

On osa elävän kielen perimää osata käyttää sanomaan sovitettua, oikeaa ja siihen sopivaa ilmaisuvoimaista kieltä, ja että se voi olla (ja sen ehkä tulisi olla) valinta itse asian esilletulon kannalta, ei kielen itsensä vuoksi.

t
Olipa itsekeskeinen näkemys!
Eli kun sinä pärjäät, niin muidenkin suomalaisten pitää pärjätä?
Eli olet jo hyväksynyt sen, että suomesta tulee keittiö kieli.
Akateeminen maailma suomessa tuhoaa määrätietoisesti suomen kieltä ja se ei voi olla hyväksyttävää ja tämä kielteinen kehitys pitää saada loppumaan.
Miten helvetissä suomen kielen puolustaminen ja suojeleminen voisi olla jotain turhaa itsekorostusta?

Mistä moinen purkaus?

Ei, vaan on hyvä tunnustaa realiteetit ja katsoa Suomen maantieteellistä asemaa pienenä valtiona. Me tarvitsemme, sosiaalisesti pärjätäksemme, osaamista muista kielistä, ts. valtakielistä. Venäjän kielen edes auttava taitaminen olisi myös hyvä lisä suomalaisille.

Olen aina ymmärtänyt vain hyvin huonosti senkaltaista asennetta, että ylennetään itseä laittamalla alas muita - koen, että se kuuluu epävarmuuteen, epävarman ihmisen piirteisiin. Miksi et sivistä ja edesauta itseäsi ja omaa kehitystäsi opettelemalla pärjäämään erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään näitä ihmisiä enemmän/paremmin omassa kulttuurisessa kontekstissaan? Kieli on keskeinen osa kulttuuria, siksi(kin) se on kiehtovaa.

Kyökkikielen asema oli hyvä huomio (l'uomo normalelta), mutta se ei ollut alunperin mikään tarkoitukseni. Ja jokainen, pienikin, kieli tulee säilyttää niin elinvoimaisena, että sen avulla voidaan ilmaista monenlaisia asioita rikkaasti. Tämän sanominen ei ota mitään pois siitä, että on vain asioita, joilla on tuhatvuotiset perinteet, jotka tulevat sanotuiksi paremmin jollakin toisella kielellä kuin toisella. Toinen kieli vain onnistuu kuvaamaan niiden luonteen paremmin, tehden oikeutta kuvattavissa olevalle asialle. Etkö sinä silloin koe, että tätä ilmaisuvoimaa tulee sanomisen takana hyödyntää täyteen potentiaaliinsa saakka? Siitä huolimatta, ja ehkä myös sen vuoksi, on jokaisen pienen kansakunnan oikeus, kohtuullisuus ja velvollisuus pitää oma kielensä elossa.

Miksi oletusarvoisesti muiden kielten oppiminen ja opiskelu ottaisi yhtään mitään pois omalta äidinkieleltä? Näen, että ne vain tukevat toinen toisiaan tässä maailmanajassa..

[Radio]

Kyökkienglanti, heh. Kyökkiruotsi oli piikojen kieli 50-luvulla. Osaan kyllä lukea Aftonbladetin, laulamaan ruotsin nuotilla en ala. Ruotsissakin saa paremman palvelun englanniksi, kuin ranta/kouluruotsillamme. Se on se puheen nuotti, joka paljastaa. Siksi savon murretta puhuva mutiainen hämmentää. Ristiriita tulee siitä, että kasvot ja kieli eivät ole yhteensopivat. Lienee ihan evoluutioilmiö, että oman heimon tms. jäsenen naama on helpompi tunnistaa ja tulkita tämän mielenliikkeitä.
Englanninkieli on rikas valtakieli, mitä fennoskandian kielet eivät ole. Anglofiilina pidän siitä ja suomenkielestä kaikkine hauskoine murteineen.
40+ vuotta ICT-guruilleena en todellakaan olisi suomella tai pthyi ruotsilla pärjännyt. Puhukaamme mieluummin kaunista suomenkieltä rikkaaine murteineen kotikielenä ja töissä tarpeen mukaan englantia. Vaikka sitten pidgin englantia.
Englantia puhutaan monin tavoin, eikä siinä olla kovin tarkkoja kieliopista ainakaan kehittymättömissä maissa.
Suomen kielen raiskaaminen on tullut tavaksi, niin että kielikorvani särö on kovilla. Huolimaton puhe niinkutuksineen on yhtä kärsimystä. Huoliteltu kielenkäyttö edustaa ainakin jonkin asteista sivistyneisyyttä.

