Englannin kieli merkittävänä osana suomalaista yhteiskuntaa

[-PPT-]

Olen omalla erittäin kansainvälisellä työpaikallani huomannut että suomalaiset ylipäätään ovat haluttomia puhumaan suomea ulkomaalaisten kanssa koska ulkomaalaisten kanssa on tilaisuus treenata sitä omaa englantia. Siis sellaistenkin ulkomaalaisten kanssa jotka osaavat ihan kohtuullisen hyvin puhua suomea.

[ikki]

Olen omalla erittäin kansainvälisellä työpaikallani huomannut että suomalaiset ylipäätään ovat haluttomia puhumaan suomea ulkomaalaisten kanssa koska ulkomaalaisten kanssa on tilaisuus treenata sitä omaa englantia. Siis sellaistenkin ulkomaalaisten kanssa jotka osaavat ihan kohtuullisen hyvin puhua suomea.

Myös suomenkieliset keskenään ja ennenkaikkea suomenruotsalaiset. Helpompi puhua enkkua finskille, kun koettaa muistaa se pakkosuomi joka meni helpoimmalla mahdollisella vaikeustasolla vöyrin lukiossa. Puhumattakaan että osaa paremmin enkkua ja ettei toiselle jää ns kotikenttäetua.

[-PPT-]

Eräs englantilainen tuttavani kun asioi helsinkiläisissä liikkeissä niin kun hän puhuu englantia niin henkilökunta on tosi mielinkielin ja palvelee englanniksi.

Hän kuitenkin osaa jonkin verran suomea sellaista että siitä saa selvää ja kun hän yrittää suomeksi käydä eri liikkeissä niin henkilökunta on selvästi vähemmän ystävällistä ellei suorastaan kylmäkiskoista.

Tuttavani uskoo että se johtuu siitä että he luulevat häntä venäläiseksi.

[Näkkileipä]

Olin muutaman kerran töissä, eräässä monikulttuurisessa paikassa. Siellä oli eräs yksiselitteinen tärkeä sääntö, jota ei missään tapauksessa saanut rikkoa.

Englantia ei saa käyttää missään tilanteessa! (Paitsi asiakkaiden kanssa.)

Loogisena selityksenä oli, ettei muun kieliset eivät ikinä opi kunnolla suomea, jos suomalaiset käyttävät aina englantia kommunikoinnissa.

[Circus Hypno]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3a88f8f3-0618-4254-823a-e7441b8800a7

Eläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen väläytti perjantaina MTV:n Uutisextra-ohjelmassa, että englanti voitaisiin nostaa viralliseksi kieleksi Suomessa.

Pölönen uskoo, että englanti virallisena kielenä houkuttelisi ihmisiä Suomeen. Suomi kilpailee maahanmuuttajista muiden matalan syntyvyyden maiden kanssa, Pölönen katsoo.

..

Suomen kieli on maahanmuuttajille haastava, Pölönen huomauttaa. Englanniksi asioiminen nopeuttaisi kotoutumista, hän uskoo.

Pölösen mukaan Suomi tarvitsee "kipeästi" opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa.

..

Ajatellaanko esim. vaikkapa Japanissa samoin? "On tää meidän kieli niin haastava mamuille, että nostetaanpa englanti tilalle viralliseksi kieleksi."

[Golimar]

Tuo Ilmarisen dorka ulisee vähän väliä että Suomeen pitää haalia matuja, en tiedä onko se luonnostaan noin sekaisin vai vetääkö se jotain aineita.

X

Tarvitaan kansainvälinen rekrytointiohjelma
Viides erittäin tehokas keino on työperäisen maahanmuuton lisääminen.

– Me tarvitsemme tänne työntekijöitä muualta. Mutta samoista ammattilaisista kilpailevat myös muut maat.

Muualta muuttavien houkuttelemiseksi Suomeen tarvitaan kansainvälinen rekrytointiohjelma. Pitää tietää, minkä alan ihmisiä tarvitaan eri puolille Suomea sekä mistä ja miten heidät houkutellaan muuttamaan tänne.

Suomella on paljon vetovoimatekijöitä:

– Olemme maailman onnellisin kansa, tasa-arvo on kansainvälisesti hyvällä tasolla, koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmät toimivat. Myös neljä vuodenaikaamme ovat ilmastonmuutoksen edetessä kilpailuvaltti. Näitä pitäisi nostaa ja luoda kansainvälistä brändimarkkinointia, Pölönen listaa.

– Samalla on sanottava, että suomalaisten asenteiden pitää olla kunnossa: rasismia ei saa olla. Muualta tulleet pitää ottaa avosylin vastaan yhteiskuntaan ja työpaikoille, sillä ilman työperäisiä maahanmuuttajia emme tule toimeen.

Lisätietoja:
Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, [email protected]

X

https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2023/polonen-tyovoimapulasta/

Toinen dorka kirjoittaa ihan toista juttua, p*skua sekin.

Hyvinvointi|
Kolumni

Suomalainen, puhu suomea
Me suomalaiset emme ymmärrä, mitä suomen kielen oppiminen maahan­muuttajalta vaatii, ja toisekseen vielä itse hankaloitamme kielen oppimista, kirjoittaa uutistuottaja Eliisa Aikkila kolumnissaan.

Suomen kielen opiskelulle on raivattava aikaa ja resursseja. Kaikissa elämäntilanteissa se ei ole helppoa.

Eliisa Aikkila HS
13.2. 19:39
HS UUTISOI tiistaiaamuna tuoreesta väitöstutkimuksesta, jonka mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa usein matalapalkkatöihin.

Tarina on tuttu. Työelämän ylitsepääsemättömän korkeilta tuntuvat kielitaitovaatimukset romuttivat myös esimerkiksi korkeakoulussa opiskelevien Oscarin ja Annan tulevaisuudensuunnitelmat. Kauppakorkeakoulun käynyt Ousman kertoo Kalevassa toimivansa ruokalähettinä, koska kielitaidon puutteen takia oman alan töitä ei irtoa.

