2009-01-18 AL: Lempäälä on paratiisi irakilaisille, jos on työtä

[rähmis]

Sopeutuminen: Maaseutu on parempi kuin Helsinki

"Lempäälä on irakilaisten paratiisi", Haidar Al-Taee, 24, naurahtaa itähelsinkiläisen liikuntahallin kahviossa.

Haidar ihmettelee Lempäälässä asuvia ystäviään ja tuttaviaan, jotka ovat viihtyneet Pirkanmaalla jo kymmenisen vuotta.

"Siellä on 10 perhettä. Melkein kaikki asuvat samassa kerrostalossa. He sanovat, että lapsia on helpompi kasvattaa maalla, siellä tiedetään missä lapset menevät".

Haidar miettii syitä, jotka sitovat Irakista tulleita Lempäälään.

Työ tulee ensimmäisenä. Paikallinen pizzeria ja itämainen kauppa pitävät leivän syrjässä kiinni. Mahdollisuus pitää yllä omaa kulttuuria tulee seuraavana. Lempäälän irakilaisilla on esimerkiksi oma kerhohuone islamilaisine kulttuurikeskuksineen.

Pakolaisten ensimmäinen sijoituspaikka on usein maaseudulla, mutta parin vuoden jälkeen valtaosa valuu Helsinkiin, jossa on tarjolla töitä ja valmis yhteisö maanmiehiä.

Haidar ja Somaliasta 15 vuotta sitten Perniöön muuttanut ystävänsä Abdirahim Hussein, 30, ovat sitä mieltä, että asuminen suomalaisella maaseudulla kotouttaisi tulijat paremmin kuin varttuminen pääkaupunkiseudulla.

"80-prosenttisesti maalla asuneet ovat kotoutuneet parhaimmin. Uussuomalaiset tutustuvat pienemmässä kunnassa paremmin kantaväestöön. Helsingissä tarjotaan asuntoa aina vain Jakomäestä", Helsingin keskustanuorten puheenjohtajana toimiva Abdirahim vertaa.

Haidarin perhe pakeni diktaattori Saddam Husseinin hirmuvaltaa Valkeakoskelle loppuvuodesta 1993. Seitsenhenkinen perhe muutti Vantaalle jo seuraavana vuonna.

Helsingissä oli valmiina isompi irakilaisyhteisö kuin Valkeakoskella.

"Isä oli sitä mieltä, että hän on poliittinen pakolainen, joten hän ajatteli pystyvänsä osallistumaan Helsingissä politiikkaan paremmin".

Isä Assad Al-Taee on vahvasti mukana rakentamassa uutta Irakia. Hän toimii tällä hetkellä Najafin maakunnan kuvernöörinä, Etelä-Irakissa.

Sopeutumisessa vieraaseen kulttuuriin työ on olennaisinta. Kielitaito puolestaan on tärkeä askel työllistymiseen. Haidar on huolissaan maahanmuuttajien suomen kielen kehittymisestä.

Suurin osa turvapaikanhakijoista laitetaan vastaanottokeskuksiin, joissa ei opi kunnolla suomea. Monilla on jäänyt aksentti puheeseen, koska omassa piirissä totutaan puhumaan huonoa suomea. Husseinin mielestä kielitaito kohenisi, jos maahanmuuttajat saisivat samanlaiset mahdollisuudet työelämässä.

Yksi hyvä ystäväni on asunut Suomessa yhdeksän vuotta, mutta hän tarvitsee yhä tulkkia. Koulutetuilla ei ole motivaatiota oppia kieltä, koska he eivät saa tehdä koulutusta vastaavaa työtä, Haidar Al-Taee sanoo.

Lähes puolet 170 000 maahanmuuttajasta asuu pääkaupunkiseudulla.

Helsingin osuus Suomen vieraskielisestä väestöstä oli lähes kolmannes vuoden 2007 lopussa.

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisia on noin 10 prosenttia, Pirkanmaalla 2 prosenttia.

Helsingin kaupungin arvioiden mukaan vuonna 2025 joka neljäs helsinkiläinen koululainen on maahanmuuttajataustainen.

Suhteellisesti eniten maahanmuuttajia asuu Helsingin Jakomäessä, jossa heidän osuutensa on 35 prosenttia. Myös Turun Varissuolla lukemat ovat samaa luokkaa.

Aamulehti

[Nikopol]

Mielenkiintoista. Hesarin mukaan Jakiksen % on paljon pienempi (en pysty laittamaan linkkiä, uutinen tällä alueella.)