"Huoliteltuun yleiskieleen suositellaan kuitenkin edelleen minun toiveeni -tyyppisiä muotoja. Toisaalta kirjoitetussa kielessä sinun hammalääkärisi -tyyppiset ilmaukset pärjäävät hyvin ilman pronominia: hammaslääkärisi-tyyppiset pelkän possessiivisuffiksin sisältävät muodot ovat oikein käyttökelpoisia"

https://www.oulunylioppilaslehti.fi/viikon-15-tiedekysymys-katoaako-possessiivisuffiksi-suomen-kielesta/

[Swen OF Sweden]

Miksi et sivistä ja edesauta itseäsi ja omaa kehitystäsi opettelemalla pärjäämään erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään näitä ihmisiä enemmän/paremmin omassa kulttuurisessa kontekstissaan? 

Tää oli hauska

[Radio]

Aivan. Peruskoulun ruotsinkelen opinnot sivistävät koululaisia. Koulutien päässä häämöttää valtion ylemmän palkkaluokan virka, johon vaaditaan virkamiesruotsin tutkinnon suorittaminen. Suomi on kaksikielinen maa ja sillä selvä. Hurreja 5,2%.
Ruotsinkielen pakollinen opiskelu ei auta pärjäämään ruotsalaisten kanssa eikä ymmärtämään ruotsalaisia omassa
kulttuurisessa kontekstissaan. Ei edes Porvoon torilla. Vai kuinka, mitähäh?

[Brandis]

Aivan. Peruskoulun ruotsinkelen opinnot sivistävät koululaisia. Koulutien päässä häämöttää valtion ylemmän palkkaluokan virka, johon vaaditaan virkamiesruotsin tutkinnon suorittaminen. Suomi on kaksikielinen maa ja sillä selvä. Hurreja 5,2%.
Ruotsinkielen pakollinen opiskelu ei auta pärjäämään ruotsalaisten kanssa eikä ymmärtämään ruotsalaisia omassa
kulttuurisessa kontekstissaan. Ei edes Porvoon torilla. [..]

Ruotsinkieliset Suomessa ovat aivan itse näivettäneet kieltään sen lisäksi, että se on varsin heikko kieli ilmaisuvoimaltaan tai monipuolisuudeltaan (kuten itsekin yllä sanoit 'Englanninkieli on rikas valtakieli, mitä fennoskandian kielet eivät ole'). Ja koska se ei ole kovin monimutkainen, tai ilmaisuvoimainen kieli, se on äärimmäisen helppo kieli oppia. Suomen historiassa on perheitä kääntynyt puhumaan lapsilleen ruotsia, päättäneet, että kotikieli on nyt ruotsi, mikä näkyy kielen näivettymisenä yhä entisestään.

Monet suomenruotsalaiset ovat hanakasti tarttumassa mahdollisuuksiin keskustella äidinkielellään riikinruotsia hallitsevien kanssa, jotta oma äidinkieli vahvistuisi. Ymmärrettävistä syistä. Mutta kääntöpuoleltaan, koska ruotsi on kielenä (etenkin Suomessa) niin helppo hallita, en tiedä miksi se on saanut pelätyn tai vieroksutun aseman suomenkielisten keskuudessa.

Esimerkiksi yo-kirjoitusten helpoin magna on takuulla siinä, kun pistää ruotsin kielen kuntoon, ja osallistuu siihen keskipitkän kielen yo-kokeeseen.