Tilanne on tuskastuttava: nämä viisaat ja taitavat ihmiset eivät tee sitä, mihin kykenisivät. Se on paitsi inhimillisten varojen tuhlausta myös inhimillinen tragedia.

Oppisivat kielen, osa sanoo, ei se sen kummempaa ole.

ON SE, sanon minä. Moni läheiseni kamppailee asian kanssa, ja olen seurannut kielen oppimiseen liittyviä lukuisia turhauttavia tilanteita vuosien ajan.

Väitänkin, että me suomalaiset emme täysin hahmota, millainen hyppy tuntemattomaan suomen kieltä opiskelemaan ryhtyminen on.

Jos sen päättää oppia, on opiskelulle raivattava valtavasti aikaa ja resursseja. Erityisen kuormittavaa uuden kielen oppiminen on silloin, jos käy samaan aikaan töissä tai opiskelee täyspäiväisesti.

Kielen opettelemisen kynnystä voi nostaa myös epävarmuus tulevaisuudesta. Vuosien työ kielen opettelun eteen valuu hukkaan, jos elämä Suomessa ei vastaakaan odotuksia tai töitä ei yrityksestä huolimatta saa (kielitaidon puutteeksi naamioituu myös rakenteellinen työelämän rasismi), ja päättää lopulta lähteä Suomesta pois.

X

Suomen kielen opiskelu on siis kuin laittaisi kaikki munat samaan koriin: siitä ei ole hyötyä missään muualla. Jos sen oppimiseen sitoutuu, ei auta kuin toivoa, että kaikki tulevien vuosien vaiva oikeasti maksaisi itsensä takaisin ja maassa viihtyy ja pärjää.

Uskaltaisitko sinä tehdä saman? Vai tuntuisiko viisaammalta kartuttaa taitoja, joista olisi hyötyä muuallakin?

X

ON MYÖS muistettava, ettei jokainen maahanmuuttaja lähde opinpuuhiin samalta viivalta. Luonnostaan ujolle puhetuokio vieraalla kielellä voi olla kahtakin kamalampi ajatus.

Aivan kuten suomalaistenkin joukossa, maahan muuttavissa on lukihäiriöisiä, tekemällä oppivia ja kirjoja inhoavia, joilla silti valtavasti muuta annettavaa. Heille suomen kielen kokoisen vuoren kiipeäminen on uskomaton urakka.

Yhteiskuntamme ei ylioppilaiskokeiden tavoin kysy, missä ovat vahvuutesi, panosta niihin. Matikkanerojen ja luonnontieteellisesti lahjakkaidenkin on tehtävä kieliopintoja, vaikkei kielipäätä olisikaan.

X

Samalla meidän tulisi olla empaattisia ja ymmärtää, millainen vaatimus kielen oppiminen todella on. Mieleni tekee ajatella asiaa myös kansantalouden kannalta: minusta on sulaa hulluutta, että kauppatieteiden maisteri ei nykyisen kansainvälisen kaupan aikakaudella pääse käyttämään kaikkea sitä, jonka on viidessä vuodessa oppinut.

X

Siispä: Puhu suomea, kun sitä sinulle puhutaan. Jos puhetoverisi aloittaa itse keskustelun suomeksi, vaikka aksentti olisi miten murtava, älä heti vaihda englantiin.

Kirjoittaja on HS:n lifestyletoimituksen uutistuottaja.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010223486.html

[Epäluottamusmies]

Suomen kielen opiskelu on siis kuin laittaisi kaikki munat samaan koriin: siitä ei ole hyötyä missään muualla. Jos sen oppimiseen sitoutuu, ei auta kuin toivoa, että kaikki tulevien vuosien vaiva oikeasti maksaisi itsensä takaisin ja maassa viihtyy ja pärjää.

Opettelisi ruotsia. Sillä pärjää kaikkialla. Ja kaikki osamat ja bingobangot painukoon vittuun jos ei töitä löydy. Mikä pakko tänne oli tulla ylipäätään? Vielä pitäisi fasilitoida juurettomien heinäsirkkojen urapolkua jonnekin muualle jos Suomi alkaa ahdistaa. Näinhän on tehty jo vuosikymmeniä, tarjoamalla neekereille koulutus englanniksi.

[FadeAway]

Ennemmin pitäisi mennä 1-kieliseksi. Vantaalla asuu lähes 1% ruotsinkielisiä ja kaupunki on 2-kielinen, koska ruotsi.
Nyt maahanmuuttajien lapset oppii suomenkielen koulussa, jos englanti olisi virallinen kieli, niin kohta tilanne on. Suuret kaupungit fingelskaa ja landella väännetään savvoo.

[Golimar]

Sellainen pidgin-kieli joka on kehittynyt englannin tai vaikka ranskan pohjalta on aivan turha missään muualla kuin siellä missä sitä puhutaan.

X

Pidgin on yksinkertainen kieli, joka syntyy, kun toistensa kieliä ymmärtämättömien ryhmien täytyy löytää nopeasti tapa pystyä kommunikoimaan toistensa kanssa.[1] Pidginin sanasto on yleensä suurimmaksi osaksi peräisin yhdestä kielestä, mutta sanasto on suppea ja sanat lyhyitä.[2]

Jokaisella pidginillä on oma kielellinen rakenteensa, joka käyttäjän täytyy opetella. Pidgin on normaalisti vieras ja opittu kieli jokaiselle kommunikaation osapuolelle, eikä yleensä kenenkään äidinkieli. Pidgin kehittyy vasta toistuvan tai pitkäaikaisen kontaktin seurauksena, eikä satunnaisessa kohtaamisessa käytetty sekakielinen kommunikaatio vielä ole pidginiä. Pidginiä käytetään yhteisenä kielenä eli lingua francana tyypillisesti vain erityisissä tilanteissa, kuten torilla tai plantaasilla, mutta ei kyseisen tilanteen ulkopuolella, kuten kotona tai sosiaalisissa tilanteissa.