Lempäälä on paratiisi kenelle vain jolla on työtä.

[Alkuasukas]

Suomi on paratiisi jos sattuu voittamaan lotossa.

[Esa N.]

Sopeutuminen: Maaseutu on parempi kuin Helsinki
Pakolaisten ensimmäinen sijoituspaikka on usein maaseudulla, mutta parin vuoden jälkeen valtaosa valuu Helsinkiin, jossa on tarjolla töitä ja valmis yhteisö maanmiehiä.

Haidarin perhe pakeni diktaattori Saddam Husseinin hirmuvaltaa Valkeakoskelle loppuvuodesta 1993. Seitsenhenkinen perhe muutti Vantaalle jo seuraavana vuonna.

Lähes puolet 170 000 maahanmuuttajasta asuu pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisia on noin 10 prosenttia, Pirkanmaalla 2 prosenttia.

Helsingin kaupungin arvioiden mukaan vuonna 2025 joka neljäs helsinkiläinen koululainen on maahanmuuttajataustainen.

Suhteellisesti eniten maahanmuuttajia asuu Helsingin Jakomäessä, jossa heidän osuutensa on 35 prosenttia. Myös Turun Varissuolla lukemat ovat samaa luokkaa.

Aamulehti

Miks mulla ei mene jakeluun se, että pakolainen on maahanmuuttaja on pakolainen?

Oman koodistoni mukaan maahanmuuttaja tarkoittaa henkilöä, joka muuttaa maahan joko työn ja/tai puolison mukana&perässä ja omaa suuren halun kotoutua vai integroitua yhteiskuntaan.

Pakolainen on taas vaimonsa ja lapsensa lähtömaahan jättävä alfa-uros, joka pyrkii helppoon elämään kohdemaan sosiaaliturvalla. Tai tietty kamalaa vainoa kohdannut henkilö, joka pyrkii helppoon elämään kohdemaan sosiaaliturvalla.

Onko tämä maahanmuuttaja/pakolainen-termien sotkeminen tosiaan aivan tahallista, vai eikö toimittajat nyt osaa päättä ovatko ne maahanmuuttajia vai pakolaisia?

[Frank]

Yksi hyvä ystäväni on asunut Suomessa yhdeksän vuotta, mutta hän tarvitsee yhä tulkkia. Koulutetuilla ei ole motivaatiota oppia kieltä, koska he eivät saa tehdä koulutusta vastaavaa työtä, Haidar Al-Taee sanoo.

Siis hetkinen. Mikä järjestys tässä oikein pitää olla? Kaveri ei saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, joten turha opetella kieltäkään.

Turha ruikuttaa jos työpaikkaa ei löydy, kun kerran ei vaivaudu edes kieltä opettemaan. Mielestäni sellaiselle kaverille, joka ei yhdeksään vuoteen ole vaivautunut opettelemaan suomea, ei pitäisi antaa oleskelulupaakaan. Sellaisella ei ole aikomustakaan integroitua.

Tiedän kyllä, että on olemassa ammatteja, joihin ei ulkomaisella koulutuksella pääse täällä suoraan töihin. Esimerkiksi lääkärit joutuvat käymään pitkän täydennyskoulutuksen ja sen jälkeen he joutuvat työskentelemään useamman vuoden toisen lääkärin alaisuudessa, ennen kuin saavat täydet lääkärinvaltuudet Suomessa. Siitä huolimatta kymmenet ellei peräti sadat venäläislääkärit ovat jo tämän pitkän polun kulkeneet liikoja valittamatta. Lähi-Idästä ja Afrikasta ei tällaisia huippuosaajia tule.

Voipi olla myös, ettei pakistanilaispoliisinkaan koulutus takaa poliisin työtä Suomessa. Noheva kaveri osaa kyllä yhdeksässä vuodessa kouluttautua vaikka alusta alkaen, jos motivaatiota ja kykyjä riittää. Ehkäpä ensiksi kannattaisi aloittaa kielen opiskelusta.

Tuleeko muuten jollain mieleen sellaisia ammatteja, joita Suomessa ei ihan oikeasti saa suorittaa, jos on ulkomainen koulutus? Sotilas ehkä.

Vuohi- tai kamelipaimeneksi saa kuka tahansa ryhtyä, jos työpaikka löytyy. Sellaisille ammateille ei taida paljoakaan olla käyttöä täällä...