[Brandis]

Miksi et sivistä ja edesauta itseäsi ja omaa kehitystäsi opettelemalla pärjäämään erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään näitä ihmisiä enemmän/paremmin omassa kulttuurisessa kontekstissaan? 

Tää oli hauska

Niin olikin. Mutta sen ymmärtäminen vaatii ehkä vähän enemmän kapasiteettia, kun mitä sinulta ja tykkääjältäsi löytyy.. .

[Tavan]

Selvennä mitä tarkoitat "mamuongelman lopullisella korjaamisella".

Suomessa ei ole äärimmäisiä kielivaatimuksia edes nyt.

Selvennä mitä tarkoitat sillä, että vaikea kielemme olisi "paras kilpemme".

Mamuongelman lopullisella korjaamisella tarkoitan mamujen ja mamujen jälkeläisten poistamista Suomesta. Se on aina helpompaa, mikäli he eivät ole onnistuneet integroitumaan yhteiskuntaan esimerkiksi työmarkkinoiden kautta.

Työmarkkinoille pääsyä ja muuta yhteiskuntaan kiinnittymistä vaikeuttaa kielitaidottomuus. Mamujen kielitaidottomuutta taas edesauttaa hyvin vaikean suomen kielen tiukka vaatiminen. Suomen kielen vaatiminen on itsessään äärimmäinen kielivaatimus, koska suomen kieli on äärimmäinen kieli, jota 99% mamuista ei voi koskaan oppia tyydyttävällä tavalla.

Onneksi kielitaidottomien vanhempien syrjäytyneisyys periytyy myös lapsille, ja myös toisen ja kolmannen polven mamut tyypillisesti puhuvat (ja kirjoittavat) kelvottoman huonoa suomea, eivätkä hekään yleensä pysty kunnolla integroitumaan yhteiskuntaan.

Suomalaisten etnisen tulevaisuuden kannalta hyvin integroituvat ja fiksut mamut ovat paljon vaarallisempia kuin sellainen joutoporukka, joka muodostaa omia ghettojaan ja erillisiä pesäkkeitään yhteiskunnan laitamille. Syrjäytynyt joutoväki ei juurru systeemiin ja heidät on verrattain yksinkertaista leikata irti ja lähettää ulos.

[Melbac]

Kyökkienglanti, heh. Kyökkiruotsi oli piikojen kieli 50-luvulla. Osaan kyllä lukea Aftonbladetin, laulamaan ruotsin nuotilla en ala. Ruotsissakin saa paremman palvelun englanniksi, kuin ranta/kouluruotsillamme. Se on se puheen nuotti, joka paljastaa. Siksi savon murretta puhuva mutiainen hämmentää. Ristiriita tulee siitä, että kasvot ja kieli eivät ole yhteensopivat. Lienee ihan evoluutioilmiö, että oman heimon tms. jäsenen naama on helpompi tunnistaa ja tulkita tämän mielenliikkeitä.
Englanninkieli on rikas valtakieli, mitä fennoskandian kielet eivät ole. Anglofiilina pidän siitä ja suomenkielestä kaikkine hauskoine murteineen.
40+ vuotta ICT-guruilleena en todellakaan olisi suomella tai pthyi ruotsilla pärjännyt. Puhukaamme mieluummin kaunista suomenkieltä rikkaaine murteineen kotikielenä ja töissä tarpeen mukaan englantia. Vaikka sitten pidgin englantia.
Englantia puhutaan monin tavoin, eikä siinä olla kovin tarkkoja kieliopista ainakaan kehittymättömissä maissa.
Suomen kielen raiskaaminen on tullut tavaksi, niin että kielikorvani särö on kovilla. Huolimaton puhe niinkutuksineen on yhtä kärsimystä. Huoliteltu kielenkäyttö edustaa ainakin jonkin asteista sivistyneisyyttä.