X

Pidgin on yksinkertaistettu kieli, jossa on tyypillisesti vain noin 800–1000 sanaa ja rajoittunut määrä kieliopillisia rakenteita.

X

Pidginejä syntyy monenlaisissa tilanteissa. Sodissa ja miehityksissä pidgin voi syntyä sotilaiden sekä siviilien tai erikielisten sotilaiden välille. Pidginejä on syntynyt myös massamuuttoliikkeissä, kaupankäynnin yhteydessä sekä kolonialismin aikaisilla plantaaseilla

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin

X

Rinkeby Swedish (Rinkebysvenska) is any of a number of varieties of Swedish spoken mainly in urban districts with a high proportion of immigrant residents which emerged as a linguistic phenomenon in the 1980s. Rinkeby in Stockholm is one such suburb, but the term Rinkeby Swedish may sometimes be used for similar varieties in other Swedish cities as well. A similar term is Rosengårdssvenska ("Rosengård Swedish") after the district Rosengård in Malmö. The one magazine in Sweden published in these varieties, Gringo, proposes 'miljonsvenska' ("Million Swedish") based on the Million Programme.[1]

Different varieties of Rinkeby Swedish exist which are based on the regional dialects, especially in the major urban centers of Stockholm (Svealand dialects), Malmö (Scanian) and Gothenburg (western Götaland dialects).

X

Opinions among linguists differ on whether to regard Rinkeby Swedish as a sociolect, dialect, ethnolect, or maybe a "multiethnolect". Since the number of influencing languages involved is rather large, and extremely few speakers are likely to be fluent in more than a few of these, the definition of pidgin language may appear more accurate than that of mixed language.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Rinkeby_Swedish

[Kallan]

---
Viides erittäin tehokas keino on työperäisen maahanmuuton lisääminen.

– Me tarvitsemme tänne työntekijöitä muualta. Mutta samoista ammattilaisista kilpailevat myös muut maat.

Muualta muuttavien houkuttelemiseksi Suomeen tarvitaan kansainvälinen rekrytointiohjelma. Pitää tietää, minkä alan ihmisiä tarvitaan eri puolille Suomea sekä mistä ja miten heidät houkutellaan muuttamaan tänne.
-----
– Olemme maailman onnellisin kansa, tasa-arvo on kansainvälisesti hyvällä tasolla, koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmät toimivat. Myös neljä vuodenaikaamme ovat ilmastonmuutoksen edetessä kilpailuvaltti. Näitä pitäisi nostaa ja luoda kansainvälistä brändimarkkinointia, Pölönen listaa.

– Samalla on sanottava, että suomalaisten asenteiden pitää olla kunnossa: rasismia ei saa olla. Muualta tulleet pitää ottaa avosylin vastaan yhteiskuntaan ja työpaikoille, sillä ilman työperäisiä maahanmuuttajia emme tule toimeen.

Tämä oli niin typerää, että 1) joko Pölönen haluaa tänne lisää kehitysmaalaisia, jotka tekevät halpatyötä epäinhimillisissä olosuhteissa, joista voidaan syyttää kantasuomalaisia sitten myöhemmin. Jos on oikeasti hyvätuloinen työntekijä, niin kyseinen henkilö kattaa kyllä elinikänsä aikana sosiaaliturvajärjestelmälle mahdollisesti aiheuttamat kulut ajansaatossa, toki niidenkin pitäisi olla kyllä pieniä jos firman työterveydenhuolto on kunnossa. Mutta koska Pölönen puhuu rasismista, niin luultavasti tällä tarkoitetaan nimenomaan halpatyövoimaa. Mutta kuvitellaanpa sinisilmäisesti, että
2) Pölönen esittää tyhmää ja ei ole tietävinään, että jo nyt tänne saa kyllä rekrytä erityisasiantuntijoita ja Migrillä on kyllä väylät ihan oikeiden erityisasiantuntijoiden maahantuloa varten: https://migri.fi/erityisasiantuntija (palkka vuonna 2024 vähintään 3 638 € kuukaudessa), https://migri.fi/eu-n-sininen-kortti (palkka vuonna 2024 vähintään 5 457 € kuukaudessa), https://migri.fi/yli-ja-keskijohto sekä https://migri.fi/vieraileva-opettaja-luennoitsija-tai-kouluttaja. Tämän kaiken Pölönen olisi saanut pienellä hakukonehaulla selville, esittämällä mielessään kysymyksen "Onko Suomen maahantuloviranomaisella jo olemassa valmiiksi laillisia maahantuloväyliä hyvätuloisia asiantuntijoita varten?".

Tosin näitä ihan oikeita asiantuntijoita rekrytessä käy niin, että firmat joutuvat kaivamaan kuvetta ja PR:n DEI-kiintiöihanteen mukaisia halpaintialaisia ei saa, jos projekti pitää oikeasti saada hoidettua kerralla kuntoon, vaan sitten aletaan kalastelemaan DEI-ihmisten inhokkeja eli valkoisia keski-ikäisiä miehiä, jotka vielä huonossa tapauksessa ovat kristittyjä. Ehkä hyvällä lykyllä saattavat olla naisiakin, mutta naiset nyt tuppaavat keskittymään enemmän pöhinään, eivät kaikki, mutta moni kyllä - toki pöhinään naiset soveltuvat paremmin ja sillekin on aikansa ja paikkansa. Eli tekisivät DEI-ideologian tarpeettomaksi. Tästä taas seuraa, että rasismia ei ilmene, tyypit tekevät kyllä hommansa ja saattavat hyvässä lykyssä ehtiä opettelemaan kielen hyvinkin lyhyessä ajassa, riippuen toki onko tarkoitus asettua asumaan maahan vaiko ei vai onko pelkästään ekspatriaattina komennuksella. Tämä toki maksaa firmalle, mutta ei niin paljoa kuin antaa 20 halpaintialaisen vetää projektin absoluuttisesti ketuiksi. Sitten sama projekti tehdään kahteen kertaan uudestaan.

Suomalainen, puhu suomea

Tätä tulee tehtyä nytkin, mutta kiitos vihervasemmiston mokutusideologian, niin aiemmin ajateltiin että suomalaisethan voivat käyttää englantia, kun kerta sitä osaavat. Ilmeisesti ideologinen kello on vaihtanut asentoaan, ja nyt ollaan kuin suomalaiset olisivat taas olleet väärässä käyttäessään englantia omassa kotimaassaan asioidessaan ja suomen kieltä pitäisi käyttää taas normaalisti. Eli pestään kädet taas omista päätöksistä ja ollaan ikäänkuin taas omassa maassa oman kielen käyttö olisikin ok. Tätähän persut vaativat aikanaan ja vihervasemmisto nauroi tälle, mutta nyt vihervasemmisto on kuin onkin kääntänyt takkinsa - taas. Ainakin hetkeksi.

Älykkäimmille sivistysmaalaisille ei suomen kielen opettelu ole ongelma, kuten ei joillekin kehitysmaalaisille. Varmasti kirjoittajakin on tämän havainnut, mutta ilmeisesti piti taas päästä epäsuorasti syyllistämään omaa kantaväestöä.

[Lalli IsoTalo]

... nämä viisaat ja taitavat ihmiset eivät tee sitä, mihin kykenisivät ... me suomalaiset emme täysin hahmota, millainen hyppy tuntemattomaan suomen kieltä opiskelemaan ryhtyminen on.

Jos ne olisivat viisaita ja taitavia, niin osaisivat ennen maahantuloa googlata, että Suomen virallisia kieliä ovat suomi ja suomenruåtsi.https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010223486.html[/quote]

[Näkkileipä]

Eliisan logiikka on käsittämätöntä. Ajatellaan asiaa toisesta näkökulmasta, kuinka moni suomalainen on muuttumassa sellaiseen maahan jonka pääkieltä ei osaa käytännössä yhtään ja vielä vaatii kohdemaata huomioidaan hänen kielitaidon puuteitta? Kaiken järjen ja logiikan mukaan, ensin opetellaan kohdemaan kieli ja vasta sitten muutetaan maahan.

[ikuturso]

Tuo pölösen perustelut ja logiikka on aukotonta.

1) Suomessa on paljon yrittäjiä ja asukkaita maaseudulla, jotka eivät puhu englantia

2) Maahanmuuttajat vierastavat Suomea.

3) Säädetään laki, jossa englanti on yksi virallinen kieli Suomessa

4) Suomessa on edelleen yhtä paljon yrittäjiä ja asukkaita maaseudulla, jotka eivät puhu englantia

5) Problem solved.

-i-

[Caucasian]

Kyllä tää englannin kielen virallistamiskeissi osoittaa, että eliitissä ollaan valmiita antautumaan ja lopettamaan Suomi, antamaan se muukalaisille. Finis Finlandie.
Ei paljoa eroa siitä, että soitettaisiin Putinille, että me antaudutaan ilman ehtoja saman tien. Ei tarvii edes suunnitella hyökkäämistä.
Englannin virallistaminen ei tarkoita, että maahan tulisi Suzanne Innes-Stubbeja, vaan ihan sitä samaa lähi-itä/Afrikka sakkia mitä tähänkin asti. Olisi vaan vielä vähän houkuttelevampaa.

[Epäluottamusmies]

Meidän kansamme ja kielemme on niin pieni että se keikkuu koko ajan veitsen terällä. Jos kansaa ei aktiivisesti puolusteta, se korvautuu. Jos kieltä ei aktiivisesti puolusteta, se kuolee pois.

Englannille tai millekään muulle vieraalle kielelle ei pidä antaa yhtään enempää tilaa. Nytkin ollaan jo liian pitkällä, pääkaupunki on jo mongrelisoitunut. Maaseutu ei ole turvassa.

[Karjala]

Suomen kieli on maahanmuuttajille haastava, Pölönen huomauttaa. Englanniksi asioiminen nopeuttaisi kotoutumista, hän uskoo.

Tässä tullaan perimmäisen kysymyksen äärelle:

Ketä varten on Suomen maa olemassa?

[Lalli IsoTalo]

Tässä tullaan perimmäisen kysymyksen äärelle:Ketä varten on Suomen maa olemassa?

Meni profiiliin. Kiitos!

[-PPT-]

1980-luvulla viiskymppiset olivat monasti englannin kielen suhteen vähän kuin mitä tänä päivänä me kaikki olemme kiinan kielen suhteen. Nytr me nauramme noille vanhuksille.

Mahtaako tulevaisuudessa koittaa aika että kiinan kieltä ymmärtämättömille naureskellaan että mitä vanhoja juntteja?

[Jaska Pankkaaja]

1980-luvulla viiskymppiset olivat monasti englannin kielen suhteen vähän kuin mitä tänä päivänä me kaikki olemme kiinan kielen suhteen. Nytr me nauramme noille vanhuksille.

Mahtaako tulevaisuudessa koittaa aika että kiinan kieltä ymmärtämättömille naureskellaan että mitä vanhoja juntteja?

En usko, kiina on vaan niin vaikea kieli, jopa kiinalaisille Kiinalaiset näyttävät luottavan tekniikkaan noissa käännöshommissa, näin ainakin mun tuntemat kiinalaiset sanovat (englanniksi).

[Golimar]

Olipas taas juttua.

X

Tässä jutussa pääset kuuntelemaan tekoälyllä tehtyjä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ääninäytteitä ja arvioimaan, millainen suomen kielen taito riittää eri ammateissa.