"Huoliteltuun yleiskieleen suositellaan kuitenkin edelleen minun toiveeni -tyyppisiä muotoja. Toisaalta kirjoitetussa kielessä sinun hammalääkärisi -tyyppiset ilmaukset pärjäävät hyvin ilman pronominia: hammaslääkärisi-tyyppiset pelkän possessiivisuffiksin sisältävät muodot ovat oikein käyttökelpoisia"

https://www.oulunylioppilaslehti.fi/viikon-15-tiedekysymys-katoaako-possessiivisuffiksi-suomen-kielesta/

Alat puhumaan jotain kirjakieltä helsingissä niin sua pidetään nössönä/hintahtavana tms joten täällä kannattaa puhua sitä puhekieltä.Itsehän en yritä olla mitä en ole kuten jotkut kirjakieltä puhuvat yrittää olla tyyliin olen sinua parempi ja "sivistyneempi".Itsekkin tullut huomattua että sitä tönkkö enlantia puhumalla porukka ymmärtää paljon paremmin juuri esim tietokonejuttuja kuin että alkaisit vääntämään jotain enlanninkielen opettajien määrittelemään sanastoa.

[Melbac]

Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.

Aiheen ei tarvitse välttämättä herättää tunteita lainkaan. Se on ihan rationaalisesti osoitettavissa puhtaaksi puolikieliseksi roskaksi. Itse kirjoittajakaan ei olisi osannut kirjoittaa sitä englanniksi niiin, että se ei olisi herättänyt englantia äidinkielenään puhuvissa säälinsekaista huvitusta.

Viestisi perusteella on ilmeistä, että aihe herätti sinussa suuria tunteita. Antamasi väärä todistus minun englannin osaamisesta on siitä selvä merkki. Sinun ei kannata olla huolissani siitä, kuinka minulta luonnistuu kommunikointi englantia äidinkielenään puhuvien kanssa, sillä se kyllä luonnistuu aivan mainiosti. :-)

Yleisesti annan sellaisen vinkin, että kannattaa olla olettamatta liikoja muista keskustelijoista. Olen internetissä törmännyt jo tarpeeksi elämänsä esson baarissa viettäneisiin keski-ikäisiin ukkoihin, jotka luulevat kaikkien muiden keskustelijoiden olevan samanlaisia kuin he itse. Kun ei ole hoksnokkapäätä eikä laajaa elämänkokemusta, niin sitä automaattisesti saattaa kuvitella muiden internetin käyttäjien olevan samanlaisia kuin itse on. Sellainen oletus on kuitenkin virheellinen eikä kerro muusta kuin olettajan ahtaasta maailmankuvasta.

Toi menee myös toistepäin eli luulet että joku tietää saman kuin itse mutta sitten selviääkin jutuista ettei se tiedäkkään.Sitä elämänkokemusta on monenlaista ja osa ihmisistä on elänyt ihan erillaista elämää koko pienen ikänsä kuin itse.Vanhemmat äijät yleensä tajuaa asian mutta nuorilla on juuri tollaista ylimielisyyttä.Millois muuten aloit käyttämään nettiä ja kai tiedät mikä on purkki?.

[Hjuu Hefnöö]

Sori, mutta yllä kuvattu on pelokkaan kaverin mentaliteetti eli sellaisen jolta puuttuu itsekunnioitus ja siitä syystä kukaan ei myöskään kunnioita tämmöistä kaveria, vaan ulkomailla sille naureskellaan.

Tämä on höpöhöpöä. Itsekunnioitusta minulla on aivan riittävästi, eikä minulle myöskään naureskella ulkomailla. Koska minulla on itsekunnioitusta riittävästi, en pelkää erilaisia kieliä puhuvia ihmisiä.

Kyllä sinulle ainakin seläntakana naureskellaan, jos lähdet esittämään, että Suomen uudeksi viralliseksi kieleksi pitää lisätä englanti ja suomalaisten veronmaksajien pitää maksaa kaikki englanninkieliset palvelut päiväkodeista lähtien, jotta tänne voidaan houkutella hieman lisää ulkomaalaisia osaajia. Voit kokeilla tätä ehdottamalla kivenkovaa kaikille ulkomaalaisille, että heidänkin maassaan pitää ehdottomasti tehdä englannista virallinen kieli ja kaikki palvelut pitäisi olla veronmaksajien kustantamana saatavilla englanniksi päiväkodeista lähtien.

Suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole tukea pääkaupunkiseudun muuttamista englanninkieliseksi enklaaviksi saatikka englanninkielen virallistamista Suomessa. Kieli on yksi oleellisimmista osista suomalaista kulttuuria ja jos sen asemaa on valmis heikentämään, jotta saa jonkun verran enemmän kaiken palvelun englanniksi vaativia ulkomaisia "osaajia", jotka lähtevät lipettiin heti jos edes näyttää siltä, että heidän pitäisi uhrata jotain Suomen eteen, niin otan kyllä todella osaa. Lievästi sanottuna halvalla menee. Kyse on tietysti arvovalinnasta.

Kyse ei tietenkään ole englannin kielisestä enklaavista eikä sellaista ole näköpiirissä maahanmuuttajien nykyisillä määrillä. Pikemminkin on kyse siitä, että hyödynnettäisiin paremmin suomalaisten kohtuullisen hyvää englannin osaamista.

Suomen kieli tuskin kuihtuu seuraavien vuosikymmenien aikana, mutta englannin kielen tullee ottamaan suuremman roolin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen on varmasti paikallaan matalan koulutustason maahanmuuttajilla, jotka sitä tarvitsevat työpaikoillaan ja ehkä muuallakin. En vastusta tätä. Uskon matalamman koulutustason maahanmuuttajien haluavan Suomen kansalaisuuden, mikämyös toimii motivaattorina suomen tai ruotsin opiskeluun.

Onko joku estämässä, että suomalaisten hyvää englannin osaamista ei hyödynnetä?

Onko suomalaisen veronmaksajan tehtävä edistää suomenkielen kuihtumista virallistamalla englanninkieli ja kustantamalla kaikki palvelut päiväkodista lähtien englanniksi?

Kuihduttamalla suomenkielen saamme siis hieman lisää ulkomaalaisia expatteja, jotka eivät halua opetella sanaakaan suomea, kouluttavat lapsensa englanniksi suomalaisten veronmaksajien piikkiin ja jotka lähtevät heti lipettiin täältä, jos tulee parempi tarjous tai näyttää siltä, että heidän tulisi uhrata jotain Suomen hyväksi.

Tämä on tietysti arvovalinta, mutta jos suomenkieltä tosiaan lähdetään köyhdyttämään näin halvalla ja vielä meidän omilla rahoilla, niin otan osaa.

[Paawo]

Olen suorastaan yllättynyt miten tämänkaltainen kolumni on valtiorahoitteisen YLE:n mokusihdistä päässyt läpi.
Kannattaa lukea ajatuksella ja kokonaan, saa moni kaltaiseni nuivahko paljon ammennettavaa tämän ja muutaman muunkin topikin keskusteluun. 

https://yle.fi/uutiset/3-12116705

Huippuosaaja on myyttinen ulkomaalaistaustainen henkilö, ammatiltaan kasvuyrittäjä tai innovaatiotohlo. Hän on aikeissa muuttaa Suomeen, koska täällä on puhdas luonto, maabrändi ja Monocle-lehdessäkin sanottiin, että Helsinki on paras kaupunki. Mutta voi, hänen lapsensa ja puolisonsa eivät pääsisikään täällä englanninkieliseen kouluun kuten, niin, – missä maassa?

Muitakin ongelmia on kuten pieni palkka ja isot verot. Yhtä kaikki huippuosaaja on niin avuton taapero, että hänelle on tasoitettava tie kynnystäkin alemmas: työluvat nopeutetussa järjestyksessä, verot alas ja palkat ylös.

Ja tietenkin suomalaisten työpaikkojen ja koulujen on puhuttava hänen kieltään, englantia (muita kieliä ei huippuosaajalla voi olla).

[Väestönvaihtaja]

Mamuongelman lopullisella korjaamisella tarkoitan mamujen ja mamujen jälkeläisten poistamista Suomesta.