5:55
•
Päivitetty 6:37

Jaa
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Työryhmä: Noora Takamäki, Antti Haanpää, Eeva Sarlin, Teemu Kakko, Karoliina Juntunen ja Lucas Holm

Juttu tiivistettynä
Suomalaisten pitää tottua, että palvelua ei aina saa suomeksi ja että englannin kielen osaaminen muuttuu tärkeämmäksi.
Ulkomaalaistaustaisten on ollut vaikeaa työllistyä Suomeen. He kokevat, että suurin este on kielitaito.
Asiantuntijat kannustavat työnantajia rohkeuteen. Konkarirekrytoijien mukaan jokaiselle löytyy sopiva työympäristö. Tämä on tekoälyn tuottama tiivistelmä, jonka ammattitoimittaja on tarkistanut.

Sulje
Suomalaisten pitää tottua siihen, että palvelua ei enää saa kaikissa paikoissa suomeksi. Pitää osata englantia.

Näin arvioivat kokeneet rekrytoijat, joita Yle haastatteli tätä juttua varten.

Trendi näkyy jo pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa, joissa esimerkiksi ravintolassa ei välttämättä saa palvelua suomeksi.

Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi ennakoi, että muualla Suomessa saadaan lähitulevaisuudessa tottua samaan. Yksi syy on pitkään jatkunut syntyvyyden lasku.

Siksi Suomi tarvitsee kipeästi ulkomaalaista työvoimaa palvelualojen lisäksi myös hoiva- ja informaatioteknologian alalle.

Samaan aikaan maassamme monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät saa töitä. He kokevat, että puutteellinen kielitaito on itse asiassa suurin este työn löytymiselle, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

Halusimme selvittää, millainen merkitys kielitaidolla on työnhaussa.

Nauhoitimme kolmen Suomeen työllistyneen maahanmuuttajan puhetta ja kloonasimme heille saman toimittajan äänen. Sen jälkeen annoimme viiden kokeneen rekrytoijan pääkaupunkiseudulta ja Pohjois-Karjalasta arvioida, riittäisikö kielitaito viiteen eri ammattiin Suomessa.

Ammatteja olivat: linja-autonkuljettaja, lähihoitaja, tarjoilija, asianajaja ja lääkäri.

Pääset tässä jutussa kuuntelemaan kaikki kolme ääninäytettä ja arvioimaan myös itse, mihin ammatteihin kielitaito mielestäsi riittää.

Tässä jutussa ääninäytteitä arvioivat rekrytoinnin ammattilaiset. Voit tutustua heihin seuraavassa.

Rekrytoinnin asiantuntijat
Klikkaamalla kuvaa saat lisätietoa asiantuntijoista

Pääkaupunkiseutu

Kristiina Vormala Baronan toimistolla Helsingissä.
Kristiina Vormala

Barona


Hanna Pogorelov kotonaan Järvenpäässä.
Hanna Pogorelov

Staffpoint


Accountor Finago Oy:n Lotta Lehtipuu yhtiön toimistolla.
Lotta Lehtipuu

Accountor

Itä-Suomi

Mika-Jussi Mononen Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.
Mika-Jussi Mononen

Pohjois-Karjalan Osuus­kauppa


Heli Sivonen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote.
Heli Sivonen

Siun sote

X

Argentiinasta kotoisin oleva Pablo Chaves on ajanut Suomessa taksia 14 vuotta. Chavesin synnyinmaassa suorittama asianajajan tutkinto on tunnustettu Suomessa, ja hän tehnyt muutaman harjoittelun. Kielitaito on kuitenkin noussut työllistymisen esteeksi.

– Ymmärrän, että kieli on alallani tosi tärkeä. Työharjoittelussa tuli vastaan yksi perintöasia, ja testamentti oli ruotsinkielinen. Eivät sitä suomalaisetkaan ymmärtäneet. Tuntuu epäreilulta, kun ei itse saa töitä, Chaves kertoo.

X

Koivukylän päiväkodissa Vantaalla Maria Boglaru kohtaa runsaasti maahanmuuttajaperheitä. Omassa kahdeksan lapsen hoitoryhmässä neljän lapsen äidinkieli on muu kuin suomi.

Boglaru kokee, että taustansa ansiosta hän osaa kohdata eri kielisiä.

– On tilanteita, joissa asiakas ei puhu edes englantia. Silloin katsekontaktilla ja eleillä on iso merkitys, Boglaru sanoo.

X

https://yle.fi/a/74-20079949

[ikuturso]

Näkökanta, mikä pitäisi kiinnittää johonkin ja lähteä levittämään somessa

Heipparallaa.

Kuuntelin eilen YLE:n pyöreää pöytää, jossa mm. Taru Tujunen pohdiskeli pitääkö ulkomaalaisen työntekijän palveluammatissa osata suomea. Ei kuulemma tarvitse, sillä meillä ravintolat ja hoivakodit sulkeutuvat kaikkialla muualla kuin Helsingissä, jos henkilökunnalta vaaditaan palvelua suomen kielellä.

Kaarina Hazard komppasi sitä, hourimalla jotain blaa-blaa:ta johon rakensi olkiukon "vaaditusta täydellisestä suomen kielestä"

Silloin taas katkesi suoni päästä ja lensi proppu seinästä.



Käsi ylös, kuinka moni suomalainen / hommalainen on käynyt joskus ulkomailla turistikeskuksessa, missä käy paljon suomalaisia? Rodos, Pattaya, aurinkorannikko, Ibiza, Alanya?

o/

Kuinka moni on huomannut, että vaikka noissa paikoissa suomalaisturistit muodostavat vain lopulta murto-osan ravintoloiden ja hotellien asiakaskunnasta, niissä on paljon henkilökuntaa jotka tervehtivät suomeksi, saattavat osata kertoa hintojakin suomeksi ja niissä on myös suomenkielinen menu?