Tämä ei tietenkään ole hyvä asia eikä onneksi realistista. Rikoksiin syyllistyviä maahanmuuttajia pitäisi mielestäni karkoittaa nykyistä alemmalla kynnyksellä.

Onneksi kielitaidottomien vanhempien syrjäytyneisyys periytyy myös lapsille, ja myös toisen ja kolmannen polven mamut tyypillisesti puhuvat (ja kirjoittavat) kelvottoman huonoa suomea, eivätkä hekään yleensä pysty kunnolla integroitumaan yhteiskuntaan.

Tässä on eroja maahanmuuttajaryhmien välillä. Toisen polven maahanmuuttajat kotoutuvat sitä paremmin mitä ryhmänsä ensimmäisen polven maahanmuuttajat. Aivan kuten kantaväestöllä myös maahanmuuttajilla ongelmat ja menestys periytyvät.

En ole huomannut esimerkiksi kiinalaisten toisen polven maahanmuuttajien suomen osaamisen olevan ainakaan huonompaa kuin kantasuomalaisilla. Saattaa jopa olla parempaa kuin kantasuomalaisilla, he kun kokemukseni mukaan tuppaavat kouluttautumaan korkea-asteelle asti.

Suomalaisten etnisen tulevaisuuden kannalta hyvin integroituvat ja fiksut mamut ovat paljon vaarallisempia kuin sellainen joutoporukka, joka muodostaa omia ghettojaan ja erillisiä pesäkkeitään yhteiskunnan laitamille. Syrjäytynyt joutoväki ei juurru systeemiin ja heidät on verrattain yksinkertaista leikata irti ja lähettää ulos.

Etnisellä tulevaisuudella ei ole väliä. Suomen kansa toivottaa hyvin sopeutuvat maahanmuuttajat tervetulleeksi.

[MikkoAP]

[
Etnisellä tulevaisuudella ei ole väliä.

Tuo voi pitää paikkansa vain silloin, jos kaikki etnisyydet jakavat tuon mielipiteen.

[Lalli IsoTalo]

Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.

Minulle on toisinaan ok puhua englantia Suomessa UK, US, CAN ja AU-kansalaisten kanssa. Koska he eivät raiskaa kieltään, ja ymmärrän kieltä.

[Lalli IsoTalo]

"Helsingissä on yksi pubi, jossa 90-luvullakaan ei tietyiltä baarimikoilra saanut tilattua edes olutta suomeksi."

Jos tarjolla on irlantilaista musiikkia ja tummaa olutta, olen valmis vähän tinkimään peritaatteistani.

[Lalli IsoTalo]

Kun vedin Nokialla puoli vuotta englanniksi ICT-alan kursseja, intialaiset eivät aina ymmärtäneet edes toistensa puhetta. Ns. englanniksi.

[Golimar]

Välillä ihmetyttää miten hitossa irlantilaiset ymmärtävät toisiaan 

The STRONGEST Irish Accent You'll Ever Hear!
https://www.youtube.com/watch?v=3VA9vuId3ds

The amazing Irish accent and stolen sheeps
https://www.youtube.com/watch?v=Q47CuQX0gn8

[HDRisto]

Eräässä Afrikan maassa meillä oli rakennusprojekti, tekijöitä ainakin kymmenestä maasta + paikalliset.
Kollega veti rakennusaikataulun ja alkumiitingin suomeksi, ja kaikki ymmärsivät mainiosti ja vieläpä oikein.
Seurasivat vain missä esittäjän sormi kulkee piirustuksilla ja missä kohtaa tulee se perkele ja sormella naputtaa piirustusta että tässä tarkkana. Helppo homma kun kaikki osapuolet olivat alojensa ammattilaisia ja tiesivät mitä pitää tehdä vaikka ei työmaapäällikön kieltä osanneetkaan.
Rallienglannilla tuskin olisi onnistunut saati rantaruotsiksi. Kun kukaan ei ymmärtänyt kieltä, piti olla skarppina ja ajatella mistä on kyse eikä luottaa siihen mitä on kuulevinaan ja siitä sitten ymmärtävinään.

[HDRisto]

Välillä ihmetyttää miten hitossa irlantilaiset ymmärtävät toisiaan 

The STRONGEST Irish Accent You'll Ever Hear!
https://www.youtube.com/watch?v=3VA9vuId3ds

The amazing Irish accent and stolen sheeps
https://www.youtube.com/watch?v=Q47CuQX0gn8

Kyllä humalikko toista ymmärtää vaikka ei yhteistä kieltä olisikaan. Se on sitä telepatiaa.

[Swen OF Sweden]

Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.

Minulle on toisinaan ok puhua englantia Suomessa UK, US, CAN ja AU-kansalaisten kanssa. Koska he eivät raiskaa kieltään, ja ymmärrän kieltä.

Minä puhun mielelläni turistien kanssa englantia, tilanne on toinen jos henkilö on muuttanut maahan pysyvästi ja esimerkiksi toimii palveluammatissa.
En koskaan alennu asioimaan paikoissa, jos palvelua ei ole suomeksi.
Hetkinen..olinpa huono muistinen, Ahvenanmaalla olen kyllä käyttänyt tätä pohjoistanskalaista albiino muretta, jota ruotsiksi kutsutaan

[-PPT-]

Selvennä mitä tarkoitat "mamuongelman lopullisella korjaamisella".

Suomessa ei ole äärimmäisiä kielivaatimuksia edes nyt.

Selvennä mitä tarkoitat sillä, että vaikea kielemme olisi "paras kilpemme".

Mamuongelman lopullisella korjaamisella tarkoitan mamujen ja mamujen jälkeläisten poistamista Suomesta. Se on aina helpompaa, mikäli he eivät ole onnistuneet integroitumaan yhteiskuntaan esimerkiksi työmarkkinoiden kautta.

Työmarkkinoille pääsyä ja muuta yhteiskuntaan kiinnittymistä vaikeuttaa kielitaidottomuus. Mamujen kielitaidottomuutta taas edesauttaa hyvin vaikean suomen kielen tiukka vaatiminen. Suomen kielen vaatiminen on itsessään äärimmäinen kielivaatimus, koska suomen kieli on äärimmäinen kieli, jota 99% mamuista ei voi koskaan oppia tyydyttävällä tavalla.

Onneksi kielitaidottomien vanhempien syrjäytyneisyys periytyy myös lapsille, ja myös toisen ja kolmannen polven mamut tyypillisesti puhuvat (ja kirjoittavat) kelvottoman huonoa suomea, eivätkä hekään yleensä pysty kunnolla integroitumaan yhteiskuntaan.

Suomalaisten etnisen tulevaisuuden kannalta hyvin integroituvat ja fiksut mamut ovat paljon vaarallisempia kuin sellainen joutoporukka, joka muodostaa omia ghettojaan ja erillisiä pesäkkeitään yhteiskunnan laitamille. Syrjäytynyt joutoväki ei juurru systeemiin ja heidät on verrattain yksinkertaista leikata irti ja lähettää ulos.

Huomaa että et asu pk-seudulla tai Tampereella tai Turussa.

Suomessa syntyneet somalit usein puhuvat ihan kelpoa Suomea. Keskenään he sitten möykkäävät sillä omalla kielellään.

[Väestönvaihtaja]

Mamuongelman lopullisella korjaamisella tarkoitan mamujen ja mamujen jälkeläisten poistamista Suomesta. Se on aina helpompaa, mikäli he eivät ole onnistuneet integroitumaan yhteiskuntaan esimerkiksi työmarkkinoiden kautta.

Työmarkkinoille pääsyä ja muuta yhteiskuntaan kiinnittymistä vaikeuttaa kielitaidottomuus. Mamujen kielitaidottomuutta taas edesauttaa hyvin vaikean suomen kielen tiukka vaatiminen. Suomen kielen vaatiminen on itsessään äärimmäinen kielivaatimus, koska suomen kieli on äärimmäinen kieli, jota 99% mamuista ei voi koskaan oppia tyydyttävällä tavalla.