Eli: Sinä haluat palvella, sinä olet Turkissa, sinulla on 20-40% suomenkielisiä asiakkaita. Mitä teet? Opettelet hieman suomea. Eikö niin?
Ja: Sinä tulet Suomeen, olet työtön, haluat ravintolaan töihin, sinulla on 99,9% suomenkielisiä asiakkaita. Mitä teet? Uhriudut saatana somessa ja jakkukalkkunat ja vihervasemmistofemakot komppaavat, ettei saa töitä, koska pitäisi opetella "täydellinen suomi".

Onko tuossa kuvassa jokin pielessä?

Eli aurinkorannikolla löytyy viljalti ravintoloita, jotka haluavat palvella suomalaisia suomen kielellä. Rodoksellakin oli niitä kouroksia, joilla oli suomalainen vaimo, ja nämä "vävypojat" palvelivat turisteja osin suomeksi. Aurinkorannikon Mijasissa nahkatakkikauppias kertoi meille suomeksi, että takit ovat 70% alennuksessa ja seuraavaksi kauppasi japanilaisille takkeja japaniksi.
Vaan kun tulet Suomeen, alkaa intelligentsia keskustella, kuinka hyödyllistä meidän olisi opiskella englantia, jotta ulkomaalaiset voisivat palvella meitä.

Missään päin maailmaa ei olla niin alemmuudentuntoisia, että herrat opiskelevat palvelijan kielen, jotta saavat palvelua. Kaikkialla muualla maailmassa palveluammatissa opiskellaan palvelemaan maksavaa asiakasta maksajan kielellä. Meillä tällainen ajattelu katsotaan syrjinnäksi, kolonialismiksi ja rasismiksi.

Tämä on taivahan tosi. Nämä pitseria-karvaranteet ovat omaksuneet ihailtavasti suomen kielen. Kun menet ahmedin pitseriaan tai kebabbilaan, siellä palvellaan suomeksi. Jos Ahmed palvelee suomeksi oltuaan maassa vuoden, niin mikä helvatin ongelma on jollekin täällä opiskelleelle älykkäälle nuorelle oppia suomen kielen perusteet? Kukaan ei vaadi sitä hazardin olkiukko-täydellistä-suomea.

-i-

[Näkkileipä]

Mikä ihme siinä on, kun suomalaisten odotetaan aina alistuvan ulkomaalaisten edessä? Nyt näyttää siltä, että ulkomaalaisten oikeus omaan äidinkieleen, paljon suurempi kuin suomalaisten oikeus käyttää suomea.

[Roope]

Kielisyrjintä karkottaa ulkomaalaisia osaajia Suomesta

Suomalaisyrityksiin houkutellaan koulutettuja maahanmuuttajia lupauksilla englanninkielisestä työympäristöstä, mutta moni heistä kokee jäävänsä ulkopuoliseksi, kirjoittaa tutkija Hilla Back.

Helsingin Sanomat 8.12.2024

Ensimmäistä kertaa kuulen tällaisesta katteettomasta houkuttelusta. Onko edes totta vai aprillia? Eihän tuossa ole mitään järkeä työnantajankaan kannalta, jos työympäristössä tarvitsee suomea, mutta rekrytoitu ulkomaalainen ei osaa sitä.

SUOMI tarvitsee jopa puoli miljoonaa korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa korvaamaan osaamisvajetta sekä tasapainottamaan alenevan syntyvyyden ja ikääntyvän väestön tuomia ongelmia. E2 Tutkimuksen tuoreessa raportissa todettiin, että ulkomaalaisen työvoiman saanti voi olla suomalaisyrityksille kohtalonkysymys.

Tiedä tuosta maahanmuuttajien tarvitsemisesta, mutta viime aikojen maahanmuuttokeskusteluahan ei ole käyty korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista vaan nimenomaan ominaisuuksista piittaamatta nettomaahanmuuttajista eli käytännössä lähinnä heikost koulutetuista halpatyöläisistä.

Tuossa yrityksille tehdyssä E2-kyselyssä yhdeksi syyksi maahanmuuttajien tarpeeseen mainitaan "matalahko palkkataso". Toisin sanoen valtion subventoima ulkomaalainen tekee halvemmalla kuin suomalainen, kun kannustimena on lähtömaahan suhteutettuna ruhtinaallisen palkan ja sosiaaliturvan lisäksi myös eurooppalainen oleskelulupa ja helppo kansalaisuus.

Tällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan mene kovin hyvin. Vuoden 2024 Expat Insider -kyselyssä Suomi sijoittui 53 osallistujamaan joukossa sijalle 51. Heikot pisteet Suomi sai varsinkin vaikeasta kielestä, hankaluuksista löytää ystäviä sekä huonoista etenemismahdollisuuksista. Etlan raportin mukaan noin puolet ulkomaalaisista asiantuntijoista muuttaakin pois Suomesta viiden vuoden sisällä.

Ei tee hyvää uskottavuudelle, että äskettäin tohtoriksi valmistunut kirjoittaja edes mainitsee tämän täysin arvottoman pilipalikyselyn saati vetoaa siihen.

OLEN tutkinut kuusi viime vuotta Suomeen muuttaneita korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja keskittynyt erityisesti heidän kokemuksiinsa osallisuudesta ja integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Väitöskirjani maahanmuuttajista monikielisissä yrityksissä hyväksyttiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa marraskuun puolivälissä.

Tutkimaani ryhmään on kuulunut sekä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita korkeakouluissa että töissä olevia osaajia. Olen tehnyt haastatteluja, kerännyt avoimia vastauksia kyselyistä, analysoinut kyselyiden tuloksia ja tilastoja sekä perehtynyt median näkökulmiin.

Kaikki osallistujat nimesivät yhdeksi päähaasteekseen suomen kielen. Se ilmenee myös Robertin tarinasta, jonka kerron seuraavaksi. Robert on yhdistelmähahmo, jonka olen luonut useiden korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kokemusten perusteella.