Onneksi kielitaidottomien vanhempien syrjäytyneisyys periytyy myös lapsille, ja myös toisen ja kolmannen polven mamut tyypillisesti puhuvat (ja kirjoittavat) kelvottoman huonoa suomea, eivätkä hekään yleensä pysty kunnolla integroitumaan yhteiskuntaan.

Suomalaisten etnisen tulevaisuuden kannalta hyvin integroituvat ja fiksut mamut ovat paljon vaarallisempia kuin sellainen joutoporukka, joka muodostaa omia ghettojaan ja erillisiä pesäkkeitään yhteiskunnan laitamille. Syrjäytynyt joutoväki ei juurru systeemiin ja heidät on verrattain yksinkertaista leikata irti ja lähettää ulos.

Huomaa että et asu pk-seudulla tai Tampereella tai Turussa.

Suomessa syntyneet somalit usein puhuvat ihan kelpoa Suomea. Keskenään he sitten möykkäävät sillä omalla kielellään.

Jep. Suomessa syntyneet tai hyvin nuorena Suomeen muuttaneet ihmiset kyllä osaavat puhua suomea olivatpa heidän vanhemmat kotoisin mistä tahansa.

Yllä kirjoitin toisen polven kiinalaisten maahanmuuttajien osaavan suomea ehkä jopa paremmin kuin monen kantasuomalaisen. Tämä arvioni perustuu siihen, että kokemukseni mukaan kyseiset toisen polven maahanmuuttajat usein opiskelevat pitkälle. Väestötasolla koulutustaso varmaan korreloi kirjoitetun kielen osaamisen kanssa. Tällä viittasin kirjoitettuun kieleen. Sen sijaan suomea kyllä osaa puhua kuka tahansa Suomessa nuoresta iästä lähtien asunut, jäipä opinnot miten lyhyiksi tahansa.

[Lalli IsoTalo]

Turiteista puheenollen, puhuin tässä taannoin Aussieläkeläisen kanssa, ja hän kertoi tarkemmin "No way" meininginnstä, jossa haittamamuja ei vastaanotetaan vaan onhataan johon paikka, joka on persläpi. Erityisesti hän kertoi kansalaisuuden saamisesta, joka on hyvinkin vaikeaa. Piti asua samassa paikassa ensin 5 vuotta jatkuvasti työllistettynä, ja sitten vielä 5 vuotta ihan missä vaan, tms. Voi olla, että muistan asian jotenkin väärin. Mutta tärkeää tässä on se, että se mikä tänne pallon toiselle puolelle kuullaan Australiasta, menee aika monen suodattinen läpi.

Tämmöiset lähikontaktit ovat jees.

[Lalli IsoTalo]

Olen tämän ennenkin sanonut, mutta sitten alkaa ulkomailla nähdä unia englanniksi, niin sitä toimii voivansa puhua suomea Suomessa.

Ja etenkin en halua puhua Helsingin parhaalla parturille mitään, koska hänen ranskanaksettisesta englannista ei saa mitään selvää. Joten suomeksi vaan minulle, kiitos.

[HDRisto]

^"virolaiset mielellään palaavat Viroon, jos vain töitä löytyy".
Sen aikaa töissä täällä että pääsee sosiaaliturvaan kiinni, lapsilisät jne. Sitten takaisin kotiin jossa €urolla saa enemmän.

Paljonko lienee Virossa nykyisin keskipalkka?.

[Pkymppi]

^"virolaiset mielellään palaavat Viroon, jos vain töitä löytyy".
Sen aikaa töissä täällä että pääsee sosiaaliturvaan kiinni, lapsilisät jne. Sitten takaisin kotiin jossa €urolla saa enemmän.

Paljonko lienee Virossa nykyisin keskipalkka?.

Viron keskipalkka oli vuoden 2021 huhti-kesäkuussa 1538 euroa kuukaudessa ja saman jakson mediaani­palkka 1270 euroa.

Lähde: https://estofennia.eu/viro-keskipalkka-mediaanipalkka/