ROBERT on muuttanut hiljattain Englannista Suomeen työskennelläkseen konsulttina monikansallisen yrityksen Suomen toimipisteessä. Rekrytointiprosessissa hänelle luvattiin kansainvälinen englanninkielinen työympäristö. Työhaastattelussa jopa painotettiin, ettei suomen kielen taitoa tarvita työssä. Robert oli erittäin innostunut mahdollisuudesta käyttää asiantuntemustaan uudessa maassa.

Heti aloitettuaan työnsä Robert kohtasi odottamattomia haasteita. Hän sai suomeksi kymmeniä tervetuloviestejä, joita hän yritti epätoivoisesti tulkita käännöstyökalujen avulla. Yrityksen intranet ja hallinnolliset järjestelmät olivat enimmäkseen suomeksi. Robertilla oli myös melko rajalliset mahdollisuudet osallistua asiakasprojekteihin. Hän huomasi, että projekteja jaettaessa suomalaiset kollegat saivat parhaat päältä. Robertille jäivät työläämmät ja merkityksettömät työkokonaisuudet.

Robert huomasi, että kovasta yrittämisestä huolimatta hänellä oli vähemmän kiinnostavia hankkeita kuin suomalaisilla tiimikavereilla. Kotona hän purkautui vaimolleen siitä, ettei ollut työsopimusta allekirjoittaessaan aavistanut saavansa vähemmän kiinnostavia työmahdollisuuksia kuin muut.

Sosiaalisesti Robert tunsi itsensä ulkopuoliseksi erityisesti astuessaan ulos tiimikuplastaan. Kun hän saapui suuriin yksikkökokouksiin, hän joutui esityksen alkua odotettaessa usein seisomaan yksin ja kuuntelemaan suomenkielistä puheensorinaa ympärillään. Kukaan ei kiinnittänyt häneen huomiota. Robert tunsi olonsa kiusaantuneeksi, kun työtoverit vitsailivat suomeksi hänen ympärillään.

Vaikka Robert pystyi tekemään päätyönsä englanniksi, hän jäi ulkopuoliseksi monista epävirallisista keskusteluista. Näistäkin keskusteluista suurin osa koski töitä, ja ne olisivat olleet hänen urakehitykselleen tärkeitä.

Joskus tämä ulkopuolisuuden tunne ulottui myös virallisiin kokouksiin. Kun Robert oli pitänyt oman esityksensä englanniksi, esimies pyysi muita osallistujia pitämään omat esityksensä suomeksi. Näiden esitysten aikana Robert pitkästyi odottaessaan suomenkielisten esitysten loppumista pystymättä seuraamaan keskustelua. Jonkin ajan kuluttua Robert alkoi vakavissaan miettiä paluuta Englantiin.

En tunnista omista enkä tapaamieni maahanmuuttajien kertomista kokemuksista mitään tällaista. Ongelmaksi on päinvastoin sanottu sitä, että hidastaa suomen oppimista, kun kaikki vaihtavat heti kieleksi englannin, jos porukkaan tulee yksikin ulkomaalainen.

Ja kuten sanottu, eihän tuollaisissa rekrytoinneissa ole työnantajankaan kannalta järkeä, ellei "Robert" ole oikeasti länsimaalaisen sijaan nimenomaan tylsiä hommia halvalla tekemään palkattu aasialainen.

VÄITÖSKIRJANI pääviesti on: jos tavoitteenamme on houkutella ja sitouttaa osaavia maahanmuuttajia Suomeen, kansainvälisesti toimivien organisaatioiden ja poliittisten päättäjien on kiinnitettävä enemmän huomiota kieleen. Tällä en tarkoita vain panostamista suomen kielen opetukseen, vaan pikemminkin sen hyväksymistä, ettei kaikkien tarvitse puhua sujuvasti suomea ollakseen hyödyllisiä yhteiskunnalle.

Tuollaista viestiä on ehkä tarvittu täällä vielä 1980-luvulla, mutta ei kuulosta tarpeelliselta nykyaikaan. On sitten eri asia, jos kirjoittaja tarkoittaa kuten jotkut, että suomen kieltä ei muka enää tarvita töissä, joissa sitä tarvitaan.

Väitöskirjassani kieleen perustuva syrjintä on keskeinen teema. Sitä esiintyy sekä suullisissa että kirjallisissa viestintätilanteissa, joissa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat saattavat joutua epäoikeudenmukaiseen asemaan puuttuvan suomen kielen taitonsa vuoksi. Syrjintätilanteet eivät kadonneet etätöissä, vaan ne näyttivät jopa yleistyvän.

Suomessa osataan jo ottaa vakavasti sukupuoleen tai etnisyyteen perustuva syrjintä, mutta kieleen perustuva syrjintä usein ohitetaan. Sillä voi kuitenkin olla pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin ja koko yhteiskuntaan.

Kuvattu ei ole syrjintää, vaikka siihen voikin kuulua epäoikeudenmukaisuuden kokemus.

JOSKUS suomen kielen sujuva osaaminen on välttämätön työhön liittyvä taito. Silloin eriarvoinen kohtelu on perusteltua, eikä kyse ole kieleen perustuvasta syrjinnästä. Mutta mikäli suomen kieltä tarvitaan työtehtävässä, siitä on syytä mainita jo rekrytointivaiheessa. Usein näin ei kuitenkaan tapahdu, kuten Robertin esimerkki osoittaa. Toisaalta, jos työtehtävien hoito ei vaadi suomen osaamista, sitä ei tule myöskään vaatia työpaikkailmoituksessa. Liian usein näin kuitenkin tehdään.

Kumpi se nyt on, sillä Robertin esimerkissähän suomen kieltä ei tarvittu itse työtehtävässä, mutta työympäristössä luovimisessa se olisi auttanut?

Jäi muuten sellainen vaikutelma, että Robertia ei suomen kielen opiskelu pahemmin kiinnostanut edes silloin, kun tajusi sen hyödylliseksi. Olen kyllä tavannut tällaisia Roberteja.

Väitöskirjani yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien poissulkeminen ja syrjintä puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi heikentävät Suomen taloudellista elinvoimaisuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Kumma, kun en ole ikinä edes kuullut tällaisista tapauksista. Millähän aloilla näitä on?

Jos työntekijä saapuu määräaikaisesti englanninkieliseen työpaikkaan, hänen ei välttämättä ole mahdollista eikä edes järkevää panostaa suomen kielen opiskeluun.

Jos määräaikaisuus kestää vuosia, on sekä mahdollista että järkevää panostaa suomen kielen opiskeluun. Silloin saa syyttää vain itseään, jos ei huvita, ja jää ulkopuoliseksi monista asioista.

Ja vaikka korkeasti koulutettu asiantuntija tulisi jäädäkseen, oletus siitä, että hän oppisi nopeasti puhumaan sujuvaa suomea kokopäivätyönsä ohella on sekä kunnianhimoinen että epärealistinen. Näissä tapauksissa Suomen pitää valita: joko hyväksytään tasavertainen mahdollisuus toimia englannin kielellä tai jäädään ilman näiden asiantuntijoiden osaamista.

Jos molemmat osapuolet ovat samaa mieltä, niin ei siinä muilla ole sanomista.

Mutta ei pidä paikkaansa, etteikö korkeasti koulutettu ulkomaalainen voisi nopeasti oppia ainakin passiivisesti ymmärtämään suomea kokopäivätyönsä ohella, jos vain on motivaatio tehdä niin.

TOTTA KAI korkeasti koulutetun maahanmuuttajan on hyvä oppia paikallista kieltä, varsinkin jos hän on tullut jäädäkseen. Nykyisen hallituksen tekemät linjaukset kuitenkin heikentävät maahanmuuttajien motivaatiota suomen opiskeluun. Siihen ei välttämättä kannata ryhtyä, jos ei tiedä, voiko maahan jäädä. Muualla maailmassa suomelle ei ole paljon käyttöä.

Höpsistä, kun kirjoittaja luultavasti viittaa ns. kuuden kuukauden sääntöön uuden työpaikan etsimisessä, joka tuskin edes koskisi useamman vuoden Suomessa oleskelleita korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.

En sano, että suomalaiset eivät saisi puhua suomea. Sen sijaan syrjintää heikon suomen kielen osaamisen vuoksi tulee välttää, jos haluamme, että tulijat viihtyvät ja pysyvät Suomessa.

Huoli suomen kielen elinvoimaisuuden heikkenemisestä on ymmärrettävä ja varteenotettava. Sitä ei tule kuitenkaan ratkaista syrjinnän keinoin. Väitöskirjani osoittaa, että moneen osaamisvajeeseen liittyvään ongelmaan voi löytyä ratkaisu, jos pystymme näkemään korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voimavarana – jopa ilman sujuvaa suomen kielen taitoa.

Niin mikä syrjintä? Mikä tässä nyt oli se ongelma ja mikä ehdotettu ratkaisu, kun ainakin Robertin tapauksessa ongelmana ei ollut syrjintä vaan väärän ihmisen rekrytointi väärälle paikalle?

Kirjoittaja on tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

[Kallan]

^Jos muuttaisin perheineni toiseen maahan, niin kyllä silloin pitäisi tajuta että se maan kielen opettelu tulee eteen ennemmin tai myöhemmin, jos oikeasti meinaa maassa elää ja oikeasti saada kavereita.

Ehkä akateemisessa kuplassa lontooksi voikin vielä pärjätä, mutta luultavasti viihteellä sitä ei halua erottua muista niin paljoa.

[Karjala]

Kielisyrjintä karkottaa ulkomaalaisia osaajia Suomesta

Suomalaisyrityksiin houkutellaan koulutettuja maahanmuuttajia lupauksilla englanninkielisestä työympäristöstä, mutta moni heistä kokee jäävänsä ulkopuoliseksi, kirjoittaa tutkija Hilla Back.

Helsingin Sanomat 8.12.2024

Kielisyrjintä karkottaa suomalaiset työpaikoiltaan, ravintoloistaan ja muualta.
Jos ei kotimaassamme meikäläiset saa puhua äidinkieltämme rauhassa, missä sitten? Timbuktussako?

Mikä saa lehtimiehen kirjoittelemaan tuommoista tekstiä? Kenen etuja ajaa ja miksi?

[ohkurin_narsi]

^^^ "Puoli miljoonaa korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa" ..että häh - mikä on tuommoisessa numerossa "korkeasti koulutettu"? Vissiin kaikki jotka ovat käyneet koulua ja oppineet lukemaan?

EU:ssahan on tapana madaltaa koulutuksen parametreja että saadaan lisää "korkeakoulutettuja". Tehdään amiksista AMK:ta jne. Aika Bonk bisnestä, relabelointia. Nykyään ei vissiin voi valmistua edes levysepäksi olematta "korkeasti koulutettu"? (Minulla ei ole mitään levyseppiä vastaan - minulla ei ole mitään käsityötaitoja)

Mutta on muuten ihan ihme tarinaa, en tunnista. Suomalaisilla on tosiaan paha tapa vaihtaa Lontooksi heti, jos on edes yksi huonosti suomea osaava läsnä. Se ei auta suomen oppimista. Mutta en ole alallani koskaan nähnyt firmaa missä lontoonkielinen ei voisi pärjätä aivan normaalisti.

[-PPT-]

Minäkään en usko tuota Robert-juttua alkuunkaan. Suomalaiset ylipäätään ovat niin mielinkielin varsinkin briteille ja amerikkalaisille  että se välillä on hieman noloa.